Energiamurroksen johtaminen edellyttää uutta osaamista

Energiasektorin nopeasti etenevä muutos edellyttää tulevaisuuden osaajilta teknisen sisältöymmärryksen lisäksi monipuolisia kompetensseja, kuten kriittistä ajattelua, tiimityöskentelyä, digitaalisia taitoja ja vuorovaikutuskykyjä. Tähän tarpeeseen vastataan Osaamista energiamurroksen johtamiseen -hankkeessa, jossa uusiutuvan energiantuotannon toimialalle käynnistetään Kajaanin, Vaasan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä uusia koulutusratkaisuja.

Keskeisin näistä on Energiamurroksen johtaminen -niminen tutkintokoulutus, joka johtaa 60 opintopisteen laajuiseen maisteritason insinööri (ylempi AMK) -tutkintoon. Koulutuksessa huomioidaan eri osaamistarpeet tarjoamalla joustavia ja räätälöityjä oppimisratkaisuja verkkokoulutuksena sekä käytännön projekteina, jotka vastaavat muuttuvan työelämän haasteisiin.

Seuraavassa on kuvattu lyhyesti toimialan kehitystä ja sen luomaa osaamisen kehittämistarpeita. Lisäksi on kuvattu juuri tähän osaamistarpeeseen kehitetyn koulutuksen sisältöä ja tavoitteita. Tarkastelemme myös alan tulevaisuuden näkymiä ja ammattikorkeakoulujen roolia niissä.

Energiantuotanto uudistuu strategisella tasolla

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme muun muassa vastuullisia valintoja ja investointeja uusiutuvaan energiaan. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA 2024) on julkaissut World Energy Investment 2024 -raportin, jossa arvioidaan, että maailman energiainvestoinnit ylittävät vuonna 2024 ennätykselliset kolme biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tästä summasta noin kaksi biljoonaa dollaria suuntautuu puhtaaseen energiaan. Investointitarve on ilmeinen, sillä edelleen noin neljä viidesosaa maailman energiankäytöstä perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, vaikkakin maailmanpoliittinen tilanne on kiihdyttänyt osaltaan energiamurrosta.

Sähkön tuotannon lisäksi investointeja tarvitaan myös sen jakeluun ja käyttöön. Puhtaalla sähköllä voidaan vähentää fossiilisten energiamuotojen käyttöä eri loppukäyttösovelluksissa, kuten lämmityksessä, jäähdytyksessä, liikenteessä ja vedyntuotannossa. Digitalisaatio lisää sähkön kysyntää entisestään.

IEA (2024) ennakoi, että sähkön osuus energian loppukäytössä voi nousta nykyisestä 20 prosentista jopa 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastoneutraalisuustavoitteet toteutuvat. Saman suuntaisia ennusteita ovat julkaisseet mm. Suomen valtioneuvosto (2021) sekä Työ- ja elinkeinoministeriö (2022).

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on siis saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta, ja parlamentaariset tavoitteet on asetettu vuoteen 2050 asti. Tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole valittu yhtä ainoaa ratkaisua, vaan on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja niiden laaja-alaisia vaikutuksia. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian osalta, nousee keskiöön. Uusiutuvan energian teknologioiden nopea kehitys ja niiden kilpailukyvyn parantuminen muihin energiamuotoihin verrattuna mahdollistavat siirtymisen uusiutuvista lähteistä koostuvaan energiajärjestelmään. Tämä kehitys muuttaa jatkuvasti strategisia energiajärjestelmiä ja -markkinoita, mikä viittaa laajempaan energiamurrokseen.

Erityispiirteenä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on talvella esiintyvät lämmön kulutushuiput, jotka osuvat usein samaan aikaan sähkönkulutuksen huippujen kanssa. Sähkön käytön lisääminen sekä keskitetyssä että hajautetussa lämmöntuotannossa voi jyrkentää sähkön kulutushuippuja talvisin ja näin ollen lisätä toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia energiantuotannon johtamiselle.

Tarvitaan uutta osaamista

Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa. Motiva Oy:n (2024a) mukaan vuonna 2023 energian kokonaiskulutuksesta Suomessa katettiin uusiutuvalla energialla (Motiva, 2024b) noin 40 prosenttia (noin 146 terawattituntia TWh). Sähköenergian osuus tästä oli noin 79,8 TWh, josta uusiutuvan energian osuus oli 42 prosenttia (33,5 TWh). Myös esimerkiksi erilaiset lämpöpumput ovat tärkeä osa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Ne käyttävät kaikkea ympäristön energiaa (ilma, vesi, geoenergia, hukkalämmöt) ja pienentävät näin ostoenergian tarvetta.

Laaja joukko asiantuntijoita on yhtä mieltä siitä, että energia-ala on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen ongelmien ratkaisemisessa. Elinkeinoelämän keskusliiton (2024) mukaan ala vastaa 40 prosenttia suomalaisen teollisuuden investoinneista, vuosittain siis yli 2 miljardista eurosta. Uusiutuvalla energialla on siis suuri merkitys Suomen energiantuotannolle, mutta lisää tarvitaan, edelleen.

Samalla tulevaisuudessa tarvitaan työvoimaa ei vain asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon, vaan erityisesti osaajia tuotannon suunnittelu- ja johtotehtäviin, hankekehitykseen ja liiketoiminnan suunnittelu- ja johtotehtäviin. Investointien määrät aurinkoenergiaan, lämpöpumppuihin ja tuulivoimaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina (EK 2023). Energiateollisuus ry (2024) toteaa, että monipuolinen energia-ala työllistää Suomessa suoraan jo nyt noin 23 000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Motiva Oy (Motiva 2024c) arvioi, että työpaikkojen määrä tulee liki kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Erinomaiset työllisyysnäkymät puhumattakaan yhteiskunnallisesti merkityksellisestä työstä energiamurroksen ytimessä tarjoavat kiinnostavia uramahdollisuuksia.

