Kirjoittajat: Susanna Vanhamäki, Katerina Medkova ja Riika Kivelä.
Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseksi. Biotalous liittyy maatalouteen, metsätalouteen, kalastukseen, elintarvike-, sellu- ja paperintuotantoon sekä kemian, bioteknologian ja energiateollisuuteen (EU 2012). Biopohjaiset tuotteet ovat joko kokonaan tai osittain valmistettu eloperäisestä raaka-aineesta (EU 2017a). Kiertotalous puolestaan tarkoittaa lineaarisen talouden kiertojen sulkemista niin, että tuotteet, komponentit ja materiaalit sekä niihin sitoutunut arvo kiertävät taloudessa mahdollisimman pitkään (EU 2015). Biokiertotaloudella tarkoitetaan biopohjaisten materiaalien kiertotaloutta eli biologisten resurssien kestävää hallintaa ja käyttöä niin, että tuotteiden arvo ja niiden sisältämät ravinteet säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään.
Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) edistää aktiivisesti kiertotalouden kehittämistä Päijät-Hämeessä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. LAMK toteuttaa useita alueellisia ja kansainvälisiä kiertotaloushankkeita ja on muun muassa koordinoinut maakunnan kiertotaloustiekartan laatimista. Tiivis strategiatason yhteistyö maakuntaliiton kanssa on ensiarvoisen tärkeää ammattikorkeakoulun aluekehittämistehtävän toteutuksessa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).
LAMKin vetämä kansainvälinen BIOREGIO -hanke edistää biokiertotaloutta strategiatasolla. Hankkeen toisena suomalaisena kumppanina on Päijät-Hämeen liitto. Interreg Europe -ohjelman rahoittaman hankkeen tavoitteena on koota biokiertotalouden hyviä käytänteitä jaettavaksi ja hyödynnettäväksi kuudella alueella eri EU-maissa (Interreg Europe 2017a). Hanketta toteutetaan Päijät-Hämeen lisäksi Espanjassa, Kreikassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Ranskassa. Hankkeeseen osallistuu tiiviisti kunkin kohdealueen strategisesta suunnittelusta vastaava taho, jonka kautta hankkeen tuoma tieto jalkautetaan alueiden ohjelmiin ja toimintasuunnitelmiin. Interreg Europe -hankkeiden tarkoituksena on erityisesti kehittää rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuutta.
Hyvien käytänteiden määritelmä
BIOREGIOn hankekonsortio loi keväällä 2017 yhteiset kriteerit biokiertotalouden hyville käytänteille (Medkova ym. 2017). Kriteereillä määritetään, millaisia käytänteitä hankkeessa etsitään ja jaetaan. Käytänteet voivat olla yhteistyömalleja tai teknologisia ratkaisuja, jotka edistävät biologisten materiaalien ja ravinteiden kiertoa, ovat resurssitehokkaita, rakentuvat yhteistyölle ja ovat sovellettavissa muualla Euroopassa.
BIOREGIO-hankkeessa koottavien hyvien käytänteiden toimivuus on todettu käytännössä ja ne täyttävät seuraavat kriteerit, jotka on kuvattu englanniksi Medkovan ym. (2017) artikkelissa:
- Edistävät kiertotaloutta. — Nykyistä talousjärjestelmää, joka perustuu ”ota, käytä ja hävitä” -ajatteluun, on muutettava. Kiertotaloudessa pyritään siihen, että tuotteet, komponentit ja materiaalit säilyvät taloudessa mahdollisimman pitkään (Ellen MacArthur Foundation 2017, EU 2015).
- Liittyvät biopohjaisiin materiaaleihin. — Biopohjaiset tuotteet ovat joko kokonaan tai osittain valmistettu eloperäisestä raaka-aineesta (EU 2017a).
- Edistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä taloudellista kasvua. — On keskeistä, että kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioidaan (EU 2017b).
- Ovat resurssitehokkaita ja taloudellisesti kannattavia. — Kiertotalous edellyttää resurssitehokkuutta ja samalla taloudellisesti kannattavia ratkaisuja (EU 2015).
- Minimoivat jätteen syntyä jätehierarkian mukaisesti joko suoraan tai epäsuorasti. — Jätehierarkian tavoitteena on hyödyntää tuotteet mahdollisimman tehokkaasti ja samalla tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Ensisijainen vaihtoehto on jätteiden syntymisen ehkäiseminen, tätä seuraa uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen energiana, ja viimeisenä vaihtoehtona turvallinen hävittäminen (EU 2016).
- Kannustavat pidentämään ja sulkemaan kiertoja. — Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pyritään pitämään kierrossa korkeimmalla mahdollisella jalostusasteella niin pitkään kuin mahdollista (Ellen MacArthur Foundation 2017).
- Sisältävät mielellään sidosryhmien välistä yhteistyötä esimerkiksi yritysten, korkeakoulujen, hallinnon ja kuluttajien välillä. — Yhteistyö on toimivan kiertotalouden perusta (Ellen MacArthur Foundation 2014).
- Ovat siirrettävissä ja sovellettavissa muilla Euroopan alueilla. — Hyvien käytänteiden ja osaamisen jakaminen on yksi Interreg Europe -ohjelman tavoitteista (Interreg Europe 2017b).
Päijät-Hämeen hyvät käytänteet
Yhteisten kriteerien mukaisia biokiertotalouden hyviä käytänteitä esitetään kaikilta hankealueilta. Päijät-Hämeen biotalousasiantuntijat ovat ehdottaneet seitsemän hyvää käytännettä jaettavaksi EU-tasolla (Kuva 1) (Medkova ym. 2017).
1. Yhdyskuntajätteen syntypaikkalajittelu Päijät-Hämeessä
Kujalan jätekeskuksessa sijaitseva Päijät-Hämeen jätehuoltoyhtiö (PHJ) on Kujalan teollisten symbioosien ydin. Kotitalousjätteiden syntypaikkalajittelun ansiosta vuonna 2016 vain kolme prosenttia alueen kokonaisjätteestä päätyi kaatopaikalle (PHJ 2017a; Vehviläinen 2017). PHJ (2017a) kerää energiajätettä, joka jalostetaan kiinteäksi kierrätyspolttoaineeksi. Energiajäte koostuu puujätteestä ja kotitalousjätteestä ja se toimitetaan Lahti Energian kaasutusvoimalaitokselle missä siitä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä Lahden alueelle. Kujalan alueella on myös useita muita kiertotalousyrityksiä (PHJ 2017a).
2. Kujalan biokaasu- ja kompostointilaitokseen liittyvät symbioosit
Kujalan jätekeskuksessa sijaitsee LABIO, jossa biojätteestä ja jätevesilietettä tuotetaan biokaasua ja maanparannusainetta. LABIO on Suomen suurin biokaasun tuotanto- ja jalostusyksikkö (LABIO 2017). Biokaasun jakelusta ja myynnistä vastaa Gasum. Kompostituotteiden jatkojalostajina ja jakelijoina toimivat eri yhteistyökumppanit.
3. Päijät-Hämeen alueellinen kiertotalousmalli, visio ja tiekartta kohti kiertotaloutta
Päijät-Hämeessä on luotu alueellinen tiekartta kohti kiertotaloutta, joka samalla toimii maakunnan kiertotalousstrategiana. Tiekartta esittelee tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla päästään visioon ”Päijät-Häme – resursseja hukkaamaton menestyjä”. Tiekartta on laadittu osana EAKR-rahoitteista hanketta tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa (LAMK 2017).
4. Jätteiden lajitteluun liittyvät kuljetinratkaisut
Kuljetinratkaisut ovat tärkeä osa Kujalan jätekeskusta ja edistävät omalta osaltaan kiertotaloutta. Päijät-Hämeen jätehuoltoyhtiön LATE-laitoksessa lajitellaan seka-, energia-, rakennus- ja teollisuusjätevirroista materiaalikierrätykseen ja jatkojalostukseen kelpaavia kuituja, muoveja ja metalleja. Lajittelulaitoksen kuljettimet on toteuttanut Ferroplan (2017).
5. Päijät-Hämeen viljaklusterin yhteistyömalli
Päijät-Hämeen viljaklusteri (2017) kokoaa viljan arvoketjun viljelijöistä teollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Viljaklusteri perustettiin vuonna 2003 ja sen toimintamalli on todettu poikkeukselliseksi kansainvälisellä tasolla. Toimintaa koordinoivat aktiiviset yritykset sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Yhteistyötä on kehitetty jäsenyritysten lisäksi osittain mm. EAKR-hankerahoituksella (Kivelä 2017). Vuodesta 2010 lähtien Lahdessa on tuotettu bioetanolia klusteriyritysten kuten leipomoiden ja panimoiden sivuvirroista (St1 2009). Kivelän (2017) mukaan tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia hiilidioksidin talteenotossa sekä tehokkaampia tapoja hyödyntää biojätteitä. Klusteriyhteistyö on myös siivittänyt uusien elintarvikkeiden kehittämistä.
6. ”Tonni Lähti” – Materiaalijalanjälkilaskuri kuluttajille
Tonni Lähti on materiaalijalanjälkilaskuri joka haastaa kuluttajat vertaamaan oman kulutuksensa tasoa muihin (TonniLähti 2017). Vastaaja vastaa kysymyksiin liittyen asumiseen, kulutukseen, ruokaan, vapaa-aikaan, lomailuun ja liikenteeseen. Tulosten perusteella kuluttaja voi arvioida oman materiaalijalanjälkensä vähennysmahdollisuudet. Laskuri on kehitetty yhteistyössä kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten kanssa Lahden alueella (Järvelä 2017, 11).
7. Ravintoloiden ruokahävikin vähentämistä edistävä sovellus
Elintarviketuotannolla on suuret ympäristövaikutukset. Ympäristökuormitusta lisää se, että merkittävä osa ruoasta päätyy biojätteeksi. Myös Päijät-Hämeessä käytössä olevan ResQ-palvelun avulla voidaan vähentää ruokahävikkiä ja samalla tukea paikallista ravintolatoimintaa. Sovelluksessa ravintolat ilmoittavat yli jääneen ruokansa ja kuluttajat voivat “pelastaa” ruoka-annoksia joutumasta biojätteeksi puolella tavanomaisesta hinnasta (ResQ 2017). Evisen (2017) mukaan lähes 500 ravintolaa on rekisteröitynyt palveluun Suomessa. Vuoden 2016 aikana pelastettiin kuukausitasolla noin 10 000 annosta ja vuonna 2017 määrä kasvoi 30 000 annokseen. Palvelu toimii myös eri puolilla Eurooppaa.
Lopuksi
Päijät-Hämeen hyvät biokiertotalouden käytänteet ovat siirrettävissä muille alueille hyödynnettävinä esimerkkeinä. Parhaillaan hyviä käytänteitä kuvataan tarkemmin ja ne lähetetään asiantuntijoiden arvioitavaksi. Asiantuntija-arvioinnin läpäisseet käytänteet julkaistaan Interreg Europen tietokannassa. Jatkossa tullaan projektitasolla myös arvioimaan, mitkä eri maiden hyvistä käytänteistä ovat tehokkaimpia biokiertotalouden edistämisessä ja parhaiten toteutettavissa muissa maissa.
Interreg Europe -ohjelman hankkeissa edellytetään, että maakunnan strategisesta suunnittelusta vastaava taho on vahvasti edustettuna hankkeessa. Tätä kautta halutaan varmistaa, että hankkeiden jakamat hyvät käytänteet saatetaan alueviranomaisten tietoon ja niitä voidaan hyödyntää strategisen tason kehittämisessä sekä rahoituksien suuntaamisessa. LAMK jatkaa tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeen liiton ja muiden sidosryhmien kanssa alueen kiertotalouden edistämiseksi.
Kirjoittajat
Susanna Vanhamäki, YTM, TKI-asiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu, susanna.vanhamaki(at)lamk.fi
Katerina Medkova, insinööri (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK), suunnittelija, Lahden ammattikorkeakoulu, katerina.medkova(at)lamk.fi
Riika Kivelä, KTM, projektikoordinaattori, Päijät-Hämeen liitto, riika.kivela(at)paijat-hame.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Annettu Helsingissä 14.11.2014. Viitattu 12.2.2018 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932
EC. 2012. European Commission. Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe. Viitattu 11.12.2017 http://ec.europa.eu/research/bioeconomy/pdf/official-strategy_en.pdf
EC. 2015. European Commission. Closing the loop – an EU action plan for the circular economy. Viitattu 10.12.2017 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52015DC0614
EC. 2016. European Commission. Directive 2008/98/EC on waste. Viitattu 10.12.2017 http://ec.europa.eu/environment/waste/framework
EC. 2017a. European Commission. Bio-based products. Viitattu 21.12.2017 http://ec.europa.eu/growth/sectors/biotechnology/bio-based-products_en
EC. 2017b. European Commission. Sustainable development. Viitattu 11.12.2017 http://ec.europa.eu/environment/sustainable-development/index_en.htm
Ellen MacArthur Foundation. 2014. Towards the Circular Economy Vol. 3: Accelerating the scale-up across global supply chains. Ellen MacArthur Foundation. Viitattu 4.1.2018 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/towards-the-circular-economy-vol-3-accelerating-the-scale-up-across-global-supply-chains
Ellen MacArthur Foundation 2017. Circular Economy Overview. Viitattu 4.12.2017 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/overview/concept
Evinen, M. 2017. ResQ Club. Director, Strategic Relations. Haastattelu 5.6.2017.
Ferroplan 2017. This LATE sorting station is a pioneer in recycling. Viitattu 10.9.2017 https://www.ferroplan.fi/en/ratkaisut/solutions
Interreg Europe. 2017a. BIOREGIO – Regional circular economy models and best available technologies for biological streams. Viitattu 21.12.2017 https://www.interregeurope.eu/bioregio
Interreg Europe. 2017b. Policy Learning Platform System. Viitattu 10.12.2017 https://www.interregeurope.eu/policylearning
Järvelä, S. 2014. Materiaalijalanjälkilaskurin liiketoimintamalli. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT School of Energy systems. Ympäristötekniikan koulutusohjelma. Viitattu 23.1.2018 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134454/Diplomityo_Sini_Jarvela.pdf
Kivelä, S. 2017. Viljaklusterin puheenjohtaja. Esitys tilaisuudessa BIOREGIO 1st interregional event, Lahti. 26.4.2017.
LABIO. 2017. LABIO Oy. Viitattu 12.12.2017 http://www.labio.fi
LAMK. 2017. Päijät-Hämeen tiekartta kohti kiertotaloutta. Viitattu 21.12.2017 http://www.kohtikiertotaloutta.fi
Medkova, K., Vanhamäki, S., & Kivelä, R. 2017. Bio-based Circular Economy Good Practices in Päijät-Häme. Cura K. (toim.), Lahti Circular Economy Annual Review 2017. , The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences, part 31, Lahti University of Applied Sciences. Viitattu 20.12.2017, saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-275-8
PHJ. 2017a. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Lahti. Finland. Viitattu 12.12.2017 https://www.phj.fi
PHJ 2017b. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Kujalan jätekeskus, Vastuullista jätehuoltoa ja ympäristötekoja. Viitattu 12.12.2017 https://www.phj.fi/kujalan-jatekeskus
Päijät-Hämeen viljaklusteri. 2017. Viitattu 21.12.2017 https://www.viljaklusteri.fi
ResQ. 2017. REsQ Club. We decided it was time to stop wasting! Viitattu 21.12.2017 https://resq-club.com/en/about-us
Savolainen, A. 2017. CEO. LABIO Ltd. Presentation at BIOREGIO interregional event, Lahti 26.4.2017.
St1. 2009. St1:n viides bioetanolin Etanolix®-valmistuslaitos Hartwall Lahden yhteyteen. Viitattu 23.1.2018 http://www.st1.fi/uutiset/tiedotteet/13145
Tonnilähti. 2017. Viitattu 10.12.2017 http://www.tonnilahti.fi
Vehviläinen, J. 2017. Projekti-insinööri, Päijät-Hämeen jätehuolto. Esitys tilaisuudessa BIOREGIO 1st interregional event, Lahti 26.4.2017.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
