Retkeilijöitä luonnossa

Kestävää liiketoimintaa ja hyvinvointia luonnosta

Kirjoittaja: Satu Välijärvi.

Luonto hyvinvoinnin lähteenä on Covid-19-pandemian ja hyvän marja- ja sienisadon myötä noussut keskustelunaiheeksi mediassa ja etäkahvitauoilla. Jaamme luontokokemuksiamme ja pidämme ehkä itsestään selvänä, että ”kaikki” ymmärtävät, mikä merkitys luonnossa liikkumisella on hyvinvoinnillemme.

Tosiasiassa meitä on moneksi, eikä kokemus luonnon elvyttävistä vaikutuksista ole yksilötasolle mentäessä tietenkään itsestäänselvyys. Ihmisellä voi olla luontoon liittyviä pelkoja, jollekin luontokohteet ovat vaikeasti saavutettavissa ja jotkut vain kokevat olonsa paremmaksi kotisohvalla kirja kädessä huopaan kääriytyneenä kuin metsässä.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia käsittelevä tutkimus on kuitenkin monin tavoin osoittanut, miten toiminta luonnossa ja luontoon liittyvät asiat tukevat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kognitiivisia toimintoja. Tutkimuksissa on selvitetty jopa sisätiloissa koettujen luontokokemusten, esimerkiksi ikkunasta avautuvan luontonäkymän ja luontovideoiden merkitystä, ja niilläkin on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Luonnon hyviä vaikutuksia voi siis tuoda kotisohvallekin. (Ks. GC Finland: Vaikuttavuustutkimusta, GC Finland: Vaikuttavuus, Lipponen 2019, 96–97.)

Luontoperustaiset hyvinvointipalvelut

Green care on jo monelle tuttu käsite. Green care Finland ry:n mukaan se on ”luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.” Toiminta on tavoitteellista, vastuullista ja ammatillista, ja erilaisia luonto- ja eläinavusteisuuden menetelmiä käytetään monipuolisesti palveluntarjoajan osaamisen ja koulutuksen sekä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. (GC Finland: Mitä on Green care?)

Green care -toiminta tapahtuu tyypillisesti luontoympäristössä tai maatilalla, mutta sitä voidaan toteuttaa kaupunkipuistoissa tai sisätiloissakin, jonne luontoa voidaan viedä heidän luo, jotka eivät itse voi mennä luontoympäristöön. Olennaista toiminnassa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja omakohtaisiin luontokokemuksiin. (GC Finland: Mitä on Green care?)

Green carea yleisemmin voidaan puhua luontoperustaisista palveluista, mikä kattaa sellaistenkin palveluntarjoajien tuottamat palvelut, joilla ei esimerkiksi ole Green care -peruskoulutusta tai -sertifiointia, mutta jotka tarjoavat luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä palveluja vaikkapa osana maatilamatkailua tai psykoterapiapalvelua.

Luontoperustaisia hyvinvointipalveluja on kehitetty useissa hankkeissa, joissa tavoitteena on ammatillistaa toimialaa ja jakaa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja siitä, millaista on vastuullinen, turvallinen ja laadukas luontoperustainen hyvinvointipalvelu. Usein näitä palveluja tarjoavat yritykset ovat maaseudulla toimivia pienyrityksiä tai palveluja tuotetaan sivuelinkeinona maatiloilla. Esimerkiksi monella hevos- tai lammastilalla voi olla hyvät lähtökohdat eläinavusteisten palvelujen tarjoamiseen, ja on tärkeää, että yrittäjät saavat ohjausta ja tukea laadukkaiden ja turvallisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Useilla hankkeilla onkin lisätty tietoa siitä, mitä hyvä luontoperustainen hyvinvointipalvelu edellyttää ja tuettu yrityksiä palvelujen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamisessa. (Esim. Enlund ym. 2018, Pylkkänen & Skyttä 2016, Santala ym. 2019.)

Pohjoismaista yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi

Nordic NaBS – New Nordic Nature Based Service Models – on Interreg Pohjoisen rahoittama ja Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jota toteuttavat lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto. Hankkeeseen osallistuu myös norjalaisia kumppaneita. Nordic NaBS tukee yrittäjiä pohjoisen olosuhteisiin soveltuvien luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä yrittäjien sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatustoimijoiden kanssa. Suomessa hanke toimii Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, ja Ruotsissa hankealue on Norrbotten ja osa Västerbottenia.