Uusiutuvan energian osaajilla tulisi olla hallussaan uusien teknologioiden lisäksi kokonaiskuva niin sanotuista hybridijärjestelmistä, niiden mitoittamisesta sekä niihin liittyvistä automaatiojärjestelmistä. Tärkeää on ymmärtää ja hallita myös ne tekniset muutokset ja haasteet, joita sääriippuvan sähköntuotannon voimakas kasvu tuo koko sähköjärjestelmään. Ne lainalaisuudet, joita perinteinen tahtigeneraattoreihin perustuva tuotanto on sähköjärjestelmään tuonut, eivät olekaan enää täysimääräisesti voimassa, kun yhä suurempi osa tuotantotehosta on suuntaajakytkettyä.

Verkostoyhteistyö keskiössä

Energiasektorin nopeasti etenevä muutos edellyttää tulevaisuuden osaajilta monipuolisia kompetensseja, kuten kriittistä ajattelua, tiimityöskentelyä, digitaalisia taitoja ja vuorovaikutuskykyjä. Tähän tarpeeseen on suunniteltu Osaamista energiamurroksen johtamiseen -hanke, jossa uusiutuvan energiantuotannon toimialalle kehitetään Kajaanin, Vaasan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kesken yhteistyössä uusia koulutusratkaisuja.

Keskeisin näistä on hankkeessa määritelty Energiamurroksen johtaminen -niminen tutkintokoulutus, joka johtaa maisteritason ylempään AMK-insinööritutkintoon ja on 60 opintopisteen laajuinen. Koulutuksessa huomioidaan eri osaamistarpeet tarjoamalla joustavia ja räätälöityjä oppimisratkaisuja verkkokoulutuksena sekä käytännön projekteina, jotka vastaavat muuttuvan työelämän haasteisiin.

Koulutusohjelma on sama kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa. Yhteinen opetettava ryhmä muodostuu kaikkiin kolmeen ammattikorkeakouluun valituista opiskelijoista, ja opetuksen toteuttamiseen myös osallistuvat kaikki kolme oppilaitosta. Lisäksi suunnitellaan pienempiä opintokokonaisuuksia osaamisen täydentämiseksi eri kohderyhmille ja jatkuvan oppimisen polkujen rakentamiseksi.

Koulutusratkaisujen suunnittelu ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä kolmen AMK:n, yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Koulutusta tukemaan rakennetaan myös kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa on tarkoitus jakaa osaamista ja kokemuksia. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan digitaalinen tuulivoima-aiheinen oppimispeli, jota hyödynnetään koulutustarjonnassa. Uusiutuvan sähköenergia-alan tarpeet otetaan huomioon tiiviillä ja systemaattisella verkostoyhteistyöllä. Seuraavassa on opintokokonaisuus esitetty kuviona.

Ensimmäinen haku koulutukseen on toteutettu syksyllä 2024 ja koulutus käynnistyy tammikuussa 2025, jonka jälkeen sitä on tarkoitus toistaa vuosittain. Koulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia menestyksekkäästi sähköalan erilaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Opinnot voi suunnata joko uusiutuvan energiantuotannon hankekehitykseen ja johtamiseen tai alan keskeisten teknologioiden syvällisempään tuntemukseen. Tavoitteena on, että ensimmäiset ylemmät AMK-insinöörit valmistuvat ohjelmasta vuoden 2026 loppupuolella.

Tavoitteena koulutuksen strateginen vaikuttavuus

Puhtaan energian investointien merkitys korostuu näinä aikoina, jolloin on meneillään geopoliittisen vastakkainasettelun aikaansaama epävarmuus fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta. Myös poliittinen tahto torjua ilmastonmuutosta kiihdyttää energiamurrosta. Edellä mainittu haastaa perinteistä huoltovarmuusajattelua ja laajentaa käsitystä puhtaan energian tuotannon merkityksestä energiaturvallisuudessa. Osaamisen lisäksi korkean teknologian komponenttien saatavuuden merkitys kasvaa, koska niitä tarvitaan erityisesti aurinkoenergian tuottamiseen sekä sähkön varastointiin käytettävissä akkuteknologioissa. Huolenaiheita riittää siis entistä enemmän myös teknologian valmistuksessa sekä energian siirrossa ja varastoinnissa.

Sähkön roolin kasvaessa energiajärjestelmissä on tarpeen parantaa kyberturvallisuutta ja myös tasapainottaa tuotannon ja kulutuksen suhdetta. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) suosittaa, että kaikki maat arvioivat, miten ne voivat hyödyntää uuden energiatalouden tarjoamia mahdollisuuksia, huomioiden omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä määrittäen näiden perusteella teollisuuspoliittiset strategiansa.

Koulutuksen vaikuttavuutta vastaamaan energiamurroksen haasteisiin voidaan parantaa joustavilla verkko- ja mikrokoulutuksilla, jotka mahdollistavat ajankohtaisen tiedon saamisen ja jatkuvan oppimisen. Käytännön harjoittelu yhdistettynä täydentävään koulutukseen antaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa työelämässä, mikä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Koulutusten tulisi keskittyä erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alueisiin, jotta osaamisvajeet täytetään tehokkaasti. Tiivis yhteistyö korkeakoulujen ja teollisuuden välillä auttaa kehittämään ohjelmia, jotka vastaavat markkinoiden tarpeita. Lisäksi koulutusohjelmien vaikuttavuutta tulisi arvioida säännöllisesti palautteen ja mittareiden avulla, jotta voidaan varmistaa niiden tuottavan lisäarvoa opiskelijoille ja yhteiskunnalle.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS