Kiertotalous tulee – mutta miten sitä mitataan?

Tiedolla johtaminen on yksi tietojohtamisen osa-alue, joka voidaan määritellä lyhyesti olevan tiedon systemaattista analysointia päätöksenteon tueksi. Tiedolla johtaminen sisältää kaksi isompaa kokonaisuutta, joista ensimmäinen on itse tietoon liittyvä näkökulma, johon kuuluvat tiedon tuottaminen, hallinta, analysointi sekä säilyttäminen. Toinen puoli kytkeytyy johtamisen näkökulmaan, eli mitä tuotetulla tiedolla halutaan saada aikaan organisaatiossa. Tiedon kerääminen ja analysointi ei siis ole itseisarvo, vaan sen pohjalta organisaatio voi kehittyä ja luoda itselleen uutta arvoa. (Kosonen 2019)

Kiertotalous on teema, joka on noussut viime vuosina etenkin mediassa esille yhä voimakkaammin. Taustalla on varmasti yleinen ympäristötietoisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen ajattelun vahvistuminen kansalaisten keskuudessa. Kiertotalouden kasvua yhteiskunnassa vauhdittavat myös esimerkiksi EU:n ja Suomen valtion ympäristöohjelmat, jotka ohjaavat vihreän siirtymän toteutumista. Yksi konkreettisista isoista tavoitteista on muun muassa Suomen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä (Pesonen 2021). Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten tiedolla johtaminen näyttäytyy kiertotalouden edistämisessä kiertotalousalan yrityksissä sekä julkisella sektorilla.

Tiedolla johtaminen ja kiertotalous

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa pyritään tuotteiden ja materiaalien sisältämän arvon maksimaalisen hyödyntämiseen kaikissa elinkaaren eri vaiheissa. Kierrätys on vain yksi osa kiertotalouden toimintamallia. Kiertotalouden muita muotoja ovat esimerkiksi tuotteiden lainaus, vuokraus, uudelleen käyttö, korjaaminen sekä kunnostaminen. (Euroopan Parlamentti 2020) Tyypillinen esimerkki kiertotaloudesta on teollisuudessa muodostuvat sivuvirrat, jotka kiertotalouden periaatteiden mukaisesti pyritään hyödyntämään ensisijaisesti muuten kuin energiana (poltto) tai kaatopaikalle viemällä (loppusijoittaminen).

Kiertotalouden voimakkaan kasvun myötä organisaatioissa on havaittu tarve systemaattiselle kiertotalouden nykytilan ja kehittymisen mittaamiselle, ja tämän perusteella toiminnan kehittämiselle (AFRY 2021). Aihe on todella ajankohtainen ja esimerkiksi kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO on paraikaa työstämässä standardeja, jotka linjaavat yleiset viitekehykset, ohjeistukset, vaatimukset sekä työkalut kiertotalouden toteuttamiseen ja seurantaan organisaatioissa (ISO 2022; Uusiouutiset 2021).

Kiertotalouden edistäminen julkisella sektorilla

Tiedolla johtamisen näkökulmasta julkisella puolella kiertotalouden edistämiseksi nousevat esille erityisesti erilaiset mittarit ja indikaattorit, joilla arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valtioneuvoston keväällä 2021 julkaisema ”Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta” (Ympäristöministeriö 2021) linjaa pääperiaatteet, joilla kiertotaloutta pyritään ohjaamaan valtakunnallisesti. Omissa toiminnoissaan valtio pyrkii ohjelman mukaan esimerkiksi käyttämään vähähiilisiä ratkaisuja rakentamis-, energia- ja infrahankkeissa. Lisäksi pyritään yleisesti käyttämään julkisissa hankinnoissa (tavaroiden ja palvelujen ostossa) vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Julkisen sektorin on tarkoitus edesauttaa myös yksityisen sektorin kiertotalouden edistämistä. Ohjelmassa on toimenpiteiksi listattu muun muassa EU-pohjaisen lainsäädännön ohjauskeinojen kehittäminen, viranomaisyhteistyön helpottaminen kiertotaloushankkeiden eteenpäin viemiseksi sekä kiertotalousperustaisten hankkeiden tukeminen. Ohjelmassa kiertotalouden koulutus on huomioitu muun muassa tavoitteena tuoda se näkyväksi osaksi eri koulutusasteiden koulutussisältöjä. Lisäksi esimerkiksi korkeakouluasteella kasvatetaan kiertotalouteen liittyvää opintojaksotarjontaa ja teeman näkyvyyttä opinnoissa sekä vahvistetaan kiertotalouspohjaisia TKI-hankkeita. (Ympäristöministeriö 2021)

