Päivi Timonen
Korkeakoulutuksen digikehittämisen kärkeä luotsaa maassamme Digivisio 2030 -suurhanke. Digivisio 2030:n julkaisemassa selvityksessä opettajien osaamisen kehittämisen tarpeita yhteisöllisen verkko-opiskelun teemaan ovat ”yhteisöllisyyden rakentaminen, osallistaminen ja aktivointi sekä työkalujen monipuolinen ja pedagoginen käyttö” (Aksovaara ym., 2021, 6). Tässä artikkelissa esitellään Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle tehdyn kyselyn tuloksia yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämistoiveista. Humakin talous- ja toimintasuunnitelmassa TTS2021–2024 (Humak, 2021, 15) määritellään yhdeksi digioppimisen kehittämisen tavoitteeksi yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittäminen. Pohjaamme kehittämistyötämme eri tavoin kerättyyn tietoon. Digipedagogisen kehittämistyön tiedolla johtamista tehdään tässä artikkelissa näkyväksi soveltamalla luovasti tiedonhallinnan prosessimallia (taulukko 1) (Valkonen ym., 2018, 287).
Taulukko 1 Tiedonhallinnan prosessi tiedolla johtamiseen ammattikorkeakoulun digipedagogisessa kehittämistyössä (Vapaasti mukaillen Valkonen, ym., 2018; 287 [Choo, 1995])
| Tiedontarve on tunnistettu | - Humakin talous- ja toimintasuunnitelma TTS2021–2024 - Osaamista kehittävä korkeakoulu (Oske): monimuotoiset oppimisympäristöt ja peda - Digioppimisen kehittämisryhmä |
| Tiedon hankinta | - Tutkimukset ja tutkimusartikkelit - Haastattelut pedagogiselle henkilökunnalle (n = 19) - Merkityksellinen tieto esille aineistoa analysoidessa |
| Tiedon jakaminen | - Osaamista kehittävä korkeakoulu: monimuotoiset oppimisympäristöt ja peda -kehittäjät - Organisaatio, kehittämispalvelut > Digioppimisen kehittämisryhmä - Julkaisut ja artikkelit |
| Tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä | - Digioppimisen kehittämisryhmässä tiedon yhteisöllinen soveltaminen kehittämissuunnitelmaksi - Oske: Monimuotoiset oppimisympäristöt ja peda |
| Toiminnan mukauttaminen | - Analyysien tulokset esitellään digioppimisen kehittämissuunnitelmassa toimenpiteinä |
Kysyimme henkilökunnalta toiveita siitä, kuinka yhteisöllistä verkko-oppimista tulisi Humakissa kehittää. Tässä artikkelissa tiedolla johtaminen tarkoittaa ajantasaisen tutkimustiedon, projekteista kertyvän tiedon ja mahdollisen analytiikkatiedon hyödyntämistä digipedagogisessa kehittämistyössä.
Tavoitteena kehittää tiedolla johtaen
Ammattikorkeakoulun pedagogisen henkilökunnan haastatteluissa (n = 19) vuonna 2021 kysyimme, mitä yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämisen tulisi sisältää. Kerrytimme laadullisen haastatteluaineiston yhteiskirjoittamisen Mural.co-ympäristössä (1 390 sanaa). Aineistolähtöisen koodauksen jälkeen värikoodasin samaa asiaa tarkoittavat koodit, jotka tämän jälkeen yhdistin väreittäin teemoiksi (Schreier, 2012; Tuomi & Sarajärvi, 2013).
Tulokset: Mitä ja kuinka kehitetään
Tulokset osoittavat yhteisöllisen verkko-oppimisen edistämiseksi neljä teemaa: pedagogisia käytänteitä ja pohdintaa, erilaista yhteisöllisyyttä, henkilökunnan osaamisen lisäämistä ja rohkeaa kehittämistä (taulukko 2).
