Sidosryhmäyhteistyö ennakointivälineenä

Kirjoittajat: Sari Ahvenlampi & Ismo Kinnunen.

Ennakointi on osa strategista päätöksentekoa. Se auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kestäviä tulevaisuudessa. Miten sidosryhmäyhteistyötä hyödynnetään ennakoinnissa Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ja mihin asioihin siinä on tarpeen kiinnittää huomiota?

Selvitimme ennakointityön kokonaisuutta vuonna 2019 haastattelemalla koulutus- ja tki-johtajia, tutkintovastaavia ja tiimipäälliköitä. Haastatteluryhmiä oli 12 ja haastateltavia yhteensä 48. Syvensimme näkökulmaamme tämän jälkeen kyselyllä, johon vastasi 48 prosenttia opettajista.

Ennakointityötä tehdään koulutusaloilla pääsääntöisesti kolmella eri tavalla:

  • osallistumalla oman alan kehittämistyöhön
  • sidosryhmäyhteistyöllä
  • kartoitusten ja analyysien avulla.

Selvimmin nousi esiin lyhyen aikavälin ennakointi, jossa lähteitä ovat esimerkiksi yritys- ja työelämäyhteydet, opiskelijat ja koulutukseen hakeutujat sekä erilaiset barometrit. Näin on todennäköisesti siksi, että pitkän aikavälin hahmottaminen on haastavaa. Ammattikorkeakoulun on kyettävä katsomaan pitemmälle, koska sen on uudistettava myös alueen työelämää. Keskipitkällä aikavälillä toistuvat tilastolliset lähteet, julkinen tieto ja OKM:n, OPH:n ja TEM:n toimialakohtaiset selvitykset. Pitkällä aikavälillä viitataan esimerkiksi Sitran megatrendeihin ja tutkimusjulkaisuihin. (Myllylä ym. 2019.)

Ennakointia tehdään aktiivisesti, mutta sitä ei välttämättä hahmoteta ennakointityöksi, vaan mielletään osaksi normaalia koulutuksen kehittämistä.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa koulutuksen uudistajana

Sidosryhmäyhteistyössä nousi vahvasti esiin kaikilla koulutusaloilla vuorovaikutus, keskustelut ja tapaamiset yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiinteä yhteistyö koetaan arjessa erityisen hedelmälliseksi: näin saadaan säännöllisesti tietoa siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan. Toiminta on kuitenkin usein henkilösidonnaista.

Toinen kaikilla koulutusaloilla näkyvä osa-alue on sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät palautteet, kyselyt ja tutkimukset. Oamkissa tehdään säännöllisesti sidosryhmäkyselyitä ja -tutkimuksia sekä käydään läpi annettuja palautteita. Tietokantapohjaiseen työkaluun kootaan harjoittelu-, opinnäyte- ja projektityöt, niihin liittyvä palaute sekä organisaatiot, joissa ne on tehty. Tämä on yhtenäistänyt ja tuonut näkyväksi käytänteitä. Palautteita voidaan myös hyödyntää aiempaa paremmin. Tällä osa-alueella toiminta pohjautuu avoimeen tiedon jakamiseen.

Kolmantena osa-alueena työelämäyhteistyössä nousivat esiin hankkeet. Osassa koulutusaloja hankeyhteistyö on aktiivista, ja yhteisen kehittämisen kautta avautuu näkökulmia tulevaisuuteen. Tätä kautta saadaan hyvin ennakointinäkökulmia koulutuksen kehittämiseksi, minkä lisäksi opettajien osaaminen kehittyy. Osalla koulutusaloja tämä osa-alue jää kuitenkin hyödyntämättä vähäisen hankekannan vuoksi, ja sitä onkin kokonaisuudessaan tarpeen kehittää.

Kumppanuusmalli systematisoi toimintatapoja

Sidosryhmäyhteistyötä on yhtenäistetty ja kehitetty viime vuosina kumppanuussopimusmallilla, jonka avulla tarjotaan yrityksille suorat yhteydet Oamkiin ja sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan tarkemmin yhteistyön muodot ja tavoitteet. Kumppanuusmallin myötä saadaan ajankohtaista tietoa työelämän kehityksestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Tämä on yksi toimintamalli, jolla vastataan Opetushallituksen (2019) osaamisen ennakointifoorumityössä esiin tuomiin kysynnän ja tarjonnan kohtaantohaasteisiin sekä osaavan työvoiman saatavuuteen.

Sidosryhmäyhteistyö näyttäytyy monipuolisesti ennakoinnissa: vapaamuotoisen vuorovaikutuksen lisänä ovat palautteet ja tutkimukset sekä hankeyhteistyö. Sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty kohti pitkäjänteistä kumppanuutta, jota tuetaan tietojärjestelmien avulla. Alumnitoiminnan kehittäminen on ollut viime vuosina tärkeä kehittämiskohde. Aktiivisen alumnitoiminnan myötä sidosryhmäyhteistyö suuntautuu entistä voimakkaammin työelämään ja tukee koulutuksen kehittämistä.

Kirjoittajat

Sari Ahvenlampi, FM, laatupäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, sari.ahvenlampi(at)oamk.fi

Ismo Kinnunen, kehityspäällikkö, FT, Oulun ammattikorkeakoulu, ismo.kinnunen(at)oamk.fi


Myllylä, Yrjö & Hämäläinen, Mari & Hynynen, Satu & Huisko, Hilkka & Arola, Tuija & Mustapää, Olli (2019). Etiäinen -koulutustarpeiden ennakointi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk. Haettu 13.1.2020 osoitteesta https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2019/02/Etiainen-Pilottihaastattelut-Yhteenveto-060219-5.0.-18-s..pdf.

Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2019: 3. Haettu 21.1.2020 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf.

Vahvuuksilla kohti työelämää

Kirjoittajat: Helena Kangastie & Jonna Löf.

Johdanto

Työelämä on jatkuvassa ja alati kiihtyvässä muutoksessa. Kyetäksemme toimimaan ja oppimaan uutta tarvitsemme osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja kehittämistä. Muutos haastaa korkeakoulujen oppimista ja ohjausta. Ohjauksen keskeiseksi kysymykseksi muotoutuukin, miten tuemme opiskelijoitamme löytämään ja hyödyntämään vahvuuksiaan pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä.

Jatkuva oppiminen on keskiössä työllistymisen parantamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Erilaiset siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Siirtymää ei tule nähdä vain valmistumisen ja työnsaannin välisenä aikana, vaan laajemmin koko opintoihin, työelämään ja tulevaisuuteen linkittymisenä. Tarvitaan jatkuvaa ohjausta, joka auttaa opiskelijaa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja vahvuutensa sekä tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä. (OKM 2019, 12; Sitra 2019) Tarvitaan myös vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaamisen kehittämistä, jotta opetus- ja ohjaushenkilöstö osaa tukea korkeakouluopiskelijoita työelämään siirtymissä.

Lapin korkeakouluissa on paneuduttu työelämän muutoksiin ja sieltä tulevaan palautteeseen. Työmarkkinoilla ja työelämässä pärjätäkseen opiskelijan on saatava tutkintoon sisältyvän osaamisen lisäksi hyvä työelämäosaaminen. Tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat halu oppia uutta, oma-aloitteisuus, asenne, joustavuus, avoimuus, rehellisyys ja sosiaaliset taidot. (Torvinen 2019, 36.) Myös omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeä työelämätaito, koska se edistää työllistymistä, työssä viihtymistä ja on avaintekijä työssä menestymisessä ja työhyvinvoinnissa (Wenström, Koukari & Guttorm 2018).

Tässä artikkelissa kuvaamme tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TNO -toiminnan) ja erityisesti opintojen aikana toteutuvan vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Tuomme esille tällä hetkellä VAHTO-hankkeessa kehitettävän vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen tarpeita, tavoitteita ja toteuttamisen tapoja.

Korkeakouluohjauksen kehittämisen taustaa

Lapin korkeakoulut ovat olleet aktiivisesti kehittämässä tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluita jo useiden vuosien ajan eri kouluasteiden ja viranomaisten yhteistyönä. Kansallisissa ja alueellisissa verkostoissa tehtyä kehittämistyötä ja saatuja tuloksia on kuvattu hyvinä käytänteinä. (Kangastie 2018, 7.) Yhteisenä ponnistuksena on tehty Menestyjäksi Lapissa -strategia vuoteen 2020, joka päivitettiin vuonna 2017 vuoteen 2025. Strategiassa on määritelty TNO-palvelut ja toiminta-ajatus ohjaa yhteistä tekemistä Lapin alueella: “Tarjoamme asiakkaalle matalan kynnyksen TNO-palveluja asiantuntevasti kumppanuudella. Tuemme asiakasta hänen vahvuuksiensa pohjalta tekemään valintoja yksilöllisellä urapolulla ja vahvistamaan osaamista. Edistämme ihmisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta.” (Kangastie, Kantanen ja Saari 2017.)

Lapin yliopiston kanssa on yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu useita korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen kehittämishankkeita. Kehittämistyön tavoitteena on ollut mahdollistaa elinikäinen ja jatkuva oppiminen sekä varmistaa sujuvat siirtymät eri kouluasteiden välillä. Lisäksi ohjauksella on haluttu varmistaa nopea siirtyminen työelämään heti valmistumisen jälkeen. Kuviossa 1. on avattu esimerkinomaisesti LUC-TNO-palveluja ja niiden kehittämistä hankkeiden avulla.

Kuvio 1. LUC-ohjauspalvelut (Kangastie 2020)

Tarve tietoiselle korkeakouluopiskelijoiden vahvuudet huomioivalle ohjaukselle on havaittu muun muassa Lapin korkeakoulujen toteuttamissa esiselvityshankkeissa (Kangastie ja Kokkonen 2015; Alapuranen ym. 2016). RAITO-hankkeessa on kehitetty korkeakoulututkinnon suorittaneiden työnhakijoiden uraohjausta ja tuotettu uraohjauksen tueksi työkirja (Rautio 2019). Käynnissä olevassa Erilaisia polkuja pitkin ammattiin (EPPA) -hankkeessa mahdollistetaan erilaisia siirtymiä eri kouluasteiden välillä ja eri kouluasteiden yhteistyöllä kehitetään opiskelijalähtöisiä ohjauksen toimintatapoja ammatillisen koulutuksen reformin hengessä (Löf, Holopainen ja Vartiainen 2019, 24–26). Lukiosta korkeakouluun (LUKKO) -hankkeessa puolestaan joustavoitettiin siirtymävaihetta lukiosta korkeakouluun kehittämällä lukiolaisten uraohjausta yksilöllisen opintopolun löytämiseksi (Riihiniemi 2020).

Vahvuusperustainen tulevaisuusohjaus opintojen aikana

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto toteuttavat yhteistyössä VAHTO – Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen -hanketta (1.8.2019–31.12.2021). Hankkeen tavoitteena on tehostaa korkeakouluopiskelijoiden urasuunnittelua tukemaan työelämään siirtymistä. Hankkeessa kehitetään erityisesti korkeakouluopiskelijoiden ohjaamiseen istuvia vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen käytäntöjä ja menetelmiä sekä rakennetaan näistä koostuva VAHTO-ohjausmalli. Opiskelijoiden parissa työskentelevät opettajat ja ohjaajat vahvistavat vahvuusperusteista tulevaisuusohjausosaamistaan sekä kehittävät hyviä ohjauskäytänteitä työnsä tueksi. (Lapin AMK 2019.) Taulukossa 1. on avattu VAHTO- hankkeen toimenpiteitä.

Taulukko 1. VAHTO-hankkeen toimenpiteet (Lapin AMK 2019)

VAHTO- Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämishankkeen toimenpiteet
1) Selvitetään loppuvaiheen korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä, tarpeita ja odotuksia työelämään valmistavasta ohjauksesta
2) Tutustutaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla ura- ja tulevaisuusohjauksen käytänteisiin ja menetelmiin
3) Kehitetään edellisten toimenpiteiden pohjalta vahvuusperusteista ohjausta korkeakouluissa toteuttamalla opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä kohderyhmää osallistavia työpajoja
4) Toteutetaan vahvuusperusteisen ohjauksen pilotteja korkeakouluissa
5) Muotoillaan hankkeen kokemusten ja parhaiksi todettujen käytäntöjen pohjalta VAHTO-ohjausmalli.

Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen osaamisen kehittäminen on keskeistä, kun opetus- ja ohjaustyössä halutaan tukea ja valmentaa korkeakouluopiskelijoita onnistuneesti opintojen ja tulevan työelämän siirtymässä. Siirtymää ei tule nähdä vain valmistumisen ja työnsaannin välisenä aikana, vaan laajemmin koko opintoihin, työelämään ja tulevaisuuteen linkittymisenä. Olennaista onkin, että opetus-, ohjaus- ja kehittämishenkilöstöllä on osaamista ja näkemystä siitä, millä tavoin tulevia asiantuntijoita voidaan tasavertaisesti tukea ja valmentaa menestymään.

Luonteenvahvuudet ovat henkilön luonteenpiirteitä ja psykologisia ominaisuuksia. Niiden käyttö on myönteistä ja opittavissa olevaa. Niitä voidaan harjoitella ja kehittää. Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen, käyttäminen ja vahvistaminen hyödyttävät arkielämää, opiskelua ja työn tekemistä. (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen 2019, 32-34.) Hankkeessa vahvuusperustaisella tulevaisuusohjauksella tarkoitetaan laajaa ohjausajattelua, jossa tunnistetaan mistä osa-alueista vahvuudet ja työelämävalmiudet koostuvat ja miten osa-alueet kytketään osaksi onnistunutta urasuunnittelua vahvuuksia hyödyntämällä.

Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään ja yhdistellään erilaisia menetelmiä tavoitteen saavuttamiseksi. Vahvuusperustainen ohjaaminen perustuu ajatukselle, jonka mukaan myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36-38). Tulevaisuuteen orientoivaan ohjaukseen sisällytetään aineksia tulevaisuusohjauksesta ja muista uraohjaukseen liittyvistä lähestymistavoista. Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia reittejä sekä näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja sisältävänä elämänvaiheena (Turun yliopisto 2017, 11).

Kyse ei siten ole perinteisestä alakohtaisesta opinto-ohjauksesta, vaan tieteenalasta riippumattomasta ohjausotteesta, joka tukee opiskelijoiden itsereflektion, vahvuusajattelun ja tulevaisuuden suunnittelun välisen yhteyden ymmärtämistä. Ohjaustyön kehittämisen avulla ohjauksen luonne muuttuu oivalluttavaksi: tarkoitus on antaa opiskelijoille välineitä oman toiminnan analysointiin. Vahvuusperustaisuus auttaa tekemään oman hyvinvoinnin ja uran kannalta myönteisiä ratkaisuja ja valintoja muuttuvan työn ristipaineessa.

Lopuksi

Jatkuvan oppimisen onnistumisen ehtona on, että opiskelijat oppivat tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Opiskelijan on opittava itseohjautuvuutta ja vastuun ottamista omista opinnoistaan. Korkeakouluissa painotetaan myös opiskelijakeskeistä lähestymistapaa, joka tarkoittaa opiskelijoiden kannustamista ottamaan aktiivista roolia omassa oppimisprosessissaan. Tämä toteutuu tukemalla opiskelijoiden motivaatiota, itsearviointikykyä, hyvinvointia ja joustavia opintopolkuja. (Karvi 2017.)

Lapin AMK:n hyvinvointi- ja ohjaussuunnitelmassa taustalla on holistisen, opiskelijakeskeisen ohjausmallin mukainen ajattelu, jossa otetaan huomioon opiskelijan opintopolun eri vaiheiden ohjaustarpeet sekä ohjauksen ja neuvonnan kytkeytyminen AMK:n muihin toimintoihin. Holistisessa ohjausmallissa organisaatiossa kaikilla opettajilla ja ohjaushenkilöstöllä on omat vastuunsa ja roolinsa ohjauksen kokonaisuudessa. Ohjaus on opiskelijan tukemista ja auttamista hyvinvoinnissa, oppimisprosessissa ja ammatillisessa kehittymisessä. (Kangastie 2016.)

Yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsisi jo opintojensa aikana ohjausta ja tukea omien vahvuuksiensa tunnistamiseen. Lisäksi opiskelijat tarvitsevat kannustusta oman tulevaisuuden suunnitteluun ja työelämään siirtymisessä. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja menetelmiä ohjata opiskelijoita ja heidän oppimistaan ja valmentautumistaan työelämään. (Kangastie 2019.) Toivommekin syvästi, että vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämishankkeen aikana saamme vastauksia, miten pystymme kytkemään vahvuusperustaisuuden ajatuksen Lapin ammattikorkeakoulun ohjaustyöhön.

Kirjoittajat

Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI ja O), Lapin ammattikorkeakoulu, helena.kangastie(at)lapinamk.fi

Jonna Löf, KM, opinto-ohjaaja, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu, jonna.lof(at)lapinamk.fi


Alapuranen, N., Kangastie, H., Kilpimaa, P. & Saari, P. (2016). Urasuunnittelulla korkeakoulutetut työmarkkinoille. Lapin ammattikorkeakoulun raportit ja selvitykset 3/2016, Haettu 16.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-116-0

Kangastie, H. & Kokkonen, O. (2015) Lappilaista ohjausosaamista nyt ja tulevaisuudessa. Lapin ammattikorkeakoulun raportit ja selvitykset 8/2015. Haettu 16.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-081-1

Kangastie, H. (2016). ”Samassa veneessä”: Tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä hyvinvoinnin edistämistä Lapin ammattikorkeakoulussa. Kangastie H. (toim.), Lapin ammattikorkeakoulun raportit ja selvitykset 15/2016. Haettu 15.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-143-6

Kangastie, H. (2018). Tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TNO) hyviä käytänteitä. Lapin AMKin julkaisuja 10/2018. Haettu 19.12.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-234-1

Kangastie, H. Kantanen, M.-S. & Saari, P. (2017) Menestyjäksi Lapissa –Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen 2015. Haettu 19.12.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-176-4

Kangastie, H. (2019). Opiskelijan vahvuudet esille ohjauksessa. Pohjoiset tekijät -Lapin ammattikorkeakoulun blogi. Haettu 16.12.2019 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/blogs/Opiskelijan-vahvuudet-esille-ohjauksessa/elbc0y4s/63428b26-bc56-4b1b-ae20-c1f977fc5ff9

Karvi (2017). Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisut 18:2017.

Lapin AMK (2019). Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittäminen. Haettu 16.12.2019 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=521712

Löf, J., Holopainen, P. & Vartiainen. R. (2019). Rakenna oma reittisi tulevaisuuteen -askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin. Opinto-ohjaaja, Suomen opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti 4/2019.

OKM (2019). Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19. Haettu 17.12.2019 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-641-6

Rautio, K. (2019). Osuva urasuunnittelu -työkirja korkeakoulutetuille. Helsinki: Grano.

Riihiniemi, N. (2020). Lukioyhteistyöllä matalampi kynnys korkeakouluopintoihin. Pohjoiset tekijät -Lapin ammattikorkeakoulun blogi. Haettu 16.12.2019 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/blogs/Lukioyhteistyolla-matalampi-kynnys-korkeakouluopintoihin/40628/45b4859f-7eb0-4fea-8985-f6a0c0baffee

Sitra (2019). Kohti elinikäistä oppimista- Yhteinen tahtotila, rahoituksen periaatteet ja muutoshaasteet. Sitran selvityksiä 150. Helsinki: Erweko.

Torvinen, S. (2019). Lapin korkeakoulusta valmistuneiden osaaminen työelämässä- kysely Lapin alueen työnantajille. Haettu 16.12.2019 osoitteesta https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=6e4cefb5-ef56-490b-ba80-3a584a52d47e .

Turun yliopisto (2017). Tulevaisuus -paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksen työkirja. Haettu 29.11.2019 osoitteesta https://tulevaisuusohjaus.fi/wp-content/uploads/2018/05/Tulevaisuusohjaus-2.0.pdf .

Uusiautti, S. (2019). Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2019). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. (2018). Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Haettu 16.12.2019 osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970

Onko Suomi tuhansien unohdettujen projektien maa?

Kirjoittaja: Katri Halonen.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet luotsaamassa lähes viittäsataa projektia Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella 2014–2020 (datalähde RR-tietopankki 2020). Tuhannet työtunnit ovat olleet täynnä kehittämistä, hankehallintoa, intoa – ja varmasti myös karikkoja. Projektit alkavat ja päättyvät, mutta mitä niistä jää loppukahvien jälkeen käteen?

Mitä juurtuminen oikeastaan on?