Julkisella sektorilla tiedolla johtaminen kiertotalouden kehittämisessä näyttäytyykin hyvin voimakkaasti erilaisten indikaattorien ja mittarien asettamisen ja niiden seuraamisen kautta. Indikaattoreista saatava data tukee kiertotalouden kehittämistoiminnan vaikuttavuutta valtiotasolla. Koko kiertotalousohjelmasta vastaa ja sitä koordinoi erillinen ohjausryhmä, joka raportoi hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiselle ministeriryhmälle. Tässä on koottu muutamia indikaattoreita kiertotalousohjelmasta, jota tullaan vielä päivittämään. (Ympäristöministeriö 2021)

Taulukko 1. Indikaattoreita valtioneuvoston kiertotalousohjelmasta (Ympäristöministeriö 2021).

Kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä sekä kierrätysaste

Materiaalien kiertotalousaste

Ympäristöä säästävät innovaatiot

Kiertotalousbarometri: Kysely- ja haastattelututkimus yrityksille ja kuluttajille kiertotaloutta tukevista asenteista ja toimintamalleista (tilaustutkimus esimerkiksi joka neljäs vuosi)

Valtion kiertotalousohjelman lisäksi myös kunnat ja kaupungit ovat kehittäneet omia ohjelmiaan kiertotalouden edistämiseen paikallisella tasolla. Ohjelmissa kehittämistoiminnan mitattavuus ja indikaattorien käyttö vaihtelee kuvaten esimerkiksi tavoitteita ja aiheeseen liittyviä käynnistyviä toimenpiteitä, mutta varsinaisia, numeeriseen dataan perustuvia indikaattoreita ei välttämättä käytetä. (Hamari & Kokko 2021)

Kiertotalouden tiedolla johtaminen yrityksissä

Julkisen sektorin tapaan myös yrityksillä on kiertotalouden edistämisen seurantaan tarkoitettuja mittareita sekä indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita. Suunnittelutoimisto Ramboll Finland Oy:n kehittämä resurssivirtamalli kuvaa, miten raha- ja materiaalipohjaiset resurssit ohjautuvat tietylle alueelle ja siellä sijaitseviin yrityksiin. Lisäksi mallissa tarkastellaan resurssivirtojen liikkuvuutta eri yritysten ja toimialojen välillä. Tämän pohjalta luodaan laskelmia resurssivirtojen tuottamista arvonlisäyksistä, mutta toisaalta myös kustannuksista. (Ramboll 2022)

Yksi tiedolla johtamisen osa-alueista ovat kypsyysmallit, joita organisaatiot käyttävät toimintatapojensa järjestelmällisessä kehittämisessä. Kypsyysmalleilla analysoidaan organisaation vahvuuksia ja heikkouksia sekä arvioidaan organisaation tiedolla johtamisen kehittämistä. (Partanen 2018)

Teemu Salosen (2021) julkaistun Pro gradu -tutkielman mukaan kypsyysmallien käytöstä tiedolla johtamisessa kiertotalousalan yrityksissä ei vaikuta löytyvän juurikaan aiempaa tutkimustietoa, mikä toisaalta kuvastaa tutkimusalueen tuoreutta. Salosen omassa tutkimuksessa selvitettiin tutkimukseen valittujen haastateltavien kiertotalousyritysten tiedolla johtamisen nykytilaa ja kypsyysastetta. Havaintojen mukaan tiedolla johtamisen käytänteet ja nykytila yrityksissä on pitkälti tarvelähtöistä liittyen joko suoraan liiketoimintakriittisiin asioihin tai viranomaisten kanssa toimimiseen. Jatkotutkimuskohteiksi nostettiin esille muun muassa tiedolla johtamisen kehittäminen yrityksissä yhteistyössä viranomaisten/lainsäätäjien kanssa. (Salonen 2021)

Yksittäisten yritysten lisäksi on Suomen laatukeskuksen toimesta kehitetty myös yleisiä työkaluja kiertotalousliiketoiminnan johtamiseen ja arviointiin. Nämä työkalut perustuvat yleisesti käytettyyn European Foundation for Quality Management (EFQM 2021) -malliin. Työkalujen sisällöt muodostavat kokonaisvaltaisen kiertotalouden johtamismallin, jossa käydään läpi yrityksen toiminnan strateginen suunta, käytännön toiminta sekä saavutetut tulokset. Malli on tällä hetkellä pilottivaiheessa Suomessa ennen sen laajentamista yleiseksi malliksi kansainväliseen toimintaan. (Laatukeskus 2022) Vuoden 2021 lopussa Suomessa jaettiin maailman ensimmäinen ulkoiseen arviointiin perustuva kiertotalouspalkinto, jonka arviointi perustuu Laatukeskuksen EFQM-malliin.

Kiertotalouden mittaaminen – haasteet ja mahdollisuudet

Kiertotalous on todella moniulotteinen teema, joka näyttäytyy hyvin erilaisissa muodoissa organisaatioiden toimialan mukaan. Julkisella sektorilla tiedolla johtaminen kiertotaloudessa näyttäytyy hyvin pitkälti erilaisten mittareiden ja indikaattorien asettamisella ja niiden kautta tapahtuvan toiminnan vaikuttavuuden arvioinnilla ja kehittämisellä.

Yksityisellä sektorilla kiertotalouden systemaattinen kehitystyö on parhaillaan käynnissä. Tutkimustietoa vaikuttaa olevan vielä vähäisesti saatavilla tiedolla johtamiseen liittyvien kypsyysmallien soveltamisesta kiertotalouden kehittämisen johtamiseen. Esille nousseesta tutkimuksesta selvisi tarve viranomaisten ja lainsäätäjien yhteistyölle asian kehittämiseksi. Yritysten omien kiertotalouden kehittämisen johtamiseen liittyvien mittareiden ja indikaattorien lisäksi kiertotalouden kehittämistä on Suomessa lähdetty viemään eteenpäin myös toimialariippumattomilla yleisillä mittareilla. Kehitteillä on myös kiertotalousspesifi ISO-standardi.

Kiertotalouden edistäminen tiedolla johtamisen näkökulmasta on edistynyt, mutta isona haasteena kokonaisuudessa on kiertotalouden moniulotteisuus ja teeman roolin sekä laajuuden vaihtelu organisaatioiden välillä. ISO-standardin käyttöönotto toivotaan helpottavan yrityksiä tunnistamaan kiertotalouden nykytilan ja johtamaan sen edistämistä systemaattisemmin ja mitattavaan tietoon perustuen. Tiedolla johtamisen kypsyysmallien kehittämisessä yrityksissä nousi esille yhteistyön kehittäminen viranomaisten kanssa, joka on kirjattu myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta.

Artikkeli on osa LTKT2.0 – Lapin teollinen kiertotalous 2.0 – Lapin kiertotaloustoiminnan vahvistaminen -hanketta (Kuva 1). Lapin ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis Oy ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia kehittävät Lapin alueen kiertotaloustoimintaa yhteistyössä alueen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa nostaen esille kiertotalouden ajankohtaisia kehitystoimintoja.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS