Elina Wathén

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 3/2018 – Digipedagogiikka

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 3/2018 teemana on digipedagogiikka.

Digitalisaatio haastaa koulutusta uudistamaan toimintatapoja. Sen lisäksi, että opiskelijat tarvitsevat uudenlaista osaamista, täytyy myös oppimisen uudistua. Erityisen tärkeää on kehittää pedagogisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät digitaalisia mahdollisuuksia ja samalla tukevat tulevaisuuden osaamisen kehittymistä. Kun digipedagogiikka ja teknologia kohtaavat kehittämistyössä, tarjoaa se opiskelijoille ajantasaista osaamista ja joustavia opintopolkuja sekä koulutustarjontaa, jolle on kasvava kysyntä myös työelämässä. Digitalisaatio tukee korkeakoulujen Visio 2030 -näkemyksiä korkeakoulutuksen paremman saavutettavuuden, joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen ja jatkuvan oppimisen mahdollistamisesta. Korkeakoulujen koulutustarjonta tulee näin joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettäväksi.

Tässä kirjoittajakutsussa digipedagogiikka tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäksi laajemmin sovellusten, välineiden ja oppimateriaalien käyttöä opetuksessa ja oppimisessa sekä opetuksen ja ohjauksen menetelmiä, jotka tapahtuvat verkkoympäristöissä ja joissa hyödynnetään digitaalisia työkaluja.

Teemanumeroon toivotaan artikkeleita digitaalisuuden merkityksestä korkeakoulutuksen ja laajemminkin työelämän ja osaamisen kehittämisessä. Artikkelit voivat kattaa myös näkemyksiä ja kokemuksia korkeakoulujen roolista tulevaisuudessa ja digitalisaation mahdollistamasta uudenlaisesta yhteistyöstä yli oppilaitosrajojen. Tekstit voisivat käsitellä esimerkiksi digipedagogiikaa, digiohjausta, opiskelijoiden ja opettajien digikyvykkyyttä, verkko-opetuksen laatua, ristiinopiskelua ja työelämän osallisuutta digitaalisemman korkeakoulun ja osaamisen rakentamisessa.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Numeron 3/2018 aikataulu
Artikkeliehdotukset tulee lähettää osoitteeseen eamkhanke(at)gmail.com viimeistään viikolla 34
• Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 36
• Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 38
• Teemanumero ilmestyy viikolla 40

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi!
Ystävällisin terveisin,

Teematoimittajaryhmä (eAMK-hankkeen johtoryhmä)
yhteyshenkilönä Paula Tyrväinen JAMKista

Koulutusviennin ensi askeleet otettu – kasvun aika edessä

Kirjoittaja: Lauri Tuomi.

Suomi on koulutuksen ”superpower”. PISA-tuloksemme 10 vuotta sitten toi suomalaisen koulutuksemme laadun koko maailman tietoisuuteen. Koulutuksemme laadun kuva on laajempi kuin PISA-tulokset. Kyse ei ole niinkään siitä mitä opetamme vaan miten opetamme. Maine heijastuu kaikkiin koulutusasteisiin. Korkeakoulujen lukukausimaksujen myötä olemme nyt osa yhtä maailman kasvavinta palveluviennin toimintakenttää.

Maailman koulutusmarkkinoiden kokoa ovat brittien investointipankkiirit määritelleet kustannuslähtöisesti. Tämän arvion mukaan markkinoiden koko on 4000–5000 triljoonaa dollaria. Eri arviot vaihtelevat näkökulmalähtöisesti – joka tapauksessa kyse on miljardiluokan liiketoiminnasta. Suomen osuus on tästä vasta murusia. Karkean arvion mukaan tänä vuonna koulutusviennin arvo on noin 300 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatus ja lukiokoulutus ovat nyt ne joihin katseita kiinnitetään. Myös vapaasivistystyö useine koulutusmuotoineen on liittynyt koulutusviennin toimijakenttään. Lainsäädännön esteitä on purettu viime vuosina aktiivisesti. Lainsäädännön purkua on syytä jatkaa. Myös hidasteiden tunnistaminen on tärkeää. Hidasteet voivat liittyä esimerkiksi verotus käytäntöihin tai akkreditointimallien puuttumiseen.

Koulutusorganisaatioiden koulutusviennin rinnalle on kehittynyt merkittävä suomalainen ns. ”edtech” start up sektori. Näitä yhdistää halu valloittaa maailma parhailla koulutusteknologiaratkaisuilla. Tuotteita ja palveluita kehitetään yhdessä oppilaitosten kanssa. Myös innovatiivisten opettajien omat yritykset yleistyvät. Tällä hetkellä suomalaiset koulutusvientiyritykset ovat vielä joko oppilaitos- tai innovaatiolähtöisiä.

Erityisesti laajoissa koulutusvientitarjouksissa tarvitaan kokonaispalveluiden näkökulmaa. Mielenkiintoinen on kysymys milloin näemme ensimmäisen yritys- ja oppilaitoslähtöisen vientiyrityksen? Voisivatko ammattikorkeakoulut olla tässä edelläkävijöinä vahvan työelämäosaamisen korkeakouluina?

Tehtäväkenttää koulutusviennin vauhdittamiseksi vielä riittää. Tähän tarpeeseen vastaa Education Finland koulutusviennin kasvuohjelma. Tehtävänä on tarjota parhaat palvelut maailman parhaan koulutuksen viejille. Ohjelmassa on tällä hetkellä 51 hyväksyttyä jäsentä. 23 yritystä tai oppilaitosta on kutsuttu koulutusvientivaiheeseen siirtyvien ryhmään. 11 ammattikorkeakoulua on edustettuna joko suoraan tai yhteisyrityksen kautta.

Ohjelman palvelut on rakennettu yhdessä jäsenten kanssa tukemaan skaalautuvaa liiketoimintaa. Jäsenten kasvuvauhti on kova: keskimäärin 212 % (vuosien 2016 ja 2017 koulutusviennin liikevaihdon kasvu). Markkinaläsnäoloon Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa, Gulfin alueella ja Latinalaisessa Amerikassa panostetaan. Myös lainsäädännön jäljellä olevien esteiden ja toiminnallisten hidasteiden tunnistaminen on aloitettu.

Ohjelman uutena piirteenä on sijoittuminen opetussektorin sisälle Opetushallitukseen. Tiivis yhteistyö Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Työ- ja elinkeinoministeriöön sekä Ulkoministeriöön on olennainen osa toimintaa. Opetushallituksen mittava asiantuntemus kehittämisvirastona on tuonut merkittävän lisän toimintaan. Olennaisinta on kuitenkin yhteistyö koulutusviejien kanssa. Haku ohjelmaan on jatkuva – tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja

Lauri Tuomi, KTT, ohjelman johtaja, Education Finland -kasvuohjelma, lauri.tuomi(at)oph.fi

 

Lähtisitkö silloin kanssani koulutuksen viejäksi?

Kirjoittajina numeron 4/2017 teematoimittajat: Pirjo Aura, Sami Heikkinen, Elisa Kannasto, Helli Kitinoja, Jaana Muttonen, Mikhail Nemilentsev.

Pieni, 100-vuotias maamme tunnustetaan maailmalla korkeatasoisen ja edistyneen koulutuksen tarjoajana. Suomen nostaessa profiiliaan matkailukohteena se saa entistä enemmän huomiota kansainvälisessä mediassa. Suomi ja suomalaisuus kiinnostaa, ja tuo kiinnostus tarjoaa mahdollisuuden tarjota tuotteitamme ja palveluitamme maailmalle.

Suomalainen koulutusvienti on useiden tarjoajien ja pienten verkostojen sirpaleinen areena. Ammattikorkeakouluilla ja niiden hanketoiminnalla on erityiset mahdollisuudet vastata tuohon sirpalemaisuuteen, sillä ammattikorkeakoulujen laaja osaaminen ja niissä työskentelevät asiantuntijat ovat erinomaisia vastaamaan koulutusviennin haasteeseen. Yhteistyössä on voimaa – myös koulutusviennissä. Tämän numeron artikkeleissa nousee vahvasti esille erilainen yhteistyö koulutusviennin projekteissa.

Toistaiseksi koulutusvienti on pienempien verkostojen tuottamaa. Systemaattista työtä ja toisten osaamista ylistävää osaamisen jakamista on rakennettava yhteisen suomalaisen näkemyksen esiin tuomiseksi. Opettajankoulutusta ja Training for trainers -koulutusta viedään jo maailmalle ja se nähdään selkeänä tuotteena, mutta muilta osin palvelut ja tuotteet ovat vielä sekaisin korissa. Näiden järjestämiseen tarvitaan sitä kuuluisaa aikaa mutta sitäkin enemmän halukkuutta ja innovatiivisuutta. Uusia mahdollisuuksia rakentuu digitaalisuuden kautta. Etäopinnoille ja koulutuksen huippumaassa tuotetulle opetusteknologialle olisi kysyntää, mutta onko meillä valmiuksia vastata siihen? Millä mallilla nuo valmiudet saavutetaan? Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö myös koulutusviennissä rakentaisi molemmille hyötyjä alalla, jossa on vielä paljon koskemattomia ja kehittyviä markkinoita.

Puoli Suomea kattava toimittajaryhmämme koottiin ammattikorkeakoulujen yhteisessä TKI-osaajavalmennuksessa, jossa perehdyimme koulutusvientiin yhtenä tehtävänämme. Yhteinen palo innosti jatkamaan yhteistyötä tämän teemanumeron toimittajuudessa, ja prosessi on ollut opettavainen. Yhteinen osaaminen ja jokaisen erityisala on jo nyt avannut mahdollisuuksia korkeakoulujemme yhteistyöhön. Suun avaaminen, yhteiset Word-pohjat ja Skype-palaverit rakentavat siltoja ja tulevaisuudessa myös koulutusvientiämme.

Tämä teemanumero esittelee koulutusvientiä juuri sellaisena kuin se ammattikorkeakoulukentällä näkyy – pirstaleisena kokeilujen, haasteiden ja onnistumisten kokonaisuutena, joka tuo toteuttajilleen päivittäin uutta. Varsinaista yhteistä näkemystä koulutuksen viennille on haastava rakentaa muilta osin kuin että meidän tulee nähdä Suomen mahdollisuudet ja tunnistaa oma ainutlaatuinen tapamme toimia koulutusasioissa. Tuo tapa myy maailmalla ja sen kautta myös oma osaamisemme kehittyy. Toivomme teemanumeromme rohkaisevan koulutusviennin nykyisiä ja tulevia toimijoita entistä innovatiivisempiin avauksiin aiheen parissa.

Inspiroivin terveisin kohti vuotta 2018,

Teematoimittajat

Kirjoittajat

Pirjo Aura, T&K-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi
Sami Heikkinen, lehtori, liiketalouden ja matkailun ala, Lahden ammattikorkeakoulu, sami.heikkinen(at)lamk.fi
Elisa Kannasto, FM, lehtori, liiketalous ja kulttuuri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elisa.kannasto(at)seamk.fi
Helli Kitinoja, TtM, erityisasiantuntija, osaamisen vienti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, helli.kitinoja(at)seamk.fi
Jaana Muttonen, KM, tutkimuspalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.muttonen(at)hamk.fi
Mikhail Nemilentsev, KTT, lehtori, liiketalouden koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mikhail.nemilentsev(at)xamk.fi

Kansainvälistymisen kaupallistamisen haasteet ammattikorkeakouluissa

Kirjoittajina numeron 4/2017 teematoimittajat: Pirjo Aura, Sami Heikkinen, Elisa Kannasto, Helli Kitinoja, Jaana Muttonen, Mikhail Nemilentsev.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Tavoitteena on, että koulutusviennin volyymi nousee Suomessa vuoteen 2018 mennessä 350 miljoonaan euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) onkin halunnut purkaa koulutusviennin esteitä. Lukukausimaksut otettiin käyttöön EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakouluissa syksyllä 2017. Myös tilauskoulutuksen esteitä on poistettu muun muassa uudistamalla tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä. Keväällä 2016 OKM julkaisi Koulutusviennin tiekartan vuosille 2016–2019. Tiekartassa todetaan, että kansainvälisesti koulutusviennin merkittävin volyymi tulee koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvän kansainvälisen arviointi-, oppimateriaali- ja konsultointiliiketoiminnan lisäksi jatkossa tutkinto-opiskelusta perityistä lukuvuosimaksuista. (L 30.12.2015/1601, OKM 2016, OKM 2017a.) Vauhtia suomalaisen osaamisen viennille haetaan myös yhteisistä markkinointipalveluista ja uudenmuotoisesta yritystyyppisestä toimintamallista (OKM 2017b).

Koulutusviennin käsitteellä on ymmärretty lähinnä opetuksen vientiä ulkomaille. Koulutusosaamisen vienti puolestaan käsittää laajemman kokonaisuuden, jossa mukana ovat myös konsultoivat palvelut sekä oppimisen teknologiaan liittyvät ratkaisut. Termi koulutusvienti on sukua englanninkielisissä maissa käytetylle käsitteelle education export. (OPM 2009a.) Koulutusosaamiseen liittyvä vienti voidaan nähdä myös laajemmin esimerkiksi perinteisen teollisuusviennin ohella ja sen tukena vietävänä suomalaisena osaamisena, erilaisina kehittämispalveluina, oppimisympäristöratkaisuina sekä tutkimustulosten tuotteistamisena ja kaupallistamisena. Merkittävä osa kansainvälistä koulutuskauppaa ovat lisäksi kehitysrahoittajien tarjouskilpailutetut hankkeet. (OKM 2013; OKM 2016.) Artikkelissa käytetään koulutusviennin rinnalla käsitettä osaamisen vienti, joka sisältää koulutusviennin ja koulutusosaamisen viennin sekä kattaa laajemminkin osaamisen ja osaamispalvelujen viennin. Yleisesti Suomessa käytettävä englanninkielinen käsite on global education services. (OPM 2009a.)

Koulutusvienti on haastava tehtävä ammattikorkeakouluille, koska perinteitä ei ole olemassa. Koulutusviennin osaamista pyritäänkin kehittämään yhdessä. Lukuvuonna 2016-2017 toteutuneen ammattikorkeakoulujen TKI-osaajavalmennuksen toisena polkuna TKI-osaamisen rinnalla oli koulutusvienti. Education Finland kasvuohjelma avattiin syyskuussa 2017 ja keväälle 2018 HAMK on lisännyt opetustarjontaansa koulutusviennin erikoistumisopinnot. Keskinäisen verkostoitumisen kautta voidaan myös lisätä koulutusvientiosaamista.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kansainvälistyminen on edennyt korkeakouluissa kaupallistamisen vaiheeseen ja millaisia haasteita korkeakoulut kohtaavat osaamisen vientiä kehittäessään.

Kansainvälistymisen kaupallistamisen vaihe

Luotaessa ammattikorkeakoulujärjestelmää Suomeen 1990-luvulla, koulutuksen kansainvälistäminen oli alusta saakka yksi keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2009 julkaistussa strategiassa osaamisen vienti mainittiin ensimmäisen kerran sen ollessa yksi viidestä strategisesta tavoitteesta. Osaamisesta ja koulutuksesta haluttiin tehdä kansallisesti merkittävä vientituote. (OPM 2009b.) Uusimmassa ministeriön linjausdokumentissa ”Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025” yksi seitsemästä toimenpidekokonaisuudesta on ”vauhtia suomalaisen osaamisen viennille”. (OKM 2017b).

Söderqvist (2002) on jakanut väitöskirjassaan suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisen viiteen vaiheeseen, marginaaliseen vain harvoja koskettavan toimintaan, opiskelijaliikkuvuuden edistämiseen, tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistämiseen, kansainvälistymisen institutionalisointiin ja kansainvälistymisen kaupallistamiseen. Kaupallistamisen vaiheeseen korkeakoulut ovat vähitellen siirtyneet 2010-luvulla. Korkeakoulun aikaisemmin saavuttamat kansainvälistymisen tulokset, osaaminen ja parhaat käytänteet tulisikin kyetä kaupallistamaan yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostojen kanssa.

Tutkimuksissa on tunnistettu korkeakoulujen menestykseen kansainvälisillä markkinoilla liittyviä tekijöitä, näitä ovat muun muassa kurssien soveltuvuus opiskelijoiden tarpeisiin, akateeminen maine, koulutuksen tarjoamat työllistymistä edistävät mahdollisuudet sekä opetuksen laatu (Soutar 2002, De Jager & Gbadamosi 2013). Koulutusviennin kilpailukyvyn ytimessä nähdään lisäksi asiakasymmärrys ja asiakaskontaktit, henkilöstön osaaminen sekä konseptointi ja tuotteistus. Osaamisen viennin prosessin eri vaiheissa tarvitaan myös koko henkilöstön kansainvälisen palveluliiketoiminnan osaamista. (El Cheikh 2015; Tekes 2015; OKM 2016.)

Ammattikorkeakoulujen osaamisen viennin nykytila ja kaupallistamisen tuomat haasteet

Ammattikorkeakouluille vuoden 2016 lopulla tehdyn kyselyn mukaan noin puolella niistä oli aktiivista koulutusvientitoimintaa. Osalla ammattikorkeakouluista vientiä oli ollut jo kuuden vuoden ajan, osa oli vasta aloittamassa vientitoimintaa. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua. (Aura, Heikkinen, Kannasto, Kitinoja, Muttonen & Nemilentsev 2016.)

Vastauksissa tuli esiin, että varsinaisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen osaamisen viennille edellyttäisi korkeakoululta selkeitä pitkän tähtäimen taloudellisia panostuksia. Pääasiallisina osaamisen viennin tuotteina nähtiin tutkinto- ja täydennyskoulutus, intensiivikurssit ja vierailut, kehittämis- ja konsultointipalvelut, ratkaisujen ja konseptien myynti sekä tutkinto-ohjelmien kehittäminen ja ammatillinen opettajankoulutus. Näistä lukuvuosimaksullinen tutkintokoulutus nähdään kasvavana vientituotteena. Maksaja ja asiakas voi olla ulkomailla eri taho, liiketoiminnan katteellisuus nähdään tärkeänä.

Vajaa puolet vastaajista kertoi, että keskeiset maantieteelliset kohdealueet ja asiakkuudet oli määritelty. Mainittuja kohdealueita oli melko paljon eli Kiina, Kazakstan ja Intia, Vietnam, muutamat Afrikan maat, Venäjä, Latinalaisen Amerikan maista Chile, Brasilia ja Peru, Gulfin alue ja Arabiemiraatit, Lähi-Itä, Kaakkois-Aasia, Romania ja arktinen alue. Osaamisen viennin asiakasryhmiä mainitaan myös useita eli ulkomaiset tutkinto-opiskelijat, oppilaitokset ja oppilaitosverkostot, ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot, yritykset ja yhteisöt. Pitkäaikainen hankeyhteistyö ja strategiset kumppanuudet sekä muu yhteistyö partnerikorkeakoulujen kanssa nähtiin tärkeänä valittaessa kohdealueita ja asiakkuuksia.

Useat korkeakoulut tekivät osaamisen viennissä alueellista yhteistyötä kuntien, yritysten, muiden oppilaitosten, järjestöjen ja vientiorganisaatioiden kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat mukana verkostoissa, jotka jäsentyvät mm. asiakkaan, maan, osaamisalueen ja viennin ennakoidun koon mukaisesti. Verkostojen joustavaa toimintaa pidettiin tärkeänä.

Yhteistyön merkitystä korostettiin lähes kaikissa vastauksissa. Yhteistyömuotoina nähtiin opettaja- ja asiantuntijaresurssien jakaminen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja sopimusvalmisteluihin liittyvä yhteistyö, yhteisen vientiyksikön perustaminen tiettyyn kohdemaahan sekä kokemusten vaihto ja koulutusviejien keskinäiset ammatilliset keskustelut. Vastauksissa todettiin yhteistyön edellyttävän luottamusta ja kilpailuasetelmista irrottautumista. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rooli nähtiin merkittävänä. Yhteistyöyliopiston lisäksi kumppanina ulkomailla voi olla edustaja tai viranomaistaho.

Osaamiseen vientiin liittyvästä strategisesta päätöksenteosta vastaa yleensä korkeakoulun ylin johto, rehtori ja ammattikorkeakoulun hallitus. Puolet vastaajista kertoi osaamisen viennin operatiivisen johdon olevan koulutusyksiköissä, joskin toiminnan koordinaatio on ammattikorkeakoulun tasolla. Toinen puoli vastaajista kuvasi organisoitumismallin olevan enemmän keskitetty malli. Muutamassa korkeakoulussa oli nimetty koulutusviennin ohjausryhmä, koulutusviennin tiimi oli myös useassa korkeakoulussa ja yksiköissä/tulosalueilla oli koulutusvientivastaavat. Osaamisen viennille tärkeiksi tukipalveluiksi nimettiin päivitetyt referenssilistat, tuotteistus ja myynti, markkinointi ja viestintä, tarjouksen ja sopimuksen tekemisen tuki sekä yhtenäinen hinnoittelupolitiikka, tuki riskienhallinnassa, lainopillisissa kysymyksissä ja verotusasioissa sekä opiskelija- ja kansainväliset palvelut ja verkko-opetuksen tuki.

Liikevaihdon, katekehityksen, taloudellisten lukujen ja liiketoimintasuunnitelman toteutumisen seuranta liittyi vastauksissa osaamisen viennin seurantaan ja kehittämiseen. Myös markkinoiden kehityksen seuranta ja asiakastarpeiden seuranta nähtiin tärkeänä, samoin kuin jatkuva asiakastarpeisiin pohjautuva tuotteiden ja tarjonnan kehittäminen. Sisäisessä kehittämisessä tärkeänä pidettiin koko organisaation sitoutumista osaamisen vientiin sekä ohjeiden ja menettelytapojen yhtenäisyyttä ja käytettävyyttä ja parasta mahdollista henkilöstösuunnittelua ja -mitoitusta. Vastauksissa korostettiin myös, että osaamisen viennin tulee linkittyä korkeakoulun koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseen ja sen tulee tukea ammattikorkeakoulun strategiaa ja kansainvälistymistä.