Taulukko 2 Mitä yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämisen tulisi sisältää Humakissa (teemoittain ja sitaattiesimerkeittäin)?
| Teema | Sijainti | Sitaattiesimerkki aineistosta |
|---|---|---|
| Pedagogisia käytänteitä ja pohdintaa | 1:84 | Hyvät osallistamisen keinot verkko-opetuksessa. [Osall05] |
| Yhteisöllisyys voi olla erilaista | 1:60 | Uteliaan etsimisen tiloja – ei aina tiloja, joissa välttämättä suoritetaan. Voi tulla aistimaan, jakamaan, innostumaan, inspiroitumaan ja palata ehkä tekemään toisaalle tai tehdä tässä tilassa. [Osall17] |
| Henkilökunnan osaamisen lisäämistä | 1:69 | Opiskelijoiden ohjaaminen yhteisölliseen työskentelyyn, millaisia keinoja tähän > "työkalupakki" lehtoreille, koulutusta. [Osall08–14] |
| Rohkeaa kehittämistä | 1:31 | Pitäisi sisältää uudenlaisia, rohkeita kokeiluja siitä, mitä tämä on. [Osall16] |
Tietoa pedagogisista käytänteistä ja pedagogista pohdintaa
Yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämisen tulisi sisältää tietoa pedagogisista käytänteistä ja pedagogista pohdintaa. Tämä teema sisältää toiveita hyvien pedagogisten toteutustapojen esimerkeistä, jotka on erityyppisissä verkko-opetustilanteissa todettu toimiviksi edistämään yhteisöllisyyttä. Pedagogiikkaa ja toteutuksia katsottiin niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta.
Voi olla, että tulevaisuudessa tilanne kääntyy toisinpäin. Meillä on enemmän keinoja käytössä verkko-opetuksessa kuin fyysisessä tilassa. [Osall05]
Opettajat kaipaavat pedagogisten käytänteiden esimerkkejä eli miten opiskelijat saa opiskelemaan yhteisöllisesti halutuissa oppimisympäristöissä tai esimerkkejä opinnäytetöiden yhteisölliseen ohjaamiseen. Hyviä käytänteitä toivotaan myös sosiokonstruktiivisen oppimisen näkökulmasta tiedon yhteistuottamiseen sekä hyvien, osallistavien verkko-opetuksen keinojen esittelyyn. Käänteisen oppimisen tekniikkaa toivottiin enemmän käyttöön. Lisäksi pohdittiin yleisesti verkko-opetuksen tulevaisuutta ja opettajalle asetettuja vaatimuksia. Digivisio 2030:n organisoimassa selvityksessä ilmeni samansuuntaista sisältötarvetta opettajan työssä kehittymiselle (Aksovaara ym., 2021).
Opiskelijalähtöisyyden huomioiminen ja opiskelijoiden aktiivinen rooli yhteisöllisen pedagogiikan toteuttamisessa tuli myös tuloksissa esille (ks. Timonen & Ruokamo, 2021). Koettiin, että olisi tärkeää saada opiskelijat innostumaan ja sitoutumaan. Pedagogisen kehittämistyön toivottiin perustuvan opiskelijalähtöisyyteen sekä opiskelijoilta kerättävään kokemustietoon ja muuhun tutkimustietoon (ks. Digivisio 2030, 2022).
Pedagogisia käytänteitä ja pohdintaa -teema sisältää myös yhteisöllisen verkkopedagogiikan kehittämiseen ja kehittymiseen liittyviä sisältöjä. Kehittämisessä tulisi keskittyä sisältöön, ei välineisiin. Yhteisöllinen pedagogiikka saattaa edellyttää opiskelijoiltakin uudentyyppisen osallistuvan opiskelutavan opettelua.
Saattaa edellyttää toimintatapojen “tiukentamista”, eli “pakollista” osallistumista ryhmiin ja webinaareihin ja keskusteluihin, muuten on vaikea toteuttaa, jos opiskelijat tulevat ja menevät ihan satunnaisesti. [Osall08–14]
Pedagogisista käytänteistä tuotiin esille myös reagointitapoja opiskelijapalautteeseen. Toisaalta koettiin, että opintojaksolle tehdään isojakin muutoksia vain muutaman palautteen perusteella, mutta toisaalta koettiin, ettei palautteita hyödynnetä riittävästi.