Pohjoismaisuus tuo Nordic NaBSiin tärkeän lisäulottuvuuden. Yhteinen lähtökohtamme on, että pohjoiselle ihmiselle luonnon merkitys on edelleen suuri. Opimme toisiltamme, miten ymmärrys luonnon hyvinvointivaikutuksista on vaikuttanut esimerkiksi eri maiden sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan palveluiden sisältöön tai miten luontoperustaisten palvelujen laatu käsitetään ja miten sitä kehitetään. Jaamme hyviä käytäntöjä, ja selvitämme keinoja soveltaa niitä eri maissa.
Hyvä esimerkki on norjalainen Inn på Tunet, johon pääsimme tutustumaan Nordic NaBSin työpajamatkalla Mo i Ranaan lokakuussa 2019. Hoivamaatilatoiminnalla on Norjassa pitkät perinteet, ja sitä kehitetään muun muassa Inn på Tunet -yhteistyöllä. Kyse on osuuskuntamallisesta yhteistyöstä, joka kehittää toiminnan laatua ja yhteisiä pelisääntöjä ja konkreettisesti tukee maatiloja julkisen sektorin asiakkaiden löytämisessä ja palvelujen hinnoittelussa, markkinoinnissa ja laskutuksessa. (Ks. Inn på Tunet Norge, Lindstrøm 2019.)

Voisiko vastaavaa toimintamallia kehittää Suomessa tukemaan alan yrittäjyyttä ja Green care -periaatteiden juurruttamista luontoperustaisiin hyvinvointipalveluihin? Olisiko tällä tavoin koordinoitua toimintaa helpompi tuoda osaksi julkisia sote-palveluja ja näin saada luontoon perustuvat palvelut uusien asiakkaiden saataville ja valittavaksi? Esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria tai mielenterveyskuntoutujia luontoympäristö tai eläinten hoitaminen voi auttaa avautumaan vaikeista asioistaan paremmin kuin keskustelu terapeutin kanssa sisätiloissa. Monet Nordic NaBSissakin kuullut kokemukset kertovat vaikkapa muistisairaista vanhuksista, joiden mieliin maatilalla työskentely on tuonut vahvoja muistoja ja taitoja, joiden oli luultu jo unohtuneen.

Mitä olemme oppineet

Työn taustaksi Nordic NaBSissa on tehty selvitys pohjoismaisista luontoperustaisista palvelumalleista ja palvelujen mahdollisuuksista ja haasteista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Selvityksen mukaan yrittäjät kokevat tärkeiksi kehittämiskohteiksi esimerkiksi palvelujen hinnoittelun ja markkinoinnin sekä yhteistyön rakentamisen julkisen sektorin asiakastahojen kanssa. Tässä tärkeää osaamista on hankintakäytäntöjen ymmärtäminen, sopimusasiat ja sote-alan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät viranomaiskäytännöt. Yrittäjät kaipaavat myös yhteistyötä ja kokemusten jakamista muiden yrittäjien kanssa. Tärkeäksi koetaan hankkeen mahdollisuudet jakaa tietoa luontoperustaisista palveluista suurelle yleisölle ja ennen kaikkea potentiaalisille asiakastahoille ja päättäjille. (Ks. Nordic NaBS Materiaaleja.)

Nordic NaBSin työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa on syntynyt hienoja kohtaamisia ja kuultu kokemuksia siitä, mitä vaikutuksia toiminnalla luontoympäristössä tai eläinten kanssa on asiakkaille ollut. Uskomme, että nämä kohtaamiset ja kokemusten jakamiset rohkaisevat sekä yrittäjiä että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan käytännön tekijöitä ja päättäjiä kehittämään yhdessä palveluja ja yhteistyötä. Käytännön esimerkkejä tästä on jo nähty, kun hankkeen tilaisuudet ovat saaneet kuntien edustajia innostumaan ja viemään eteenpäin luontoalan yritysten, maatilojen ja kuntapalvelujen yhteistyötä.

