Johdanto
Työelämässä tarvitaan yhä useammin monialaista osaamista uusien toimintatapojen, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kehittämisosaaminen on tärkeässä roolissa työelämän asiantuntijana toimittaessa. Lisäksi toimiminen monialaisissa tiimeissä ja kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat keskeinen osa menestyvää suomalaista työelämää. Näihin haasteisiin ja osaamistarpeisiin lähdimme hakemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta uusia toimintatapoja, sekä kokeilemaan uusia työelämän kanssa yhdessä toteutettuja tutkimus- ja kehittämistoiminnan ratkaisuja.
Olemme kahden vuoden yhteisen tekemisen aikana tutkineet TKI-hankkeiden monialaisuutta, kehittäneet nykykäytäntöjä ja kokeilleet monia innovatiivisia tapoja yhdistää työelämän kehittämistä ja oppimista. Opinnäytetyöprosessiin olemme tuoneet enemmän yhteistä kehittämistä ja osallistavia menetelmiä. Ylempien tutkinnot ovat jo lähtökohtaisesti työelämän kanssa yhdessä toteutettavia, mutta lähdimme rohkeasti kokeilemaan uudenlaisia tapoja ottaa työelämä tiiviimmin mukaan. Lisäksi olemme jakaneet hyviä käytänteitä ja yhdessä kehittäneet niitä eteenpäin. Tässä artikkelissa on kootusti kerrottu mitä olemme kokeilleet ja kehittäneet, ja miten jatkossa ylempien opintojen kautta työelämä saa entistä monipuolisemmin uutta osaamista ja uusia innovaatioita. Kyseessä on valtakunnallisen laajan hankkeen yksi työpaketti.
Työelämän kanssa yhdessä tehty opinnäytetyö
Opinnäytetyöprosessin kehittämisen tavoitteena oli nostaa ylempien opinnäytetyön monialaisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä lisätä alueellista vaikuttavuutta. Tähän kehittämistyöhön osallistui neljä ammattikorkeakoulua, mutta tulokset ovat sovellettavissa valtakunnallisesti.
Kehittämistyössä mallinnettiin kaksi opinnäytetyöprosessia ja yhtenäistettiin eri alojen prosesseja ja arviointikriteereitä. Toisessa tapauksessa toimintamalli noudattaa osallistuvan tutkimuksen periaatteita siten, että suunnittelu, toteutus, ja raportointi toteutuvat yhteistoiminnallisena prosessina työpaikkojen kanssa. Se koostuu useasta vaiheesta: opinnäytetyön aiheeseen tutustuminen, toimintaympäristön kartoitus ja ongelmaan tutustuminen, opinnäytetyön idean muotoilu työpajoissa, tutkimusten ja hyvien käytäntöjen kartoitus ja esittely työpajoissa, opinnäytetyösuunnitelman esittely työpajoissa, toiminta- ja kokeiluvaihe sekä aineiston analyysi ja raportointi- ja julkistamisvaihe.
Toisessa opinnäytetyön prosessimallissa perustana on monialainen toteutustapa, jossa eri koulutusalojen opiskelijat tekevät yhteistyössä temaattisiin toimeksiantoihin perustuvia opinnäytetöitä aluetta edustavan kumppanin toimeksiannosta. Ensimmäisessä pilotissa kumppanina oli paikallinen yrittäjäjärjestö. Hankkeen tuloksena on syntynyt mallinnettu, testattu ja dokumentoitu monialainen opinnäytetyöprosessi, jonka toisen toteutuksen kumppanina ovat toimialaklusterit.
Edellisten lisäksi on toteutettu laajempia, myös aluekehitystä tukevia yhteistyökokeiluja. Niiden tuloksena syntyi YAMK-opiskelijoiden yhteinen Innopaja-päivä ja Monialainen kehittäminen 5 op -opintojakso. Pedagogisia malleja ja hyviä käytänteitä jaettiin eri yksiköiden ja opettajien välillä: esim. opinnäytetyön/kehittämishankkeen käynnistyminen jo opintojen alussa, sosiaali- ja terveysalalla käytetty triangelimalli ja ryhmäohjauksen tehostaminen.
Monialainen kehittämisosaaminen osaksi YAMK-tutkintoja ja TKI-työtä
Monialainen kehittämisosaaminen on keskeinen tulevaisuuden työelämätaito ja se myös profiloi ylempää tutkintoa suhteessa tiedekorkeakoulujen maisteritutkintoon. Tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta, jossa hyödynnetään tutkimusta, mutta jonka lähtökohtana on kehittämistoiminta, on tullut yleisesti omaksuttu tapa hahmottaa TKI-työtä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta sekä tiimi-, verkosto- ja projektityötaidot ovat yleensä välttämättömiä monialaiselle kehittämiselle. Hankkeen tuloksena monialainen kehittämisosaamisen määriteltiin seuraavasti: Monialainen kehittäminen on yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvää kehittämistoimintaa, joka yhteistoiminnallisten prosessien kautta yhdistää tieteidenvälisen yhteistyön arvoihin, taitoihin ja ei-tieteelliseen tietoon ja pyrkii työelämää uudistaviin sekä kestävää kehitystä palveleviin ratkaisuihin ja innovaatioihin.
Kehittämisen tarvetta ja potentiaalia näyttää vielä olevan ammattikorkeakouluille luontaisessa kontekstissa – alueellisten ongelmien ratkaisemisessa monialaisuutta tehokkaasti ja vuorovaikutteisesti hyödyntäen. Tällä keskisuurten ongelmien ja käytännöllisen muutosten toimeenpanon alueella riittää työsarkaa. Ammattikorkeakouluilla ja ylempi AMK -tutkinnoilla on luontaisia koulutusjärjestelmäsidonnaisia vahvuuksia, joiden varaan kansainvälistäkin kehittämisyhteistyötä voi rakentaa. Hankkeen tuloksena syntyi tutkimus monialaisuuden nykytilasta ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeissa ja niiden yhteydestä YAMK-tutkintoihin, monialaisen kehittämisen konferenssikonsepti sekä opaskirja ylemmän tutkinnon opettajille monialaisen kehittämisosaaminen jalkauttamisesta TKI-työhön ja menetelmäopintoihin.
Monialainen TKI-työ tarjoaa hedelmällisen toimintakentän myös ammattikorkeakoulujen ja ylipistojen yhteistyölle. Työelämän uudistaminen jää haaveeksi ilman syvenevää, tietoisempaa ja kriittisempää, monialaista TKI-toimintaa.
Työelämän uudistaminen tuotteistetuilla YAMK-opinnoilla
Hankkeessa rakennettiin Digital Master Class, joka on uusi palvelumalli yrityksille, sekä ylempien opiskelijoille uusi tapa oppia digitaalista liiketoimintaa käytännön projektien kautta. Digital Master Classissa monialaiset opiskelijatiimit toteuttavat ulkopuolisten yritysten digiprojekteja. Tämä toimintamalli jatkuu digipolkuna ylempien opinnoissa. Kokeilemalla uusia toimintatapoja on saatu esille myös YAMK-koulutuksessa olevia organisointiin ja toteutukseen liittyviä esteitä, joita purkamalla monialaisten projektien ja yritystoimeksiantojen toteuttaminen helpottuu, ja joustavuutta tulee lisää.
Kehittämistyössä panostettiin monialaisuuteen ja tuotiin yritysten kehittämishaasteita ylempien opiskelijatiimien ratkottavaksi eri opintokokonaisuuksiin. Oppiminen muiden kuin oman työnantajayrityksen kehittämisprojektien kautta tuo uutta näkökulmaa osaamisen kehittymiseen ja avaa myös mahdollisuuksia uusille urapoluille.
Lisäksi hankkeen aikana tuotteistettiin Service Designin 10 opintopisteen kokonaisuus. Yritykset voivat antaa opintojaksolle oman projektinsa toteutettavaksi ja tuoda myös omaa henkilökuntaansa opintoihin oppimaan palvelumuotoilun menetelmiä. Samaa toteutustapaa ollaan laajentamassa myös muihin opintojaksoihin. Yritykset myös maksavat saamastaan kehittämistyöstä riippuen toteutustavasta ja projektin laajuudesta.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kansainvälinen intensiivikurssi, jossa tuotettiin palveluinnovaatioita paikalliselle yritykselle. Kurssin nimi oli Global Innovation Strategy. Siinä opiskelijat tekivät omissa maissaan (USA ja Saksa) ennakkotehtävänä benchmarking-tutkimuksen alasta ennen tuloaan Suomeen, sitten opintojakson aikana kehittivät ja tuottivat innovaatiota paikalliselle yritykselle. Näistä iso osa on otettu käyttöön. Tästä on syntynyt uusi toimintamalli ja konsepti, joka on vakiintunut käytäntöön.
Oma osaaminen koko verkoston osaamiseksi
Hankkeen aikana kaivettiin päivänvaloon paljon osaamista ja hyviä käytänteitä, joita on käytössä eri puolilla valtakuntaa ammattikorkeakouluissa. Sen lisäksi saatiin näytteitä myös muualla maailmassa esiintyvistä toimintatavoista. Vaikka hankkeen alussa asetettiin tavoitteeksi kehittää uusia toimintatapoja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä työelämäyhteistyön vahvistamiseksi, on olemassa olevien käytänteiden näkyväksi saaminen vähintään yhtä tärkeää. Hanke osoittikin, että paljon osaamista on jo olemassa, jopa sellaista, jolla vastataan hankkeen aikana syntyneen hallitusohjelman tavoitteisiin.
Suurin osa hankkeen työskentelystä tehtiin yhden tai muutaman ammattikorkeakoulun toimesta. Vapaasti valiten jokainen osallistui sellaisiin toimintoihin, joista koki saavansa eniten ja vastaavasti, joihin koki voivansa antaa eniten. Osaamista tehtiin näkyväksi kansainvälisissä konferensseissa joko itse organisoiden tai osallistuen. Lisäksi suoritettiin useita kansainvälisiä benchmarking-käyntejä kohteisiin, joiden toimintamalleihin haluttiin tutustua mm. Kiinassa, Englannissa, Hollannissa ja Portugalissa. Koska benchmarking on vastavuoroista oppimista, muodostui kohteista kumppaneita ja osaamisverkosto, jonka kanssa kehittämistä jatketaan.
Erilaisia korkeakoulukohtaisia työelämäkäytänteitä kerättiin näkyväksi ns. ideapankkiin ja saatiin näin yhteisesti käytettäväksi koko verkostolle. Osa korkeakouluista keskittyi yhden tietyn menetelmän kehittämiseen, kun taas osa keräsi kattavasti koko ammattikorkeakoulun hyvät käytänteet näkyväksi. Se, mikä ennen oli vain yhden ammattikorkeakoulun tai – vielä pahempi – yhden koulutusohjelman tapa työskennellä yhdessä työelämän kanssa kaikkia osapuolia hyödyttäen, on nyt kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen ja joidenkin kansainvälisten yhteistyökumppanien hyödynnettävissä. Esimerkkinä toimii vaikkapa yrittäjyyspolun luominen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaksi, jolloin koulutus on kokonaisuudessaan työelämäyhteistyötä. Toinen erittäin tarpeelliseksi koettu osaaminen keskittyy monialaisuuden lisäämiseen tutkintokoulutuksessa, sillä se on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden osaamistarpeista myös työelämässä. Siitä löydettiin hienoja maistiaisia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Hankkeessa oli tavoitteena kehittää uusia toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja ylempien tutkintojen monialaista TKI-toimintaa sekä uudistavat työelämää. Monialaisuus nousi keskeiseksi teemaksi. Sen lisäämiseksi syntyi uusia rakenteita ja koulutusta organisoitiin uudella tavalla. Lisäksi syntyi yhteisiä opintojaksoja ja kaikille yhteistä tarjontaa. Kehittämistyö johti myös YAMK-pedagogiikan uudistumiseen, joka tarkoittaa uusia menetelmiä, vuorovaikutusta, jaettua asiantuntijuutta sekä työelämälähtöisiä oppimismenetelmiä.
Tuloksena syntyi iso joukko uusia TKI-toimintamalleja, joita kahden vuoden aikana kokeiltiin ja jotka nyt ovat osa vakiintunutta toimintaa. TKI-toiminnan ottaminen laajemmin osaksi YAMK-opintoja on vaatinut uudenlaista ajattelua. Innovointia, digitaalisuutta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä on tuotu aitojen yritysten kehittämishankkeiden kautta osaksi YAMK-opiskelijoiden oppimisprosessia. Monialainen ja usean ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö tuotti pysyviä verkostoja ja rikastutti kehittämistyötä. Ylempien tutkintojen rooli tulee jatkossa vahvistumaan, ja tämän kehittämistyön kautta sillä on entistä vahvempi rooli työelämän uudistajana. Lisäksi se vastaa aikaisempaa paremmin työelämän uusiin osaamistarpeisiin.
Kirjoittaja
Ari Lindeman, tiimivastaava, KTM, MA, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, ari.lindeman@kyamk.fi
Soili Mäkimurto-Koivumaa, yliopettaja, FT, Lapin ammattikorkeakoulu, soili.makimurto-koivumaa@lapinamk.fi
Anne Pohjus, vararehtori, TkT, Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.pohjus@samk.fi
Tuija Toivola, TKI-päällikkö, KTT, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, tuija.toivola@haaga-helia.fi
