Työelämälähtöisyyden ketterää kehittämistä

Liiketoimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Yrityksiltä ja työorganisaatioilta vaaditaan entistä nopeampaa oppimista ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Samalla työelämän nopea muutos edellyttää myös työntekijöiltä yhä enemmän uutta asiantuntijuutta ja uudenlaista osaamista. Oppimisen ja toiminnan kehittymisen myötä koko organisaatio muuttuu ja uusiutuu. (Otala 2017, 24.)

Globalisaatio, digitalisaatio, urbanisaatio, ilmaston- ja ikärakenteiden muutokset muuttavat yritysten liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkaa merkittävästi (von Weymarn, 2016). Toimintaympäristön ja työelämän muutos haastavat myös korkeakoulutusta uusiutumiseen ja jatkuvaan muutokseen sekä opetussuunnitelmissa, työelämäyhteistyössä että koulutuksen järjestämisessä.

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata ylempien ammattikorkeakoulututkintojen työelämälähtöisyyden kehitystarpeita. Tavoitetta tarkastellaan Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden ylemmissä amk-tutkinnoissa kehitetyn ketterän korkeakouluoppimisen mallin viitekehyksessä kolmesta eri näkökulmasta; työelämän, opiskelijan ja opettajan.

Artikkelin taustalla on kehittämisprojekti, joka toteutettiin osana valtakunnallista Toteemi – Työstä oppimassa, työhön -hanketta. Hankkeessa kehitettiin käytännönläheisiä malleja työn ja korkeakouluopiskelun yhdistämiseen (Toteemi, n.d.).

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö

Korkeakoulujen ja työelämän välisestä yhteistyöstä ja sen monista muodoista käytetään usein käsitteitä työelämäläheisyys ja työelämäkumppanuus. Opetussuunnitelmatyössä puolestaan käytetään yleisesti termejä työelämälähtöisyys, työelämävastaavuus ja työelämätietoisuus (Koski, Kullaslahti & Mäntylä 2014, 139.) Tässä artikkelissa keskeisenä tutkimuskohteena on erityisesti työelämälähtöisyyden kehittäminen liiketalouden maisteritasoisessa koulutuksessa.

Oppijan näkökulmasta opiskelun ja työelämän yhdistäminen voi olla hyvin haastavaa, mutta parhaimmillaan se hyödyttää sekä opiskelijan ammatillista kasvua että työelämän kehittämisprojekteja. Koulutuksen näkökulmasta henkilö on työssäkäyvä opiskelija ja yrityksen näkökulmasta hän on asiantuntija, joka opiskelee. Nämä kaksi näkökulmaa eivät kuitenkaan aina kohtaa. Korkeakoulujen tulisikin osata ohjata näitä asiantuntijaopiskelijoita sitomaan opinnot entistä paremmin työhönsä. Toisaalta, myös yritysten tulisi avata omat kriittiset osaamisensa, jotta kytkentä korkeakouluopintoihin ja -tasoon onnistuu. (Moisio & Mäki 2017, 37)

Onkin siis tärkeää ymmärtää niitä mahdollisuuksia ja mekanismeja, joilla työelämälähtöisyyttä ja monialaista verkostoitumista voidaan lisätä korkeakoulutuksen ja työelämän välillä. YAMK-koulutuksen erityispiirteenä ja vahvuutena voidaan nähdä se, että opiskelijat edustavat työelämää ja tuovat omalta osaltaan tärkeän linkin verkostoituneen ja vuorovaikutteisen työelämälähtöisyyden lisäämiseen. Jatkuva vuoropuhelu korkeakoulun ja työelämän välillä mahdollistaa uusien, innovatiivisten, tulevaisuuteen tähtäävien toimintamallien kehittämisen.