Tärkeä toimintamuoto NaBSissa on palvelujen pilotointi, jossa yrittäjät saavat kokemusta palvelujen muotoilusta, sopimusten teosta ja palvelun käytännön toteutuksesta. Palveluja testaavat asiakkaat pääsevät kokeilemaan ja palautteensa kautta kehittämään palveluja yhdessä yritysten kanssa. Pilotoinneista kootaan asiakaspalautetta, ja niin asiakastahon, yrityksen kuin hankkeenkin edustajat dokumentoivat kokemuksensa ja tekevät kehittämisehdotuksia palvelun ja yhteistyön kehittämiseksi. Hanke tukee pilotointiin osallistuvia yrityksiä myös rahallisesti. Tärkein tavoite on, että pilotoinneissa syntyvän yhteistyön pohjalta yritys ja asiakastaho jatkaisivat yhteistyötä myös hankkeen jälkeen.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen ytimessä

Kun laitetaan yhteen luonto, hyvinvointi, pienyrittäjyys, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kasvatus, syntyy kokonaisuus, jossa mukana ovat kaikki kestävän kehityksen näkökulmat: ympäristö, talous ja sosiaalinen kestävyys. Nordic NaBSissa pohjoismainen näkökulma tuo esiin myös kulttuurisen kestävyyden. Pohjoismaisissa kulttuureissamme ja yhteiskunnissamme on paljon luontosuhdetta ylläpitäneitä tekijöitä, kuten jokaisenoikeudet ja vahvana säilynyt tapa liikkua luonnossa ja hyödyntää sen antimia. Maissamme on laajoja harvaan asuttuja alueita, kuntakeskukset ja kaupungitkin ovat metsien ja soiden ympäröimiä ja luontoon on suhteellisen helppo päästä.

Paljon luontoymmärrystä on Pohjoismaissakin kadonnut, mutta vahva ja kasvava kiinnostus luonnon hyvinvointivaikutuksiin ja niitä hyödyntäviin palveluihin osoittaa, että peliä ei ole menetetty. Luontoperustaisia hyvinvointipalveluja voidaan ja kannattaa kehittää kaikkialla, mutta ehkä pohjoisten alueiden ihmisten ”arkinen luonnonläheisyys” ja nuorempi kaupungistuminen tekevät luontoperustaisten palvelujen kehittämisen, käytön ja niiden hyödyn perustelemisen helpommaksi.

Sosiaalista kestävyyttä luontoperustaisten hyvinvointipalvelujen ja niiden tunnettuuden ja saatavuuden vahvistaminen edistävät monin tavoin. Luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvointi, pienyrittäjyys erityisesti maaseudulla, yritysten, julkissektorin ja yhdistysten yhteistyö laadukkaiden palvelujen kehittämiseksi ja palvelujen saatavuus niin erityisryhmille, heikossa työmarkkina-asemassa oleville kuin työuupuneillekin ovat kaikki sosiaalisen kestävän kehityksen ytimessä. Palvelujen käyttäjille luontoperustaiset hyvinvointipalvelut tuovat tukea kuntoutumiseen ja paranemiseen ja tarjoavat mahdollisuuksia virkistymiseen, osallistumiseen, voimaantumiseen ja yhdessä kokemiseen sekä turvan ja hyväksynnän tunteisiin (Vrt. THL Sosiaalisesti kestävä kehitys, STM 2020.).

 

Kirjoittajat

Satu Välijärvi, YTM, FM, projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala, satu.valijarvi(at)oamk.fi


Enlund L., Hökkä M., Iijolainen M., Jaakonaho A., Kantanen M., Kihlström-Lehtonen H., Leskinen M., Matikainen L., Mynttinen R., Mäkitalo T., Mäntymaa S., Piirainen A., Ruoho J., Santala K., Sipola R., Suomi A., Vinblad S. & Vänskä K. 2018: Green Care Pro: Koulutusmalli yhdenmukaisen Green Care -osaamisen tuottamiseksi. Iijolainen M., Sipola R. & Vinblad S. (toim.)., Lapin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-245-7 Viitattu 19.8.2020.

GC Finland: Mitä on Green care? https://www.gcfinland.fi/green-care-/ Viitattu 19.8.2020.

GC Finland: Vaikuttavuus https://www.gcfinland.fi/aineistot/vaikuttavuus/ Viitattu 19.8.2020.

GC Finland: Vaikuttavuustutkimusta. Green Care Finland. https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/ Viitattu 20.8.2020.

Inn på Tunet Norge www.innpatunet.no Viitattu 21.8.2020.