Yhteenveto

Korkeakoulujen kansainvälisyydessä on siirrytty kansainvälisen yhteistyön kaupallistamisen vaiheeseen, mikä on tuonut korkeakouluille uusia haasteita. Ammattikorkeakoulut näkevät koulutusviennin tärkeänä osana strategiansa toteuttamista, joskin kehittyminen kansainvälisessä palveluliiketoiminnassa saattaa viedä korkeakoululta useita vuosia, jopa vuosikymmenen. Markkinat ovat haastavat, sillä Suomi kilpailee globaalisti muiden korkeakoulujen kanssa. Menestymisen tekee mahdolliseksi verkostoituminen ja yhteistyö keskinäisen kilpailun sijaan. Osaamispalvelujen liiketoiminnan lisäksi osaamisen vienti tukee koulutuksen laadun kehittämistä sekä vahvistaa yhteistyötä strategisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kirjoittajat

Pirjo Aura, T&K-koordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pirjo.aura(at)haaga-helia.fi
Sami Heikkinen, lehtori, liiketalouden ja matkailun ala, Lahden ammattikorkeakoulu, sami.heikkinen(at)lamk.fi
Elisa Kannasto, FM, lehtori, liiketalous ja kulttuuri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elisa.kannasto(at)seamk.fi
Helli Kitinoja, TtM, erityisasiantuntija, osaamisen vienti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, helli.kitinoja(at)seamk.fi
Jaana Muttonen, KM, tutkimuspalvelupäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaana.muttonen(at)hamk.fi
Mikhail Nemilentsev, KTT, lehtori, liiketalouden koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mikhail.nemilentsev(at)xamk.fi

Aura, P., Heikkinen, S., Kannasto, E., Kitinoja, H., Muttonen, J. & Nemilentsev, M. 2016. Osaamisen vienti uutena yrittäjyyden muotona ammattikorkeakoulussa. Teoksessa: S. Päällysaho, E. Varamäki, & S. Saarikoski (toim.) 2016. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 8. – 9.11.2016 Seinäjoki: Seminaarijulkaisu. [USB-muistitikku]. Seinäjoki: Sedu: SeAMK.

De Jager, J.W. & Gbadamosi G. 2013. Predicting students’ satisfaction through service quality in higher education. The International Journal of Management Education 11(3), 107–118.

El Cheikh, W. 2015. Productising Finnish education for export: The barriers and enablers of internationalization: A multiple case study: fifteen members of future learning Finland. [Verkkoartikkeli]. Helsinki: Aalto University, School of Business, Department of Management Studies MSc programme in Entrepreneurship. Master`s thesis. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/id/14170

L 30.12.2015/1601. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta.

OKM. 2013. Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Selvitysryhmän muistio. Toimenpideohjelma koulutusviennin edellytysten parantamiseksi. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavilla: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr09.pdf

OKM. 2016. Koulutusviennin tiekartta 2016-2019. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kansainvälisten asiain sihteeristö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm9.pdf?lang=fi

OKM. 2017a. Koulutusviennin esteitä puretaan. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://minedu.fi/koulutusvienti-hanke

OKM. 2017b. Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017-2025. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:11. [Viitattu 1.12.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79438

OPM. 2009a. Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Helsinki: Opetusministeriö.

OPM. 2009b. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Opetusministeriö. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 21. [Viitattu 2.9.2016]. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi

Soutar, G. N. & Turner, J. P. 2002. Student preferences for university: a conjoint analysis. The International Journal of Educational Management 16(1), 40–45.

Söderqvist, M. 2002. Internationalisation and its management at higher education institutions, applying conceptual, content and discourse analysis. Acta academiae oeconomicae helsingiensis. HSE A-206. Helsinki: Heseprint 2002.

Tekes. 2015. Koulutusvienti: Kysely oppimisalan yrityksille 2015: Oppimisratkaisut. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Tekes. [Viitattu 21.10.2016]. Saatavana: http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/oppimisratkaisut/koulutusvientikysely_2015.pdf

FLEN – ruokaketjun koulutusvientiverkosto

Kirjoittajat: Antti Pasila, Elina Puska, Jukka Lähteenkorva. Kuva: Jukka Vainionpää.

Kuva: FLEN-verkosto SIAL China messuilla. Kuvassa vasemmalta: Tomi Hyttinen Savonia, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Puska SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK ja Helena Kautola HAMK.

Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on sen katkeamattomuus. Maailmalla on harvinaista, että kuluttajalle voidaan osoittaa katkeamaton ketju tilalta jalostuksen ja kaupan kautta kuluttajan pöytään. Suomalaisille tämä on arkipäivää. Vahvuutenamme ruokaketjun hallinnassa ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden. Haasteena on näiden meille itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi. Markkinoille on mentävä asiakkaiden ehdoilla, jolloin tuotteiden räätälöinti ja markkinoiden hyvä tuntemus korostuvat.

FLEN –verkosto (Food Learning Export Network) on viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun perustama ruokaketjun koulutusvientiverkosto. Mukana ovat Hämeen, Jyväskylän, Seinäjoen, Tampereen ja Savonia –ammattikorkeakoulut.

Verkosto sitoutuu osaksi ruuan ja ruokateknologian vientiä. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla ruokaketjun toimialan koulutusta tarjotaan ulkomaille vietävän ruuan ja erityisesti ruokateknologian oheistuotteena. Tukena ovat suomalaisen ruokaketjun menestystekijät eli laadunhallinta, jäljitettävyys ja puhtaus.

FLEN-verkosto tulee toimimaan pilottina myös muille toimialavetoisille koulutusvientiverkostoille. Hyötyä ruokaketjun yrityksille haetaan verkoston jäsenten osaamisen yhdistämisestä. FLENin kohdealueina ovat erityisesti Aasia ja Gulfin alue, mutta koulutuksia tarjotaan myös muualle.

Miksi ruokaketjun koulutusvientiä tarvitaan?

Ruokaviennissä tuotteiden jalostusastetta tulisi nostaa. Tähän päästään mm. parantamalla yritysten yhteistyötä ja osaamista ruokaketjun sisällä. Uusien tuotteiden ja varsinkin ruokateknologian vienti edellyttävät ruokaketjun sisäisen kehityksen lisäksi onnistunutta ”vientimarkkinointia”. Finpron Food From Finland-kasvuohjelma (FFF) järjestää jo nyt lyhytkestoisia vientikoulutuksia. Tarve olisi tämän ohella myös laajemmalle koulutukselle.

Suomalaisten ykkösvahvuus on ruokaturvallisuus. Tähän liittyviä koulutusavauksia voidaan käyttää ”oven avaajina”. Esimerkkeinä ovat mm. ravitsemus- ja hygieniapassin tyyppiset koulutukset, ruokaympyräosaaminen sekä kouluruokailu. Näistä myös FLEN on kehittämässä koulutusvientituotteita.

Yhteiskunnallinen paine FFF:n kasvuohjelman toteuttamiseksi on suuri. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on valittu ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun”. Vuonna 2016 julkaistu Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta ”Ruoka2030 – Suomi-ruokaa meille ja maailmalle” painottaa sekä alkutuotantoa että ruokavientiä.

Ruokaviennin edistäminen on ajankohtaista vallitsevan EU –alueen ja Venäjän välisen markkinahäiriön takia. Venäjä on ollut perinteisesti yksi merkittävimmistä Suomen ruokaviennin kumppaneista, mutta pakotteiden vuoksi vienti sinne on ainakin väliaikaisesti vähentynyt. Viennin vajaus on saatava takaisin uusilta markkina-alueilta, kuten esimerkiksi Kiinasta, ns. ”Gulfin alueelta” ja kehittyvistä maista.

FLEN -verkoston vahvuudet

FLEN –verkoston toimijoilla on jo valmiiksi yhteyksiä koulutusviennin kohdemaihin. Tämä mahdollistaa FLEN –verkoston suomalaisille yrityskumppaneille vientiponnisteluja edeltävät tapaamiset ja infotilaisuudet ulkomaisten toimijoiden tai viranomaisten kanssa. Ennakkotieto kohdemaan mahdollisesti poikkeavista vaatimuksista helpottaa myöhempien neuvottelujen etenemistä.

Verkosto kokoaa yhteen ruokaketjun osaamisen mukana olevista ammattikorkeakouluista. Suomalaisten yritysten ja verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen voimin tarjotaan ensi sijassa lyhyitä koulutuksia. Nämä pohjautuvat suomalaisiin ruokaketjun vahvuuksiin eli ruokaturvallisuuteen, jäljitettävyyteen, erityisruokavalioihin sekä ruokateknologiaan.

Yksi esimerkki kehitettävistä vientituotteista on sovellus, joka seuraa ihmisen päivittäisen ruoka-annoksen D –vitamiinitasoa. Sovellutuksella korjataan tilannetta, jossa ruoan D –vitamiinitaso on alhainen tai ympäristöolosuhteet ovat sellaiset, joissa ihmisen elimistössä ei muodostu D-vitamiinia.

Ruokateknologian laitevalmistajat kouluttavat itse prosessien käyttäjät. Ruokaturvallisuuden kannalta käyttäjille saattaa tämän ohella olla tarpeen tarjota lisäkoulutusta esimerkiksi prosessin hygienian pitämisestä korkealla tasolla. Samoin omavalvontajärjestelmien ja mikrobiologian perustietojen opetus tai kertaus prosessin käyttäjille voivat olla tarpeen.

FLEN -verkosto on ollut perustamisestaan saakka yhteydessä FFF –kasvuohjelmaan, joka tukee suomalaisten ruokaviennin kasvua tavoitteenaan nostaa ruokaviennin arvo kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. FLEN –verkosto on jäsenenä myös uudessa EF (Education Finland) –verkostossa. Verkoston asiantuntijoita ja yritysyhteyksiä käytetään hyödyksi myös FLEN -verkoston konseptien valmistelussa ja toteutuksessa.

Koulutusviennin järjestäminen käytännössä

FLEN –verkosto valmistelee koulutustuotteita, joista muodostuvien konseptien toimivuus testataan käytännössä. Testaus tehdään mahdollisuuksien mukaan ruokaviennin yritysten kanssa messutapahtumissa ja vientityöpajoissa. Tavoitteena on tehdä sopimuksia suoraan ulkomaisten asiakkaiden kanssa.

Toinen vaihtoehto on sopia suomalaisen osapuolen kanssa koulutuksen myymisestä ruuan tai ruokateknologian myynnin ohessa. Tällainen konsepti toisi todennäköisesti etuja kaikille vientikaupan osapuolille.

Koulutusviennin yhteydessä FLEN -verkosto on valmistellut vientiosaajien koulutusta Suomessa. Sitä varten on selvitetty nykyisiin koulutuksiin pohjautuvia vaihtoehtoja sekä markkinapohjaisia maksullisia koulutuksia. Ruoka-alan substanssiosaamista vientiponnistelujen tueksi on, mutta usein vientiosaamisen ja markkinoinnin taidot ovat vielä puutteellisia. Tarve kattavalle vientiosaajien koulutukselle on ilmeinen.

Miten FLEN –verkosto on tähän mennessä onnistunut?

FLEN –verkoston taustalla olevan Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on valmistella koulutusvientikonsepteja valituille kohdemarkkinoille. Verkoston toiminta on vakiinnutettu ja toimijoille on muodostettu osaamisprofiileja ja yhteisiä työmenetelmiä.

Verkosto osallistui toukokuussa 2017 erityisesti ruokatuotteisiin keskittyviin SIAL China-messuille Shanghaissa, messuvieraita oli n. 80 000 (Kuva 1). Koulutusvientituotteet poikkesivat messujen muusta tarjonnasta, mutta messuilta saatiin kuitenkin toimeksiantoja.

Erityisen tärkeää on messutapaamisten ennakkovalmistelu ja erilaiset oheistapaamiset messujen aikana. Toinen oppi oli messuilla muodostuneiden kontaktien jälkihoito, johon liittyy myös eri tasoisten viranomaisten roolit ja niiden merkityksen ymmärtäminen kaupan syntymiseksi.

Kolmas oppi näyttäisi ainakin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta olevan erilaisten välittäjäyritysten tarve, mikäli koulutuksen viejän oma kohdemaan tuntemus ei ole riittävän syvällistä. Välittäjäyritysten avulla on myös mahdollista koota kohdemaan yritysverkosto, jonka kanssa voi rakentaa kontakteja.

Viennin parissa toimiville sitkeys on välttämätöntä, sillä uuden markkinan avaamiseen kuluu helposti 1-2 vuotta. Koulutusvientiin panostettaessa tämä on otettava huomioon. Avoin ja pitkäaikainen yhteistyö näyttää tuovan parhaat tulokset.

Yhteenveto

Meille suomalaisille katkeamaton ruokaketju ja sen seurauksena turvallinen ruoka ovat arkipäivää. Vahvuuksina Suomen ruokaviennissä ovat pienet markkinat ja korkea teknologia, jotka mahdollistavat jäljitettävyyden ja estävät elintarvikeväärennökset. Haasteena meille on näiden itsestäänselvyyksien muotoilu houkutteleviksi vientituotteiksi.

FLEN –verkoston suurin lisäarvo tulee ruokaketjun koulutusviennin kansallisesta toteutuksesta. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisillä markkinoilla varsin pieniä toimijoita, mikä tekee kilpailussa menestymisen vaikeaksi. Verkostomainen yhteistyö tuo toimintaan lisää sisältöä ja uskottavuutta.

Yhteistyö vientiorganisaatioiden sekä kone- ja laiteviejien kanssa avaa koulutusviennille konkreettisia toteutuskohteita. Yritysyhteistyö tuo lisäksi uuden näkökulman ruokaketjun koulutusvientiin. Toteutuessaan yhteistyö ohjaa koulutusviejiä suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia koulutuksia yritysten kanssa.

Lisätietoja FLEN -verkostosta http://www.flen.fi/fi

Kirjoittajat

Antti Pasila, MMT, erityisasiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, antti.pasila(at)seamk.fi
Elina Puska, Tradenomi, asiantuntija TKI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK Ruoka – yksikkö, elina.puska(at)seamk.fi
Jukka Lähteenkorva, MMM, CEO, Foodknow Oy, jukka.lahteenkorva(at)gmail.com

Vietnamin matkailu kasvuun koulutuksella

Kirjoittaja: Jaana Häkli.

Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut kolme uutta yhteistyösopimusta vietnamilaisten korkeakoulujen kanssa ja on siten aloittamassa monialaista koulutusvientiä Vietnamiin. Saimaan amk:n hyvä maine vietnamilaisten opiskelijoiden keskuudessa ja oppilaitoksen vietnamilaiset alumnit toimivat hyvänä puskaradiona niin opiskelijarekrytoinnissa kuin uusien yhteistyösopimusten solmimisessa. Sopimukset mahdollistavat lähitulevaisuudessa mm. kaksoistutkintojen suorittamisen Suomessa tai yksittäisten opintojaksojen suorittamisen virtuaalisesti. Yhteistyömahdollisuuksien kirjo on laaja, sillä myös Erasmus+ globaalin liikkuvuuden rahoitusohjelma tuo monia kansainvälistymismahdollisuuksia niin vietnamilaisille kuin suomalaisille opiskelijoille ja opettajille molemmissa maissa.

Saimaan ammattikorkeakoulussa vietnamilaiset opiskelijat ovat kansallisuudeltaan toiseksi suurin opiskelijaryhmä, ja heitä opiskelee erityisesti tourism and hospitality management ja international business -koulutusohjelmissa. Yleisesti ottaen heidän englannin kielen osaamisensa on hyvää, he etenevät opinnoissaan nopeasti ja siksi valmistuvat usein etuajassa. He saavat myös helposti harjoittelupaikkoja erityisesti Etelä-Euroopan matkailukohteista ja hyödyntävät ahkerasti ammattikorkeakoulun kansainvälistymismahdollisuuksia, kuten opiskelijavaihtoja ja harjoitteluja ulkomailla.

Nyt aloitettavassa koulutusyhteistyössä on valtavaa potentiaalia koko Vietnamin kehittämiseen maana. Vietnam on yksi maailman maista, joissa matkailu kasvaa voimakkaimmin tällä hetkellä. Vuonna 2016 Vietnam vastaanotti 36 % enemmän matkailijoita kuin edellisvuonna, ja tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana matkailijavirrat ovat kasvaneet jo 29,6 %. (Ministry of Culture, Sports & Tourism.) Matkailua koordinoi maan kulttuuri, urheilu- ja matkailuministeriö, mutta maassa ei ole virallista matkailun edistämisjärjestöä, joten matkailun kehittäminen jää kaupunkien sekä kansainvälisten ja paikallisten matkailualan toimijoiden tehtäväksi. Alan työntekijöiden kouluttamisessa puolestaan oppilaitokset ovat avainasemassa.

Matkailun kehittäminen on ratkaisevassa asemassa koko maan kehittämisessä nykyisestä kehitysmaasta kehittyvämmäksi yhteiskunnaksi, joka vaurastuu kasvavien matkailijavirtojen ja turistien tuomien tulojen mukana. Vuonna 2015 turistit jättivät maahan yli 12 miljardia euroa (Ministry of Culture, Sports & Tourism). Uusia lomakeskuksia rakennetaan maahan kovalla vauhdilla, ja maata halutaan kehittää naapurimaa Thaimaan kaltaiseksi merkittäväksi matkailumaaksi, joka tulevaisuudessa tulee erikoistumaan mahdollisesti esimerkiksi terveysmatkailuun. Nykyisten matkailupalvelujen kehittäminen Vietnamissa on tärkeää, jotta maa kestää mukana Kaakkois-Aasian kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden matkailijoista ja erityisesti niistä, jotka palaavat maahan uudelleen. Maailman matkailujärjestö ennustaa, että lähitulevaisuudessa matkailijavirrat Vietnamiin tulevat kasvamaan erityisesti EU-maista, kuten Saksasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta. (World Tourism Organization.)

Vietnamin asiakaspalvelukulttuuri on kuitenkin saanut kritiikkiä. Monilla internetin keskustelupalstoilla kommentoidaan, kuinka monet matkailijat eivät pidä vietnamilaisia asiakaspalvelijoita yhtä ystävällisinä kuin esimerkiksi thaimaalaisia. Monet vietnamilaiset opiskelijamme ovat myös kertoneet, että heidän kohtaamillaan ulkomaalaisilla matkailijoilla on ollut hyvinkin vanhanaikaisia mielikuvia Vietnamista.

Tulevaisuudessa on odotettavissa suuria turistivirtoja, ja siksi Vietnamissa on nyt herätty matkailun asiantuntijuuden kehittämiseen. Yritysten investoinnit työntekijöiden monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen, kielitaidon parantamiseen, asiakaslähtöiseen asiakaspalveluajatteluun ja matkailupalvelujen kehittämiseen voivat johtaa merkittävään suomalaisen koulutusviennin kasvuun.

Suomalaista koulutusjärjestelmää ja erityisesti sen teoriaa ja käytäntöä yhdistävää opetusta arvostetaan Vietnamissa, ja Saimaan amk:n hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman henkilöstöltä löytyy osaamista siitä, miten lomakohteita kehitetään tai miten asiakas on palvelun keskiössä. Nyt aloitettavassa yhteistyössä Saimaan amk vastaa kysyntään ja myy vietnamilaisille opiskelijoille esimerkiksi lomakohteen kehittämiseen ja eurooppalaisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä verkkokursseja ja aloittaa myös säännöllistä opiskelija- ja opettajavaihtoa Vietnamiin ja Vietnamista Suomeen.

Näin yhteistyön alkumetreillä haluamme kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden viihtyvyyteen ja heidän tutorointiin. Vietnamilaisille partnereillemme on ollut tärkeää tietää, että heidän opiskelijoitaan ohjataan henkilökohtaisesti, opetussuunnitelma joustaa erikoistumisvalinnoissa ja että kursseilla on vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tärkeää on myös, että tiiviissä ajassa voi suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin.

Monella tapaa koulutusvientiponnistelut luovat uusia, mielenkiintoisia avauksia Suomen korkeakoulukentässä ja antavat korkeakouluille kuten Saimaan amk:lle mahdollisuuden profiloitua. Etenemme pienin askelin, mutta määrätietoisesti, sillä yhteistyössä on potentiaalia pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja merkittäviin tuloksiin.

Kirjoittaja

Jaana Häkli, filosofian maisteri, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu, jaana.hakli(at)saimia.fi

Ministry of Culture, Sports & Tourism. http://vietnamtourism.gov.vn/english/index.php/cat/1501. Luettu 17.10.2017.

World Tourism Organization. http://publications.unwto.org/news?page=1. Luettu 17.10.2017.

Koulutusvienti avaa ovet oman toiminnan kriittiseen reflektointiin 

Kirjoittaja: Henna Juusola.

Kansallisessa keskustelussa suomalaisen koulutuksen vahvuus on nähty perustuvan ennen kaikkea hyvään ja korkealaatuiseen koulutusjärjestelmään. Esimerkiksi koulutusviennin kansallisessa strategiassa suomalaisen koulutuksen hyvä maine ja kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä katsotaan antavan vakaan pohjan koulutusvientitoiminnalle (Valtioneuvoston periaatepäätös 2010). Uusimmissa korkeakouluja koskevassa kansainvälisyyden edistämisen linjauksissa (2017) suomalaisen koulutuksen laadun nähdään konkretisoituvan kansainvälisissä tunnustuksissa, kuten hyvänä menestyksenä peruskoululaisten osaamista mittaavassa PISAssa ja aikuisten osaamista selvittävässä PIAAC-tutkimuksessa (OKM 2017, 23).

Kansainväliset koulutusosaamista koskevat tunnustukset herättävät kiinnostusta ja lisäävät luottamusta suomalaista koulutusta ja koulutustoimijoita kohtaan. Tämä osaltaan edesauttaa koulutusviennin implementointia, mutta ei suoraan tarjoa pohjaa korkeakoulujen toteuttaman koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukselle. Ensinnäkin, koulutusvienti on monilta osin suomalaisille korkeakouluille uusi kansainvälinen toimintamuoto, jonka järjestämisestä ei ole ehtinyt kertyä pitkäaikaista kokemusta. Toisekseen, koulutusvientitoiminta sisältää lukuisan määrän erilaisia hankkeita ja kansainvälisiä yhteistyötahoja, jolloin laadunvarmistuksessa pitäisi pystyä huomioimaan sekä kansallinen että kansainvälinen toimintaympäristö moninaisine toimijoineen.

Kansainvälisillä foorumeilla koulutusvientitoiminnan laadunvarmistuksesta on käyty keskustelua jo jonkin aikaa. Tällöin esille on nostettu muun muassa tutkintojen kansainväliseen tunnistamiseen liittyviä asioita, kontekstisensitiivisen lähestymistavan tärkeyttä ja riskien hallintaan liittyviä käytänteitä (esim. Healey 2015; Pyvis 2011; UNESCO & OECD 2005). Toisaalta käytännön esimerkkejä löytyy koulutusvientiä pitempään toteuttaneiden tahojen kansallisista suosituksista ja selvityksistä. Esimerkiksi British Council ja saksalainen kansainvälisen liikkuvuuden keskus (German Academic Exchange Service, DAAD) lanseerasivat kesäkuussa koulutusviennin systemaattista tiedonkeräämistä koskevan manuaalin: Transnational education data collection systems, jossa keskiössä on yhtenäisen ja kansainvälisesti ymmärrettävän tiedon järjestelmällinen kerääminen (Knight & McNamara 2017).

Tässä artikkelissa mielenkiinnon kohteena on koulutusvientitoiminnan laadunvarmistuskäytänteet suomalaisten korkeakoulujen näkökulmasta. Artikkeli valottaa sitä koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukseen liittyvää pohjatyötä, jota Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa parhaillaan tehdään. Artikkelissa nostetaan esille myös niitä kansainvälisiä esimerkkejä, jotka koulutusvientiä koskevassa laadunvarmistuksessa voi olla järkevää ottaa huomioon.

Koulutusvientitoiminnan laadunvarmistus kansallisesta näkökulmasta

Lähtökohtaisesti koulutusvientitoiminnan laadunvarmistusta ohjaavat samat tekijät kuin mitä tahansa muutakin korkeakoulujen toteuttamaa toimintaa. Esimerkiksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa on huomioitava muun muassa kunkin korkeakoulun tutkintosääntö ja laadunvarmistukseen liittyvät käytänteet (kuten laatupolitiikka). Toisaalta korkeakoulujen laadunvarmistukseen vaikuttaa myös koulutuspoliittinen ohjaus kuten ammattikorkeakoululainsäädäntö, ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ja kansallinen, auditointiin perustuva laadunvarmistus. Jälkimmäisen osalta keskeisessä asemessa ovat laadunvarmistuksen yhteiseurooppalaiset suositukset (The Standards and guidelines for quality assurance in the European Higher Education Area, ESG), jotka kattavat myös koulutusviennin. ESG:n keskiössä nähdään muun muassa opiskelijakeskeinen oppiminen ja koulutuksen laadun jatkuva kehittäminen (ENQA 2015).

Toisaalta taas koulutusvienti laajassa merkityksessään sisältää hajanaisia toimintoja ja vaihtelevan paikallisen kontekstin. Käytännössä koulutusvientiä koskevat laadunvarmistuskäytänteet ovat riippuvaisia siitä, minkälaisesta koulutusvientitoiminnasta on kyse ja siitä missä koulutus pääosin järjestetään. Esimerkiksi lukukausimaksulliset tutkintoon johtavat koulutusohjelmat voivat sijaita Suomessa, Suomen ulkopuolella tai useassa eri maassa. Ne voidaan järjestää yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavina koulutusohjelmina, ns. franchising-toteutuksina tai soveltaa jotakin muuta tapaa. Osa koulutusvientihankkeista keskittyy tutkintoon johtamattomiin koulutuskokonaisuuksiin ja osa voi toteutua asiantuntijakonsultaationa. Jotkut koulutustoteutuksista järjestetään tiiviissä yhteistyössä partnereiden kanssa, jolloin henkilökunnasta osa voi olla paikallisia ja osa tulla Suomesta.

Tämänkaltaisessa sirpaleisessa toimintakentässä koulutuksen laadunvarmistuksessa on pystyttävä ylläpitämään yhtä lailla vertailukelpoisia oppimistuloksia, hyvää kansainvälistä mainetta kuin koulutustoiminnan jatkuvaa kehittämistyötä. Tämä vaatii koulutusvientitoimijoilta kattavaa ymmärrystä paitsi kansallisista lähtökohdista myös kansainvälisestä toimintaympäristöstä, joka taas voi vaihdella kohdemaasta ja koulutusmuodosta riippuen.

Kansainvälisiä näkökulmia koulutusviennin laadunvarmistukseen

Erään lähtökohdan koulutusvientitoiminnan laadunvarmistukseen tarjoavat Unescon ja OECD:n (2005) laatimat suositukset: Guidelines for Quality Provision in Cross-border Higher Education. Suositukset kattavat sekä kansalliset toimijat, korkeakoulut että opiskelijat. Korkeakoulujen osalta suosituksissa korostetaan muun muassa koulutuksen laadun vertailtavuutta koti- ja ulkomaan toteutusten välillä, sidosryhmien osallistamista laadunvarmistukseen ja aktiivista otetta hyvien käytänteiden vaihtamiseen. (UNESCO & OECD 2005.). Toisaalta British Councilin ja DAADin toimesta toteutettu koulutusviennin systemaattista tiedonkeruuta käsittelevä raportti sisältää käytännönläheisen näkökulman koulutusvientitoiminnan kategorisoimiseen. Kategorian keskeisenä lähtökohtana on määritellä seuraavat kolme asiaa: 1) mikä taho myöntää pätevyyden (qualification), 2) millä taholla on ensisijainen vastuu opintosuunnitelmasta ja 3) millä taholla on ensisijainen vastuu laadunvarmistuksesta (Knight & McNamara 2017, 17).

Koulutusviennin laadunvarmistusta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esille muun muassa riskienhallintaan, opiskelijoiden aikaisempaan koulutustaustaan ja kontekstisensitiivisyyteen liittyviä näkökulmia. Esimerkiksi Healey (2015) esittää, että koulutusvientitoiminnan suunnittelussa olisi hyödyllistä huomioida koulutuksen tarjoajan ja kansainvälisen partnerin odotukset koulutusvientihanketta kohtaan, sopimukseen kirjatut roolit sekä koulutusvientitoiminnan luonne (esim. yhteisohjelmat, franschising-sopimukset jne.) (Healey 2015). Vastaavia huomioita on esittänyt myös Shams (2017), jonka mukaan koulutusvientitoiminta voi sekä vahvistaa että vahingoittaa korkeakoulujen kansainvälistä mainetta (Shams 2017). Toisaalta taas, Pyvis (2011) peräänkuuluttaa kontekstisensitiivistä lähestymistapaa ja muistuttaa, että opiskelijoiden opiskelutottumukset voivat perustua toisenlaiseen akateemiseen perinteeseen ja tällä taas voi olla merkitystä esimeriksi pedagogisiin valintoihin ja opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan väliseen kommunikaatioon (Pyvis 2011).

Lopuksi

Globaalissa mittakaavassa tarkasteltuna Suomi on pieni toimija. Tämän vuoksi kansallinen, korkeakoulusektorin ylittävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Korkeakoulujen näkökulmasta on pystyttävä tunnistamaan koulutusvientiin liittyviä kriittisiä riskitekijöitä ja samaan aikaan näkemään ne moninaiset oppimismahdollisuudet, jotka auttavat kehittämään koulutusvientitoimintaa eettisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Systemaattisen ja järjestelmällisen laadunvarmistusjärjestelmän rakentaminen, jossa kuitenkin on riittävästi joustoa kontekstisensitiiviselle otteelle, vaatii uudenlaista näkökulmaa laadunvarmistuksen järjestämiseen. Työ on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Haaga-Heliassa koulutusvientitoimintaa koskevan laadunvarmistuksen kehittämistyön lähtökohdaksi on nähty systemaattinen tiedon kartoitus ja eettisesti kestävä toiminta, jossa opiskelijoiden oppiminen ja osaava henkilökunta ovat keskiössä. Kansainvälisten tutkimusten hyödyntäminen, koulutusvientiin osallistuvien opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemusten kartoittaminen sekä muilta oppiminen tukevat tätä työtä. Jälkimmäisen osalta erään vaihtoehdon voi tarjota esimerkiksi benchmarkkaus kansainvälisten partnereidemme kanssa, joilla on Suomea pitemmät perinteet koulutusviennin toteuttamisessa. Koulutusvientitoiminta voi tarjota mahdollisuuden paitsi taloudelliseen kasvuun myös oman toimintamme kriittiseen reflektointiin, joka tukee koulutustoiminnan jatkuvaa kehittämistyötä. Tässä suhteessa laadunvarmistus ei liene koskaan valmis.

Kirjoittaja

Henna Juusola, FM, projektikoordinaattori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, henna.juusola(at)haaga-helia.fi

ENQA. (2015). Standards and guidelines for quality assurance in the european higher education area (ESG) ENQA. Haettu 16.10.2017. http://www.enqa.eu/wp-content/uploads/2015/11/ESG_2015.pdf.

Healey, N. (2015). Towards a risk-based typology for transnational education. Higher Education, 69(1), 1–18. doi:10.1007/s10734-014-9757-6.

Knight, J., & McNamara, J. (2017). Transnational education: A classification framework and data collection guidelines for international programme and provider mobility (IPPM). Britisch Council and AAD. Haettu 16.10.2017.
https://www.britishcouncil.org/sites/default/files/tne_classification_framework-final.pdf.

OKM. (2017). Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Haettu 16.10.2017.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79438/okm11.pdf.

Pyvis, D. (2011). The need for context-sensitive measures of educational quality in transnational higher education. Teaching in Higher Education, 16(6), 733-744. doi:10.1080/13562517.2011.570436.

Shams, S. M. R. (2017). Transnational education and total quality management: A stakeholder-centred model. Journal of Management Development, 36(3), 376-389.

UNESCO, & OECD. (2005). Guidelines for quality provision in cross-border higher education. Haettu 16.10.2017.
http://www.unesco.org.helios.uta.fi/education/guidelines_E.indd.pdf.

Valtioneuvoston periaatepäätös. (2010). Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. suomen koulutusvientistrategia. Haettu 16.10.2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75525/okm11.pdf?sequence=1. 

Osaamisperustaisuus koulutusviennissä – miten taipuu ops?

Kirjoittaja: Marjaana Mäkelä.

Osaamisperustaisuus kytketään amk-sektorilla opetussuunnitelmatyöhön, osaamisen tunnistamiseen, arviointiin ja kansainväliseen sekä työelämäyhteistyöhön. Käsitteeseen sisältyvät tavoitteet ovat tuttuja amk-toimijoille, mutta niiden soveltaminen käytännössä ei ole aina yksinkertaista. Tässä käsittelen osaamisperustaisuuden tulkintaa koulutusviennin kontekstissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Haagan kampuksella.

Vuonna 2015 päivitetyn restonomi-opetussuunnitelmamme osaamisprofiili kuvaa ammattilaisen, joka soveltaa joustavasti oppimaansa kehittämistyöhön ja on kasvanut liikkeenjohdolliseen ajatteluun. Lisäksi jokaiselle opintojaksolle on määritelty viisi spesifiä ydinosaamista. Uusi ops on osoittautunut monilta osin onnistuneeksi, mutta ensimmäisen koko amk-tutkintoon tähtäävän koulutusvientiprojektimme alkaessa sitä oli tarkasteltava uudesta näkökulmasta.

Vuonna 2015 alkaneen projektimme tavoitteena on rakentaa maltalaisen toisen asteen hotelli- ravintola- ja matkailualan oppilaitoksen (Institute of Tourism Studies) opettajille täydennyskoulutus, joka tuottaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisen tason 6 (amk) ja sen jälkeen tason 7 (yamk) restonomiosaamisen. Täydennyskoulutuksen osat tunnustetaan tutkinnon suorittamisvaiheessa eli prosessin tavoitteena on saada kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa. Koulutukseen osallistujilla on vankka ammattitaito ja yliopistotasoinen pedagoginen pätevyys, joiden tunnistaminen oli ensimmäinen osa opsin peilaamista osaamiseen. Haasteeksi jäi muokata restonomitutkinnon sisällöistä täydentävät osat, joilla katetaan puuttuva osaaminen. Koulutusvientimme asiakkaalla on tiivis aikataulu koko hankkeelle, joten joustava ratkaisu löytyi moduulikoulutuksesta, joka räätälöidään restonomitutkinnon ja myöhemmin restonomi, yamk -tutkinnon sisällöistä. Merkittävä osa amk-tutkintoa vastaavasta sisällöstä rakennetaan validoimalla aiemmin hankittu osaaminen ja opinnollistamalla hospitality-opettajan työtä (Mäkelä 2017).

Miten käy osaamisperustaisuuden, kun koko ops puretaan ja muotoillaan uudelleen? Yksityiskohtaisesta osaamisten listasta opintojaksoittain on mentävä kohti laajempia kokonaisuuksia pyrkien säilyttämään ydinosaaminen. Tässä kouluttajien ammattitaitoon perustuvat linjaukset ovat keskeisiä: mitä painottaa uudenlaisessa toteutuksessa, jossa yhdistyy useamman opintojakson sisältöjä? Millaista osaamista voi tunnistaa esimerkiksi ennakkotehtävillä? Kuinka ne nivotaan kokonaisuuteen ja ennen kaikkea: miten perustellaan valinnat asiakkaalle, joka tarkastelee koulutusta erilaisen, kenties hyvinkin perinteisen oppimiskulttuurin kontekstistaan käsin? Hospitality-alan kansainvälisyys ja jaettu käsitys ammattilaisen osaamisesta on helpottanut Haaga-Heliassa tätä keskustelua ja koulutuksen suunnittelutyötä. Suomalainen pedagoginen osaaminen on edelleen koulutusviennissä valtti; näkemykseemme luotetaan, mutta ei kritiikittömästi. Osaamispuheen ymmärrettäväksi tekeminen edellyttää koulutuksemme jatkuvaa itsearviointia ja perustelua sille, miksi suoritusten listaamisesta on siirrytty osaamisen kuvaamiseen.

Olennaista koulutusvientiratkaisuissa on nähdäkseni uskaltaa kyseenalaistaa mekanistinen ops-käsitys ja tarkastella osaamista laaja-alaisesti. Tällöin etenkin ammatillisella korkea-asteella aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja opinnollistaminen tulevat yhä keskeisimmiksi elementeiksi joustavissa, asiakaslähtöisissä projekteissa. Osaamisperustainenkin ops taipuu, mutta sen toteuttamisen tulkintojen on oltava läpinäkyviä ja pedagogisesti perusteltuja. Tähän pohdintaan Suomessa kuluneena vuonna käyttöön otettu eurooppalainen tutkintojen viitekehys (OPH 2017) on erinomainen apuväline. Omassa koulutuksessamme käytimme sitä yhteisenä referenssinä, kun keskustelua osaamisesta ja sen asettumisesta tasoille 6 ja 7 käytiin. Koulutusviennissä ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä viitekehys lisää uskottavuutta, kun oppilaitoslähtöinen osaamisdiskurssi tulkitaan laajemman osaamisnäkemyksen kautta.

Kirjoittaja

Marjaana Mäkelä, FL, YTM, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, marjaana.makela(at)haaga-helia.fi

Mäkelä, M. (2017). Opettajan työtä opinnollistamassa – Case Haaga-Helia ja ITS Malta. Teoksessa Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (2017): Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. (ss 33―36).

Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. (2017). Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 6/2017. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

OPH. (2017.) Opetushallituksen verkkosivut: tutkintojen tunnustaminen. Saatavilla http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/tutkintojen_viitekehys. Viitattu 24.10.2017.

SAMK vie koulutusta kahdelle mantereelle

Kirjoittajat: Minna Keinänen-Toivola, Viveka Höijer-Brear, Tiina Savola, Markku Paukkunen, Ari-Pekka Kainu.

Kuva:  SAMK:n Kiinan toimiston päätehtävänä on koulutusyhteistyön, koulutusviennin sekä yritysyhteistyön kehittäminen Jiangsun provinssissa.

Ystävyyskaupunki Kiinassa ja merentutkimusalus Namibiassa

SAMK:n koulutusviennin lähtölaukaukset Aasiassa ja Afrikassa olivat hyvin erilaiset. Kiinassa yhteistyö käynnistyi kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Namibiassa meriklusterin laivakaupasta. Yhteistyösopimukset Porin ja kiinalaisen Changzhoun kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jiangsu Polytechnic University:n (JPU) välillä allekirjoitettiin helmikuussa vuonna 2008. Jiangsu Polytechnic University nousi alueensa merkittävimmäksi yliopistoksi Changzhou University:ksi vuonna 2010. Perinteinen koulutusyhteistyö on sisältänyt vuosittaisia opiskelija- ja opettajavaihtoja. Vuonna 2010 yhteistyö laajentui sopimuksen mukaisesti myös tutkimusyhteistyöhön, ensin tekniikan alalle ja sitten talous- sekä sosiaali- ja terveysaloille. Changzhou:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tieteen foorumi on järjestetty Changzhou:ssa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. SAMK:n muut partnerikorkeakoulut ovat Zhejiang University of Technology, Suzhou University of Science and Technology ja Shanghai University of Finance and Economics. SAMK on mukana Kiinassa myös ARENE yhteistyön kautta, sekä yhteistyössä HAMK, JAMK, TAMK ja LAMK kanssa.

Namibiassa koulutusvienti käynnistyi STX Europe:n Rauman telakalla rakennetun merentutkimusalus Mirabilis:in myötä. Namibialaiset olivat laivan rakennusprojektin aikana Raumalla seuraamassa aluksen valmistumista. Merenkulun koulutusprojekteja ovat olleet MARINAM- (v. 2012 – 2015) ja MARIBIA-projektit (v. 2013 – 2015) sekä maaliskuussa 2017 alkanut MARIBILIS-projekti (Finnish National Agency for education, 2017). SAMK:lla on neljä yhteistyösopimusta paikallisten yliopistojen kanssa, jotka ovat Namibia University of Science and Technology, University of Namibia, The International University of Management ja Welwitchia University. Namibiassa koulutusviennin rinnalla tuli kestävän kehityksen tutkimus- ja yritysyhteistyö Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa vuonna 2015 (Keinänen-Toivola & Savela 2016).

Koulutusviennin tiivistäminen

Kiinassa parlamentaarinen yhteistyö ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat keskeisiä tekijöitä konkreettiseen yhteistyöhön alueellisten koululaitosten, julkisten sekä yksityisten yritysten kanssa. Syksyllä 2015 SAMK perusti oman Kiina-toimiston Changzhouh:n, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Syksyllä 2016 solmittiin kaksoistutkintosopimus sairaanhoitajakoulutuksesta, joka on ensimmäinen varsinainen koulutusviennintuote SAMK:n ja Kiinan välillä (Rouhiainen-Valo 2016).  SAMK:lla on käynnissä Step C -niminen projekti, jonka tavoitteena on ollut avata Kiinan kasvavia markkinoita erityisesti sairaanhoidon ja matkailun aloilla.

Suomen valtio tiivisti koulutusyhteistyötään Namibiassa vuonna 2016. Minna Keinänen-Toivolan vetämään Namibian koulutusvientidelegaatioon (2.–8.10.2016) osallistui yliopisto- ja AMK- toimijoita ympäri Suomea (Keinänen-Toivola ym. 2017). SAMK:n delegaatiossa oli osaajia kaikilta osaamisalueiltamme: tekniikka, logistiikka- ja meriteknologia, hyvinvointi- ja terveys sekä palveluliiketoiminta.   Yhtenä konkreettisena delegaation tuloksena oli Turun yliopiston Rauman yksikössä helmikuussa 2017 alkanut 24 namibialaisen luokanopettajan koulutus. SAMK:n ensimmäinen vaihto-opiskelija Namibia University of Science and Technology:stä oli laivakoneinsinööri Elizabeth Mabakeng (Kuva 1) (Sankari 2017).

Kuva 1. Vaihto-opiskelija Elizabeth Mabakeng tutustumassa laivakonesimulaattoriin merikapteeni Heikki Koiviston kanssa.

Sairaanhoitajakoulutusta 2+2 mallilla Kiinaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Changzhou yliopiston kaksoistutkintosopimus (2+2 vuotta) mahdollistaa kiinalaisille opiskelijoille EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Changzhou yliopiston opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta omassa yliopistossaan (Kuva 2), jonka jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kaksi viimeistä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmat tukevat toisiaan.

Kaksoistutkinnon lisäksi on käyty keskusteluja alueen vaikuttajien kanssa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnista ja muistisairauksien tunnistamisesta. Tämä aihealue koskettaa Kiinaa laajasti väestörakenteen muutoksen takia.  Changzhoun yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat toivoneet alusta asti hyvin yksityiskohtaista tietoa koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja muista opiskelijoiden elämään liittyvistä tekijöistä. Satakunta on ”sykähdyttänyt”, mutta ennen kuin opiskelijat tekevät päätöksensä, he haluavat tietää tarkalleen mitä he ovat tulossa opiskelemaan ja millainen paikka Satakunnan ammattikorkeakoulu on.