Olen koordinoinut yhden toimenpidekokonaisuuden valtakunnallista osiota Osuma-hankkeen (2018) puitteissa (erityistavoite 9.1. siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen). Rahoitusta tästä ohjelmasta on myönnetty ammattikorkeakoulujen hallinnoimiin projekteihin yli 62 miljoonaa (datalähde RR-tietopankki 2020), joista valtakunnalliseen osioon kuuluu noin viidennes. Koordinointityö on tarjonnut kurkistuksen ammattikorkeakoulujen TKI-projektitoimintaan ja etenkin sen vaikuttavuuden ja uusien käytänteiden käyttöön ottamisen onnistumisiin ja haasteisiin.

Juurruttamisesta puhutaan paljon ja se on ollut tavoitteena jo kauan (ks. Uusitalo 2018; Peltola & Vuorento 2007). Olen rakentanut oman ”4V” -mallini juurruttamisen avuksi (Halonen 2019). Siinä ensi tulee viestintä, jossa kerrotaan hankkeesta ja kutsutaan juurtumisen kannalta keskeisiä asiantuntijoita mukaan. Seuraavaksi projektin kokeiluja varioidaan ja yhteiskehitetään eteenpäin. Kolmatta etappia kutsun valtavirtaistamiseksi, jolloin kokeilujen tuloksia tarkastellaan kriittisesti, mallinnetaan ja jaetaan eteenpäin ammattilaisyhteisöille. Viimeinen juurruttamisen vaihe on vakiinnuttaminen. Projektin uusi käytänne — tai jotkin toimivimmaksi koetut idut siitä — vakiinnuttaa paikkansa arjen työkaluina muuttuen projektista vakiintuneeksi toiminnaksi.

Verkostot ja osaava hallinto ovat oppilaitosten valtti

Osallistamalla osaamista -projektiryppään kautta analysoituna ammattikorkeakouluilla on laajat verkostot alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallista rahoitusta on saanut 19 hanketta, joista puolessa päätoteuttajana on ammattikorkeakoulu. Lisäksi neljässä hankkeessa ammattikorkeakoulu toimii kumppanin roolissa. Projektien rikkaus on niiden toteuttajaverkostossa, joka kattaa tässä kokonaisuudessa yli 90 organisaatiota. Varsin usein kumppanit ovat yhdistyksiä nuorisotyön, kulttuurin ja liikunnan aloilta. Toisinaan lähes 100 organisaation rypäs antaa hyvän alustan juurruttamiselle. Osa hankkeista löytää jatkoa toteuttajaorganisaatioiden osana — harvoin ihan sellaisenaan, mutta joiltakin osin. Vaikuttavuutta tulee esimerkiksi uusiutuvien oppisisältöjen kautta.

Toinen korkeakoulujen valtti on hallinto, johon kertyy erilaisiin hankerahoituksen ehtoihin perehtyneitä taloushallinnon spesialisteja. Sellainen on parhaimmillaan todellinen kultakimpale yleensä sisältöasiantuntijuuden pohjalta valitulle projektipäällikölle.

Ammattikorkeakouluissa projekteja toteuttavat seisovat usein vahvasti kahdella jalalla: toinen jalka oman erityisalan arjessa ja toinen opettajuudessa. Tämä alan toimintatapojen ymmärtäminen liitettynä ryhmien orkestroinnin ja osaamisen kehittämisen asiantuntijuuteen toimii juurruttamisen perustana useissa hankkeissa. Juurruttamisen kannalta juuri toimintatapojen ymmärtäminen, yhteisen kielen löytäminen ja kehittämisen mukavuusalueen ja sen reunojen tunnistaminen luovat parhaimmillaan luottamuksellisen perustan eri sektorien yhteistyölle.

Haasteita ESR+ -kaudella vastattavaksi

Hanketoiminnassa monialaisuus on valttia, ja se on ainakin paperilla vahvasti myös ammattikorkeakoulujen valtti. Käytännössä kuitenkin monialaisuus on osoittautunut hyvin vaikeaksi: yhteisen kielen, toisen alan asiantuntijan aktiivisen kuuntelun ja ymmärtämisen sekä toimintatapojen yhteensovittamisen viidakko on osoittautunut usein moninkertaisesti odotettua vaikeammaksi. Ehkäpä jatkossa projektit pääsisivät nopeammin kehittämisen äärelle, jos jo hakuvaiheessa olisi aidosti etsitty yhteinen kieli ja toimintatavat — sekä ennen kaikkea luottamus monialaisen yhteistyön hedelmällisyyteen kumppanuusverkoston sisällä.

Keskeisenä näyttäytyy myös viestinnän haaste. Monet hankkeet aloittavat omien kotisivujen, logojen ja visuaalisen ilmeen luomisella. Siihen voi vierähtää monta kuukautta hankkeen toiminta-ajasta. Sen jälkeen jatketaan viestimällä siitä, mitä ”me” aiomme saada aikaiseksi hankkeessa ja miten ”me” sen aiomme tehdä. Tämä menneestä informoiva viestintä kuorrutetaan ESR-hankejargonilla, joka latistaa innostavimmankin kehittämistyön nopeasti. Viestinnän soisi olevan mieluummin tulevaisuudesta kertova kutsu, jonka pääsanomana voisi olla ”tule kanssamme kehittämään, ota parhaat palat itsellesi käyttöön, me autamme sinua kehittämään näitä oman työsi välineiksi”.

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli Euroopan sosiaalirahastojen tavoitteiden kansallisessa ja alueellisessa toteuttamisessa. Meneillään olevan hankekauden loppuvaiheessa on jo nähtävissä ammattikorkeakoulujen vahvat verkostot, kyky orkestroida projekteja ja kääntää ketterän kehittämisen myötä syntyviä havaintoja osaamisen kielelle. Ehdotan seuraavaksi yhteiseksi kehittämisalueeksemme juurruttamisen tehostamisen ja arvioinnin sekä näkyväksi tekemisen. Ketterien kokeilujen parhaat palat ja oivallukset pitää saada kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi. Voisivatko ammattikorkeakoulut ottaa siinä suunnan näyttäjän roolin?

Kirjoittaja

Katri Halonen, YTT, FL, kulttuurituotannon yliopettaja, Osuma – osallistamalla osaamista -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu, katri.halonen(at)metropolia.fi


Halonen K. (2017). Juurruttamisen 4 V:tä : viesti, varioi, valtavirtaista, vakiinnuta. Metropolia ammattikorkeakoulu. Haettu 4.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-068-7

Osuma-hanke (2018). Osuma-hankkeen www-sivut. Haettu 4.1.2020 osoitteesta http://osuma.metropolia.fi

Peltola, U. & Vuorento, M. (2007). Juurruttamisen edistäjät ja estäjät. Kokemuksia työllistymispalvelujen kehittämishankkeista. Kuntoutussäätiön työselosteita 33/2007. Haettu 4.1.2020 osoitteesta https://kuntoutussaatio.fi/files/172/Juurruttamisen_edistajat_ja_estajat.pdf

RR-tietopankki (2020). Data-ajo tehty 4.1.2020 osoitteessa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Uusitalo, S. (2018). Projektista pysyväksi toiminnaksi – kynnys vai piikkilankaa? Paikko-hankkeen blogi julkaistu 28.11.2018. Haettu 4.1.2020 osoitteesta https://www.paikko.fi/projektista-pysyvaksi-toiminnaksi-kynnys-vai-piikkilankaa/

Abstracts 1/2020

Editorial: UAS Journal – starting the 10th year of open and responsible publishing activities in higher education

Ilkka Väänänen, Editor-in-chief, UAS Journal, ilkka.vaananen(at)uasjournal.fi

On the very same day of releasing this issue, the 16th of March, the journal of the Finnish universities of applied sciences, UAS Journal, released its first issue in 2011. We are now therefore starting the celebrations of the journal’s 10th anniversary year. The theme for the year will be sustainable development, which is also one of the focus areas for this year chosen by Arene, the Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences.