Ketterä korkeakoulutus työelämälähtöisyyden mahdollistajana

Hämeen ammattikorkeakoulussa liiketalouden YAMK-opintoja toteutetaan ns. ketterän korkeakoulutuksen mallilla. Koulutusmalli perustuu opiskelijatiimeissä tapahtuvaan käänteisen oppimisen pedagogiikkaan (flipped classroom), jossa lisäksi hyödynnetään tehokkaasti sekä verkkotyöskentelyä, yhteisöllistä oppimista että opiskelijoiden työyhteisöjä oppimisympäristöinä. Opiskelijat havainnoivat työelämän ilmiöitä omissa työyhteisöissään, etsivät kehittämistarpeita sekä oppivat ja kehittävät työelämää oppimistehtävien avulla. Oman työyhteisön lisäksi oppimista edistävät opiskelutiimit, osaamisen jakaminen ja ohjaavat opettajat. Käänteisen luokkahuoneen mallissa opettajan tehtävä ja rooli muuttuu tiedonjakajasta enemmänkin ohjaajaksi ja valmentajaksi. (Valokorpi, Mäntyneva, Turunen, Ruusunen, Kullaslahti, 2015, 31)

Ketterän korkeakouluoppimisen mallilla on saavutettu hyviä tuloksia; opiskelijat ovat sitoutuneet opiskeluun ja palaute opiskelusta ja oppimistuloksista on ollut hyvää. Opintojen läpäisyaste ja tutkintojen määrä on kasvanut.

Tavoitteena on kuitenkin koulutusmallin jatkokehittäminen vieläkin paremmin sekä työelämää että koulutusta palvelevaksi vuorovaikutteiseksi ja verkostoituneeksi toimintatavaksi.

Tutkimuksen suorittaminen ja tiedonhankinta

Tavoitteen saavuttamiseksi selvitettiin sekä työelämän, opiskelijoiden että opettajien näkemyksiä siitä, miten liiketalouden YAMK-koulutuksen työelämälähtöisyyttä voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuskohteeksi valittiin HAMKin liiketalouden YAMK-koulutuksen 15 opintopisteen laajuiset moduulit ”Strateginen ajattelu ja muutoksen johtaminen” ja ”Organizational Renewal”.

Tutkimusmenetelminä käytettiin palautekyselyitä, haastatteluja, havainnointia ja fokusryhmätutkimusta. Tutkimusaineisto koottiin opiskelija- ja opettajapalautteista, työelämän edustajien haastatteluista sekä fokusryhmän muistioista. Palautekyselyihin osallistui 36 YAMK-opiskelijaa, edustaen omia työyhteisöjään. Lisäksi haastateltiin neljää työelämän edustajaa, joista kaksi toimi yksityisellä sektorilla ja kaksi julkishallinnossa. Tutkimusryhmän muodosti liiketalouden YAMK-opiskelijoista koostuva kolmen opiskelijan tiimi, jotka osaltaan edustivat myös työelämää. Tutkimusryhmän vetäjänä toimi liiketalouden yliopettaja.

Työelämälähtöisyyden kehittämiskohteet liiketalouden YAMK-koulutuksessa

Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta, että YAMK-tutkintoja toteutetaan jo nyt työelämälähtöisesti, mutta sen nostaminen seuraavalle tasolle edellyttää entistä tiedostavampaa, verkostoituneempaa ja pitkäjänteisempää strategista yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Vaikka korkeakoulun näkökulmasta työelämälähtöisyys on hyvin mukana opinnoissa, ei opintoja hyödynnetä työpaikoilla vielä täysimääräisesti. Työnantajat kuitenkin tunnistavat YAMK-opintojen vahvuudet, ja niiden tiedetään syventävän osaamista, kehittävän uudenlaista ajattelua, kokonaisuuksien hahmottamista, arviointikykyä ja suvaitsevaisuutta.

Tutkimuksessa nousi esiin tarve tuoda erityisesti yritysten henkilöstöhallintoon tietoa opiskelumahdollisuuksista kohdennetusti, jolloin YAMK-opintoja voitaisiin hyödyntää mielekkäästi ja järkevästi. Tällöin YAMK-opiskelun tarjoamat kehittämismahdollisuudet organisaatiossa tulisivat näkyväksi ja opintoja voitaisiin suunnitella niin, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin sekä työntekijä – opiskelijan että organisaation tarpeisiin. YAMK-opintojen liittäminen osaksi kehityskeskusteluja ja työntekijän ammatillista kehittymistä nähdäänkin merkittävänä kehityskohteena työelämän näkökulmasta.