Kuva 2. Sairaanhoidon opetusta Kiinassa.

Fysioterapiaa AMK:n yhteistyönä Namibiaan

Namibian koulutusvientidelegaation yhtenä tuloksena fysioterapian suomalaiset koulutustahot SAMK, SAIMIA, SEAMK ja XAMK ryhtyivät rakentamaan yhteistä fysioterapian täydennyskoulutustuotetta” Training for Trainers” yksityiselle namibialaiselle Welwitchian yliopistolle. Koulutustuotteen suunnittelu toteutettiin tehtävää varten muodostetussa konsortiossa loppuvuodesta 2016 (Kuva 3). Kyseisen alan edustajien osallistuminen alusta alkaen prosessiin on ollut keskeistä sekä myyjä- että ostajamaassa. Osallistujien niukan ajan hallitsemiseksi erotettiin ammatillisen ydin- ja yleisosaamisen suunnittelu.

Yhteistyön aikana osallistujille rakentui kuva, mihin konsortion suomalaiset korkeakoulut profiloituvat fysioterapian- ja erityisesti englanninkielisen fysioterapian opetustarjonnan osalta. University of Namibian ostaa kandidaattitason fysioterapiakoulutusta etelä-afrikkalaiselta korkeakoululta, mikä rajasi konsortioltamme pois tämän tutkinnonvientimahdollisuuden. Welwitchian kanssa jatkettiin neuvotteluja ”Training for Trainers”paketin rakentamisesta, johon luodaan mahdollisuus jatkaa kuntouksen maisteritasolla.  Koulutettava saisi tällöin eurooppalaisen tutkinnon.

SAMK:sta on hoitotyön opiskelijoita parhaillaan Welwitchia yliopistossa harjoitteluvaihdossa. Koulutusvientiyhteistyö poiki Welwitchia:n kanssa konkreettisia tuloksia myös toiselle alalle. Welwithcia yliopiston kautta syksyllä aloitti Industrial managementin ohjelmassa kolme namibialaista opiskelijaa, joiden opiskelu tapahtuu verkossa.

Kuva 3. Welwitchia yliopiston vierailu SAMK:n Porin rakenteilla olleelle kampukselle joulukuussa 2017.

Haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaaminen

Kiinassa kieli- ja kulttuurikysymykset ovat haasteita SAMK:lle ja muille suomalaisille toimijoille. Toisaalta Kiinassa hoito- ja sosiaalityötä ei nuorten keskuudessa arvosteta, sillä siinä on matala palkkataso. Koulutusmateriaalin tulee löytyä kiinaksi. Etä- ja verkko-opetukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

Namibiassa yhteistyötä on helpottanut maiden jo yli 140 vuotta kestäneet läheiset välit. Yhteistyö namibialaisten kanssa on osoittanut, uskonto on namibialaisille tärkeä, aikakäsitys on erilainen ja menestys vaatii paikallista läsnäoloa. Namibiassa koulutusjärjestelmä rakentaa etäopetusmahdollisuuksia jo alakoulusta alkaen. Namibiassa suuri haaste on koulutuksen hinta.

Ponnahduslauta laajemmille markkinoille

Yhteistyö useiden eri tahojen kanssa Kiinassa ja Namibiassa toimivat pilottikohteina laajemmille markkinoille.  Kiinassa Changzhou – Wuj:n 6 miljoonan asukaan alue on osa nopeasti kehittyvän 80 miljoonaan asukkaan Jangtse Deltaa. ARENE:n puolesta Kiinan koulutusmarkkinoita lähestytään laajemmalla yhteistyöllä, jossa yhteistyökumppaneiksi on useita valtiollisia toimijoita Kiinassa.

Namibia kuuluu 300 miljoonan asukkaan Southern Africa Development Community:n. Namibiassa, kuten useassa naapurimaassa opetuskielenä on englanti. Walvis Bayn satama tulee olemaan lähivuosina liikenteen solmukohta useille naapurimaille.

Tärkeät lähtökohdat koulutusviennissä ovat maltillisuus ja eettisyys, mitään ei voida siirtää toiseen kulttuuriin suoraan. Pitkäjänteistä kehittämistyötä vaaditaan sekä henkilöstön henkisellä puolella, että järjestelmän tasolla, jotta hyvät käytännöt jalkautuvat osaksi jokapäiväistä työtä.

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Viveka Höijer-Brear, MSc (Physiotherapy), lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viveka.hoijer-brear(at)samk.fi
Tiina Savola, VTM, osaamisaluejohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tiina.savola(at)samk.fi
Markku Paukkunen, DI, projektipäällikkö/vanhempi Kiina-neuvonantaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, markku.paukkunen(at)samk.fi
Ari-Pekka Kainu,KM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, ari-pekka.kainu(at)samk.fi

Finnish National Agency for education. (2017). Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab (MARIBILIS).  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.cimo.fi/programmes/hei_ici_index/programmes/hei_ici/projects/maribilis.

Keinänen-Toivola, M., Koivisto, H., Olenius, M., Kortelainen, K. (2017). NAMURBAN Project in Action. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://youtu.be/6-l4Q5MQyBQ.

Keinänen-Toivola, M., Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla.  AMK-lehti/UAS journal vol 2016, no 4.  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/.

Rouhiainen-Valo, T. (2016). Yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun yliopiston kanssa allekirjoitettiin. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/yhteistyosopimus-kiinalaisen-changzhoun-yliopiston-kanssa-allekirjoitettiin/.

Sankari, A. (2017). Laivakoneinssi Elizabeth – ensimmäinen vaihto-opiskelijamme Namibiasta. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/laivakoneinssi-elizabeth-ensimmainen-vaihto-opiskelijamme-namibiasta/.

Koulutusviennillä uutta sykettä Suomen korkeakouluihin

Kirjoittaja: Jorma Nevaranta.

Kuva: Diplomien jakotilaisuudessa koulutukseen osallistujat, artikkelin kirjoittaja Jorma Nevaranta sekä SeAMKin rehtori Tapio Varmola.

Suomen korkeakoulut ovat aktivoituneet viime vuosien aikana koulutusviennin saralla. Tähän on ollut monta syytä. Yksi tärkeä syy on se, että vuoden 2016 alusta alkaen korkeakoulut ovat voineet periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu ja tästä johtuen on muita rahoituksen lähteitä jouduttu etsimään aktiivisesti, jotta korkeakoulujen toimintaa voidaan jatkaa tehokkaasti ja edelleen kehittää.

Onneksi maamme koulutus on erittäin hyvässä maineessa mm. PISA-tutkimusten tuoman positiivisen julkisuuden takia. Tämän tutkimuksen kohteena tosin eivät ole korkeakoulujen opiskelijat vaan 15-vuotiaat koululaiset eli meillä Suomessa pääosin 9-luokkalaiset. Lisäksi viimeisimpien tutkimustulosten trendit ovat huolestuttavia erityisesti poikien matemaattisten aineiden oppimistuloksissa (Vettenranta ym. 2016). Tämä on suuri uhka nimenomaan maamme insinöörikoulutukselle, koska hakijoista yli 80 % on poikia ja juuri matemaattisten aineiden osaaminen on insinööriopiskelijoille tärkeää. Näin ollen emme voi enää tuudittautua PISA-tuloksien varaan koulutusvientimme vauhdittajana.

Korkeakouluihin kohdistuvia oppimistulosten arviointitutkimuksia ei ole tehty eikä näin ollen ole olemassa vastaavaa vertailutietoa käytettäväksi esimerkiksi koulutusviennin edistämiseen. Erilaiset korkeakoulujen saamat laatusertifikaatit sen sijaan voivat olla hyvinkin tärkeitä markkinoinnin välineitä koulutusvientitoiminnan kasvattamisessa. Kansainväliset laatuleimat ovat tässä tietysti parhaita, koska niistä saadaan kilpailijamaihin verrattavissa olevaa tietoa.

Nimenomaan korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien laadun arviointiin kohdistuva ja EUR-ACE®-standardiin perustuva akkreditointimenettely on saavuttanut merkittävän aseman Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Ensimmäiset tekniikan alan tutkinto-ohjelmat akkreditoitiin tällä menettelyllä vuonna 2007 ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämän laatuleiman saaneita tutkinto-ohjelmia on kaikkiaan jo runsaat 2000 yli 30 eri maasta (Nevaranta 2016). Suomessa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) sai auktorisoidun laitoksen statuksen vuonna 2014 Bachelor-laatuleiman myöntämiseen nelivuotisille tutkinto-ohjelmille (KARVI 2017). Nyt tekniikan alan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE® akkreditointi on päässyt paremmin vauhtiin myös meillä Suomessa.

Tässä artikkelissa kuvataan erään toteutuneen koulutusvientiprojektin vaiheita siihen liittyvästä pohjustavasta työstä aina toteutuksen loppuun saakka. Kyseessä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tekniikan yksikön toistaiseksi suurin yksittäinen projekti koulutusviennissä, kun laajuuden mittarina on laskutettu summa. Itse toteutus tapahtui Seinäjoella elokuussa 2017. Asiakkaana oli kiinalaisen Shenzhen Polytechnicin (SZPT) henkilöstöä. Kohderyhmään kuului 11 henkilöä toiminnan eri alueilta: vararehtori, tekniikan alan koulutuspäälliköitä ja opettajia sekä laboratoriopäälliköitä ja opetuksen kehittäjiä.

Tilausta edeltävä taustatyö

Koulutusvienti on pitkäjänteistä työtä ja toimeksiantoja saa tyypillisesti jo pitkään jatkuneen muun yhteistyön tuloksena. Tässä tapauksessa virallisia yhteistyösopimuksia on allekirjoitettu jo lähes 10 vuotta sitten. Pienimuotoista yhteistyötä on ollutkin sen jälkeen, mutta tämän koulutusvientiprojektin kannalta tärkeitä tapahtumia olivat SZPT:n johdon vierailu Seinäjoen ammattikorkeakoululla kesällä 2016 ja meidän pienen ryhmän vastavierailu syksyllä 2016 SZPT:llä.

Näiden tapaamisten aikana tuli esiin mm. mahdollisuudet erilaisiin koulutusviennin yhteishankkeisiin. Tässä mielessä hyvin tärkeitä olivat tutustuminen oppimisympäristöihin sekä Seinäjoella että Shenzhenissä. Voitiin todeta, että molemmilla on insinöörikoulutukseen varsin modernit puitteet, vaikka erojakin löytyi.

Tuon syksyn 2016 tapaamisen jälkeen oli kontakteja hyvin vähän, jos ollenkaan, puoleen vuoteen. Sitten keväällä 2017 alkoi tapahtua. Huhtikuun 5. päivänä heiltä tuli sähköpostilla tarjouspyyntö, mikä aloitti hyvin mielenkiintoisen ja kiireisenkin vaiheen tässä projektissa.

Koulutusvientitarjouksen tekeminen

SZPT:n ensimmäinen yhteydenotto huhtikuun 2017 alussa tähän koulutusvientiprojektiin liittyen sisälsi heidän toivomuksensa noin 10 päivän koulutuksen sisällöstä. Tätä toivomusta oli tietysti syytä noudattaa mahdollisimman tarkkaan. Koulutuksen sisältötoiveissa olivat mm. seuraavat asiat: Suomen koulutusjärjestelmä, opetussuunnitelmien sisällöt ja niiden kehittäminen, insinöörikoulutukseen liittyvä työharjoittelu, oppimisympäristöt erityisesti laboratorioiden osalta ja yritysyhteistyö. Mielenkiintoista tuossa listassa oli se, että vuotta aikaisemmin eli kesäkuussa 2015 tämän artikkelin kirjoittaja osallistui luennoijana EU:n Twinning Project ohjelmaan kuuluvassa seminaarissa Jerevanissa, missä teemat olivat kutakuinkin näitä samoja. Kohderyhmänä oli tuolloin paikallisen yliopiston, National Polytechnic University in Armenia, henkilöstöä.

SZPT:n henkilöstön koulutuksen toteutuspaikkana oli SeAMK. SZPT halusi kokonaispaketin tarjouksen lentoja lukuun ottamatta eli koulutuksen lisäksi hotellit, paikalliset kuljetukset ja vapaa-ajan ohjelma. Ensimmäinen tarjous koko ohjelmasta syntyi hyvin nopeasti muutamassa päivässä. Ohjelma oli jaettu 10 päivälle elokuun alkupuolelle. Siinä oli jonkinmoinen haaste, koska opettajien kesävapaa jatkui elokuun puoleen väliin saakka.

Tarjouksessa tuli vain pari tarkistuskierrosta, jotka johtuivat siitä, että koulutettaviksi haluttiin muutama henkilö lisää ja koulutusaika siirrettiin elokuun jälkipuoliskolle ja tiivistettiin yhteen viikkoon. Tämän lisäksi he halusivat koko ohjelman ajaksi englanti-kiina tulkin. Nämä asiat tietysti sopivat meille oikein hyvin ja tuo ajoituksen siirto oli erityisen mieluinen, koska silloin oma opetushenkilöstö oli jo palannut kesälomaltaan. Tulkin löytäminen vaati aikaa muutamia päiviä, mutta lopulta löytyi erinomainen ja alun perin kiinalainen henkilö, joka puhui sujuvasti molempia kieliä ja siis tunsi tietysti hyvin myös Kiinan kulttuuria ja arvoja. Lisäksi hän asuu Seinäjoella ja hänellä on kokemusta opiskelusta SeAMKissa. Kaikki näytti jo huhtikuun lopulla selvältä eikä sen jälkeen tehty muutoksia ohjelmaan tai ajoitukseen, vaan keskityttiin viisumien ja muiden käytännön järjestelyiden hoitamiseen. Virallinen tarjouksen hyväksyntä saatiin sitten toukokuun puolenvälin jälkeen.

Ohjelman valmistelu

Ohjelman sisällön ja esitysmateriaalin valmistelu alkoi toukokuussa sopivasti ennen tulevaa kesälomien taukoa. Esiintyjiä viiden päivän aikana oli kaikkiaan 16, kaikki SeAMKin henkilöstöä ja suurin osa heistä opettajia. Esitysmateriaali valmistui ennen loma-aikaa ja näin sen osalta oltiin valmiita aloittamaan koulutus elokuussa. Ohjelmaan sisältyi myös kaksi yritysvierailua Kiinan vientiä harjoittaviin yrityksiin maakunnassa. Nämä yritykset olivat luonnollisesti hyvin motivoituneita ottamaan vastaan tällaisen vierasryhmän.

Vapaa-ajan ohjelman suunnittelu oli ihan oma lukunsa, koska kiinalaisten mieltymykset tässä asiassa eivät olleet kovin tuttuja. Onneksi lähipiirissä on Kiinaa ja kiinalaisia huomattavasti paremmin tuntevia ja jopa Kiinassa paraikaa asuvia henkilöitä, joilta sai korvaamattoman arvokkaita neuvoja. SeAMKin kotikaupunki Seinäjoki osoittautui oikein kiinnostavaksi kohteeksi vieraille. Alvar Aalto oli osalle vieraista hyvinkin tuttu ja Aalto-keskuksen vierailu oli näin ollen selviö. Toinen tärkeä kohde oli luonto ja siinä vielä metsä ja järvet. Molempia löytyy onneksi aivan Seinäjoen keskustan lähituntumasta.

Ohjelman toteutus

Elokuun 2017 jälkipuoliskolle ajoittunut viisipäiväinen toteutus oli hyvin tiivis ja päivät pitkiä. Varsinainen ohjelma ajoittui päivittäin klo 8-17 aikaan sisältäen lounastauon ja esitysten välillä lyhyet tauot. Tämän lisäksi parina iltana järjestettiin vielä vapaa-ajan ohjelmaakin. Kaikki sujui suunnitellusti ja aikatauluissa pysyttiin.

Ajankohta toteutukselle oli erinomaisen sopiva, koska opetus ei ollut vielä alkanut SeAMKissa. Toteutusviikon jälkeen opetus alkoi niin SeAMKissa kuin SZPT:lläkin. Tyypillinen yhden esityksen pituus oli 1-2 tunnin mittainen. Tämän artikkelin kirjoittajalla oli kuitenkin peräti 14 tuntia esityksiä viikon aikana ja tämän lisäksi toimiminen koko ohjelman ajan toteutuksen puheenjohtajana. Luonnollisesti vastuulla olivat tämän lisäksi myös vapaa-ajan ohjelman järjestelyt.

Ohjelmaviikon päätteeksi perjantaina osallistujille jaettiin diplomit todistuksena koulutukseen osallistumisesta (Kuva). Viikon työntäyteisestä kokemuksesta huolimatta osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä diplomit saatuaan. Sama tyytyväisyys ja helpotus tuli esiin myös toteuttajien puolelta.

Kokemukset viikon koulutusvientipaketin toteutuksesta

Elokuussa 2017 toteutettu Shenzhen Polytechnicin henkilöstön viikon mittainen koulutus oli SeAMK Tekniikan siihen mennessä selkeästi suurin koulutusvientitapahtuma. Koko projekti alkoi huhtikuun alussa tarjouspyynnöllä ja päättyi elokuun lopulla diplomien jakoon 11 osallistujalle. Kun kesälomat vähentää tästä ajasta, kaikki toiminta tapahtui kolmessa kuukaudessa. Onneksi kaikki esitysten pitäjät olivat hyvin motivoituneita ja jopa innostuneita pitämään esityksensä ohjelman mukaisesti.

Toteutusta seuraavalla viikolla tuli SZPT:ltä vielä viralliset kiitokset kohderyhmän johtajalta eli vararehtorilta edellisen viikon koulutuksesta. Nuo kiitokset sisälsivät hyvin yksityiskohtaisesti monia asioita toteutukseen liittyen, esimerkiksi ohjelman monipuolinen sisältö, aikataulun pitäminen koko viikon ajan, esiintyjien ammattitaito, jne. Osa ylistyssanoista voidaan toki laskea luontaiseen kiinalaiseen kohteliaisuuteen kuuluvaksi. Kuitenkin aitona tyytyväisyyden osoituksena voidaan pitää sitä, että he haluavat mielellään jatkaa tämäntapaista yhteistyötä ja laajentaa sitä koskemaan myös muita koulutusaloja.

Kirjoittaja

Jorma Nevaranta, TkT, yksikön johtaja, SeAMK Tekniikka, jorma.nevaranta(at)seamk.fi

Karvi. (2017). Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi. [Verkkopalvelu]. [Viitattu 1.11.2017]. Saatavana: http://karvi.fi/korkeakoulutus/tekniikan-alan-koulutusohjelma-arvioinnit/

Nevaranta, J. (2016). Korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien akkreditointi EUR-ACE®-standardiin perustuen. SeAMKin vuoden 2016 kokoomateos, 79-86, ISBN 978-952-7109-50-2. ISBN 978-952-7109-51-9 (verkkojulkaisu).

Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., Lähteinen, S., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Rautopuro, J., Vainikainen, M. P. (2016). PISA 15, 45-48 ja 92-94. ISBN:978-952-263-436-8. ISSN 1799-0351. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf

Kymmenen vuotta opettajankoulutuksen vientiä – mitä olemme oppineet

Kirjoittajat: Jari Laukia, Pekka Risku.

Kansainvälinen kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan alkoi 1990-luvun lopulla ensimmäisten Pisa-tutkimusten myötä. Suomessa huomattiin, että suomalainen koulutus oli innovaatio, josta oltiin maailmalla kiinnostuneita. Voitaisiinko koulutusta viedä ulkomaille? Vuonna 2015 valtioneuvosto asetti tavoitteeksi kasvattaa koulutuksen vientiä merkittävästi vuoteen 2015 mennessä (Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi 2010). Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat olleet koulutusviennin kärkipäässä. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole ollut tutkinto, vaan opettajan kelpoisuuteen vaadittava koulutus, joten sitä on voitu toteuttaa myös maksullisena.  Monissa taloudellisesti nousevissa maissa ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittäminen, laadun parantaminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen on herättänyt kiinnostusta. Nyt, noin kymmenen vuoden koulutusvientikokemuksella, on aika arvioida toimintaa, mitä koulutusvienti on vaatinut, mitä olemme oppineet ja saaneet aikaan.

Miten löydämme asiakkaat?

Koulutusvienti onnistuu, mikäli asiakkaan tarpeet ja odotukset ja ammattikorkeakoulujen osaaminen kohtaavat. Suomalaisen koulutuksen hyvä maine on auttanut kontaktien luomisessa. Koulutuksen tason parantaminen kiinnostaa kansainvälisesti. Koulutus on poliittinen asia. Monissa taloudellisesti kehittyvissä maissa hallitukset ja ministeriöt ovat kiinnostuneita kehittämään erityisesti ammatillista- ja yliopistokoulutusta ja hakevat maailmalta vaikutteita. Kansantalouksien kansainvälinen kilpailukyky on usein mainittu asia koulutuksesta puhuttaessa. Myös koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ovat kiinnostuneita omasta kilpailukyvystään ja maineestaan. Tällöin opettajien osaaminen on keskiössä.

Suomessa on käynyt paljon delegaatioita. Näiden vierailujen avulla on luotu kontakteja koulutusvientiin. Suomen suurlähetystöt, opetus-ja kulttuuriministeriö ovat heränneet tukemaan koulutusvientiä (Laukia & Mauffret, 2015).