Lindstrøm, Hege 2019: Inn på tunet (Green Care), esitys työpajassa. https://nordicnabs.com/wp-content/uploads/2019/11/Green-care-Hege-Lindstr%C3%B8m-Mo-i-Rana-08.10.19-english.pdf Viitattu 21.8.2020.

Lipponen, Maija 2019: Luonto tekee hyvää – entä digiluonto? Teoksessa Ylilauri, Martta & Yli-Viikari Anja (toim.): Kohti luonnollista hyvinvointia. Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen, 94–102. Levón-instituutin julkaisuja, 143. Vaasan yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-861-0 Viitattu 19.8.2020.

Nordic NaBS Materiaaleja 2020: https://www.nordicnabs.com/materiaalia/, Raportteja ja selvityksiä. Viitattu 21.8.2020.

Pylkkänen P., Skyttä T. 2016: Tienviittoja hoivamaatilatoimintaan. Pylkkänen P. & Skyttä T. (toim.), D: Vapaamuotoisia julkaisuja – Free-From Publications 87, Mikkelin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-584-5 Viitattu 19.8.2020.

Santala K., Jokela L., Välimaa L., Huhta E., Uusitalo M., Tuulentie S., Nivala V., Hallikainen V., Kelloniemi K. & Matero S. 2019: Yhteinen luonto kotouttaa. Jokela L. & Uusitalo M. (toim.)., Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset, Lapin ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-306-5 Viitattu 19.8.2020.

STM 2010: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3106-0 Viitattu 21.8.2020.

THL Sosiaalisesti kestävä kehitys https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/tavoitteet/sosiaalisesti-kestava-kehitys Viitattu 21.8.2020.

Luontovoiman palveluita kehitetään vauhdikkaasti Satakunnassa 

Kirjoittaja: Jaana Ruoho. Kuva: Susanna Uolia.

Green Care on luonnon hyvinvointivaikutusten tavoitteellista hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomessa Green Care -toiminta jaetaan luontovoiman ja luontohoivan palveluihin ja niille voi hakea laatumerkit. Toiminta voi olla tavoitteellista virkistykseen ja voimaantumiseen tähtäävää (luontovoima) tai hoitoon ja kuntoutukseen tähtäävää sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvaa luontolähtöistä toimintaa (luontohoiva). Kaikki Green Care -palvelut ovat aina vastuullisesti ja ammatillisesti tuotettuja. (GC Finland ry.) Viime vuosina tieto luonnon hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt (mm. Soini 2014; Yli-Viikari 2011, 2016) ja Green Care-palvelutarjonta ja alan yrittäjyys ovat lisääntyneet.

Suomessa Green Care -toimintaa on kehitetty sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti hankkeiden avulla, näin myös Satakunnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän Green Care -hankkeissa on määrätietoisesti edistetty erityisesti luontovoiman yrittäjien verkostojen syntymistä ja yhteistyötä, tiedotettu aiheesta ja kannustettu alan yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa. Hankkeissa on myös tunnistettu alan toimijoiden osaamistarpeet ja kehitetty matkailun koulutusohjelmaan Green Care –  Luonnosta hyvinvointipalveluja –niminen opintojakso. Tätä tarjotaan täydennyskoulutuksena avoimen ammattikorkeakoulun kautta johdantona Green Care -palveluiden tuottamiseksi. (Iijolainen & Ruoho 2014.)

Kehittyvät Green Caren liiketoimintamahdollisuudet Satakunnassa

Satakunnassa matkailualan yrittäjät ovat tunnistaneet luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja siten luontovoiman palveluiden kehittäminen on edistynyt nopeasti. Satakunnassa laajat metsäalueet ja eri vesistötyypit tarjoavat hyvän toimintaympäristön, minkä lisäksi yrittäjillä on osaamista ja kiinnostusta tuottaa luontovoiman palveluita vapaa-ajan virkistys- ja matkailupalveluiden yhteydessä.

Asiakkaina yrittäjät näkevät tyhy-ryhmät, hyvinvoinnistaan kiinnostuneet yksittäiset henkilöt ja ryhmämatkailijat. Satakunnan luontovoiman palvelut nojaavat vahvasti metsään ja vesistöihin. Ohjatut rauhoittumiseen ja läsnäoloon keskittyvät palvelut voivat kuljettaa asiakkaat vaikkapa metsään hyvinvointipoluille elpymään. Luontovoiman palvelut ovat moninaiset ja Satakunnassa tarjontaa kuuluvat myös esimerkiksi metsäkuntosali, luontojooga ja hevosavusteinen mindfulness.