Opetussuunnitelmia tulisikin kehittää entistä enemmän yhteistyössä oppilaitosten ja työelämän kesken. Opetus- ja toteutussuunnitelmissa tulisi lisäksi olla valinnaisuutta ja liikkuvuutta. Opintojen sisältöihin tulisi lisätä entistä enemmän työelämälähtöisiä toimeksiantoja, selkeitä työelämän ongelmia ja kehittämistehtäviä. Lisäksi opettajien työelämäyhteyksiä tulisi lisätä aidon, pitkäjänteisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön edistämiseksi. Opettaja – työelämä yhteistyön kehittämisen haasteiksi tunnistettiin ajoitusongelmat, ajankäyttö, sitoutuminen yhteistyöhön ja riskinottokyvyn puute.

Yksilöllisten opintopolkujen ja jatkuvan oppimisen kehittäminen työelämän tarpeisiin edellyttää oppilaitoksilta laajempaa ja monipuolisemmin toteutettua opintotarjontaa. Organisaatiot tarvitsevat monialaisia osaajia erilaisilla osaamisprofiileilla. Koulutuksen näkökulmasta eri koulutusalojen yhteiset toteutukset ja ristiin opiskelu antavat mahdollisuuksia lisätä monialaisuutta. Verkostoitumalla ammattikorkeakoulut voisivat luoda hyvinkin laajan ja monialaisen tarjonnan opintopolkujen yksilöllistämiseen.

Johtopäätökset: Työelämälähtöisyyden kehittämisen kolme tasoa

Ketterän korkeakouluoppimisen mallin jatkokehittäminen entistä työelämälähtöisemmäksi edellyttää laaja-alaisen yhteistyön ja dialogin merkittävää lisäämistä eri toimijoiden välillä. Tutkimustuloksiin perustuen asiaa voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta; strategisen, taktisen ja operatiivisen ketteryyden tasolla. (Kuva 1.)

Operatiivinen ketteryys tarkoittaa oppilaitoksen sisäisiä, pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat monimuotoiset ja monialaiset, ajasta ja paikasta riippumattomat YAMK-koulutukset. Verkko-opinnot, yhteisöllinen oppiminen, työn opinnollistaminen ja käänteinen oppiminen ovat ketterän korkeakouluoppimisen kulmakivet.

Taktisen ketteryyden tasolla työelämälähtöisyyden lisääminen edellyttää oppilaitosten ja työnantajaorganisaatioiden tiiviistä yhteistyötä opintosisältöjen suunnittelussa sekä kokonaisuutena että räätälöitynä.

Strategisen ketteryyden tasolla puolestaan työelämälähtöisyys edellyttää korkeakoulujen yhteistyötä, laajaa opintotarjontaa, erikoistumista sekä opintotarjonnan avaamista yhteiselle, verkostoituneelle alustalle. Yhteistyön edellytyksenä kuitenkin on sekä valtiovallan että elinkeinoelämän valtakunnallisten toimijoiden toimenpiteet sekä rahoituksen varmistamiseksi että tulevaisuuteen suuntautuneiden osaamistarvekartoitusten toteuttamiseksi. Korkeakoulut tarvitsevat entistä parempia kumppanuusmalleja, jotka parhaimmillaan voisivat Suomen kaltaisessa pienessä maassa johtaa merkittäviin erikoistumisstrategioihin ja näin edistää elinkeinoelämän ja yhteiskunnan osaamis- ja kehittämistarpeita. Ketterillä menetelmillä toteutetut YAMK-tutkinnot mahdollistavat työelämän, opiskelijan ja oppilaitosten intressien kohtaamisen ja nopean reagoinnin työelämän muutostarpeisiin.

Entistä paremman työelämälähtöisyyden, työelämävastaavuuden sekä työelämätietoisuuden saavuttamiseksi tarvitaankin keskustelun avaamista ja laaja-alaisen, strategisen tason toiminnan kehittämistä; lisää yhteistyötä, verkostoitumista ja yhteistä suunnittelua valtakunnallisesti, alueellisesti sekä yritysten ja oppilaitosten välillä.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Oamkin LAB-malli korostaa uskallusta, luottamusta ja oppimista

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset – Tekijän ja ohjaajan apu

Projektioppimisella kiinni työelämään ja alakohtaiseen osaamiseen

Alueellinen yhteistyömalli yrittäjyysosaamisen tueksi