Yhteistyö yksittäisten oppilaitosten, yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa on osoittautunut tuloksekkaaksi. Oppilaitokset voivat nopeastikin tehdä päätöksiä henkilökuntansa kouluttamisesta. Niillä on usein myös varattu taloudellisia resursseja henkilöstön kouluttamiseen.  Usein koulutuksen järjestäjillä on näkemys siitä mitä haluavat, ja ne pystyvät arvioimaan vastaako suomalainen ammatillinen opettajankoulutus heidän tavoitteitaan.

Asiakkaina ovat olleet myös ministeriöt. Tällöin on kyseessä ollut ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen rakentaminen järjestelmänä ja systeeminä. Myös tähän yhteyteen on voitu kytkeä opettajankoulutusjärjestelmän rakentamista (Laukia, Isacsson, Juutilainen 2017).

Viemme muutosta

Koulutusmarkkinat ovat kansainvälisiä ja kilpailtuja. Asiakkaat ovat hyvin perillä eri maiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Tähän kilpailutilanteeseen olemme vastanneet tuotteistamisella ja korkealla laadulla. Lisäksi lähtökohtanamme on ollut, että viemme muutosta. Monet Suomea suuremmat maat vievät koulutussysteemiä tai järjestelmää. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa viemme suomalaista ammatillista opettajankoulutusta asiakas huomioon ottaen yhdessä kyseisen maan tai oppilaitoksen toimintaa kehittäen. Pieni Suomi voi halutessaan olla koulutuksen, oppimisen ja tutkimuksen suurvalta.

Oman osaamisen ja koulutusten tuotteistaminen asiakkaan tarpeisiin on yksi olennainen asia onnistuneessa koulutusviennissä. Tuotteistaminen on tarkoittanut sitä, että koulutuksen toteutustavoissa ja toimintatapojen ja sisältöjen täsmentämisessä on otettu tilaajan toiveet ja kulttuuri huomioon. Kuitenkin koulutuksen tavoitteet ovat niin pitkälle kuin mahdollista samat kuin Suomessa.

Muutoksen tekeminen vaatii usein vaivannäköä ja omien toimintatapojen arvioimista uudelleen sekä täällä Suomessa, että kohdemaassa. Ulkomailla toteutetun koulutuksen toimintatavat ja menetelmät on pitänyt suunnitella kohdemaan olosuhteisiin sopiviksi. Tavoitteet kuitenkin ovat samat kuin Suomessa (Laukia & Pietilä 2016).

Sopimusten juridiset seikat, laskutukset ja toteutusten käytännön järjestelyt ulkomailla tai Suomessa vaativat omaa osaamista ja ammattitaitoa.

Innostunut henkilökunta koulutusviennin takana

Asiantunteva ja koulutuksen viennistä kiinnostunut henkilökunta on toiminnan onnistumisen kannalta välttämätön. Osaaminen koulutuksen vientiin voidaan saavuttaa vähitellen, askeleittain. Ensin toteutetaan pienempiä, lyhyempiä koulutuksia, opitaan työskentelemään eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kokemuksen ja kulttuuriosaamisen karttuessa, mahdollisista epäonnistumisista oppien olemme voineet tarttua suurempiin koulutustoteutuksiin ja toimia rohkeasti ulkomailla. Henkilökunnalla tulee olla riittävä mahdollisuus vaikuttaa koulutusviennin sisältöihin (Laukia & Pietilä 2016). Henkilökunnalla tulee olla myös rohkeutta vaatia opiskelijoilta sitoutumista, työntekoa ja osaamisen karttumista.

Neuvottelutaito, sopimusten tekeminen on yksi vientikoulutuksen osaamisalue. Neuvottelutaito, varsinkin kun kyseessä on ammatillinen opettajankoululutus, jota ei monessakaan maassa ole juuri lainkaan, on keskeistä. Molemmilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys siitä mitä ollaan tekemässä. Luottamus on myös koulutusviennissä tärkeää. Henkilökohtaiset tapaamiset auttavat asiassa.

Koulutusviennin vaikuttavuus

Maailmanpankin hiljattain ilmestyneen raportin mukaan oppilaat eivät opi ja opettajat työskentelevät tehottomasti. Opiskelijoiden ja opettajien lisäksi oppimiseen vaikuttaa koulutuksen liittyvä infrastruktuuri ja yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto. (Learning to realise education`s promise).  Raportin mukaan kaikilla yhteiskunnilla on mahdollisuus kehittää tehokas koulutusjärjestelmä, mikäli erilaiset rakenteelliset ja poliittiset esteet saadaan poistettua. Myös koulutuksen ja oppimisen laadunarviointi oppimista tukeva koulukulttuuri vaikuttavat koulutuksen laatuun.

Opettajankoulutuksen vienti kuuluu olennaisena osana ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään. Opiskelijapalautteet, kohdeoppilaitoksen johdon kanssa koulutuksen aikana ja koulutusten päätyttyä käytävät keskustelut antavat kuvaa toiminnan onnistumisesta ja vaikuttavuudesta. Toiminnan pitää myös olla taloudellisesti kannattavaa.

Paras palaute toiminnan vaikuttavuudesta on havaita, että koulutukseen osallistuneet opettajat ovat muuttaneet toimintatapojaan koulutuksen aikana ja sen jälkeen. He ovat saaneet uusia menetelmiä ja uusia ideoita opettajana toimimiseen. Yksi parhaista vaikuttavuuteen liittyvistä palautteista on ollut yliopiston johdon palaute siitä, että yliopiston opiskelijoiden valmistumisasteet ovat selvästi parantuneet opettajakorkeakoulun toiminnan ansiosta. Olemme olleet vaikuttamassa oppimista parantavaan oppilaitoskulttuuriin,Vaikka kohdemaa ja kohdeoppilaitos saattavat maantieteellisesti olla hyvinkin kaukana meistä, voivat saman tyyppiset asiat hyvinkin askarruttaa koulutusmaailmaa.

Parhaimmillaan koulutusvienti kehittää toimintaa myös kotimaassa.  Eri kulttuureista tulevat havainnoivat toimintaamme täysin toisella tavalla kuin mihin itse olemme tottuneet. Tässä vuorovaikutuksessa meidän on toisinaan myös kyseenalaistettava oma toimintamme.

Koulutusviennin avulla kartutamme kokemuksiamme toimia tehokkaasti eri kulttuureissa. Tämä osaaminen parantaa koulutusviennin mahdollisuuksia edelleen. Maailmalla meitä haastetaan kulttuurisesti ja osaamisen näkökulmasta. Muiden kulttuurien ymmärtäminen lähtee oman maan historian ja kulttuurin ymmärtämisestä. Tätä lähtökohtaa arvostetaan kansainvälisessä vuorovaikutuksessa.

Kirjoittajat

Jari Laukia, FT, johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, jari.laukia(at)haaga-helia.fi
Pekka Risku, FT, johtaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, pekka.risku(at)jamk.fi

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi. Suomen koulutusvientistrategia. Työryhmäselvityksiä. Helsinki, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Laukia J., Mauffret M. (2015). Työmatka Bogotan koneessa –  Kokemuksia ammatillisen opettajankoulutuksen viennistä teoksessa Jari Laukia, Annica Isascsson, Kimmo Mäki, Marianne Teräs toim. Katu-uskottava ammatillinen koulutus – Uusia ratkaisuja oppimiseen. Haaga-Helian julkaisut. Unigrafia, Helsinki.

Laukia, J., Isacsson, A., Juutilainen, P-K., toim. (2017). Vocational education with a Finnish touch. Haaga-Helia Publications Series 7 / 2017. Unigrafia, Helsinki.

Laukia, J., Pietilä I., (2016). Vocational teacher education  –  with the Haaga-Helia touch teoksessa Vanhanen, Riikka toim. Export of education by Finnish universities of Applied Sciences. Reflections on Best practises. Bublications of JAMK university of Applied Sciences, 226.

Learning to realise education`s promise. World development report. A World Bank Group Flagship Report. USA. (2018).

Koulutusvientimme menestystekijät: tutkimus, asiakaslähtöisyys ja keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Kirjoittajat: Essi Ryymin, Maaret Viskari.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvailla koulutusviennin onnistumisia selittäviä tekijöitä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Keskitymme kuvauksessamme ammatillisen opettajankoulutuksen täydennyskoulutustyyppisiin vientiohjelmiin kolmen viime vuoden aikana. Tarkastelemme erityisesti vientiä Brasiliaan, jonka useat julkiset ja yksityisen sektorin organisaatiot ovat monivuotisia kumppaneitamme. Kiteytämme kokemuksemme kolmeen näkökulmaan, jotka olemme havainneet tärkeäksi koulutusviennille. Nimeämme näkökulmat seuraavasti 1) Tutkimus korjaa koordinaatit, 2) Asiakas ennen asiantuntijaa ja 3) Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat toteuttaneet koulutusvientiä jo useiden vuosien ajan. Viimeiset kolme vuotta on rakennettu erityisesti tutkimuslähtöistä liiketoimintaa. Tarkennamme vielä, että tässä kirjoituksessa kuvattu toiminta tarkoittaa koulutuspalveluja, jotka ovat kokonaan asiakkaan tilaamia ja maksamia. Koulutusvientimme ei ole toistaiseksi saanut vienninedistämisen tukea suomalaisen viennin perinteisiltä rahoittajilta, joita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro ja Ulkoministeriö.

Opettajankoulutusvientimme Brasiliaan käsittää useita lyhyt- ja pitkäkestoisia ammatilliseen pätevöitymisen ja pedagogisen osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutuksia, joita toteutetaan sekä Suomessa, Brasiliassa että digitaalisissa oppimisympäristöissä. Brasiliaan suunnatuista ohjelmistamme valmistuu tänä lukuvuonna yli 300 brasilialaista opettajaa. Opettajankouluttajille suunnatusta koulutusohjelmastamme valmistuneet brasilialaiset opettajat rakentavat Brasiliaan parhaillaan laajaa Train the Trainers- ja täydennyskoulutusverkostoa, johon osallistuu lähivuosina yhteensä 2000 opettajaopiskelijaa. Koulutuksiemme kautta tuhannet brasilialaiset opiskelijat ovat saaneet kokea opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa käytännössä. Brasilian lisäksi toimintamme on laajenemassa muihin Latinalaisen Amerikan maihin. Teemme opettajankoulutuksen ja johtamisen kehittämisen koulutusvientiä myös Kazakhstaniin, Kiinaan ja Venäjälle.

Tutkimus korjaa koordinaatit

Tutkimuslähtöisyys on tarkoittanut toiminnassamme monien erilaisten menetelmien soveltamista ja kokeilemista. Olemme oppineet, että tutkimuksen täytyy olla nopeaa, ketterää ja toteutettavissa taloudellisesti ja helposti osana koko koulutus- ja kehitystoimintaa. Koulutusten pääkouluttajina toimivilla yliopettajilla on myös tutkijakoulutus, tutkimusaineisto kerätään pääsääntöisesti koulutuksissa ja tulokset toimitetaan tilaajalle ajantasaisesti.

Globaalissa kontekstissa asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu.

Tutkimuksen täytyy olla ennen kaikkea vaikuttavaa: tutkimustulosten täytyy auttaa muokkaamaan ja muotoilemaan koulutusta paremmaksi. Tutkimusprosessimme on aina myös molemminpuolinen oppimisprosessi, joka parhaimmillaan vauhdittaa uuden yhteistyön ideointia ja käynnistämistä sekä luo luottamusta ja laatua. Suurin osa tutkimustoiminnasta käsittelee asiakasta koskevaa, asiakkaan meille uskomaa luottamuksellista tietoa, jota ei voida jakaa eikä julkaista. Asiakassuhteemme kehittyvät kuitenkin usein monimuotoiseksi yhteistyökumppanuudeksi. Teemme ja julkaisemme yhdessä myös avointa tutkimusta molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi opettajankoulutuksen digiratkaisut (Ryymin ym. 2017), virtuaalipelit oppimisen tukena (Duran & Susimetsä, 2016) ja osaamisen arviointi (Kunnari ym. 2017). Näitä julkaisuja voi tarkastella sivuiltamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/publications.aspx

Asiakas ennen asiantuntijaa

Asiakaslähtöisyys tarkoittaa meille rohkeutta pohtia asiakkaan kanssa tulevaa yhteistyötämme ilman valmista tuotetta tai palvelua, luonnosteluvaiheessa. Oman asiantuntijana tietämisemme sijasta lähtökohtana on asiakkaan ajattelu ja tämä tarkoittaa usein nöyryyttä luopua omista ideoista. Asiakkaamme lähtökohta on usein jotakin sellaista, jota emme voi tavoittaa muuten kuin asiakasta huolellisesti kuuntelemalla, oppimalla ja omia ennakkokäsityksiämme poisoppimalla. On myös tärkeää ymmärtää, että asiakkaita on monenlaisia. Toiset ovat kokeneita koulutuspalvelun ostajia, toisille osaamisen ostaminen on uutta. Tämä tarkoittaa kotitehtävien tekemistä: kunnianhimoa, tunnollisuutta ja tunneälyä asiakkaallemme tärkeiden asioiden opettelussa. Näitä ovat esimerkiksi arvot, toimintatavat ja -konteksti, lainsäädäntö, ympäristö, toiveet, haasteet, tavoitteet ja niiden lähtökohdat sekä kehittämistarpeet. Tässä oppimisprosessissa olemme jatkuvasti kehitteillä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös kyvykkyyttä ja halukkuutta kommunikoida asiakkaan kanssa ja rakentaa yhteinen, molempia osapuolia innostava visio. Olemme todenneet, että globaalissa kontekstissa juuri yllä kuvatun mukainen asiakaslähtöisyys koulutuspalveluiden kehittämisessä on Suomen kilpailuetu. Maailma on täynnä valmiiksi paketoituja ja kopioituja koulutuksia.

Keskittyminen vaikuttavaan toimintaan

Tavoitteemme on aina vaikuttava koulutus. Suunnittelemme vaikuttavuuden seurannan ja mittaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Toimintamme on liiketoimintaa, joka tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen – tämä on hyvin haasteellinen ja vaikeakin tavoite, mutta auttaa jo periaatteena karsimaan pois turhat sivupolut. Rajallisten resurssien todellisuudessa olemme valinneet kotimaahan suuntautuvan viestinnän sijaan näkyvyyden asiakasmaidemme mediassa. Vaikuttavimpia ovat tyytyväisten asiakkaidemme raportit yhteistyöstämme sosiaalisessa mediassa ja paikallisissa medioissa, hyvinkin pienissä nettijulkaisuissa; ne tuovat meille jatkuvasti uusia yhteydenottoja. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös omassa organisaatiossamme. Strategiamme perustana on HAMKin osaamispääoman kehittäminen kansainvälisessä kontekstissa. Joitakin mediapoimintoja on nähtävillä sivuillamme: http://www.hamk.fi/english/collaboration-and-research/professional-excellence/global-education-rd/Sivut/in-media.aspx

Seuraavat suunnitelmat

Teemme paljon yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa, erityisesti Brasilian yhteistyössä kumppaneitamme ovat olleet TAMK ja Haaga-Helia sekä Kazakhstan-yhteistyössä JAMK, LAMK ja TAKK. Tavoitteemme on jatkossa laajentaa yhteistyötä monin tavoin. Tärkeitä nykyisiä ja tulevaisuuden yhteistyökumppaneitamme ovat myös ammatillisen toisen asteen sekä perus- ja lukiokoulutuksen osaajat, yritykset ja erilaiset asiantuntijaorganisaatiot.

Verkostojen ja luottamuksen rakentaminen on strategisten ja pitkäkestoisten ponnistelujen rinnalla myös pientä ja arkista. Hämeenlinna toimii loistavana esimerkkinä siitä, miten koko kylä vie koulutusta. Hämeenlinnalaiset ovat ottaneet brasilialaiset opiskelijamme mukaan harrastuksiin, koteihinsa ja työpaikoille, koulut ja yritykset kutsuvat heitä vierailuille, liikkeet tarjoavat heille uusia tuotteita ja ideoivat palveluja yhdessä. Uusia hankkeita ja ideoita syntyy jatkuvasti, luovasti eri toimialoille ja toimialojen törmäyspinnoille.

”I really appreciated the way the program was developed, since it was flexible and respected everyone’s background. The group could construct meaning together and the mediators were respectful and worked to further our knowledge.” A Quote from a Brazilian teacher student at HAMK (Ryymin ym. 2016)

Kuvat HAMK:  Brasilialaisia opiskelijoita opiskelemassa Hämeen ammattikorkeakoulussa. Valokuvaaja: Ville Salminen.

Kirjoittajat

Essi Ryymin, KT, yliopettaja, tutkimuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, essi.ryymin(at)hamk.fi
Maaret Viskari, FM, myyntipäällikkö, Global Education, Hämeen ammattikorkeakoulu, maaret.viskari(at)hamk.fi

Duran, R. & Susimetsä, M. (2016). A collaborative virtual classroom for game-based learning using immersive and free creative simulated universe in multiple scales. The Future Makers – Professional Teachers Promoting Professional Change (pp. 55-72). HAMKin julkaisuja 2/2016, HAMKin e-julkaisuja 4/2016, Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-780-3

Kunnari, I., Soares Vieira, A., Amado, J.L., Oliveira Costa, L., Costa, C., D’Andrea A., Passos, M.,& Santos, A. Innovative Competence Assessment – How to Inspire Students and Engage Teachers?, approved submission.

Ryymin, E., Kunnari, I. & D’Andrea, A. (2017). Digital Solutions in Teacher Education enhance Wellbeing and Expertise. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 1, 2017. Haettu 23.11. 2017 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/digital-solutions-in-teacher-education-enhance-wellbeing-and-expertise

Ryymin, E., Kunnari, I., Joyce, B. & Laurikainen, M. (2016). Networked Expertise Empowering Brazilian Teachers’ Professional Development and Pedagogical Change. International Journal for Cross-Diciplinary subjects in Education, 7(2), 2755-2760. DOI: 10.20533/ijcdse.2042.6364.2016.0375

Koulutusvienti vaatii rohkeutta kokeilla

Kirjoittajat: Niklas Nurttila, Vilma Lehtinen.

Ammattikorkeakouluilla on valtavasti osaamista ja uskottavuutta maailman laadukkaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän edustajina. Suomalaisten koulutusteknologiayritysten palvelut ja tuotteet perustuvat tämän vahvan pedagogisen osaamisen pohjalta kehitettyjen teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Molemmat niistä ovat alallaan kansainvälisesti palkittuja tekijöitä, Worlddidac-palkittu verkko-oppimisalusta Claned ja Oulun ammattikorkeakoulun LAB-oppimismalli vain kaksi viimeisimmistä mainitaksemme.

Koulutusteknologiayritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö on edellytys sille, että suomalaista koulutusalan osaamista voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti. Yhteistyötä on mahdollista myydä Suomena, eikä vain yksittäisenä yrityksenä tai oppilaitoksena. Näin voitaisiin hyötyä Suomen jo nykyään vahvasta brändistä koulutuksessa ja samalla helpottaa tulevien yritysten toimintaa samalla markkina-alueella.

Skhole on yksi suomalaisista koulutusteknologiayrityksistä, jonka tavoitteena on tarjota suomalainen koulutusosaaminen maailmanlaajuiseen käyttöön. Parhaillaan esimerkiksi Tenwek School of Nursing Keniassa käyttää Skholea sairaanhoidon koulutuksessaan. Vietnamissa City International Hospital pilotoi Skholen verkkokoulutuspalvelua hoitohenkilöstönsä täydennyskoulutuksessa. Olennainen tuki kansainväliselle yhteistyölle on tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Suomessa. Kansainvälisille markkinoille tähtääviä verkkokoulutuspalveluja on kehitettävä linjassa oppilaitosten korkeiden pedagogisten tavoitteiden kanssa.

Vahvuuksina oppimateriaalin tuotanto, kontaktit ja pedagoginen osaaminen

Oppimateriaalin tuotanto ja niiden jakaminen yhteistyössä oppimisympäristöjä kehittävien yritysten kanssa on yksi mahdollinen tapa hyödyntää suomalaista koulutusosaamista kansainvälisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu käsihygienian kurssi, joka sisältää näyttöön perustuvan käsihygienian toimintamallin ja perehdyttää sen käyttöönottoon organisaatioissa. Käsihygienia on vain yksi esimerkki tiiviistä kurssista, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia potilaskuolleisuuden vähentämiseen.

Toinen mahdollisuus piilee jo nyt erinomaisissa ammattikorkeakoulujen kansainvälisissä kontakteissa oppilaitosten ja muiden koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyö oppilaitosten välillä tarkoittaa usein opiskelijoiden liikkuvuutta molempiin suuntiin. Koulutusteknologiayritykset ja oppilaitokset voisivat yhdessä sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymiä ennakoivan etäopiskelun kautta. Pohjoismaihin opiskelemaan tai töihin suuntaava aasialainen sairaanhoitajaopiskelija voisi esimerkiksi opiskella tietyn maan terveydenhuollolle ominaisia sisältöjä ja kieltä verkkopalvelussa. Verkkopalvelut mahdollistavat myös tulevan opiskelijan osaamisen arvioinnin. Yhteiset oppimisen alustat tarjoavat tapoja jakaa osaamista ja luoda kollegiaalisuutta kansainvälisesti.

Kolmas mahdollisuus on pedagogisen suunnittelun osaamisen jakaminen, joka toteutuisi parhaiten soveltamalla ammattikorkeakouluissa olevaa osaamista oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Rohkeutta matalan kynnyksen kokeiluihin

Peräänkuuluttaisimme oppilaitoksilta rohkeutta lähteä kokeilemaan koulutusvientiä myös pienempinä palasina. Kokonaisen sairaanhoidon koulutuksen viemisen sijaan voisi aloittaa matalamman kynnyksen tutustumistuotteista, esimerkiksi käsihygienian osaamisesta. Tulee siis ajatella isosti, mutta aloittaa tekeminen hallitusti.