Satakuntalaisia luontovoiman yrittäjiä yhdistää vahva luontosuhde, osaaminen ja vahva halu ohjata asiakkaita luonnon hyvinvointivaikutusten pariin. Tärkeitä ovat myös arvot, joiden mukaan he toimivat.  Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin yrittäjien välistä yhteistyötä, vahvan konseptin luomista luontovoiman palveluiden ympärille, panostusta asiakasta kiinnostaviin selkeisiin ja helposti ostettaviin hyvinvointituotteisiin sekä myyntiin.

Satakuntalaisia luontovoiman yrittäjiä yhdistää vahva luontosuhde.

Osaamista tarvitaan erityisesti liiketoiminnan määrätietoisessa kehittämisessä kohti kasvua, kuitenkin vastuullisesti ja yrittäjien oman arvopohjan mukaisesti. Myös miten kysymys on tärkeä, mikä tarkoittaa sitä, että yrittäjien tulee tuntea luonnon hyvinvointivaikutukset, ja se, miten hyvinvointivaikutusten syntyminen mahdollistetaan asiakkaalle.

Luontovoiman palveluiden kehittämistyö otti Satakunnassa merkittävän harppauksen eteenpäin maaliskuussa 2017, kun maaseuturahaston rahoitus saatiin yritysryhmähankkeelle, jossa neljä maaseutumatkailualan yrittäjää kehittää luontovoiman palveluita yhdessä. Hankkeen päätyttyä yritysryhmällä on laadukkaita luontovoiman palveluita yhteisen konseptin alla. Palveluita on myyty ja niille on löytynyt uusia asiakaskohderyhmiä. Lisäksi yrittäjien ammatillinen osaaminen on kasvanut hankkeen aikana erilaisten täydennyskoulutusten kautta. (Ruoho 2017.)

Yritysryhmähanke on erinomainen liiketoiminnan rahoittamisen työkalu. Yrittäjät sijoittavat hankkeeseen omaa rahaa 25% ja he suunnittelevat sekä yhteiset että yrityskohtaiset toimenpiteet itse. Siten yrittäjät ovat hankkeessa aidosti pääosassa ja kehittämistyöllä on parhaat mahdolliset mahdollisuudet tuottaa hyviä tuloksia. SAMKin käynnissä olevan Green Care- hankkeen tavoitteena on koota alan yritysryhmiä ja hakea niille hankerahoitusta toiminnan kehittämistä varten (www.gcsatakuntasamk.fi). Lisäksi SAMK koordinoi rahoituksen saaneita Green Care -yritysryhmähankkeita.

Kirjoittaja

Jaana Ruoho, KTM, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, jaana.ruoho(at)samk.fi

GC Finland ry. Verkkosivut saatavilla www.gcfinland.fi

Iijolainen, M. & Ruoho, J. 2014. Luonto ja hyvinvointi yrittäjyyden mahdollisuutena: Green Care Satakunnassa. SAMK-Raportit.

Ruoho, J. 2017. SAMK vauhdittaa matkailun yritysryhmiä – ensimmäinen Merikarvialle. Saatavilla http://www.samk.fi/uutiset/samk-vauhdittaa-matkailun-yritysryhmia-ensimmainen-merikarvialle/

Soini, K. 2014. Green Care-toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohdat. Teoksessa: K. Soini (toim.) Luonnosta hoivaa ja voimaa: Miten arvioida Green Care-toiminnan vaikuttavuutta. MTT, Jokioinen.

Yli-Viikari, A. 2011. Luonnon vaikutukset hyvinvointiin. Artikkeli. MTT/Careva-hanke. Saatavilla http://www.vihreaveraja.fi/@Bin/220277/luonnon+vaikutukset+hyvinvointiin.pdf

Yli-Viikari, A. 2016. Green Care –luonnosta hoivaa ja voimaa! Esitys. Luonnonvarakeskus. Saatavilla http://www.helsinki.fi/ruralia/materiaalit/Greencare27092016/Anja%20Yli-Viikari.pdf

Kuntoutujan polku palvelukodista farmille

Kotilo ry. on Savonlinnassa toimiva yhdistys, joka tarjoaa sosiaalipsykiatrista kuntoutusta ja asumispalvelua 35 mielenterveyskuntoutujalle. Yksikköinä ovat 26-paikkainen kuntoutuskoti Kotilo ja 7-paikkainen kuntoutumiskoti Erika, jonka yhteydessä toimii 3-paikkainen ryhmäkoti. Lisäksi yhdistyksellä on harraste-, ryhmä- ja työtoimintaa tarjoava päiväkeskus Touhula sekä Klubitalo-toimintaa omassa yksikössään LinnaKlubilla.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sekä Etelä-Savon hoiva- ja maatilayrittäjien kanssa kehittänyt vuonna 2014 käynnistyneen ja Euroopan Unionin Sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman Hoivafarmi-hankkeen avulla maatiloilla toteutettavaa erityisryhmien päivä- ja työtoimintaa. Hoivafarmia ovat edeltäneet esiselvitys green care -palvelutoiminnan mahdollisuuksista Etelä-Savossa sekä luontolähtöisiä palvelukonsepteja ja verkostoja kehittänyt Luontohoiva-hanke.

Lokakuun 2016 loppuun saakka kestävän kehittämistyön tavoitteena on tarjota alueen sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköille sekä alan palvelutoimintaa suunnitteleville tai jo toteuttaville maatiloille välineitä luontoympäristöjen ja -elementtien hyödyntämiseksi ammatillisesti ohjatussa kuntoutus-, kasvatus-, hoito- ja hoivatyössä. Kehittämisajatuksia on saatu edeltävistä hankkeista, eurooppalaisen hoivamaatalouden (social farming, care farming) pitkästä perinteestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, jotka vakuuttivat maatilojen potentiaalista kuntouttavan ja hyvinvointia edistävän luontolähtöisen toiminnan monipuolisina toteutusympäristöinä.

Kuntoutumispolulle terapeuttisen pihan kautta

Kotilo on ollut mukana monitoimijaisessa luonto- ja farmitoiminnan kehittämisessä usean vuoden ajan. Yhdistyksen osallistumista kehittämistyöhön kannusti aikanaan Luontohoiva-hankkeessa tehty vaikuttavuustutkimus sekä saatavilla oleva tutkimustieto luontoympäristöjen rauhoittavista ja toisaalta aktivoivista vaikutuksista (Yli-Viikari 2011, Rappe 2003).

Kehittämistyön alkuvaiheessa Kotilon henkilökuntaa osallistui koulutuksiin, joissa perehdyttiin green care -ajatteluun, verkostoiduttiin alueen muiden palvelutuottajien kanssa sekä tehtiin opintomatkoja suomalaisiin ja kansainvälisiin kohteisiin, kuten luontolähtöisiä palveluja tarjoaviin palvelu- ja hoivakoteihin, maatiloille sekä puutarha- ja eläinavusteista päivätoimintaa tarjoaviin toimintakeskuksiin.

Koulutuksen ja verkostoitumisen rinnalla Kotilossa käynnistettiin pihasuunnitteluprojekti, johon hanke tarjosi asiantuntija-apua. Kehittämistyön tuotoksena pihalle rakennettiin kasvihuone, laaja kukka- ja pensasalue sekä lisättiin pihan viihtyisyyttä. Kasvihuoneen kasvien ja kukkien taimikasvatus on osa yksikön päivätoimintaa ja alkaa jo keväällä. Piha on puolestaan kesäisin suosittu oleskelupaikka.

kuva 1
Kuva 1. Pihaa vasta kunnostetaan.

Pihan varustamisen lisäksi Kotilon toimintaan lisättiin erilaisia luontoretkiä, ja Luontohoiva-projektin myötä verkostoiduttiin toisen kuntoutumiskodin kanssa. Verkostoituminen toteutui muun muassa kesäretkinä maaseudulla sijaitsevaan kuntoutumiskotiin.

Asiakasvaikutusten arviointi osa kehittämistyötä

Kehittämistyön rinnalla toteutettiin asiakasvaikutusten arviointia, jonka tarkoituksena oli tehdä näkyväksi toiminnan mahdollisesti aikaansaamia muutoksia asiakkaiden toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa. Asiakasvaikutustutkimus osoitti luontolähtöisen toiminnan lisänneen aktiivisuutta asukkaiden parissa. Yksi tutkimukseen haastateltu työntekijä kuvasi muutosta seuraavasti:

”Ja se, että kuinka on kunto kasvanut ja ehkä se ihminen, jonka itsetunto on ollut aika nollassa, niin sit, kun huomataan metsässä, että sä pysyt kaikkien muitten perässä, ja että sä et ookaan se, jota joutuu aina auttamaan, niin se oli sellainen ihana hetki.”

