Jussi Savolainen, Hannu Koponen & Timo Rainio
Ammattikorkeakoulut huolehtivat aluevaikuttavuudestaan eri tavoin ympäri Suomea. Tampereen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakoulutoiminta tähtää Pirkanmaan reuna-alueiden elinvoiman vahvistamiseen ja aluevaikuttavuuteen kauempana keskuskaupungista. Verkostomainen toimintamalli kokoaa yhteen kuntia, jotka haluavat erityisesti panostaa elinvoimaan korkeakouluyhteistyön kautta. Maakuntaroadshow, mikä on yksi Maakuntakorkeakoulun toimintamuoto, jalkauttaa opiskelijat reuna-alueiden yrityksiin. Kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset opiskelijoiden ja yritysten edustajien välillä luovat tulevaisuutta; sekä yritykselle että tulevalle ammattilaiselle.
Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) Maakuntakorkeakoulutoiminta (MKK) on osa laajempaa aluekehityksen strategiaa, jolla halutaan tukea kauempana Tampereesta sijaitsevien kuntien elinvoimaa sekä korkeakouluyhteistyöllä lisätä vuorovaikutusta tulevaisuuden työvoiman ja yrityselämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuus on sisäänrakennettuna useisiin rahoitusmallin elementteihin, erityisesti TKI-toimintaan, työelämäpalautteeseen ja työllistymiseen liittyen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).
Käytännön keinot toteuttaa aluevaikuttavuutta, erityisesti maakuntien reuna-alueilla, vaihtelee eri puolilla Suomea (esim. maakuntakorkeakoulutoiminta ja monikampusmallit). Samalla ammattikorkeakoulujen fyysisten toimipisteiden keskittyminen keskuskaupunkeihin jatkuu taloudellisista syistä ja digitaalisten opetusmahdollisuuksien lisääntyessä (Korkeakoulutuksen saatavuutta seutukaupungeissa tulee vahvistaa 2024). Reuna-alueet jäävät helposti konkreettisen tekemisen ja käytännön toimien ulkopuolelle. Kun korkeakoulutus keskittyy reuna-alueisiin, tulisi panostamista kuitenkin jatkaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti: se on koko Suomen etu.
Teollisuus on suurin vientialamme ja useat merkittävät teollisuusyritykset sijaitsevat keskuskaupunkien ulkopuolella. Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä (Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 2022). Suuri osa teollisista työpaikoista sijaitsee keskuskaupunkien ulkopuolella. Työvoimapula reuna-alueina muodostuu siis käytännössä viennin ja BKT:n kehityksen pullonkaulaksi.
MKK:n toiminta on vakiintunutta, vaikkakin koko ajan kehittyvää. Se tukee osaltaan Pirkanmaan maakuntaohjelmaa, jossa korkeakouluyhteisö on tunnistettu keskeiseksi voimavaraksi maakunnan kehittämiselle sekä kansainvälistymiselle ja uusien innovointien synnylle (Pirkanmaan liitto 2022).
TAMK on aloittanut sopimuksiin pohjautuvan MKK-toiminnan jo syksyllä 2007. Sopimuskumppaneina ovat alusta saakka olleet mukana Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano ja Virrat. Vuonna 2015 mukaan liittyivät Sastamala ja 2018 Ruovesi. Vuoden 2023 alusta toiminta laajeni Akaaseen.
Työtä ammattikorkeakoulun puolella tehdään neljän lehtorin tiiminä, jota liiketoimintapäällikkö vetää. Aluekehittäjän tehtävä on osa-aikainen ja tiimin jäsenet edustavat TAMKin suurimpien koulutusten, tekniikan, sote-sektorin sekä liiketalouden osaamista. Toimintamalli mahdollistaa aluekehittäjien hyvät yhteydet opiskelijoihin, sillä he toimivat myös opetustyössä.
Sopimuskuntien kanssa yhteistyötä ohjaa jatkuvan vuoropuhelun lisäksi toiminnalle kausittain sovittavat tavoitteet. Aluekehittäjien vastinpareina toimivat useimmiten kuntien elinkeinosta vastaavat toimijat. Yhteistyötä on suunniteltu myös juuri perustettujen työllisyysalueiden kanssa, sillä MKK:n sopimuskunnat ovat jakautuneet kolmelle työllisyysalueelle.
Erityisesti Pirkanmaan reuna-alueilla, joissa väestön ikääntyminen ja työvoimapula ovat vakavia haasteita, maakuntakorkeakoulutoiminta on väline, jolla voidaan tukea alueen elinkeinoelämää ja pitkän aikavälin kehitystä. Se edellyttää yhteistä tahtotilaa, sitoutumista sekä jaettujen tavoitteiden mukaista konkreettista tekemistä sekä ammattikorkeakoulun että kuntien osalta.
On yhteiskunnallisestikin tärkeää, että korkeakoulut tarjoavat räätälöityjä koulutuksia, osaamisen kehittämistä ja yhteistyömahdollisuuksia reuna-alueiden erityistarpeisiin. Tämä auttaa luomaan työpaikkoja, parantamaan osaamisen kohtaantoa ja pitämään koko alueen kilpailukykyisenä.
MKK-toiminnalla on merkittävä vaikutus sopimuskuntien elinvoimaan, sillä se luo vahvemman yhteyden koulutuksen, yritysten ja alueen asukkaiden välille. Se mahdollistaa kumppanien mukana olon verkostossa, jossa voimia yhdistämällä voidaan saada mahdollisuuksia, joita ei yksittäisenä kuntana tulisi eteen. Sopimusmalli takaa MKK:n kumppanikunnille ammattikorkeakoulun normaalia aluevaikuttavuutta laajemman ja konkreettisemman tuen ja yhteistyön.
TAMK on kehittänyt MKK-toiminnassaan innovatiivisia malleja, joilla opiskelijayhteistyötä sekä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoimintaa (TKIO) voidaan jalkauttaa ja alueen koulutusmahdollisuuksia laajentaa. Yhteistyötä tehdään tavoitelähtöisesti ja tarvittaessa yli koulutusasteiden. Esimerkiksi parhaillaan laaditaan yhteistä osaamistarveselvitystä alueiden elinkeinoelämälle ja kuntien johdolle yhteistyössä sopimuskuntien alueella toimivien ammatillisen toisen asteen kouluttajien kanssa.
Maakuntakorkeakoulun avulla on löydetty ratkaisu tarpeeseen räätälöidystä sairaanhoitajakoulutuksesta, jossa koulutuksen kulut jakaantuivat useammalle yritykselle, sekä luotu opiskelijoille väyliä ammattikorkeakouluun lukioiden sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Alueilla on toteutettu erilaisia tapahtumia TAMKin Proakatemian opiskelijavoimin. Lisäksi on toteutettu useampia innovointifestivaaleja ja -tapahtumia, joissa eri alojen opiskelijat ovat ratkoneet yritysten haasteita ja toimeksiantoja.
Maakuntaroadshow: opiskelijayhteistyöllä kohti tulevaisuutta
Opiskelijan näkökulmasta harjoittelupaikkoja on joillakin aloilla vaikea löytää ja kilpailu paikoista koetaan kovana. Erityisesti kilpailua on keskuskaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Vaikka harjoittelupaikan läheisen sijainnin nimesi yhdeksi kolmesta tärkeimmästä harjoitteluun liittyvästä tekijästä vain vajaa 10 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista (Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2019), on käytäntö osoittanut kiinnostuksen laskevan suhteessa harjoittelu- ja asuinpaikan välisen etäisyyden kasvuun. Ilmiöön osaltaan vaikuttavat niin kulkuyhteydet kuin ajallinen resurssi sekä harjoittelun aikana syntyvät lisäkustannukset esimerkiksi asumisesta.
Maakuntaroadshow-konsepti on esimerkki tarpeeseen laaditusta ratkaisusta. Reuna-alueiden yritykset, etenkin valmistavan teollisuuden alalla, tarvitsivat uutta osaamista ja työvoimaa samalla kun TAMKin opiskelijat keskittyivät pääsääntöisesti yhteistyöhön Tampereen välittömässä läheisyydessä olevien yritysten kanssa. Opiskelijoille täytyi luoda lisää houkuttelevuutta reuna-alueiden yrityksiä kohtaan samalla kun niiden yritysten opiskelijayhteistyötä helpottaa. Ratkaisuksi luotiin opintopäivä, joka varataan opiskelijoiden yrityksiin jalkautumiselle.
Maakuntaroadshow ei ole vain yritysvierailuja, vaan pitkäaikaisen yhteistyön ja alueen kehittämisen rakentamista.
Maakuntaroadshowksi nimetty opintopäivä ei ole vain tutustumisretki yrityksiin, vaan tukea sopimuskuntien elinvoimalle osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi sekä yritysten edustajien ja TAMKin asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Maakuntaroadshow mahdollistaa opiskelijoille laajemman tietoisuuden siitä, millaisia mahdollisuuksia Pirkanmaa tarjoaa työskentelyalueena ja antaa samalla yrityksille mahdollisuuden tavata kasvokkain tulevaisuuden ammattilaisia.
Ensimmäinen Maakuntaroadshow toteutettiin MKK:ssa vuonna 2020 vapaavalintaiseen opintojaksoon kuuluvana osana. Silloin liikkeelle saatiin bussillinen konetekniikan opiskelijoita ja vierailtavia yrityksiä oli kolme. Hyvien kokemusten perusteella mallia lähdettiin laajentamaan vuosi vuodelta.
Tänä vuonna yli 100 tekniikan insinööriopiskelijaa kiertää viidellä linja-autolla ympäri Pirkanmaata, vieraillen yhteensä 15:sta yrityksessä päivän aikana. Opiskelijat ovat saaneet etukäteen tietoa yrityksistä ja laatineet CV:nsä, jotka on toimitettu kuhunkin vierailtavaan yritykseen. Jokaisen opiskelijaryhmän mukana on aluekehittäjä tai TAMKin asiantuntija, joten myös tulevista yhteistyökuvioista voidaan sopia matalalla kynnyksellä. Roadshow-malliseen toimintaan on sitouduttu ja se on linkitetty osaksi opintoja. Kevään aikana MKK toteuttaa vielä kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijoiden roadshow samaan tyyliin, mutta pienemmällä volyymilla. Syksyllä on vuorossa opiskelijoiden innovointifestifaalit maakunnan yritysten tuottamiin haasteisiin ratkaisuja hakien.
Maakuntaroadshowt luovat pitkäaikaisia suhteita alueen toimijoiden ja ammattikorkeakoulun välille. Opiskelijoiden saaminen mukaan alueen kehittämiseen jo opiskeluaikana on tärkeää sekä oppimisen että yritysten tulevaisuuden vuoksi. Se luo syvempää ymmärrystä alueen työmarkkinoihin ja sen haasteisiin myös korkeakoulun henkilöstölle.
Maakuntakorkeakoulun TKIO:lla kestävää tulevaisuutta
TKIO-toiminta on olennaisessa osassa maakuntakorkeakoulun roolissa, kun kumppanialueiden kehittämistä tuetaan. TAMKin aluekehittäjillä on kullakin omat nimetyt yhteyskuntansa, joihin he toimivat linkkinä ja tarjoavat räätälöityjä ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että erilaisia hankkeita ja niiden toteuttamista suunniteltaessa myös reuna-alueiden yritykset ja toimijat huomioidaan. Ja että syntyvät hankeaihiot ovat aidosti tarvelähtöisiä.
Säännöllisesti kunnissa toteutuvissa yrittäjätapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista sekä jaetaan tietoa uusimmista teknologioista ja toimintamalleista yritysten näkökulmia ja tarpeita kuunnellen. Aluekehittäjä pysyy tietoisena yhteysalueensa ajankohtaisista tarpeista ja tuntee samalla korkeakouluyhteisössä suunnitteilla tai jo käynnissä olevia TKIO-toimia ja niiden tarjontaa.
Yrityksille, joille hanketoiminta on vieraampaa, annetaan tukea ja ammattikorkeakoulun osaamista hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. TAMKin asiantuntijat auttavat yrityksiä esimerkiksi vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän tukemisessa. Viimeisimpinä esimerkkeinä ovat turpeesta luopumiseen liittyvä hanke sekä energia- ja toteutettavuusselvitykset.
TAMKin maakuntakorkeakoulutoiminta on esimerkki siitä, kuinka alueet voivat hyödyntää ammattikorkeakoulun ja koko korkeakouluyhteisön asiantuntijuutta ratkaistakseen paikallisia ongelmia ja vastatakseen osaamishaasteisiin. Se tukee alueiden pitkäaikaisia tavoitteita ja luo edellytyksiä elinvoiman vahvistamiselle.
Maakuntaroadshow ei ole vain yritysvierailuja, vaan pitkäaikaisen yhteistyön ja alueen kehittämisen rakentamista. Sen vaikutus on yksittäistä tempausta laajempi, sillä sen toteutus on osa suunniteltua toimintatapaa, jossa erilaiset tapahtumat täydentävät toisiaan ja tarjoavat laajaa yhteistyökirjoa yrityselämälle TAMKin kanssa. Opiskelijoiden sitoutuminen ja paikallisten yritysten innostuminen Maakuntaroadshow-tapahtumista osoittaa selvästi, että tällaisella yhteistyöllä on suora vaikutus alueen elinvoimaan ja työmarkkinoihin.
