AMK-lehti / UAS-Journal 4/2021: Kestävä kehitys ja vastuullisuus
Teematoimittajat: Sanna Tyni (Lapin ammattikorkeakoulu), Helena Kangastie (Lapin ammattikorkeakoulu) ja Pia Haapea (LAB ammattikorkeakoulu)
Kestävä ja vastuullinen ammattilainen
Maapallon kantokyvyn parantaminen on tärkeä osa työtämme ja elämäämme. Yhteiskunta, yritykset ja rahoittajat edellyttävät jo nyt ammattikorkeakouluilta näyttöjä oman toiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Nuoret ovat entistä tietoisempia omasta tulevaisuudestaan, hyvä niin. On totta, että ihminen koettelee omalla toiminnallaan maapallon kestävyyden rajoja. Tiedon lisääntyessä meidän on pystyttävä arvioimaan omia valintojamme ja…
Tarvitsemme ekologista osaamista
Ilmastonmuutos kiihtyy ja luonnon monimuotoisuus hupenee, ja näillä kehityskuluilla on vaikutusta kaikille elämämme osa-alueille. Luonnon monimuotoisuus ylläpitää elämää ja tuottaa…
Metropolian muutoksentekijät kestävän tulevaisuuden rakentajina
Toimintaympäristön murros ja akuutti kestävyyskriisi edellyttävät kaikilta yhteiskunnan toimijoilta aktiivista toimintaa kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Tarve laaja-alaiselle osaamiselle, moninaiselle yhteistyölle ja innovatiivisille…
Oppimisympäristöjen virtualisointi tukee kestävää kehitystä
Tiede ja tekniikka eivät ole vain teoriaa. Tarvittavien teknisten ja innovatiivisten taitojen ja pätevyyden hankkiminen insinööriammattia varten edellyttää syventäviä ja…
Savonia-amk kestävän kehityksen eturintamassa
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n raportissa Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu (2020) todetaan: ”vastuullisuus ammattikorkeakoulussa tarkoittaa sitä, että huomioimme kaikessa toiminnassamme…
Moninaisuutta oppimassa – vaikka ei aina huvittaisi
Moninaisuus nähdään osana tulevaisuuden työelämää. Työelämässä siitä keskustellaan jo yleisesti, mutta käytännössä on osoittautunut, että korkeakouluissa toimitaan vielä varsin oppialakeskeisesti.…
Hihat ylös ja hommiin – yritysyhteistyöllä ilmastotekoja
Ammattikorkeakoulut ovat alueillaan tärkeitä kestävän kehityksen toimijoita. Arenen laatiman Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman mukaan AMK-yhteisöjen tavoitteena on kasvattaa…
Osaamisalusta kiertotaloustuntemuksen ja verkoston kehittäjänä
Etelä-Pohjanmaan alue on vielä alkutekijöissä kiertotaloussiirtymässä. Kiertotaloustoimintaan perustuva liikevaihto alueella on maan neljänneksi alhaisin (Orko, Ritschkoff & Lantto 2020), ja…
Ammattikorkeakoulusta puhtia kiertotalousekosysteemiin
Siirtymää kiertotalouteen ei saada aikaan ainoastaan kehittämällä yksittäisten organisaatioiden uusia tuotteita ja palveluita. Kiertotalous vaatii näiden rinnalla liiketoimintamalleja, jotka perustuvat…
Resurssivastuullinen Meri-Lappi
Johdanto Kestävä kehitys on ollut viime aikoina näkyvillä syystäkin. Kestävällä kehityksellä taataan hyvän elämän edellytykset ilman negatiivisia vaikutuksia tuleviin sukupolviin…
Resilienssiajattelusta suuntaa osallistuvaan TKI-toimintaan
Kiinnostus sosio-ekologiseen resilienssiajatteluun (mm. Stockholm Resilience Centre) välineenä edistää kestävää kehitystä on pandemian myötä lisääntynyt. Metropolian koordinoimassa Augmented Urbans -hankkeessa…
Sinne ja takaisin ‒ kestävyyttä Suomi‒Venäjä-rajayhteistyönä
Suomen ja Venäjän välinen raja on kestävän kehityksen näkökulmasta jyrkkä. Se jakaa monilla kestävän kehityksen osa-alueilla valmiudet ja tavoitteet kahtia.…
Yhdessä kahvin äärellä – Esimerkki hanketyön opinnollistamisesta
Projektin osapuolet ja reunaehdot TKI-hankkeiden opinnollistaminen on osoittautunut tärkeäksi ja mielekkääksi toiminnaksi eri ammattikorkeakouluissa (Helariutta ym. 2021). Hyviä esimerkkejä opinnollistamisesta…
Tulevaisuuden rakennusinsinööri on kestävän kehityksen osaaja
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä (Ympäristöministeriö 2021). Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa…
Networking towards a more sustainable working life for immigrants
The contribution of migration to sustainable development has already been recognized which is a cross-cutting issue in the UN 2030…
Kestävän kehityksen strategiatyö muutoksessa johtamisen näkökulmasta – kokemuksia POTKE-hankkeesta
Muutoksessa johtamisen haasteet ja kestävä kehitys Suomessa tehdään merkittävää työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Kiihtyvä ilmastonmuutos pakottaa julkista sektoria…
Lapissa kehitetään sosiaalisesti kestävää taloutta
Johdanto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydessä ja osallisuudessa (THL 2021).…
Traumatietoisuus luo kestävää vuorovaikutusta
Koko työväestön kattava traumatietoisuus on kunnianhimoinen tavoite ja koulutussisältö, joka liittyy keskeisesti kestävään kehitykseen. Osaaminen aihepiiristä luo turvallisuutta, myötätuntoa, avoimuutta…
The sustainable and responsible professional
Improving the earth’s carrying capacity is an important part of our work and life. Society, companies and funders already require…
AMK-Lehti / UAS JOURNAL
Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen lehti välittää tietoa ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä yritysyhteistyöstä alan toimijoille sekä suurelle yleisölle.
Aikaisemmat numerot löytyvät täältä.
The UAS Journal online publication focuses on education, research and development activities in the fields of practice-oriented higher education in Finland. Texts in English
AMK-Lehti / UAS Journal är en gemensam publikation av alla finska yrkehögskolor, focusering i utbilding, undersökning och utveckling. Texter på svenska
Uutiset
Edelliset numerot
Vastuullisuus: pedagoginen johtaminen; tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Teematoimittajat: Merja Drake (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), Eeva Kuoppala (XAMK), Kimmo Mäki (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) ja Liisa Vanhanen-Nuutinen (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu).
Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta ja avoin oppiminen
Teematoimittajat: Seliina Päällysaho (SeAMK), Anne Kärki (SAMK), Hannu Hyyppä (AALTO-yliopisto) ja Katja Laitila (HAMK).