Asiakashaastatteluissa tuli esiin tekijöitä, jotka mahdollistavat onnistuneen luontokokemuksen. Esiin nousivat kiireettömyys sekä ohjaajan taidot ja varmuus, jotka synnyttävät turvallisuuden tunteen. Kannustus ja asiakkaiden toimintakyvyn tuntemus koettiin niin ikään tärkeiksi tekijöiksi. Ohjaajalta odotettiin aitoutta, omaa motivaatiota ja innostuneisuutta. Parhaita kokemuksia luontotoiminnasta olivat itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset ja omaehtoinen toiminta. Luonnossa koettu esteettisyys ja lumoutuminen koettiin rauhoittaviksi ja mielialaa nostaviksi elementeiksi. Haastatteluissa esiin nousivat myös luontoympäristöt, jotka virittivät muistoja. Tällaisia olivat esimerkiksi vanhat hirsiseinät ja rakennukset. Asiakkaiden havaintoihin kuuluivat myös luonnossa koettu yhteisöllisyys ja ylipäätään myönteinen yhdessä oleminen. Luontolähtöisen toiminnan rauhoittavia vaikutuksia kuvasi yksi asiakas seuraavasti:

”Voi hetkeks unohtaa hölyn pölyn ajatukset ja keskittyy tekemään jotakin, se rauhoittaa. Vaikuttaa positiivisesti.

Haastattelut osoittivat luontolähtöisen toiminnan onnistumisen edellytyksiksi vastuullisen työskentelyn ja sitoutumisen. Mikäli ammatillista luontolähtöistä toimintaa, esimerkiksi ohjattua puutarhatoimintaa, aiotaan toteuttaa tavoitteellisesti kuntoutumisen tukena, työskentelyn tavoitteet ja sisällöt tulisi kirjata asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan. Työtehtävät tulee myös suunnitella kunkin toimintakyvyn mukaisesti ja niihin sitoutua pitkäjänteisesti. Esimerkiksi puutarhatoiminnassa ihanteellisena vähimmäiskestona kuntouttavalle toiminnalle on kasvukausi, jolloin pääsee näkemään kasvien elinkaaren (Nikkilä 2003, 30).

Farmilta uusia kuntoutusmahdollisuuksia

Luontohoiva-hankkeen aikana vahvistuneen puutarhatoiminnan jatkoksi Kotilo lähti mukaan Hoivafarmi-hankkeeseen. Tavoitteena oli kehittää maatilalla toteutettavasta kuntouttavasta päivätoiminnasta palvelutuote. Maatilalle tehdyn tutustumiskäynnin jälkeen säännölliseen maatilatoimintaan ilmoittautui kolme kuntoutujaa. Kuntouttavan päivätoiminnan lisäksi toiseksi palvelukonseptiksi muotoutui ryhmien maatilalle tekemät päiväretket. Päiväretkiä tehdään myös Klubitalolta, joka on osa Kotilon toimintaa.

Päivätoimintakonseptia on kehitetty yhteistyössä Kotilon työntekijöiden ja asiakkaiden, tilan omistajien sekä Hoivafarmin hanketyöntekijöiden kanssa. Ammatilliseen green care -toimintaan pohjautuvan päivätoiminnan perustana ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioiva kuntouttava ja tavoitteellinen työskentely. Käytännössä tämä on edellyttänyt muun muassa ohjausvastuiden määrittelyä tilanomistajien ja maatilalla ohjaustyöhön osallistuvien Kotilon työntekijöiden kesken, strukturoidun päiväohjelman rakentamista, työskentelyn kuntoutuksellisten tavoitteiden näkyväksi tekemistä sekä palvelun hinnoittelua.

Maatila tarjoaa normaaleja maatilan arkeen ja vuodenkiertoon liittyviä työtehtäviä, jotka asiakas voi kokea merkityksellisiksi ja motivoiviksi. Maatilapäivä jäsentää ja monipuolistaa arkea, ja kokemuksellisuus kannustaa aktiiviseen osallistumiseen. Yhdessä nämä voivat tukea asiakkaan kuntoutumista ja arjen mielekkyyttä (Suomi ym. 2016).

Ensimmäisen toimintakesän ja -syksyn jälkeen tehdyt työntekijähaastattelut toivat esiin alustavia havaintoja maatilatyöskentelystä kolmen asiakkaan kohdalla. Kaksi yksikön työntekijää kertoivat havainneensa erityisesti yhden asiakkaan kohdalla itseluottamuksen ja tunteiden hallinnan vahvistumista. Haastateltu työntekijä kiteytti maatilapäivien tarjoaman yhteisöllisyyden ja toiminnallisuuden seuraavasti:

”Kaikki pääsee mukaan ja tasa-arvo näkyy, kaikille tarjotaan samanlaisia töitä, sekin lisää itsetuntoa. Kaikki tehdään samaa. Tehtävät eivät ole niin äärettömän vaikeita. Pystytään samaan kuin muut. Siitä tulee itseluottamusta.”

 

kuva 2
Kuva 2. Opintokäynti belgialaisella hoivafarmilla, jolta haettu oppia tuotekehitystyöhön.

Green Care brändiksi Kotilolle

Kotilo on kehittänyt luontolähtöistä toimintaansa pian viiden vuoden ajan. Luontolähtöisyys antaa lisäarvoa toiminnan laatuun. Ammatillisen ja tavoitteellisen green care -toiminnan kehittämiseksi maassamme käynnistyi vuonna 2015 valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on tukea alueellisten green care -hankkeiden verkostoitumista, jakaa alan tietämystä ja määritellä vuoteen 2020 ulottuva green care -strategia (Green Care -kehittämistoiminta… 2016).

Koordinaatiohanke on lähtenyt konkretisoimaan green care -brändiä muun muassa kehittämällä laatumerkkiä ammatillista luontolähtöistä toimintaa toteuttaville alan yrittäjille ja muille palveluntuottajille. Laatumerkkityötä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laatumerkin saadakseen palveluntuottajan tulee osoittaa tarjoamansa luontolähtöisen palvelun lähtökohdat, tavoitteet, sisällöt ja keskeiset green care -laadunhallinnan välineet, kuten turvallisuus- ja omavalvontasuunnitelma (Green care -palveluja koskeva laatumerkkityö käynnistynyt 2016).

Tässä artikkelissa kuvattu kehittämistarina on esimerkki TKI-toiminnan ja palveluja tarjoavien tahojen yhteistyöstä, josta syntyy uusia toimintamalleja, asiakastyön menetelmiä ja palveluja hyvinvointialalle. Kotilon tavoitteena on hankkia jatkossa green care -laatustandardi, joka koetaan kilpailutekijänä tarjottaessa sosiaalipsykiatrista kuntoutusta ja asumispalveluja. Luontolähtöisestä toiminnasta on tullut kehittämistyön myötä pysyvä osa Kotilon toimintaa.

Artikkelin kuvat: Johanna Hirvonen

Kirjoittajat

Johanna Hirvonen, yliopettaja, FT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, johanna.hirvonen(at)mamk.fi
Leena Uosukainen, yliopettaja, KT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, leena.uosukainen(at)mamk.fi

Green Care -kehittämistoiminta saa tuekseen koordinaatiohankkeen. 2016. WWW-dokumentti www.gcfinland.fi/file/original/922352?contentId=922352&v=1450433483000. Luettu 4.4.2016.

Green Care -palveluja koskeva laatumerkkityö käynnistynyt 2016. Tiedote. WWW-dokumentti www.gcfinland.fi/file/original/921705?contentId=921705&v=1449814278000. Päivitetty 25.11.2015. Luettu 4.4.2016.

Nikkilä, K. (2003). Puutarhaterapiaopas. Puutarhaterapia – opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi.

Rappe, E. (2003). Puisto, puutarha ja koettu hyvinvointi. Teoksessa E. Rappe, E. Linden & T. Koivunen (toim.) Puisto, puutarha ja hyvinvointi. Viherympäristöliitto.

Suomi, A., Juusola, M. & Anundi, E. (2016). Vihreä hoiva ja voima. Terapia- ja valmennuskeskus Helsingin Majakka.

Yli-Viikari, A. (2011). Luonnon vaikutukset hyvinvointiin. Careva-hanke. PDF-dokumentti. portal.mtt.fi/portal/ page/portal/mtt/hankkeet/greencare/mita/vaikuttavuus/sitra3_0.pdf. Luettu 4.4.2016.