Yhteisöllisyys voi olla erilaista
Yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämisen vastauksissa käsiteltiin yhteisöllisyyttä. Nämä sisällöt luokiteltiin yhteisöllisyys voi olla erilaista -teemaan. Yhteisöllisyyttä voidaan miettiä opintojaksoilla ratkaisuina, jotka tukevat opiskelijoiden keskinäistä yhteyttä. Yhteisöllisyys on kokemus siitä, että on osa yhteisöä tai ryhmää. Yhteisöllisyyden olemus on riippuvainen ryhmän koosta, ja yhteisöllisyys onkin isoissa ryhmissä erilaista kuin pienissä. Ryhmien koko vaikuttaa yhteisöllisyyden syntyyn ja turvallisen ilmapiirin rakentamiseen. Yhteisöllisyyden koettiin olevan esimerkiksi ”uteliaan etsimisen tiloja – ei aina tiloja, joissa välttämättä suoritetaan.” Lisäksi eri alojen opiskelijat voisivat kohdata toisensa yhteisöllisen teeman tai asian ympärillä.
Yhteisöllisyyden moninaisuutta voitaisiin kehittää ja testata myös hankkeissa. Yhteisöllisyyttä kyseenalaistettiin esimerkiksi ajasta riippumattomien yhteisöllisten työtapojen osalta. Yhteisöllisessä oppimisessa opitaan ryhmässä ja keskustellen, jolloin se muistuttaa työelämän yhdessä oppimisen ja toiminnan tilannetta (Tynjälä ym., 2020, 15–21). Yhteisöllisessä oppimisessa niin olosuhteiden kuin verkko-oppimisympäristönkin tulisi olla sellaisia, että vuorovaikutus on mahdollista. Ympäristön pitäisi varmistaa dialogisuuden toteutuminen ja mahdollistaa yhteistoiminta.
Henkilökunnan osaamisen lisäämistä
Pedagoginen henkilökunta koki, että sen osaamista yhteisöllisen verkko-oppimisen eri osa-alueista tulisi lisätä. Toivottiin, että lehtoreilla itsellään olisi riittävät valmiudet digipedagogiikan toteuttamiseen. Osa toivoi, että henkilökuntaa kannustettaisiin käyttämään erilaisia työssä tarvittavia alustoja, työkaluja ja ohjelmia sekä tekniikkoja. Henkilökunnan digivalmiudet käyttää ja hyödyntää taitojaan yhteisöllisen verkko-oppimisen toteuttamisessa ovat hyvin erilaiset. Koettiin, että henkilökunnan tulisi osata ja hallita digitaaliset alustat, ja todettiin, että omat digivalmiudet eivät välttämättä riitä tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteisölliseen verkko-oppimiseen toivottiin työkalupakkia selkeine ohjeineen – missä, miten ja milloin mitäkin käytetään – ja tämän työkalupakin toteuttamista yhteisöllisesti. Koulutukset ja työkalupakki sisältäisivät myös keinoja opiskelijoiden ohjaamiseen yhteisölliseen työskentelyyn. Digivisio 2030:n TP 4 kehittää parhaillaan digipedaverkostojen kanssa yhteistä kansallista digipedagogista tukisivustoa (Digivisio 2030, 2022). Osa Humakin digioppimisen kehittämisryhmän jäsenistä osallistuu tukisivuston työpajoihin vuonna 2022. Tämän teeman sisällöistä osa voi toteutua kyseisen tukisivuston välityksellä.
Henkilökunnalle suunnattujen koulutusten toivottiin olevan tiimikohtaisia, ja opintojaksojen käsikirjoittamiseen toivottiin erillisiä resursseja ja aikaa. Toisaalta esitettiin esimerkiksi Humakin henkilökunnan kehittämispäivien ohjelmaksi, että niitä toteutettaisiin yhteisöllisen verkko-oppimisen tekniikoita kokeillen.
Henkilökunta – lehtoreiden verkko-osaamisen tason nostaminen, jotta pysytään mukana laadullisessa kilpailussa – ammatillisen osaamisen painopisteen muuttaminen opettamisesta learning designiin – yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittymiseksi tukea. [Osall07]
Teknologian osalta tuotiin esille virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet, eli mitä virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja laajennettu todellisuus (XR) voivat mahdollistaa tulevaisuudessa yhteisölliselle verkko-oppimiselle.
Yhteisöllisen verkko-oppimisen edistämiseksi henkilökunta toivoi rohkeaa kehittämistä. Kehittämisen pitäisi sisältää uudenlaisia, rohkeita kokeiluja ja pilotointeja sekä uusia muotoja opiskelijoiden yhteistoimintaan. Selkeänä viestinä oli rohkeus kokeilla ja kehittää. Toivottiin myös pienimuotoista kehittämistä ja pieniä vinkkejä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Rohkean kehittämisen mottona voisi pitää vastaajan seuraavaa toivetta:
Ajan hermoilla ja etukenossa olo, luomassa tietoa ja tapoja. Ei jäisi jumiin vanhoihin toimintatapoihin. Verkko muuttuu vauhdilla ja mahdollisuudet. Olisi heti hyödyntämässä uusia tapoja. [Osall19]
Lopuksi
”Rohkea kehittäminen” olkoon mottona yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämistyössä. Yksi tämän selvityksen tulos oli, että yhteisöllisen verkko-oppimisen edistämisen tulisi olla vuorovaikutteista ja sisältää pohdintaa pedagogisista käytänteistä. Hyvien käytänteiden jakamisen ja pohdinnan paikaksi olen suunnitellut ja toteuttanut Digipedakimaran eli 45-minuuttisen digipedagogisen yhteisöllisen keskusteluhetken Humakin henkilökunnalle. Digipedakimara sisältää vertaiskeskustelua arjen digipedagogisista toteutuksista, ajatuksista, teorioista ja kokemuksista. Osallistujat päättävät sisällöt. Maaliskuun Digipedakimara-palautteena on seuraava kommentti: ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Lisää tällaisia koulutushetkiä ja yhteisöllistä jakamista henkilöstölle ja opiskelijoille.”
Kevään 2022 aikana Humakin digioppimisen kehittämisryhmä pureutuu tämän selvityksen tuloksiin ja muuhun saatavilla olevaa tutkimustietoon (Aksovaara ym., 2021; Digivisio 2030, 2022; Timonen & Ruokamo, 2021; Tynjälä ym., 2020; Valkonen ym., 2018) yhteisöllisen verkko-oppimisen ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämissuunnitelmaa tehdessään.
Kirjoittaja
Päivi Timonen, lehtori, yhteisöpedagogi YAMK, jatko-opiskelija Lapin yliopisto, verkkopedagogi, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak, paivi.timonen(at)humak.fi
Lähteet
Aksovaara, S., Joshi, M., Kivimäki, S., Kullaslahti, J. & Rajaorko, P. (2021). Opettajien ja tukihenkilöstön osaamisen kehittäminen. Helsinki: Digivisio 2030, 6. Haettu 12.4.2022 osoitteesta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=249550803&preview=/249550803/255864240/Esitys%20yhteyshenkil%C3%B6ille%2020_12_2021%20final.pdf.
Digivisio 2030. (2022). Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030 – Suomesta joustavan opiskelun mallimaa. Haettu 12.4.2022 osoitteesta https://digivisio2030.fi/
Humak. (2021). Humakin talous- ja toimintasuunnitelma 2021–2024.
Schreier, M. (2012). Qualitative content analysis in practice. Sage.
Timonen, P. & Ruokamo, H. (2021). Designing a Preliminary Model of Coaching Pedagogy for Synchronous Collaborative Online Learning. Journal of Pacific Rim Psychology 15. Haettu 12.4.2022 osoitteesta https://doi.org/10.1177/1834490921991430
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2013). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. (2020). Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä (toim.), Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa (s. 15–21). Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Haettu 12.4.2022 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4
Valkonen, M-R., Kinnunen, U-M. & Saranto, K. (2018). Tiedonhallinnan prosessimallin hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevissa tutkimuksissa. FinJeHeW 2018;10 (2–3)
Abstract
Developing collaborative online learning – views of pedagogical staff of the University of Applied Sciences Humak
This article presents the results of a survey conducted for the University of Applied Sciences Humak staff on the desires for the development of collaborative online learning. This kind of survey is as part of knowledge management and the results of this survey guides Humak’s digital learning development team in its work. The results of this study show four different themes to promote collaborative online learning: Pedagogical practices and reflection; Collaboration can be different; Increasing staff skills; Technology and connectivity and bold development. The theme of collaborative online learning, which is needed to develop teachers’ skills, includes “building, participating and activating a sense of collaboration, as well as the versatile and pedagogical use of tools”.