Artikkelikuva: Geralt / Pixabay
Kirjoittajat
Jussi Savolainen, sh (YAMK), Amo, aluekehittäjä, Maakuntakorkeakoulu, TAMK, jussi.savolainen(at)tuni.fi
Hannu Koponen, FT, liiketoimintapäällikkö, TAMK, hannu.koponen(at)tuni.fi
Timo Rainio, DI, Amo, aluekehittäjä, Maakuntakorkeakoulu, TAMK, timo.rainio(at)tuni.fi
Lähteet
Akava. (2019). Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2019. Akava Works -raportti 4/2019. Saatavilla https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/11/Akava-Works-Akavan-opiskelijoiden-harjoittelubarometri-2019.pdf.
Finlex. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Saatavilla 932/2014 | Lainsäädäntö | Finlex.
Seutukaupungit. (2024). Korkeakoulutuksen saatavuutta seutukaupungeissa tulee vahvistaa. Seutukaupunkiverkoston ehdotus 10.10.2024. Saatavilla https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Korkeakoulutuksen%20saatavuus_Seutukaupungit_ehdotus.pdf.
KPGM. (2022). Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa 2022. Kemianteollisuuden tilaaman selvityksen raportti 16.11.2022. Saatavilla https://www.kemianteollisuus.fi/wp-content/uploads/2024/01/Vientiteollisuuden_taloudelliset_vaikutukset_Suomessa.pdf.
Pirkanmaan liitto. (2022). Pirkanmaan maakuntaohjelma 2022-2025. Saatavilla https://pirkanmaa.mediafiles.fi/catalog/Pirkanmaa/r/1961.
Abstract
The Regional University Network (Maakuntakorkeakoulu) at Tampere University of Applied Sciences (TAMK) is part of a broader regional development strategy aimed at supporting the vitality of municipalities located further away from Tampere and enhancing interaction between future workforce and businesses. The initiative began in the fall of 2007 and is well-established yet continuously evolving. The initial partner municipalities included Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, and Virrat, with Sastamala, Ruovesi, and Akaa joining later.
The Regional University Network supports regional vitality and workforce availability, especially in the peripheral areas of Pirkanmaa, where population ageing and labour shortages are significant challenges. This initiative requires a shared commitment and concrete actions from both the university and the municipalities. The university offers collaboration opportunities that address the specific needs of these peripheral areas, helping to create jobs and improve the matching of skills to job opportunities.
The Regional University Network is not based on individual projects but is a long-term, ongoing effort. TAMK has developed innovative models to integrate student collaboration and RDI (Research, Development, and Innovation) activities into the region, expanding educational opportunities. Collaboration is goal-oriented and, when necessary, crosses educational levels. Examples of successful solutions include tailored nursing education and pathways for students from high schools and vocational institutions to the university.
The Roadshow concept is an example of a solution designed to meet specific needs, where TAMK students visit businesses in the peripheral areas. The first Roadshow was implemented in 2020 and has expanded each year. The purpose of Roadshow days is to support students’ connection to local labour markets and provide them with practical insights into various job opportunities. At the same time, businesses get the chance to learn about students’ skills and offer employment opportunities.
The 2025 Roadshow will bring over 100 students to various companies in different parts of Pirkanmaa. The event is divided into five bus tours visiting different sub-regions of Pirkanmaa. The Roadshow is not a one-time event but an ongoing process that creates connections, improves the matching of skills to job opportunities, and supports the growth of local businesses. The significance of this collaboration lies in strengthening the competitiveness of the entire region.
The Regional University Network also focuses on RDI activities, which are crucial in supporting the development of partner areas. TAMK’s regional developers provide tailored solutions to local problems and ensure that peripheral businesses and actors are considered in project planning. The network has supported and developed the RDI activities of partner municipalities and facilitated the planning of larger joint projects.
The Regional University Network collaborates closely with other educational institutions in the area, particularly vocational schools, enabling the sharing of expertise. TAMK’s Regional University Network is an example of how regions can leverage the expertise of universities to solve local problems and address skill challenges. The Roadshow is a concrete example of how the Regional University Network supports areas and helps develop local skills and workforce availability.
Vastaa