Pienimuotoiset ja kevyet pilotit olisivat yksi hyvä tapa päästä liikkeelle. Suomesta löytyy Skholen ohella mieletön määrä intoa uhkuvia yrityksiä, jotka haluavat tällaisia toteuttaa yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Pilottien yhteydessä olisi helppo lähteä muodostamaan kunkin osapuolen tarpeet huomioon ottavia käytänteitä ja toimintamalleja. Startup- ja kasvuyrityksien kanssa tehdyt pilotit voisivat olla hyvä keino pienentää kokeilujen riskejä oppilaitoksen näkökulmasta.

Nostimme aiheen esille LinkedIn-keskusteluketjussa, jossa useat koulutusalan keskeiset toimijat kaipaisivat ja myös ehdottivat loistavia tapoja toteuttaa yhteistyötä käytännössä. Vilkkaassa keskustelussa oppilaitosten ja koulutusteknologiayritysten yhteistyö nähtiin win-win -tilanteena, jonka käynnistämiseksi tarvitaan osapuolten kohtaamista ja kokeilujen käynnistämistä esimerkiksi juuri pienempien pilottien muodossa.

Halua ja kiinnostusta yhteistyöhön siis on. Innostuksen lisäksi tarvitaan tukea oppilaitosten johdolta sekä poliittisesta päätöksenteosta. Ihannetilanteessa koulutusvienti on vahvasti sidoksissa olemassaolevaan koulutusjärjestelmään. Oppilaitoksilla pitäisi siis olla sekä resursseja että oikeus rakentaa erillisiä liiketoiminnallisia yksiköitä, jotka keskittyvät koulutusviennin organisoimiseen.

Yritykset tarvitsevat ammattikorkeakouluilta rohkeutta lähteä mukaan kokeilemaan ja voivat tarjota vastapalveluksena valmiita malleja siitä, miten toteuttaa kokeiluja yhteistyössä ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa.

Kirjoittajat

Niklas Nurttila, FM, kansainvälinen liiketoiminta, Skhole Oy, niklas.nurttila(at)skhole.fi
Vilma Lehtinen, VTT, yhteisöluotsi, Skhole Oy, vilma.lehtinen(at)skhole.fi

Chat – the Future Platform of Finnish Education Exports?

Authors: Kaius Karlsson, Jonas Tana, Outi Ahonen.

Image: A screenshot of a DeDiWe Slackinar in October 2017 delivered in Slack by lecturer Marge Mahla from Tartu Health Care College. The left-hand sidebar displays channels and workspace members. A Slackinar group chat channel is active in the center. The right-hand sidebar exhibits one of the channel’s several threaded discussions. Screenshot image by Kaius Karlsson.

Starting next year, the Finnish Ministry of Education and Culture (2017) will channel 75 million euros into the development of university and UAS level education. Specifically, one target for funding is the enhancement of digital learning environments. Finland already holds a reputation as an education powerhouse (Arene 2016) and a digital pathfinder, so leadership in higher education online learning solutions should be a natural way forward.

In our current delivery of the Developer of Digital Health and Welfare Services study module, or DeDiWe in short, we are experimenting with what we consider an example of a forward-thinking online learning solution. The DeDiWe study module brings together a diverse virtual learning community whose lecturers and students come from various professional orientations in several institutions, universities, and UASs in different countries. (Arcada 2017).

DeDiWe’s pedagogic framework is based on the Learning by Developing Action Model, or LbD in short, which in itself is a Finnish education innovation dating back to 2002 when it was first used in Laurea (Pirnes 2008, 102). In LbD, lecturers, students, and professionals from working life partnerships collaborate in a shared learning environment. (Raij 2014, 14).

The DeDiWe study module was piloted in 2016-2017. Feedback from students stirred an urge to modernize the study module’s delivery. In order to co-learn, co-design, and co-create eHealth service development in the DeDiWe study module, experts of nursing and welfare must join in collaboration with experts of software engineering and service design. For this, we looked for a platform that is accessible, communication-focused, and intuitive to use — a platform that could provide an equal playing field for our diverse community of students, lecturers, and participants from professional partnerships.

Everything Is Based on Chat

From currently available online collaboration solutions, we picked Slack as the platform for the 2017-2018 curriculum. Slack is a professional virtual workspace service used by productive communities such as NASA, Harvard, and Oracle (Slack 2017). Originally, DeDiWe’s modernizer Kaius Karlsson utilized Slack throughout his studies in Laurea UAS. Typically, Karlsson set up a Slack workspace for his fellow students and himself when a new Learning by Developing group project started. Later, as a student in DeDiWe, Karlsson set up a Slack workspace for fellow DeDiWe students when the communication features of a traditional virtual learning environment were deemed insufficient.

In traditional learning management systems, assignments, source materials, and interaction are usually arranged behind folders and tabs. Interestingly folders, tabs, and even email can be seen as virtualized relics from the age of paper and pen. Their efficiency and productivity in online learning delivery can be questioned.

Interestingly folders, tabs, and even email can be seen as virtualized relics from the age of paper and pen.

Slack’s growing popularity (Forbes 2017) in itself can be regarded as part of a movement where users are looking for alternatives to traditional online collaboration and communication methods. On a platform like Slack, everything is based on chat. Instead of folders and tabs, files and documents shared in Slack are organized and rediscovered by taking advantage of features like pinning and favoriting.

For example, an interesting comment or a shared PDF document can be pinned to a Slack channel for quick rediscovery for all the channel’s members. One can think of pinning in Slack as in pinning to a virtual bulletin board. Likewise, an individual member may favorite comments and contents and thus accumulate a personal list of bookmarks within the workspace.

As part of the modernization, the study module’s content delivery and learning processes were rethought, simplified, and repackaged around what we call Slackinars — a term first coined by DeDiWe’s modernizer Kaius Karlsson in his 2017 blog post (Karlsson 2017). A Slackinar is perhaps best described as a chat-based seminar delivered in Slack.

During a Slackinar, the transnational DeDiWe learning community lights up into a fervent two-hour group chat session where virtual contents are fluidly shared and commented on. Between Slackinars, students work in small groups on LbD assignments. The small groups have their own chat channels where their learning activity is focused on different development themes. The development themes are based on professional interests expressed by students in an entry questionnaire.

Figure 1. A visualization of the cyclical interplay of Slackinars, small group collaboration, summaries, and Learning by Developing of the DeDiWe study module in Slack. Each cycle is designed to propel the small groups’ creative development processes.

It could be said that we are future-proofing our students by introducing them to a true working-life professional collaboration environment. We are building a virtual chat-based pedagogic foundation with an emphasis on dialogue, openness, and transparency — factors we consider imperative to innovation and collaboration.

During recent Slackinars, we have enjoyed discussion threads populated with comments by dozens of students, some of them engaging in heated topic-related debates. According to a short survey conducted in October 2017, the DeDiWe students strongly agreed that Slack works well as a learning platform for the study module.

Simplicity, Openness, and Spontaneity

Since all the interaction in our chat-based workspace is in text form, each piece of commentary and shared content is logged chronologically and is thus accessible for swift retrospection. The entire workspace can be searched by keywords, user names, time frames, and other search criteria. Ideally, the chat channels can be regarded as live communal learning journals that are accumulated and indexed for rediscovery throughout the curriculum.

Ideally, the chat channels can be regarded as live communal learning journals that are accumulated and indexed for rediscovery throughout the curriculum.

Specified searches in Slack are also a great way for lecturers to monitor student activity. Tutoring dialogues between a student and a lecturer can be conducted discreetly through direct messages. Voice or video calls can be initiated on impulse by clicking on a user’s name.

The lecturers can maintain a private teachers’ room channel for planning and administration purposes. For example, the lecturers can have their own private group chats on things like evaluation and student attendance in a Slack channel that is completely inaccessible and invisible to students. Also, lecturers can collaborate for example on a study unit manual in private before sharing it to public channels where students can access it.

The simplicity and openness of professional chat-based platforms means we can spontaneously invite new participants into our learning workspaces — guest lecturers, consultants, student interns, and professional partners that are essential to collaborative learning. A chat-based online communication culture may reduce the need for time sensitive telephone conversations and video conferences — not to mention actual traveling. By taking advantage of chat-based professional collaboration platforms, we can promote cost-effective, low-emission know-how mobility on a global scale while spending less time managing our email inboxes.

Changing the Conditions

Mihaly Csikszentmihalyi (1996, 1) has written that ”it is easier to enhance creativity by changing conditions in the environment than by trying to make people think more creatively”. Indeed, we believe the condition change of online education towards chat-based platforms can be a step towards enhanced creativity.

We believe that the solutions we have now created for study module delivery through Slack are broadly applicable in the field of online education. These solutions are mostly compatible with other chat-based platforms like Microsoft Teams which has recently become available for use in the majority of Finnish universities of applied sciences. Microsoft Teams (Microsoft 2017), like Slack, is based on chat groups and can hence be used in similar fashion as Slack — students and chat-based group sessions can be assigned their own respective channels while the workspace as a whole can remain highly navigable and searchable.

According to the Finnish Ministry of Education and Culture (2016), fresh approaches to education such as digital platforms require swiftness and agility from proponents of Finnish education exports. The motivation for fresh approaches is further emphasized when we consider the multi-disciplinary requirements of today’s rapidly evolving fields such as eHealth service development. With sufficient ambition and bravery we can conceptualize chat-based online learning solutions and export them internationally as pioneering Finnish education innovations.

Authors

Kaius Karlsson, Bachelor of Social Services, Bachelor of Journalism, DeDiWe Modernizer, Laurea University of Applied Sciences, kaius.karlsson(a)gmail.com
Jonas Tana, R.N, M.A., Researcher, DeDiWe Communications Manager, Arcada University of Applied Sciences, jonas.tana(at)arcada.fi
Outi Ahonen, MNSc, Senior Lecturer, DeDiWe Project Manager, Laurea University of Applied Sciences, outi.ahonen(at)laurea.fi

Arcada. (2017). The Developer of Digital Health and Welfare Services. Accessed 15 November 2017. http://rdi.arcada.fi/dediwe/en/

Arene. (2016). Finnish Excellence in Education. Accessed 26 October 2017. http://www.arene.fi/sites/default/files/PDF/2016/FinPro-Ministry-screen-version_090216-v4-HQ.pdf

Csikszentmihalyi, M. (1996). Creativity – Flow and the Psychology of Discovery and Invention. HarperPerennial. HarperCollinsPublishers.

Forbes. (2017). Slack Passes 6 Million Daily Users And Opens Up Channels To Multi-Company Use. Accessed 26 October 2017. https://www.forbes.com/sites/alexkonrad/2017/09/12/slack-passes-6-million-daily-users-and-opens-up-channels-to-multi-company-use/#43646a597fdb

Karlsson, K. (2017). DeDiWe Is Going Slack. The Developer of Digital Health and Welfare Services. Accessed 26 October 2017. http://rdi.arcada.fi/dediwe/en/dediwe-is-going-slack/

Microsoft. (2017). Microsoft Teams – Group Chat Software. Accessed 15 November 2017. https://products.office.com/en-us/microsoft-teams/group-chat-software

Ministry of Education and Culture. (2016). Koulutusviennin tiekartta 2016–2019. Accessed 26 October 2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74852/okm9.pdf

Ministry of Education and Culture. (2017). Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2018-2020. Accessed 26 October 2017. http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet

Pirnes, H. (2008). LbD:n haasteet monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Case: suomalais-japanilaisen vanhuspalvelumallin kehittäminen. In a Laurea Publication: Oppiminen Learning by Developing -toimintamallissa edited by Kallioinen, O. Laurea Publications A61. Vantaa.

Raij, K. (2014). Learning by Developing in Higher Education. In a Laurea Publication: Learning by Developing Action Model edited by Raij. K. Laurea Publications 36. Accessed 26 October 2017. https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/36%20%20Raij%20LbD%20Action%20Model.pdf

Opportunities in Cleantech Education Export to Kazakhstan

Authors: Katerina Medkova, Kati Manskinen, Harri Mattila.

Figure: Cleantech Education VIP Day organised by KFEIG, Finnish Pavilion, EXPO 2017 Astana, Kazakhstan, photo taken by Timur Mukanov.

Green Economy Concept – Environmental Challenges Identified

According to the Central Asia Research Forum series (2017), Kazakhstan as the ninth largest country in the world is a large emitter of the greenhouse gas emissions. In addition, Kazakhstan is regarded as one of the five carbon-intensive countries with 70 to 75% of the electric power generated by using coal. The world’s average carbon intensity is about 0.58 kg of CO2 emitted per USD 1000 of economic activity, in comparison with 2.59 kg in Kazakhstan. Table 1 shows some interesting facts about Kazakhstan.

Table 1. Facts about geography and economy of Kazakhstan.

In 2013, President N. Nazarbayev approved a National Concept for Transition to a Green Economy, an ambitious sustainable development paradigm. The Concept aims at an economy of increased wellbeing of the Kazakhstani people while it alleviates the impact on the environment and degradation of scarce resources. By adopting the principles and goals of the green economy concept, Kazakhstan may become one of the 30 developed countries in the world. At the same time, it is expected to increase the GDP of the country by 3% and create over 500 000 new jobs by 2050. The reasons behind the need of “greening” the economy is the overall deterioration of natural resources noticed in every sector in Kazakhstan, leading into potential yearly economic losses of USD 7 billion by 2030. (CONCEPT 2013)

The transition toward a green economy is implemented through several strategic program documents, such as the Strategy Kazakhstan 2050 with bold targets:

  • Power sector – to reach 50% share of alternative and renewable energy in electricity generation by 2050
  • Energy efficiency – to reduce energy intensity of GDP by 10% by 2015 and by 25% by 2020 compared to 2008 baseline
  • Water sector – drinking water supply to be determined by 2020 and agricultural water supply by 2040
  • Agriculture sector – to enhance the productivity of the agricultural land by factor of 1.5 by 2020
    (CONCEPT 2013, 6)

The Concept also identifies six main principles in the transition to a green economy:

  1. Resource productivity improvements as a central economic indicator to indicate the value creation ability along with the environmental footprint minimization
  2. Resource use responsibility including increased monitoring and controlling of the resource use and the state of the environment
  3. Use of the most efficient technologies to modernize the economy
  4. Attractive investment measures for efficient use of resources – tariff and price setting
  5. Prioritization of profitable measures to improve the environmental situation and economic benefits
  6. Education and culture to support environmental awareness among the population of Kazakhstan
    (CONCEPT 2013, 8-9)

In the Concept (2013), Kazakhstan acknowledged education as a powerful driver of the transition and environmental culture development of its nation. It promotes education reforms and development of a new modern education system and vocational training (CONCEPT 2013, 9). Due to Kazakhstan’s resource-intensiveness, it is essential to educate a substantial number of professionals with expertise in environmental protection and resource productivity. Therefore, these lacking areas of expertise should be included in the curriculum of all engineering education. For thousands of existing engineers, and other involved parties, such as authorities and farmers, on-the-job training and further education could develop their skills. Furthermore, the environmental awareness and education of the general public is fundamental for creating a new eco-culture concerning the consumption of energy, water and other resources, as well as waste separation. Here, it is vital to spread information on resource usage and environmental problems. Finally, “greening” the curricula of the primary and pre-school education will contribute to increased environmental awareness. (CONCEPT 2013, 48)

Finland’s Opportunities

Finnish education is regarded to be one of the best in the world and a pioneer in the Cleantech and environmental sectors, both in know-how and education, as well as technologies. These facts, well recognized in Kazakhstan, give Finnish education institutions and companies, immense business opportunities in developing curricula at all levels, pedagogical education, and learning environments (Finpro 2017).

The uniqueness of the Finnish education was also presented at the international exposition EXPO 2017 in Astana, Kazakhstan from June 10 to September 10. Finland was the only Nordic country exhibited in Astana. Altogether, there were 3.8 million visitors at the world exhibition, and 300 000 of them explored the Finnish pavilion. The Finnish pavilion, Sharing Pure Energy, was designed by Ateljé Sotamaa and was awarded with a gold medal for theme development in the category of pavilion with less than 400 m2 (Finpro 2017; Garton 2017). At EXPO 2017, the Kazakstani-Finnish Education and Innovation Group, shortly KFEIG, represented Finnish higher and vocational education.

Who Is KFEIG?

KFEIG is a consortium of four Finnish educational institutions: Häme University of Applied Sciences (HAMK), Lahti University of Applied Sciences (LAMK), Jyväskylä University of Applied Sciences (JAMK) and Tampere Adult Education Centre (TAKK).

The KFEIG Consortium offers a wide range of education related services, from Bachelor’s and Master’s degree programmes, open studies, continuing education, competence-based vocational secondary education to teacher training and consultation. KFEIG also cooperates with one of the largest global education financiers, the World Bank, in international education projects in developing countries. JAMK and LAMK have been cooperating with the Ministry of Healthcare and Social Development of Kazakhstan and providing its expertise and development in the healthcare education already since 2012. (LAMK 2016; Malinen et al. 2017)

KFEIG aims to strengthen its position in Kazakhstan and extend the cooperation to other areas of education, such as environmental education and teacher training (Malinen et al. 2017). During EXPO 2017, KFEIG organised a series of three VIP Days in the Finnish Pavilion. The themes of these VIP Days were healthcare (21.8.2017), teacher education (25.8.2017) and Cleantech education (29.8.2017).
Figure 1 is a photo taken during the Cleantech Education VIP Day in Astana on 29 August 2017.

Discussion

During the EXPO 2017, the VIP events enabled meaningful discussions with local education authorities and decision-makers. Positive visibility to Finnish education know-how was reinforced. Furthermore, the advanced results in environmental protection received a lot of interest from the Kazakhstani media and press. An example of this is the fact that in the region of Lahti in Finland, 97% of the waste is utilized and only 3% of the waste is landfilled. In comparison, in Kazakhstan, 97% of the waste is landfilled.

Finland as a pioneer in Cleantech expertise has an enormous opportunity to share knowledge with Kazakhstan and other developing countries. In Finland, the progress in environmental issues has taken over 20 years. Due to education export in these fields, developing countries may reach a high environmental performance level quickly. However, it requires a tailor-made cooperation to fulfill the specific goals.

Currently, Finland is paying attention to resource preservation and circular economy. It is important to acknowledge that these terms might not yet be recognized in other countries. Therefore, it is worthwhile to point out challenges related to national and cultural differences. For instance, when exporting Cleantech education to Kazakhstan, it is better to talk about green economy rather than circular economy. After all, we would like to point out, that due to a success in healthcare education in Kazakhstan, as well as good reputation of Finnish education and environmental performance, Finland has a huge opportunity to begin education export in the Cleantech sector.

Authors

Katerina Medkova, MSc., Environmental Project Coordinator, Lahti University of Applied Sciences, katerina.medkova(at)lamk.fi
Kati Manskinen, DSc., RDI Director in Cleantech, Lahti University of Applied Sciences, kati.manskinen(at)lamk.fi
Harri Mattila, Adjunct Professor, DSc. (tech.), Principal Lecturer (Research), Häme University of Applied Sciences (HAMK), harri.mattila(at)hamk.fi

Central Asia Research Forum. (2017). Sustainable Energy in Kazakhstan: Moving to cleaner energy in a resource-rich country. Edit. Kalyuzhnova, Y. & Pomfret, R. Routledge.

CONCEPT for transition of the Republic of Kazakhstan to Green Economy. (2013). Decree of the President of the Republic of Kazakhstan approved on May 30, 2013. Astana. Kazakhstan [referenced 29 September 2017]. Available at: www.legislationline.org/documents/id/18322.

Finpro. (2017). Kazakhstan reforms its education system – strong demand for Finnish offering. Team Finland [referenced 27 September 2017]. Available at: https://www.marketopportunities.fi/kazakhstan-reforms-its-education-system-strong-demand-for-finnish-offering.

Garton, A. R. (2017). Finland’s pavilion wins gold medal in Astana Expo. Daily Finland. Finnish News Network. Rovaniemi. Finland [referenced 29 September 2017]. Available at: http://www.dailyfinland.fi/business/2192/Finlands-pavilion-wins-gold-medal-in-Astana-Expo.

LAMK. (2016). Developing the nursing education in Kazakhstan. LAMK. Lahti. Finland [referenced 26 September 2017]. Available at: http://www.lamk.fi/english/news/Sivut/developing-the-nursing-education-in-kazakhstan.aspx.

Malinen, H., Paloniemi, A. & Pusa, H. (2017). How to Gain Visibility for Universities of Applied Sciences. in Finnish Universities of Applied Sciences on the Verge of a New Era: Value, Viability and Visibility of International Education. Eds. Vanhanen R., Kitinoja H., Holappa J., JAMK University of Applied Sciences: Jyväskylä, Finland [referenced 11 October 2017]. Available at: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-464-0.

PISA 2015. (2015). Results in Focus. OECD 2016 [referenced 29 September 2017]. Available at: https://www.oecd.org/pisa/pisa-2015-results-in-focus.pdf.

TAMKin Suomi 100 vuotta -lahjaviikko Brasilialle

Kirjoittaja: Heini Pääkkönen.

Pitkäaikaisen koulutusyhteistyön kunniaksi ja Suomi 100 -juhlavuoden nimissä TAMK halusi lahjoittaa Brasilian julkisen sektorin kouluille pienen näytteen siitä, mitä opettajienkoulutukseen satsaamisella ja henkilökunnan motivoinnilla voidaan saada aikaan. Viikon mittainen koulutus São Paulon osavaltiossa tarjosi mahdollisuuden julkisen sektorin koulujen edustajalle kokea suomalaisten kouluttajien innostavaa ja käytännönläheistä opettamista sekä samalla reflektoida ja kehittää omaa osaamistaan yhdessä kollegoidensa kanssa.

Koulutukseen osallistui yhteensä 25 henkilöä, São Paulon osavaltion julkisten koulujen opetusviranomaisia ja opettajien kouluttajia. He vastaavat julkisen puolen perusopetuksen opetussuunnitelmista ja suunnittelevat opettajien täydennyskoulutuksia. Heidän kauttaan uudet toimintatavat leviävät kouluihin ja opettajien arkeen.

Koulutus järjestettiin TAMKin koulutusviennin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Rio Brancon koulun tiloissa São Paolossa. Kouluttajiksi valikoituivat jo aiemmin brasilialaisia opettajia kouluttaneet Sisko Mällinen ja Juha Lahtinen Tampereen ammatillisesta opettajakorkeakoulusta (TAOK). Lisähaastetta koulutukseen toi kielimuuri, koska ryhmä ei puhunut lainkaan englantia, joten kaksi innokasta englanninopettajaa Rio Brancosta toimivat tulkkeina ja apuopettajina. Järjestelyt olivat onnistuneet ja leppoisan lämmin keväinen sää suosi ahkeria opiskelijoita. Mällisen mielestä tämä TAMKin Suomi 100 vuotta -lahjaviikko Brasilialle oli pilotti, makupala, johon tietysti toivotaan jatkoa. Samaa tuntuivat toivovan brasilialaiset yhteistyökumppanit ja varsinkin ryhmä, jonka kanssa suomalaiset työskentelivät.

Koulutuksessa käsiteltiin mm. opiskelijakeskeistä opetusta ja oppimisen suunnittelua, arviointia ja aktivoivia menetelmiä sekä Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmaa, miten se syntyi ja mitkä ovat sen kantavat ajatukset. Omakohtaista kokemusta metodeista opiskelijat keräsivät mm. kahdessa Problem Based Learning -tutoriaalissa. Tarkoituksena oli näyttää, että opetettava asia tulee ymmärretyksi paremmin, mikäli oppiminen tapahtuu aitoja tosielämän ongelmia ratkomalla pelkän teoreettisen opiskelun sijaan. Lisäksi opeteltiin käyttämään sosiaalisen median työkaluja.

Mällisen mielestä meille suomalaisille jo tutuksi tulleet työkalut olivat brasilialaisille aivan uusia. Hänestä tuntui kuitenkin, että viikossakin saatiin paljon aikaan, ja ryhmä lähti innolla mukaan kaikkiin harjoituksiin. Työ oli innostavaa, ja tiimiopettajuus toimi hienosti. Tällaisten ryhmien kanssa tuntee itsensä etuoikeutetuksi, koska heidän tiedonjanonsa ja oppimisen halunsa on niin suuri. Kouluttajana palkitsevaa on se, että oma asiantuntijuus tulee niin akuuttiin tarpeeseen, mutta samalla itse myös oppii koko ajan. Brasilialaiset osallistujat olivat myös Lahtisen mielestä luovia ja kehitysmyönteisiä.

 

Lahjaviikko huipentui päätösseminaariin, johon oli kutsuttu yli 500 osallistujaa São Paulon koulutussektorilta. Seminaarissa keskityttiin suomalaiseen opettajuuteen ja koulutusjärjestelmämme kansainvälisenkin menestyksen syihin. Puhujina seminaarissa nähtiin mm. Suomen Brasilian suurlähettiläs Markku Virri ja São Paulon osavaltion opetusministeri José Renato Nalini sekä tietysti koko TAMK tiimi: Carita Prokki, Virpi Heinonen (TAMK EDU), Sisko Mällinen ja Juha Lahtinen. Koulutusviennin näkökulmasta vastavuoroisuus on valttia, aiempien vuosien aikana on opittu koulutettavina olleilta kollegoiltamme vähintään yhtä paljon kuin he meiltä. Obrigado Brasil!

Kuvat: Rio Branco -koulu, Virpi Heinonen

Kirjoittaja

Heini Pääkkönen, tradenomi, medianomi, markkinointikoordinaattori, TAMK EDU, heini.paakkonen(at)tamk.fi

No 4/2017 Abstracts

First steps taken in the export of education – a time of growth lies ahead

Programme Director, Dr Lauri Tuomi, Finnish National Agency for Education (EDUFI)

Finland is a ’superpower’ when it comes to education. Ten years ago our PISA result (relating the skills and competences in 15-year-old students) brought our Finnish education system to the attention of the whole world. However, the quality of our education system paints a broader picture than the PISA results would indicate. It is more a matter of how we teach, rather than what we teach. Our reputation is reflected in all levels of education. With university tuition fees, we are now part of one of the world’s fastest growing service export sectors.

The size of the global education market has been determined by British investment bankers on a cost-orientation basis. The estimated size of the market is between 4,000 and 5,000 trillion dollars. The estimates vary according to the point of view, although, whatever the case, it is a business worth billions.   Finland’s share is tiny. Roughly speaking, the export of education this year will be worth about 300 million euros.

Early childhood and upper secondary school education are the current areas of focus.  Non-formal adult education, in its various forms, is also part of the education export sector.  In recent years, much has been done to break down legislative barriers. This needs to continue. It is also important to identify the factors that hinder progress.  These may, for example, relate to taxation practices or a lack of accreditation models.

Alongside the export of education by educational organisations, Finland has witnessed the evolution of a significant ’edtech’ startup sector. What the two have in common is the desire to dominate the globe with the best education technology solutions.  Products and services are being developed in cooperation with educational institutions  It is also becoming more common for innovative teachers to run their own businesses. Currently, Finnish education export companies are still either college- or innovation-based.

Wide-ranging education export tenders, in particular, need to incorporate the perspective of a comprehensive service. It is interesting to consider when we will be seeing the first business- and college- based export company.   Could the universities of applied sciences show the way here as centres of strong business expertise?

There is still plenty of scope for boosting the export of education. The Education Finland education export growth programme is the answer. The task will be to deliver the best services for the exporters of the world’s best education.  The programme now has 51 approved members. In all, 23 companies or colleges have been invited to join the group of those moving into the education export phase.  A total of 11 universities of applied sciences are represented, either directly or through a joint venture.

The programme’s services have been structured in collaboration with its members to support a scalable business.  The rate of growth among members is robust: it averages 212% (growth in education export turnover in 2016 and 2017). There is investment in a market presence in China, Southeast Asia, the Gulf region and Latin America.   A start has also been made to identify the remaining legislative barriers and the factors that cause delays.

A new feature of the programme is that it is located within the teaching sector at the National Board of Education.  Close cooperation with the Ministry of Education and Culture, the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry for Foreign Affairs plays a crucial role.  The immense expertise of the National Board of Education in its role as development agency has brought a whole lot more to the enterprise.  The most essential consideration, however, is cooperation with the exporters of education. There is an ongoing process for applying to join the programme. Welcome!

The challenges associated with the commercialisation of internationalisation in universities of applied sciences

Pirjo Aura, R&D Coordinator, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Sami Heikkinen, Lecturer, Lahti University of Applied Sciences
Elisa Kannasto, Lecturer, Seinäjoki University of Applied Sciences
Helli Kitinoja, Senior Specialist, Export of Expertise, Seinäjoki University of Applied Sciences
Jaana Muttonen, Research Manager, Häme University of Applied Sciences
Mikhail Nemilentsev, Lecturer, South-Eastern Finland University of Applied Science

In the Strategies for the Internationalization of Higher Education Institutions (HEI) in Finland (2009-2015, 2017-2025) education and expertise were seen as nationally significant exports, and the export of expertise and competence are one of the main aims of the strategies. The Roadmap for Education Export, released by the Ministry of Education and Culture offers an action plan for 2016–2019 for the export of expertise. During last few years the Finnish HEIs have reached the phase of commercialization in the development of their international activities. Different concepts are in use in the fields where educational institutions and companies sell education and other expertise. In this article global education services also covers the concepts export of education and export of expertise.

Based on a survey carried out in 2016, half of the Finnish universities of applied sciences (UAS) have been active in the export of education and expertise since 2010, but most UASs are still in the initial phases of these activities. Finnish UASs also recognize the importance of networks, strategic partnerships, consortiums, students and alumni in increasing exporting activities. Strategic decisions and management within the organization are core elements when it comes to attaining positive results in the field of global education services.

FLEN – The Food Learning Export Network

Antti Pasila, Senior Specialist, RDI, Seinäjoki University of Applied Sciences
Elina Puska, RDI specialist, Seinäjoki University of Applied Sciences
Jukka Lähteenkorva, CEO, Foodknow Oy

The FLEN (Food Learning Export Network) is an educational export pilot for food business. FLEN combines the strengths of five Finnish Universities of Applied Sciences for one network, where different experts can share their knowledge under the food chain theme in cooperation with SMEs and food technology sector. FLEN creates an operational model, which has the necessary skills and prestige in order to achieve international success. The tools and methods produced by FLEN are object-oriented which include innovative viewpoints and actions in order to test the food -thematic actions in practice together with the food chain companies. Food quality management and food safety systems are strengths of the Finnish food chain and export business. FLEN also adds value for the Finnish food export by offering educational solutions for food quality and safety related issues, especially, in developing countries, Asia or Persian Gulf region. The FLEN has gained project financing until 2019 from the ERDF (European Regional Development Fund) by South Ostrobothnia region. As an expected result a new concept is drafted which lowers the threshold to start food chain export.

Education helps boost the growth in tourism in Vietnam

Jaana Häkli, Lecturer, Saimaa University of Applied Sciences

Saimaa University of Applied Sciences is starting to export Finnish tourism and hospitality education to Vietnam. There is a lot of potential for different forms of co-operation e.g. in the form of double degrees or online studies. Tourism industry has a major role in the development of the entire country as increased tourist flows and revenue modernize the country. Due to good experiences in teaching Vietnamese students, personal contacts and flexibility, Saimaa UAS sees a lot of potential in the future co-operation and has jumped on the bandwagon.

The export of education is an opportunity to reflect critically on one’s own endeavours

Henna Juusola, Project Coordinator, Haaga-Helia University of Applied Sciences

Good success in international surveys such as in PISA (relating the skills and competences in 15-years old students) and PIAAC (relating the skills and competences of adults) are often seen as a guarantee of the high quality of Finnish education. This has increased the international awareness and interest towards Finnish education and thus contributed the implementation of education export activities. However, good global reputation as such does not provide a basis for the quality assurance of education export activities. This article explores quality assurance of education export activities from a national and international point of view by highlighting those issues that may be relevant to take into account in the institutional quality assurance practicalities. In addition, this article will give an overview of the groundwork that is currently going on at Haaga-Helia in the frame of quality assurance of education export activities.

Competence-based practices in the export of education – how do we make the curriculum more flexible?

Marjaana Mäkelä, Principal Lecturer, Haaga-Helia University of Applied Sciences

Competence-based pedagogy provides a functional tool for UAS institutions in curriculum development, assessment, validation, international cooperation and relations with industries. However, in context of export of education, understanding of competences on an institutional scale does not always meet the objectives of education export projects that require flexible, bespoke solutions.

A case example from Haaga-Helia UAS and a partner institution in Malta, Institute of Tourism Studies, unfolds some aspects of an export project where competence-based curriculum needs to be re-interpreted. The modular training is based on hospitality management courses, with a novel combination of studies fitting the needs of highly skilled participants. Moreover, validation of prior learning is applied as part of the process.
To succeed in export projects, UAS institutions need to critically evaluate their curricula and related discourse. The European Qualifications Framework is of help in this work.

Satakunta University of Applied Sciences is exporting education to two continents

Minna Keinänen-Toivola, Research Manager, Satakunta University of Applied Sciences
Viveka Höijer- Brear, Lecturer, Satakunta University of Applied Sciences
Tiina Savola, Director of Business, Satakunta University of Applied Sciences
Markku Paukkunen, Project Manager/ Senior Adviser on China, Satakunta University of Applied Sciences
Ari-Pekka Kainu, Head of International Affairs, Satakunta University of Applied Sciences

Satakunta University of Applied Sciences has worked with educational export to China almost ten years and to Namibia about five years. In China, parliamentary co-operation and twin city activities are key to concreate co-operation. In Namibia, the actions were started by a ship sale, in addition to an active role of the Embassy of Finland. In the article, examples from health and welfare are presented. In China, Satakunta University of Applied Sciences and Changzhou University signed a co-operation agreement on nursing double degree in fall 2016. In Namibia, SAMK, SAIMIA, SeAMK and XAMK started to building up joint in-service training product for physiotherapy. Co-operation with the city and university of Changzou as well as with many instances in Namibia are starting point for wider markets in China and Southern Africa. In educational export, patience and ethics are the main elements for success.

The export of education to provide a new stimulus for Finnish universities

Jorma Nevaranta, Head of Unit, Seinäjoki University of Applied Sciences

Education export is a new challenge and possibility for the Finnish Higher Education Institutions (HEI). Tuition fee is only one example in this sense and it has been possible in Finland only since the beginning of 2016. In principle, Finland has excellent possibilities to increase education export activities because of the good reputation of its education systems.

This article describes the conduct and experiences of one tailor-made training programme carried out by the School of Technology in Seinajoki University of Applied Sciences. The target group consisted 11 persons in Shenzhen Polytechnic Institute in China.

The contents of this training programme were based on the wishes of the participants. The offer of the one week programme in Seinajoki was made in April 2017 and the programme itself was conducted in August. The experiences of the participants as well as the presenters were very positive after the busy training week.

Ten years of the export of teacher training – what we have learnt

Jari Laukia, Director, Haaga-Helia University of Applied Sciences, School of Vocational Teacher Education
Pekka Risku, Director, JAMK University of Applied Sciences, School of Vocational Teacher Education

The Finnish educational system is highly respected abroad. This has had a positive influence also to the education export of vocational teacher education. Universitie of Applied sciences are responsible for arranging the training programs for teachers of vocational education and training (VET) in Finland.
In his article the focus is in export of vocational teacher education, the clients as well as experiences of previous and ongoing activities. Both the challenges and the positive results of the projects have been documented. The enthusiasm and competence of the teachers are essential to the success of education. International co-operation can have a positive impact also on the traditional teacher education programs in Finland.

Our education export success factors: research, customer orientation and a concentration on effective action

Essi Ryymin, Principal Lecturer, Research Manager, Häme University of Applied Sciences
Maaret Viskari, Sales Manager, (Global Education), Häme University of Applied Sciences

The goal of this article is to describe the success factors of education export at Häme University of Applied Sciences (HAMK). We concentrate especially on the continuous professional teacher training programmes to Brazil during the last three years. We summarize our experiences to the following three principles: 1) Research corrects the coordinates, 2) Customer before the expert and 3) Concentration on effective action.

Finland 100 years: TAMK donated a week of education to Brazil

Heini Pääkkönen, Marketing Coordinator, TAMK EDU, Tampere University of Applied Sciences

To celebrate long-term educational cooperation and Finland’s 100-year independence, TAMK wanted to donate the Brazilian public sector schools a sample of what investment in teacher education and staff motivation can achieve. The one-week education in São Paulo offered 25 public sector school representatives the chance to experience Finnish educators’ inspiring and practical teaching and reflect and develop their competence together with their colleagues.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 1/2018 – Kiertotalous ja resurssitehokkuus

AMK-lehti // UAS Journalin numeron (1/2018) teemana on kiertotalous ja resurssitehokkuus. Suomessa on hyödynnetty monia kiertotalouden osatekijöitä, kuten energia- ja resurssitehokkuutta merkittävästi. Kiertotalous on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, voidaan puhua jopa kokonaan uudesta kestävästä talousmallista. Kiertotalouden toteuttaminen lähtee tuotteiden ja materiaalien uudelleen käytön huomioimisesta sekä jätteen synnyn minimoimisesta jo suunnittelussa ja tuotepolitiikassa. Kiertotaloutta on uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla, ylijäämä- ja käytettyjen materiaalien käyttäminen arvoa tuottavassa jalostuksessa sekä kierrätystä edistävän infrastruktuurin rakentaminen. Kiertotaloutta on tuotteiden korvaaminen palveluilla sekä esineiden ja palvelujen jakaminen omistamisen sijaan.

Teemanumeroon toivotaan eri näkökulmista esimerkkejä kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassa. Julkaisussa pyritään esimerkein valaisemaan mitä kiertotalous ja resurssikehittäminen ovat käytännön tasolla eri toimialoilla ja toimintaympäristöissä. Asiantuntija-artikkeleiden lisäksi konkreettiset tapausesimerkit, haastattelutyyppiset kevyemmät jutut ja ”tarinat” sekä aidot esimerkit ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä yritysten, kv-kumppanien tai muiden toimijoiden kanssa ovat tervetulleita. Julkaisemme mielellämme myös videoita.

Kirjoitukset voivat kohdentua eri kohderyhmille, ml. työelämä ja yrittäjät, ja niissä on hyvä huomioida yhteiskirjoittaminen (esim. amk-yliopisto-yritys) sekä monialaisuus. Verkkojulkaisuun voivat tarjota aineistoja ammattikorkeakoulujen henkilökunnan ohella myös eri alojen tutkijat, kv-kumppanit, opiskelijat sekä asiantuntijat työelämästä.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Numeron 1/2018 aikataulu

  • Tarjoa artikkeliehdotusta sähköpostilla teemanumeron toimittajille (lasse.pulkkinen(at)xamk.fi, hanne.soininen(at)xamk.fi) viimeistään viikolla 4
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 6
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 8
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 11

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi!

Ystävällisin terveisin,
teematoimittajat

Lasse Pulkkinen
Tutkimusjohtaja

Hanne Soininen
Tutkimuspäällikkö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

AMK-lehti // UAS Journalin vuoden 2018 teemat on valittu

Vuoden 2018 teemat ovat:

1/2018, Teema: Kiertotalous ja resurssitehokkuus, ilmestyy maaliskuussa 2018 (vko 11)
Teematoimittajina Hanne Soininen ja Lasse Pulkkinen XAMKista

2/2018, Teema: Työhön kiinnittyminen, ilmestyy toukokuussa 2018 (vko 20)
Liisa Vanhanen-Nuutinen, Hannu Kotila ja Kimmo Mäki Haaga-Heliasta

3/2018, Teema: Digipedagogiikka, ilmestyy lokakuussa 2018 (vko 40)
Teematoimittajina eAMK-hankkeen johtoryhmä, yhteyshenkilö Paula Tyrväinen JAMKista

4/2018, Teema: Osallistava aluekehittäminen, ilmestyy joulukuussa 2018 (vko 49)
Teematoimittajina Virpi Lund, Soile Juujärvi ja Ossi Salin Laureasta

Ammattikorkeakoulut modernin innovaatiopolitiikan keskiössä

Kirjoittaja: Bror Salmelin.

Innovaatio on usein käytetty taikasana, jonka odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näitä taikasanoja on hyvin helppo viljellä, sillä silloin pääsee helposti pälkähästä, tarvitsematta miettiä liikaa, tarvitsematta ryhtyä oikeisiin, rohkeutta vaativiin toimiin.

Innovaatioon kuuluu olennaisena osana uteliaisuus ja rohkeus. Uteliaisuus kokeilla ja rohkeus ajatella ja toimia tavanomaisen ulkopuolella. Elämme aikaa, jossa digitalisointi aiheuttaa perustavanlaatuisia muutoksia sekä koko yhteiskunnassa että myös akateemisissa ja teollisissa toimintatavoissa.  Miten olemme valmistautuneet siihen ja miten suomalainen koulutus kykenee vastaamaan osaamishaasteeseen?

Moderni innovaatiokäsitys perustuu enenevästi nelikenttään, jossa käyttäjät, julkinen sektori, akateeminen maailma ja yritykset toimivat yhdessä. Tämä lähestymistapa merkitsee myös innovaatiometodien kehittämistä. Reaalimaailmassa oikeiden käyttäjien kanssa tehtävät kokeilut ja prototyypit näyttävät jo aikaisessa vaiheessa mitkä ideat ovat toteutettavissa ja skaalautuvia. Vastaavasti ”vaikeasti toteutettavat” ratkaisut tulevat tyrmätyiksi hyvin varhaisessa vaiheessa, niin että voimavaroja kyetään suuntaamaan lopputuloksen kannalta oikein.

Kokeilukulttuuri yhteiskehittämisen kanssa (co-creation) onkin uuden avoimen innovaatiopolitiikan ytimessä. Open Innovation 2.0 paradigma perustuu kaikkien osapuolten saumattomaan yhteistyöhön, ja tuo käyttäjät/kansalaiset innovaatioprosessin keskiöön.

Ammattikorkeakoulut alueellisina merkittävinä toimijoina voivat aivan erinomaisesti ottaa roolin eri toimijoiden välillä. Tämä liima parhaimmillaan yhdistää toimijat yhteisen vision alle, ja kaataa raja-aitoja myös eri teknologia- ja sovellusalueiden välillä. Moderni innovaatiopolitiikka ei vain ylitä raja-aitoja vaan poistaa ne yhteisen tavoitteen luomiseksi.

Digitalisointi edellyttää myös aivan uusia taitoja. Perinteisesti on puhuttu vain tietotekniikan käyttäjien taidoista, tai enimmillään tarpeesta saada työmarkkinoille uusia digiosaajia. Tämä ei kuitenkaan riitä. Avoimien innovaatiojärjestelmien synnyttäminen ja kehittäminen edellyttävät aivan uusia valmiuksia, joita nykyinen koulutusjärjestelmä ei tue. Tässä kuvaan neljää päätyyppiä seuraavasti

  • Kuraattori (Curator) vastaa temaattisten kokonaisuuksien rakentamisesta ja siitä, että teeman laatutaso ja avoimuus yhteistyöhön muiden teemojen kanssa säilyy.
  • Sillanrakentaja (Bridger) on aidosti ”kaikesta” kiinnostunut henkilö, joka osaa linkittää eri teemoja, teknologioita, sovelluksia ja ennen kaikkea eri innovaatiokentän pelaajia yhteen. Ideoita törmäyttämällä syntyy innovaatioita, ja innovaatioiden synnyttäminen edellyttää osaamisen löytämistä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Sillanrakentaja yhdistää kuratoidun osaamisen.
  • Orkesterin johtaja (Orchestrator) vastaa yhteisen tavoitteen luomisesta kapellimestarin tavoin. Kapellimestari tuo esille yksittäisten soittajien taidon ja luo näkemyksensä mukaisen nautittavan kokonaisuuden kuuntelijoille. Orkesterinjohtaja kommunikoi vahvasti muiden osapuolten kanssa, jotta saumaton yhteistyö säilyy.
  • Systeemin suunnittelija (System Designer) on taas henkilö, joka tekee nämä edellä mainitut toiminnot mahdollisiksi. Tietotekniikan, ryhmäpsykologian ja sovellusalueiden tunteminen systeemitasolla on toiminnan ytimessä.

Voiko suomalainen koulutusjärjestelmä, ammattikorkeakoulut keskeisenä toimijana luoda koulutusohjelmia avoimien innovaatioympäristöjen synnyttämiseksi Suomeen? Onko tällä avauksella myös vientipotentiaalia? Avoin innovaatio on nousemassa yhä merkittävämmäksi paradigmaksi, jossa itse asiassa suomalainen ja yleensäkin pohjoismainen toimintakulttuuri tekevät avoimen innovaation käyttöönoton helpommaksi kuin useimmissa kilpailijamaissamme.

Euroopan Komission tutkimuspääosasto on vahvasti liputtamassa 3O –strategiaa: Open Innovation, Open Science ja Open to the World. Tämä heijastuu jo nyt ja yhä enenevässä määrin myös EU:n tutkimuspuiteohjelmaan Horizon 2020. Esimerkkejä ovat esimerkiksi Open and Disruptive Innovation -instrumentti (jossa haetaan merkittäviä ideoita, joiden ensimmäiseen prototyyppiin myönnetään suoraa avustusta), suuret projektit tietotekniikan soveltamisen alalla (joissa haetaan käyttäjien varhaista ja saumatonta osallistumista sekä varhaisia reaalimaailmassa toteutettuja prototyyppejä ja pilottiratkaisuja) sekä kilpailut eri temaattisilla alueilla (joissa ongelman ratkaisija saa palkinnon, ja joissa metodia tai teknologioita ei ole määritelty etukäteen).

Avoimet innovaatioympäristöt ovat luonteeltaan inklusiivisia. Teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa tämä on yhä tärkeämpää, jotta välttämätön muutos voidaan saada aikaan koko kansakunnan tasolla ja vielä siten, että kipupisteitä voidaan välttää mahdollisuuksien mukaan.  Minusta on tärkeää huomata tässä muutoksessa piilevä mahdollisuus luoda uutta.  Saumaton kaikkien osapuolten yhteistyö on avainasemassa luotaessa kokonaan uusia markkinoita, palveluja ja tuotteita. Aivan liikaa fokus tänä päivänä on vanhan parantamisessa ilman että nähdään uuden mahdollisuus.

Automaatio, robotiikka ja tekoäly nähdään usein välttämättömänä pahana. Kaikki ne muuttavat työnkuvia ja aiheuttavat vanhojen työtehtävien korvautumista uusilla. Kehitys on kuitenkin osoittanut, että yhteiskuntarakenteet ovat selviytyneet tuottavuuden kasvun tuomista rakenteellisista haasteista hyvin. Ihmiselle ominaiset työtehtävät tulevat olemaan luovia, yhteistyötä edellyttäviä ja usein vielä strukturoimattomassa ympäristössä tehtäviä työtehtäviä. Voidaanko suomalaista yhteiskuntaa viedä tähän suuntaan? Mikä on kansalaispalkan merkitys rakenteiden muuttamisen kannalta? Työn tuottavuuden ylläpitäminen on keskeisiä tehtäviä aktiivisen innovaatiopolitiikan lisäksi, jotta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys voidaan taata.

Suomeen tarvitaan vahva avointa innovaatiota tukeva politiikka, joka perustuu reaalimaailman kokeiluihin, ja saumattomaan yhteistyöhön kaikkien osapuolten kesken.

Tarvitaan rohkeutta ja uutta osaamista.

Ottaako Suomi ja ammattikorkeakoulukenttä tämän muutoshaasteen vastaan?

Hyvä referenssi avoimen innovaation pilareista on löydettävissä seuraavan linkin takaa: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/open-innovation-20-%E2%80%93-new-paradigm-and-foundation-sustainable-europe-0

Kirjoittaja

Bror Salmelin, Neuvonantaja, Innovaatiojärjestelmät, Euroopan Komissio

Kestävä ja avoin TKI-toiminta ja uudenlaiset prosessit 

Kirjoittajat: Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Elina Ylikoski.

Tiivistelmä

Useissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa pyritään tehostamaan kestävää ja avointa TKI-työtä ja vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Kirjoitus perustuu kokemuksiin monialaisista, toimijarajat ylittävistä ja toteutetuista hankkeista, joissa toteuttajia on ollut mukana mm. mm. Metropoliasta, Omniasta, Laureasta, Humakista, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta ja Aalto-yliopistosta. Kestävää ja avointa TKI-prosessia voidaan systemaattisesti parantaa tehostamalla johtamista, vuorovaikutusta, lisäämällä julkaisemista ja popularisointia sekä digitalisointia. Rahoittajien tulisi yhdessä entistä enemmän koordinoida päällekkäisiä teemoja ja näin kohdentaa rahoitus toisiaan tukeviin hankkeisiin. Tällöin vapautuu päällekkäisen työn tekemiseen kuuluvaa aikaa, jota voidaan hyödyntää paremmin hankkeiden tuloksien viemiseen yhteiskuntaan digitaalisin keinoin. Lopussa esitämme ratkaisuja, joita olemme itse toteuttaneet vuorovaikutuksen lisäämiseksi.

Avoimet innovaatiot ekosysteemin tukena

Avoin innovaatiotoiminta synnyttää jaettua lisäarvoa yhdessä eri toimijoiden kanssa, jolloin on katsottava oman organisaationsa ulkopuolelle uusien ideoita etsiessään. Toiminta on synnyttänyt lisääntyvää ekosysteemiajattelua tuekseen. (Chesbrough 2006). Tällöin tiedon luonne korostuu ja tarvitaan korostunutta tiedon hankkimista ja jakamista, yhteistoimintaa, verkostoitumista ja myös uusia liiketoimintamalleja innovaatioiden synnyttämiseen (Hautamäki & Oksanen 2012). Suomeen onkin syntynyt lukuisia eri toimijat yhteentuovia kumppanuus- ja yhteistyömalleja, jotka tunnistavat TKI-kehitystarpeet ja pilotoivat niitä (Hyyppä ym. 2016).

Kestävän kehityksen vaateet

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) velvoittaa ammattikorkeakouluja ja yliopistoja kestävään kehitykseen kaikessa koulutuksessa ja toiminnassa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016). Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä odotetaan aktiivista roolia TKI-toimijoina. Ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyö työelämän kanssa on kiinteää ja sen tarpeita kuunnellaan, mutta rooli TKI-verkostoissa on silti paikoin etäinen eikä innovaatiotoiminnan ottaminen osaksi oppilaitosten arkea ole ongelmatonta. (Opetushallitus 2016; Ylikoski & Oksanen-Ylikoski 2015a; Rannikko ym. 2015.)

OKM:n esittämistä kestävän kehityksen linjauksista TKI-prosessien kestävyyteen liittyvät erityisesti 1) läpäisevyys eli kestävää kehitystä edistävän koulutuksen ohjelmien, välineiden ja keinojen kehittäminen, 2) verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen, 3) henkilökunnan koulutus, 4) tiedon levittäminen 5) ja osallistuminen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016).

Paineita TKI-toiminnan koordinointiin

Havaintojemme perusteella monissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kestävän kehityksen mukaisen erityisesti vuorovaikutuksen tehostamisessa on parantamisen varaa. Tällä hetkellä TKI-toimintaa ohjaavat paljolti rahoitusinstrumentit ja media. Suomessa lukuisissa samankaltaisissa hankkeissa tehty TKI-työ tuhlaa ennen kaikkea inhimillista pääomaa ja muita resursseja, eikä nykyinen käytäntö näin ollen tue kestävän kehityksen mukaista avointa TKI-toimintaa. Vaikka hankkeissa on yhteiskehittelyä yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja tutkimusrahoittajien välillä, lopputuotokset jäävät usein kauas tulostavoitteista. Aina luvatut uudet tuotteet, synnytetyt yritykset, patentit, julkaisut ja työpaikat eivät konkretisoidu suinkaan tuloksina. Uusiin hankkeisiin siirrytään myös taloudellisen paineiden takia liian nopeasti ilman, että tärkein osa eli edellisen hankkeen hyödyntämisvaihe toteutettaisiin riittävän hyvin. Tässä artikkelissa keskitymme, miten voimme muodostaa kestävää ja avointa TKI-toimintaa varsinkin tulosten hyödyntämisvaiheessa toisen asteen ammatillista koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille.

Kestävä ja avoin TKI-toiminta

Kirjoitus perustuu kokemukseemme monialaisista, yli koulutusasteiden toteutetuista TKI-hankkeista, niissä tuotetun tiedon tuotteistamisesta ja avoimesta vuorovaikutuksesta mm. Omniassa, Laureassa, Humakissa, Metropoliassa, Paikkatietokeskuksessa ja Aallossa. Kehitämme tältä pohjalta avointa ja kestävää TKI-toimintaa mm. rakentamalla uudenlaista 3D-kulttuurin digitaalinen kokeilualustaa. (ks. Hyyppä ym 2014a; Hyyppä ym 2014b; Hyyppä ym 2015; Ylikoski & Oksanen-Ylikoski 2015; Oksanen-Ylikoski ym. 2015; Oksanen-Ylikoski ym. 2014.)

Kumppanuusverkostoissamme keskitymme parantamaan TKI-prosessimme kestävyyttä mm. 1) orkestroimalla TKI-toimintaa, 2) tehostamalla erilaista vuorovaikutusta ja 3) lisäämällä laajasti avointa julkaisemista ja popularisointia. Tällöin on voitu tuottaa kohdistetusti tieteen, taiteen ja kulttuurin avoimia innovaatioita ja myönteisiä vaikutuksia myös digitaalisin keinoin. Tämä on vahvistanut myös eri asteiden oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskelevien kumppaneidemme osaamista.

Orkestrointi voidaan rinnastaa johtamiseen

Orkestroinnilla voi hallita useita projekteja eli ns. projektisalkkuja kokonaisvaltaisesti. Näin hankkeet muodostavat kokonaisuuksia yksittäisten, irrallisten projektien sijaan. Orkestroimalla (kuva 1) vapautamme resursseja, koska useammat hankkeet vaativat varsin samanlaisia toimenpiteitä mm. tiedon jakamisessa ja vuorovaikutuksessa. Yhdessä tekemällä olemme saavuttaneet kilpailuetua uudenlaisen tiedon hyödyntämisestä. (Hyyppä ym. 2015a, Oksanen-Ylikoski ym. 2015, Rannikko ym. 2015, Ahlavuo 2016.)

Kuva 1. Toteutettuja orkestroinnin osa-alueita, jotka tukevat organisaatioiden yhteisiä ja strategisia tavoitteita sekä TKIn ketterää kehittymistä. Mukailtu Hyyppä ym. 2014a; Markkula, Miikki, Pirttivaara & Hyyppä 2010; Nonaka, Toyoama & Hirata 2008).

Vuorovaikutus ja siihen liittyvä popularisointi- ja julkaisutoiminta

Olemme saaneet toimintaamme kestävämmäksi rajoja rikkovalla vuorovaikutuksella ja monipuolisen julkaisemisen sekä popularisoinnin kautta (kuva 2). Tunnistetusta tiedosta on muodostunut hankkeessa pääomaa, jota hyödynnetään tehostetusti mukana olevien yksiköiden ja organisaatioiden strategioiden mukaisesti myös avoimessa innovaatiotoiminnassa.

Tulosten välittäminen laajasti alan toimijoille on kansantaloudellisesti kannattavaa. Kerätyn tiedon jalostaminen elinkeinoelämän tarpeisiin varmistetaan edistämällä yrittäjyyttä ja käytännöllistä tiedon siirtoa sekä laajaa vuorovaikutusta (Rannikko ym. 2015). Tulokset eivät useinkaan siirry yhteiskunnan hyödynnettäviksi itsestään, vaan tulokset edellyttävät tältä osin tuottamista (Ståhle ym. 2016). Avoimen innovaation ja kestävän kehityksen kannalta olennaisina elementteinä ovat toimineet nopea visualisointi, demoilukulttuuri, simulointi, mallintaminen ja pelillistäminen (Ylikoski & Oksanen-Ylikoski 2014, Hyyppä & Ahlavuo 2015). Toimivina osakokonaisuuksina nämä tukevat tiedon jalostumista edelleen hankkeen päätyttyä.

Hankkeessa tuotetut innovaatiot ja parhaat käytännöt on tuotu näkyviksi useiden eri kohderyhmien näkökulmista. Roboautohankkeet, 3D-kaupunkimallihankkeet ja digitaalinen kulttuuri ovat esimerkkejä yhteistyöstä, jossa näkyvyys on ollut suurta ympäri maailmaa. Vuorovaikutuksella on edistetty yhteiskunnallisia, tieteellisiä ja taloudellisia päämääriä: levitetty tietoa, luotu dialogia eri osapuolten välille sekä järjestetty ja osallistuttu tapahtumiin (mm. hackathonit, living labit, innovaatioleirit).

Vuorovaikutus ulottuu orkestroidusti yksittäisestä hankkeesta sidosryhmäverkostoihimme sekä suureen yleisöön. Hankkeet tukevat pitkäkestoista yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Muita käyttämiämme vuorovaikutustapoja ja yhteistyön muotoja ovat olleet mm. erilaiset foorumit, työpajat, yleisötapahtumat, näytökset, tiedon ja teknologian siirrot, benchmarkkaukset, tuotekehitykset, someviestintä ja erilaiset pelillistämisratkaisut ja muutamat start-upit. (Ståhle ym. 2016; Ahlavuo 2016.)

Valitsemalla hankekumppaneiksi ja verkostoihin toimijoita myös toiselta asteelta lukioista, ammatillisista sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksista, on tietovirtoja linkitetty elinikäisen oppimisen prosesseihin entistä tehokkaammin (Oksanen-Ylikoski ym. 2014 ja 2015).

Kuva 2. Avoimeen ja kestävään innovaatioon perustuvan ekosysteemin näkyvät tietolähteet ja tuotannot sekä ekosysteemin hiljainen tieto, joka luo osallistujille kilpailuetua.

Tulevaisuuden ennakointiin ja avoimeen innovointiin hyödynnetään koko toimijaverkoston panosta, jotta hiljainen tieto (Ahlavuo & Hyyppä 2009) ja signaalit on saatu tukemaan tulevaa toimintaa. Julkaisemalla ja näkymällä laajasti myös medioissa (TV, YouTube, FB, Twitter, blogit) ja vuorovaikutusta tehostamalla on saatu TKI-toiminnalla entistä laajempaa yhteiskunnallista näkyvyyttä.

Kuinka päästään kestävämpään ja avoimempaan TKI-toimintaan Suomessa?

Vaatimus TKI:n avoimuudesta tuottavuudesta edellyttää uskallusta ja luottamusta osapuolten välillä toteuttaa uusia ratkaisuja yhteiseen käyttöön, vaikka niihin ei välttämättä ole tarjolla erillisiä resursseja. Lukuisten TKI-ohjelmien aktiivisella johtamisella tulokset voidaan hyödyntää nopeammin ja kohdistaa kansallisesti sovittuihin tavoitteisiin ja arvonluontiin. Rahoittajien tulee entistä enemmän koordinoida päällekkäisiä TKI-teemoja ja kohdentaa rahoitus enemmän toisiaan tukeviin eikä päällekkäisiin hankkeisiin. Tällöin vapautuu aikaa, jota voidaan hyödyntää hankkeiden tuloksien ja ideoiden viemiseen yhteiskuntaan mm. digitaalisin keinoin.

Tiedon jakaminen ja siirtäminen yhteiskuntaan asettaa vaatimuksia tiedon laadulle, avoimuudelle ja siirrettävyydelle. Tämän takia Suomessa pitää muuttaa monialaista projektitoimintaa kokonaisuudessaan ketterämmäksi ja tuloksekkaammaksi. Olennaista on, että Oy Suomi Ab:n kansalaisten verovaroin toteutettu TKI-toiminta tuottaa yhä enemmän myös kansallisesti hyödynnettäviä, tavallisen kansalaisen elämään vaikuttavia ja mitattavissa olevia innovaatioita ja positiivisia tuloksia.

Kirjoittajat

Hannu Hyyppä, professori Aalto-yliopistossa ja johtaja Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisessä instituutissa sekä digitaalisuuden erityisasiantuntija Humakissa, hannu.hyyppa(at)aalto.fi
Marika Ahlavuo, tiedetuottaja, kulttuurituottaja Aalto-yliopistossa, tiedetuottaja ja asiantuntija Humakissa marika.ahlavuo(at)aalto.fi
Elina Ylikoski, Innovaatiojohtaja, KTT, Humak, elina.ylikoski(at)humak.fi

Ahlavuo, M. 2016. Digitaalisuuden haasteita kulttuurituottajille. Muutosvoimana 3D-virtuaalisuus. Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Ahlavuo, M. & Hyyppä, H. 2009. Hiljainen tieto tutkimusympäristöissä. Positio 3/2009. 11-13.

Chesbrough, H. 2006. Open innovation – The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Harvard Business School Press. 225 s.

Hautamäki, A. & Oksanen, K. 2012. Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. 2015. Hubiikilla uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Maankäyttö, 2015. Nro 4. 20-22.

Hyyppä, H., Ahlavuo, M. & Hyyppä, J. 2014a. Innovatiivinen opetus- ja tutkimusekosysteemi. Teoksessa Kestävä innovointi, Rautkorpi, T., Mutanen, A. & Vanhanen-Nuutinen, L., (toim.) Oppimista korkeakoulun ja työelämän dialogissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Taito-työelämäkirjat 7, 2014, 238–255.

Hyyppä, H., Ahlavuo, M. & Hyyppä, J. 2014b. Knowledge-based academic and educational ecosystem. The Photogrammetric Journal of Finland. Vol. 24, No. 1, 14-30.

Hyyppä, H., Ahlavuo, M., Hyyppä, J. & Ståhle P. 2015. Tutkimusorganisaatiot ja innovointi. Teoksessa Ståhle, P. & Pirttivaara, M. (toim.). Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit. Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes Review 317/2015.

Hyyppä, H., Ahlavuo, M. & Lindholm, M. 2016. Hubiikki kumppanuusmallina. Teoksessa Hyyppä, H., Ahlavuo, M., Ylikoski, E.  Digitaalista tulevaisuutta – Huippuosaamisella vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta, Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 32:32-39.

Markkula, M., Miikki, L., Pirttivaara, M. & Hyyppä, H. 2010. Regional Innovation Ecosystem as an Orchestrator of the Energizing Society. 29.12.2010. Otaniemi, Finland.

Nonaka, I., Toyama, R. & Hirata, T. 2008. Managing Flow, A Process Theory of the Knowledge-Based Firm. Palgrave Macmillan UK.

Oksanen-Ylikoski, E., Ylikoski, T. & Hero, L-M. 2014. Siiloista kohti oppimisen tiloja ja iloa -koulutusorganisaatiot kehittämiskumppaneina. Teoksessa Keränen P., Säntti R. & Rantala M. & Vilkuna A-M. (toim.) Reittejä työelämän murroksessa. Metropolia ammattikorkeakoulu.

Oksanen-Ylikoski, E., Ylikoski T. & Hero, L-M. 2015. Educational Organizations as Co-Developers in the Helsinki Region. Teoksessa Orchestrating Regional Innovation Ecosystems – Espoo Innovation Garden. Aalto University in cooperation with Laurea University of Applied Sciences and Built Environment Innovations RYM 29.

Opetushallitus, 2016. Ammatillinen koulutus ja innovaatio- ja tuotekehitystoiminta. Tilannekatsaus, syyskuu 2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016. Koulutus ja kestävä kehitys. Haettu 18.11.2016 osoitteesta http://minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/keke/index.html

Rannikko, H., Alakoski, L. & Lyytikäinen, J. 2015. InnoEspoo: Integrating Entrepreneurship and Education. Teoksessa Orchestrating Regional Innovation Ecosystems – Espoo Innovation Garden. Aalto University in cooperation with Laurea University of Applied Sciences and Built Environment Innovations RYM 29.

Ståhle, P.,  Hyyppä, H. & Ahlavuo, M. 2016. Vaikuttava tiede on osaamislaji. Tieteessä tapahtuu 6/2016. Haettu 18.11.2016  osoitteesta http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/59594/20677

Ylikoski, T. & Oksanen-Ylikoski, E. 2014. Gamification and working life cooperation in an e-learning environment, 2014. eLearning Papers. (39), P.A.U. Education, S.L.

Ylikoski, T. & Oksanen-Ylikoski, E. 2015a. Tensions in Creating an Innovative Community of Vocational Education and Entrepreneurship, International Journal of Innovation, Creativity and Change November 2.

Ylikoski, T. & Oksanen-Ylikoski, E. 2015b. Yrittäjyyden ja ammatillisen koulutuksen osaamisyhteisö: Arjen kokemuksia InnoOmniasta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2015, 17.