Universities of applied sciences play a key role in Finland’s innovation and learning ecosystems, in which we produce new practical knowledge and expertise for the benefit of the whole of society in cooperation with businesses, government and the third sector. Communications constitutes an important channel for ensuring effectiveness and usability. These communications include multi-channelled and broad-based activities, high-quality publications, and various expert and developer networks. The UAS Journal promotes all these elements, inspiring different university actors to put their open, multidisciplinary RDI activities and expertise on display and building networks both nationally and internationally. The purpose of the journal is to support the dialogue between universities of applied sciences and wider society and to affect a high-impact ‘hat trick’ through cooperation, dialogue, the articles published, and the involvement of expert individuals. The journal also functions as a communal development forum for universities of applied sciences and helps develop our project culture and strengthen our research orientation.

The UAS Journal wants to maintain and develop the professional expertise of the learning ecosystem. Each year the journal publishes around 60 articles, with contributions from nearly a hundred authors. Some articles are viewed thousands of times.

This first issue for the anniversary year is the 38th produced. The UAS Journal was preceded in the 2000s by the Kever and Osaaja journals. In 2011, it became an OA publication which used the Open Journal System platform. The first editors-in-chief were Mervi Friman and Riitta Rissanen. The journal serves as an accessible online publication that operates in line with the principles of transparent and open scientific research. The editorial policy of our journal, which is published four times a year, has remained unchanged. It has expanded to involve international cooperation on special themed issues together with the European association for Practitioner Research on Improving Learning, EAPRIL. In addition, we have developed the visual components of the journal and changed the layout to make it clearer and more readable. The goal is to publish articles that are concise and to the point, and to publish more of them. We want to respond to topical issues, and we are always pleased to receive feedback on the journal as well as suggestions for themes and for further development. The success of the UAS Journal depends on us all. We are producing high-quality communications for universities of applied sciences in cooperation with all interested stakeholders. We will soon be taking into use persistent identifiers, URN, for the articles published, and we will be adding practical perspectives into the texts. There are also plans to carry out a reader survey and then use the results to further develop the journal’s user-orientation and production process.

The popularity of the ‘current topics’ themed edition now before you was truly huge. We received a record number of article proposals – 60 in all. The themes for last year’s issues were competence-based learning in universities of applied sciences, digitalisation and the new role of data management, artificial intelligence, and creative sectors and innovation activities. For this issue, we openly invited people to send whatever kinds of articles on topical issues, on the diverse activities and roles of universities of applied sciences in business cooperation, and on RDI activities. We were not able, unfortunately, to publish in this issue all of the articles received. Among other topics, these 22 published articles examine the ways in which universities of applied sciences develop cooperative activities and services that promote both cooperation with businesses and industry and also permanent service structures and cooperation structures created to support communities and teaching.

This 10th anniversary issue presents in a diverse way topical issues relating to the different activities of universities of applied sciences, such as the development of pedagogy and guidance, cooperation with employers, development of services, and the opportunities for RDI activities and work-based learning. Many thanks to all the contributing authors and to the theme issue editor Johanna Wartio from Metropolia University of Applied Sciences for producing the content for this issue! You have not only written the articles but have also provided a large and diverse display of the strong expertise of Finnish universities of applied sciences and their important role in applied research and practical RDI activities. Together we build responsibly for the future!

I hope you all enjoy and get inspired by the articles in this issue and throughout the UAS Journal’s 10th anniversary year!

Ilkka Väänänen
Editor-in-chief

Research and development is an opportunity to the continuous learner

Anu Sipilä, MBA, Vocational Teacher, Coordinator in learning collaboration & Master Study Guidance, Haaga-Helia University of Applied Sciences,  anu.sipila(at)haaga-helia.fi
Marianne Wegmüller, M.Sc. (Econ.), RDI communications, Haaga-Helia University of Applied Sciences, marianne.wegmuller(at)haaga-helia.fi

Lifelong learning is a concept largely present in discussions in our society. New practices for continuous learning are developed to benefit both the employee and the employer.

Research and development activities at universities of applied sciences aim at impactful solutions in cooperation with partners, both locally and globally. R&D projects offer the involved employees a chance to step into a new framework for a set time and bring back the actual outcome, but also new perspectives, contacts, thoughts and opportunities of various kinds.

Project work offers the lifelong learner, the employee, a diverse and challenging platform for learning and development. Knowledge is updated, expertise is taken further, enthusiasm and engagement are created and the employee is taken outside the comfort zone. Project work is lean and agile, which is the core of lifelong learning.

R&D projects make a structured platform for plunging into the unknown and learning continuously – thus taking change a bit further. Universities of applied sciences have a long history applying R&D to the benefit in the world of work, each with their own core competencies in focus. We are also experts of pedagogy and learning. We still need to develop ways to match the fast rhythm of business life.

Key words: change, continuos learning, flexibility, RDI activities

 

Hopes to disseminate results from RDI projects in a more effective way 

Kaisa Jaalama, M.Sc. (Admin.), Doctoral Student, Aalto University, kaisa.jaalama(at)aalto.fi
Juhani Talvela, Lic. Tech., IPR Expert, Aalto University, juhani.talvela(at)aalto.fi
Hannu Hyyppä, Dr.Sc. (Tech.), Professor, Adjunct Professor, Aalto University, hannu.hyyppa(at)aalto.fi
Marika Ahlavuo, Master of Culture and Arts (Cultural Producer), Science Producer, Project Manager, Aalto University, marika.ahlavuo(at)aalto.fi
Hanna Lahtinen, PhD, Director, Laurea University of Applied Sciences, hanna.lahtinen(at)laurea.fi
Anne Kärki, PhD (Physiotherapy), Principal Lecturer, Satakunta University of Applied Sciences, anne.karki(at)samk.fi
Seliina Päällysaho, PhD, M.Sc. (Econ.), Research Manager, Seinäjoki University of Applied Sciences, seliina.paallysaho(at)seamk.fi

Open RDI activities, such as practices of and attitudes towards openness in RDI, were explored in the Open RDI, learning, and the innovation ecosystem of Finnish UAS project in 2018. The web survey was addressed to the RDI staff, teachers and other experts working at a Finnish university of applied sciences (UAS). Based on the results, UAS experts have a positive attitude towards openness in RDI activities. Additional support is needed in some areas of open RDI, such as data management and research infrastructures. The motivation to publish and share RDI results is high, however, improving the availability of RDI results and conditions for publishing should be further enhanced.

Key words: competences, expertise, open RDI, universities of applied sciences, web questionnaire

 

Open RDI in the universities of applied sciences – views from staff members 

 Juhani Talvela, Lic. Tech., IPR Expert, Aalto University, juhani.talvela(at)aalto.fi
Kaisa Jaalama, M.Sc. (Admin.), Doctoral Student, Aalto University, kaisa.jaalama(at)aalto.fi
Hannu Hyyppä, Dr.Sc. (Tech.), Professor, Adjunct Professor, Aalto University, hannu.hyyppa(at)aalto.fi
Marika Ahlavuo, Master of Culture and Arts (Cultural Producer), Science Producer, Project Manager, Aalto University, marika.ahlavuo(at)aalto.fi
Seliina Päällysaho, PhD, M.Sc. (Econ.), Research Manager, Seinäjoki University of Applied Sciences, seliina.paallysaho(at)seamk.fi
Hanna Lahtinen, PhD, Director, Laurea University of Applied Sciences, hanna.lahtinen(at)laurea.fi
Anne Kärki, PhD (Physiotherapy), Principal Lecturer, Satakunta University of Applied Sciences, anne.karki(at)samk.fi

Views and considerations towards Open RDI are collected and analyzed among the staff members in the Finnish universities of applied sciences by four open-ended questions. Roles of teaching and RDI work and the integration of students into RDI projects gain the most responses. Best practices as well as greatest challenges were reported by the respondents. A number of organizational and management related problems are yet to be solved. A need for trust was emphasized indicating possible misconception in the requirements of open RDI.  

Key words: ammattikorkeakoulu, avoin tutkimus, TKI, näkemykset, asiantuntijat, verkkokysely 

 

Acquiring skills through the RDI Expert Coaching Programme

Mari Salminen-Tuomaala, D.H.S., Principal Lecturer, Seinäjoki University of Applied Sciences, Health and Social Sector
Juha Hautanen, M.Sc. (Tech.), Head Of Department, Teacher Education College, Jyväskylä University of Applied Sciences
Sirkka Saranki-Rantakokko, HTT, Principal Lecturer, Lapland University of Applied Sciences, RDI Services, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut

Effective project management and project work skills are important requirements in higher education and various work place settings. This article is based on one example of the recent efforts to strengthen the research and development profile of the Universities of Applied Sciences: the national Research and Development (R&D) Expert Coaching Programme, launched in 2014 by a pilot funded by the Ministry of Education and Culture. The programme aimed at improved effectiveness by increasing networking with actors in innovative environments and by developing more practical and user-oriented operational models. Further aims were to improve participants’ competence in the following areas: project planning and implementation; research, development and innovation; management and leadership; commercialisation of research results; targeting customers, and integration of the results into teaching. By means of simulation-based learning it’s possible to learn a lot about project management and it’s challenges.

Key words: coaching, development, innovation, multidisciplinarity, research, simulation

 

RDI creates a Master

Anu Sipilä, MBA, Vocational Teacher, Coordinator in learning collaboration & Master Study Guidance, Haaga-Helia University of Applied Sciences,  anu.sipila(at)haaga-helia.fi
Jarmo Ritalahti, Lic.Phil., Principal Lecturer, Head of Master Degree Programme in Aviation and Tourism Business, Haaga-Helia University of Applied Sciences, jarmo.ritalahti(at)haaga-helia.fi

To integrate Research, Development and Innovation (RDI) activities to education activities in Finnish universities of applied sciences is a topical theme. The integration was one of the focuses when Haaga-Helia University of Applied Sciences started to develop its Master Degree Programmes. The process that is now in its piloting phase includes a continuous collaboration with university’s core competence groups’ project managers and other actors. Project actors bring in themes and topics that are presented to master curriculum’s specialization teachers to include them to various courses serving similar aims than the projects.

Key words: development, master curriculum, RDI

 

Is the future already here – the robotics of many possibilities challenges the R&D activities in the universities of applied sciences

Tapio Mäkelä, Lic. Admin., Specialist, Jyväskylä University of Applied Sciences, School of Health and Social Studies, tapio.makela(at)jamk.fi

Automation and robotisation have already impacted and will continue to impact business organizations and citizens personal life. The implementation of robotics affects personnel motivation, skills needs and working methods. These impacts can be either positive or negative, depending on how business development efforts and the implementation process are handled. Challenges are unavoidable if a company’s change projects are carried out in a technology-driven manner, without acknowledging people’s human needs, such as the need for a feeling of security, stability and opportunities to exert influence. These problems, a lack of information and knowledge capital, and a lack of experience in the implementation, utilisation and impacts of robotics have slowed down process automation in business organizations.

Key words: challenges for development, development in the world of work, robotics

 

Xamk in support of the authorities in preparing against oil damage

Justiina Halonen, Research Manager, Master Mariner (B.Sc.), justiina.halonen(at)xamk.fi

Ministry of the Interior’s national risk assessment recognizes the risk of a marine oil spill incident as one threat scenario and disruption, the likelihood of which is rising. The risk results from the increasing vessel traffic and is affected by the increasingly frequent extreme weather events and unforeseen vulnerabilities the rapid development of ship technology poses. In parallel with preventive safety measures, capability to deal with the consequences of marine incidents is needed. According to environmental authorities, an oil spill in the Gulf of Finland could rise up to 30 000 tonnes. An oil spill of that volume could generate 200 000–500 000 tonnes of oiled wastes as the oil contaminates water, soil and vegetation. Responding to such an incident might take several years. The need for practical response guidelines initiated a joint development process with the response authorities and UAS. As a result, an oil spill response model was created. Today, the model is an integral part of national oil spill preparedness, and collaboration continues to further improve the response capability.

Key words: oil spill response, environmental damage, emergency preparedness, seafaring, maritime safety

 

 Xamk Ambulance simulator connects studies and RDI

Antti Jakonen, ensihoitaja YAMK, väitöskirjatutkija, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, antti.jakonen(at)xamk.fi
Jarno Hämäläinen, sosiaali- ja terveysalan YAMK, ensihoidon lehtori, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jarno.hamalainen(at)xamk.fi
Hilla Sumanen, dosentti, FT, ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, hilla.sumanen(at)xamk.fi

The ambulance simulator, located at the South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk) Kotka campus, is a unique learning environment for emergency care. On top of that, it offers a great platform for researching, developing and training safety-critical emergency response driving (ERD). Xamk’s ambulance simulator combines research, development, innovation (RDI) and teaching of emergency care. Research and development done in Towards Safer Emergency Response Driving I & II –RDI-projects have shown that there are crew-related risks in ERD and a need for development to make ERD safer. Through pilot projects done in Towards Safer Emergency Response Driving I –RDI-project, educational course for safer ERD was developed. Xamk’s ambulance simulator is utilized efficiently during the course. The overall aim of the Xamk ambulance simulator is to help develop ERD safer.

Keywords: ambulance, emergency vehicle, health education, prehospital care, risk factor, safety, social education, training

 

Higher education institutions and the Act on data management in public administration

Kari Kataja, M.Sc. (Eng.), M.A., M.Sc. (Econ.), M.Ed., Information Systems Manager, Data Protection Officer, Chair of the network of DPOs in universities, Häme University of Applied Sciences, kari.kataja(at)hamk.fi
Jaakko Riihimaa, PhD, IT General Secretary, AAPA (Human network of CIOs in Universities of Applied Sciences), jaakko.riihimaa(at)haaga-helia.fi
Walter Rydman, M.A., Coordinator, CSC – IT Center for Science, walter.rydman(at)csc.fi

Finnish Universities of Applied Sciences have had to react vigorously as several laws that have significant impact on data management have recently come into force. The latest law was the act on data management in public administration at the beginning of 2020.

The law has strong incentives for the cooperation between authorities. Required changes can be difficult, so it is helpful to think possible benefits higher education institutions can gain from the new law. At the end of 2019 AAPA (The Network of CIO’s in Finnish UAS’s), FUCIO (CIO-network in universities) and CSC – IT Center for Science explored collaboration ideas together. Based on these results, we will continue to work together in late spring 2020.

Key words: Act on data management, data management, data protection

 

Experiences on the internationalisation of Finnish online marketing businesses 

Marko Mäki, Lic. Econ., Principal Lecturer, Haaga-Helia University of Applied Sciences, marko.maki(at)haaga-helia.fi
Tuija Toivola, D.Sc. (Econ.), R&D Manager, Haaga-Helia University of Applied Sciences, tuija.toivola(at)haaga-helia.fi 

The aim of this paper is to contribute to the expansion of the eCommerce (eCom) operations of small and medium sized companies (SMEs) in Finland to global markets. In addition, one important goal was to acquire knowledge and support participants’ learning of fast growing online and digital business models. The conclusions of this study underlined the importance of effective digital marketing activities including knowledge on online customer journey and capability building for global eCom operations. Additionally, small eCom companies strongly highlighted the importance of learning from each other’s experiences and peer to peer support.  

Key words: eCommerce, digital business models, international business, SMEs

 

Creative Entrepreneurship in the Arctic

(the original article in English)

Anzelika Krastina, MEd., Senior Lecturer, International coordinator, School of Northern Well-being and Services, Lapland University of Applied Sciences

Key words: Arctic region, creative entrepreneurship, entrepreneurship education

 

Blueprint for a training program on business opportunity recognition in SDGs

(the original article in English)

Minna-Maari Harmaala, D.Sc.(Econ.), Principal Lecturer, Haaga-Helia University of Applied Sciences, Finland; minna-maari.harmaala(at)haaga-helia.fi
Hanna Harilainen, D.Sc.(Econ.), Head of Degree Programme, Principal Lecturer, International Business, Master’s Degree Programme in Supply Chain Management (Sourcing), Metropolia University of Applied Sciences, Finland; hanna.harilainen(at)metropolia.fi

Key words: competence-based learning objectives, opportunity recognition, SDGs, sustainable business models

 

More sustainability and responsibility into universities of applied sciences

Kari Laasasenaho, PhD, RDI Specialist, Seinäjoki University of Applied Sciences, kari.laasasenaho(at)seamk.fi
Nina Kokkonen, MM, Lecturer, Häme University of Applied Sciences, nina.kokkonen(at)hamk.fi
Sanna Tyni, PhD, Specialist, Lapland University of Applied Sciences, sanna.tyni(at)lapinamk.fi
Petri Lempinen, PhD, Executive Director, The Rectors’ Conference of the Universities of Applied Sciences (Arene ry), petri.lempinen(at)arene.fi

Sustainable development has long been a part of Finnish university of applied sciences, but environmental issues such as climate change have increased the need to support sustainable practices in teaching, supervising and on campus more than before. Higher education institutions are responsible for promoting sustainable development in their own activities and support sustainable thinking of students.

Circular Economy Competence to Universities of Applied Sciences (UAS) project (funded by Finnish Ministry of Education and Culture) and The Rectors’ Conference of Finnish Universities of Applied Sciences Arene have start to discuss about the need to promote sustainable development and circular economy at UAS’s. One of the aim is to update the sustainable development programs of UAS’s. Arene is going to establish a Sustainability and Responsibility group and sustainable development is raised as one of the important theme in the Arene’s 2020 Action Plan. The project and Arene are actively encouraging each UAS to implement concrete actions for sustainable development.

Key words: circular economy, education, research and innovation activities, sustainable development, university of applied sciences

 

Students from SAMK solving challenges in energy efficiency

Teija Järvenpää, B.Sc. (Eng.), Project Researcher, Satakunta University of Applied Sciences, teija.jarvenpaa(at)samk.fi
Minna M. Keinänen-Toivola, PhD, Research Manager, Satakunta University of Applied Sciences, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi

The environmental regulations related to climate change are increasing as well as the requirements for energy efficiency in ports and shipyards. The three-year (2018–2020) SataMari project, funded by ERDF, is searching for practical solutions to improve the energy efficiency of the maritime cluster in Satakunta region. Several students from Satakunta University of Applied Sciences have been involved in the SataMari project. The project team acts as a link between students, teachers and companies. Experiences have been good: students like the work-based learning, companies value impartial assessments and the work done for their development areas. The project gains additional value while students can provide deeper reviews on single subjects which the project team would not have resources to do. The important result of the SataMari project is a decision-making tool that serves as a data bank to improve energy efficiency and increase renewable energy use in the maritime cluster.

Key words: energy efficiency, energy and environmental engineering, maritime cluster, project, thesis

 

Up with cooperation and collaboration

Mikko Matveinen, Project Manager, M.A. (Arts), Karelia University of Applied Sciences, mikko.matveinen(at)karelia.fi

Karelia University of Applied Sciences (Karelia UAS) has been focusing to development of the wood construction sector as strategic choice since 2014. The development work has been done systematically part of the different research and development projects (RDI) under the degree programme of construction engineering.

Already six years later there are concrete results visible including Finland’s tallest wooden apartment building Joensuu Lighthouse. Among other development activities Karelia UAS has been doing research part of the construction process which aims to produce information about building process, building physic and behaviour of structures to be used in other similar buildings. Therefore, Lighthouse also works as a platform for development of the wood construction sector.

Universities has also a key role when tackling the local and global challenges. Taking these drivers in to account when planning the future activities requires strategic choices. Climate change will be one of the key drivers which is affecting to the construction sector in the near future. Therefore, the need for environmentally friendly materials in construction is evident. Article tells about the strategic foresight, commitment and stakeholder cooperation part of the RDI-operations.

 

Core competences in the education of an Advanced Practitioner (Master)

Virpi Sulosaari, D.H.S., Principal Lecturer, Turku University of Applied Sciences, virpi.sulosaari(at)turkuamk.fi
Minna Elomaa-Krapu, D.H.S., Director, Innovations, Metropolia University of Applied Sciences, minna.elomaa-krapu(at)metropolia.fi
Hanna Hopia, D.H.S., Principal Lecturer, Jyväskylä University of Applied Sciences, hanna.hopia(at)jamk.fi
Kirsi Koivunen, D.H.S., Principal Lecturer, Oulu University of Applied Sciences, kirsi.koivunen(at)oamk.fi
Rauni Leinonen, PhD (Ed.), M.H.S., Principal Lecturer, Kajaani University of Applied Sciences, rauni.leinonen(at)kamk.fi
Eeva Liikanen, D.H.S., Principal Lecturer, Tampere University of Applied Sciences, eeva.liikanen(at)tuni.fi
Ulla Penttinen, Lic.Phil., Principal Lecturer, Novia University of Applied Sciences, Vaasa, ulla.penttinen(at)novia.fi
Outi Törmänen, D.H.S., Principal Lecturer, Lapland University of Applied Sciences, outi.tormanen(at)lapinamk.fi
Leena Walta, Principal Lecturer, Turku University of Applied Sciences, leena.walta(at)turkuamk.fi
Johanna Heikkilä, D.H.S., Specialist, Jyväskylä University of Applied Sciences, johanna.heikkila(at)jamk.fi 

The changes in Finnish health care have led to the development of advanced roles for healthcare professionals. An Advanced Practitioner is a professional who has acquired an expert knowledge base, complex decision-making skills and clinical competencies for extended practice which is shaped by the context and/or country in which s/he is practicing (ICN APN/NP network, n.d.). Core competencies and master’s level education must underpin the preparation to the advanced roles. This competence framework is intended to guide the development of advanced practice education in Finland. Thirteen universities of applied sciences have participated in the process of identifying the core competences we all can share. The framework provides a tool in planning AP education and supports collaboration between the universities of applied sciences. The core competencies are: 1) research and service development, 2) patient education and staff development 2) professional leadership, and 4) clinical expertise and direct clinical care.

Key words: advanced practice, advanced practitioner, clinical expertise, master in health care education

 

Sparking innovation in an international bioeconomy community

Anna Aalto, Project Manager, M.Sc. (Econ.), Jyväskylä University of Applied Sciences, anna.aalto(at)jamk.fi
Diana Pitkänen, Specialist, B.A. (Industrial and Product Design), Jyväskylä University of Applied Sciences, diana.pitkanen(at)jamk.fi

Biobord is an open virtual innovation hub for connecting bioeconomy developers that offers tools for managing the project lifecycle, network building and management, interactive online capacity building, matchmaking and connecting with innovation support services. Biobord is developed by JAMK University of Applied Sciences in a partnership of four regions across Baltic Sea, Central Finland, Inland (Norway), Świętokrzyskie Voivodeship (Poland) and Vidzeme (Latvia).

Biobord is developed in an iterative service design process that has reached the piloting phase. During the piloting phase, we are testing Biobord with different user groups and service cases. With regional and international pilot cases, the partnership is developing and scaling up the platform and its operational model with the feedback and experiences of users. The development and piloting is supported by the ‘Rural RDI Milieus in transition towards smart bioeconomy clusters and innovation ecosystems’ – project (RDI2CluB).

Key words: bioeconomy, digital platform, innovation ecosystem, networks, piloting, service design, user-centered design

 

Regional cooperation model for encouraging entrepreneurial competences 

Anneli Manninen, M.Sc. (Tech.), M.Ed., Project Manager, Laurea University of Applied Sciences, anneli.manninen(at)laurea.fi
Petri Graeffe, B.Sc. (Pol.), Managing Director, Uudenmaan Yrittäjät ry (a regional organization of the Federation of Finnish Enterprises), petri.graeffe(at)yrittajat.fi

Laurea University of Applied Science’s pedagogical approach is called Learning by Development (LbD). It means that learning takes place as much as possible in working life context and development projects. However, although living labs deliver all learning through work-related projects, majority of the students might obtain only limited experience of developing with companies. In Radar project, we created a new action model that brings small and medium sized companies in contact with the University of Applied Sciences and its students. The development activities are realized in cooperation with the regional Development Companies and entrepreneurial organizations that operate on company interface and are thus able to identify suitable development needs for thesis and student projects. Thus, students are offered a chance to learn entrepreneurship in practise (Raij 2014). The professionals coaching the enterprises learn in the interaction as well.

 

Stakeholder cooperation and anticipation in Oulu UAS

Sari Ahvenlampi, Quality Manager, M.A., Oulu University of Applied Sciences, sari.ahvenlampi(at)oamk.fi
Ismo Kinnunen, Development Manager, PhD, Oulu University of Applied Sciences, ismo.kinnunen(at)oamk.fi

In the year 2019 we surveyed the anticipation of education at Oulu University of Applied Sciences (Oulu UAS). The starting point was exploring how educational departments anticipate future educational needs. We surveyed how department practices anticipation by interviewing our staff and then deepened our perspective with a questionnaire. There are three main ways to anticipate at Oulu UAS:

– participating and monitoring the development of the field of education
– through stakeholder cooperation
– through surveys and analyzes.

In stakeholder cooperation the main anticipation parts are interaction, discussions and meetings with partners which were strongly highlighted in every educational department. The second important area are feedbacks, surveys and researches. The third part of stakeholder cooperation are projects. Stakeholder cooperation is been developed according to partnership agreements which provides companies direct links to Oulu UAS and engage companies into long-term cooperation.

Key words: anticipation of education, development work, field of education, stakeholder cooperation

 

Strengthening clients’ skills towards the world of work

Helena Kangastie, M.H.S., Specialist (RDI and Learning), Lapland University of Applied Sciences, helena.kangastie(at)lapinamk.fi
Jonna Löf, M.Ed., Guidance Counsellor, Senior Advisor, Lapland University of Applied Sciences, jonna.lof(at)lapinamk.fi

Lapland has a common strategy for information, counselling and guidance (ICG) that defines common activities in the Lapland region. The strategy is committed to providing customers with low-threshold ICG services expertly and with partnership in a professional and collaborative manner. In addition, we support our clients the make choices for their individual career paths and to strengthen their skills.

The universities of Lapland have been actively developing guidance for years.  This article describes in a general way the development of the ICG work and, in particular, the improvement of the strength-based future guidance in the Lapland UAS. At the moment, we are implementing the project VAHTO – Developing Strength Based Future Guidance. The aim of the project is to enhance the career planning of university students in order to support their transition to the world of work and to develop practices and methods that promote the identification of their individual strengths.

Key words: future and strength baced counselling, university of applied sciences, world of work

Is Finland a land of thousands of forgotten projects? 

Katri Halonen,  Dr.Soc.Sc., Lic.Phil., Principal Lecturer in Culture Production, Project Manager in Osuma – osallistamalla osaamista coordination project, Metropolia University of Applied Sciences, katri.halonen(at)metropolia.fi

During the past six years, almost 500 European Social Fund funded projects have been managed by universities of applied sciences. Thousands of expert working hours have been allocated to implement innovative development processes in the society. This article asks what happens when the project ends. It suggests a four-step method for effective valorization running from project planning to implementation and the life of the project after the funding has ended. The four-step results valorization method emphasizes communication, variating actions with different actors, mainstreaming the results to practitioners and knowledge ecosystem and consolidating the findings to strategies of existing infrastructures.

Key words: European funding, project, valorization