Työelämälähtöisyys insinöörikoulutuksen innoittajana Lapin ammattikorkeakoulussa

Kirjoittajat: Katri Hendriksson & Timo Kauppi.

Lapin ammattikorkeakoulun missiona on antaa korkeakouluopetusta, joka perustuu erityisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimustoimintaan. Lapin ammattikorkeakoulun arvojen mukaisesti koulutusorganisaatiossa toimitaan luottamuksen, ennakkoluulottomuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmista ja kehitetään jatkuvasti koulutusten sisältöjä vastaamaan työelämälähtöistä toimintaa. Lapin ammattikorkeakoulu on sitoutunut strategiassaan edistämään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. (Lapin AMK, 2020a.)

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuvat konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörit työllistyvät Meri-Lapin alueella esimerkiksi suuriin teollisuusyrityksiin, kuten Outokummun terästehdas, Stora Enson sellu- ja paperitehdas, Metsä Fibren sellutehdas tai Metsä Boardin kartonkitehdas. Insinöörien osaamista tarvitaan myös suunnittelutoimistoissa sekä asiantuntijatehtävissä.

Insinöörin toimenkuva

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2019 teemahaastattelu, jolla selvitettiin koulusta 2009–2016 valmistuneiden konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörien työllistymistilannetta ja työtehtäviä. Samansisältöinen teemahaastattelu tehtiin vuonna 2003-2008 valmistuneille insinööreille vuonna 2009.

Haastattelussa haluttiin selvittää Lapin AMK:sta valmistuneiden insinöörien työtehtäviä heti valmistumisen jälkeen sekä työuran kehittymistä. Teemahaastatteluissa insinöörejä haastateltiin puhelimitse, sähköpostitse sekä Webropol -kyselyn avulla. Kyselyn vastausprosentti oli n. 60 %. Annettujen vastausten perusteella työtehtävät jaettiin seuraaviin luokkiin: 1. ylemmät toimihenkilöt (YTH), 2. kunnossapidon työtehtävät, 3. suunnittelu, 4. asiantuntijatehtävät, 5. tuotannon työtehtävät, 6. opettajat sekä 7. tuotannon työntekijät. Kuvassa 1 on esitetty vastausten jakautuminen näihin luokkiin. Jakaumien perusteella suoraan tuotantoon liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet v. 2009 tehtyyn tutkimukseen verrattuna 8 %-yksikön verran ja puolestaan kunnossapitoon ja suunnitteluun liittyviin työtehtäviin työllistyminen on vähentynyt yhteensä 9 %-yksikköä. Suurin kasvu on ollut päällikkötason tehtävissä (YTH), joiden osuus on noussut 13 %. Tämä kertoo kehityksestä, jossa työnantajien arvostus ammattikorkeakouluopetusta kohtaan on vahvistunut. Perinteisesti päällikkötason työtehtävissä ovat toimineet diplomi-insinöörit.

Kuva 1. Vuosina 2003 – 2008 ja 2009 – 2016 valmistuneiden insinöörien työtehtävien jakauma.

Työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa

Kun jaetaan työtehtävät kolmeen luokkaan, on tulos se, että 47.4 % valmistuneista insinööreistä työskentelee esimiesasemassa, 47.4 % asiantuntijatehtävissä ja loput ovat työntekijätason tehtävissä. Kun tätä peilataan siihen mitä taitoja tuleville insinööreille tulisi opettaa on johtopäätös varsin yksinkertainen: esimiestaitoja, talouslaskentaa, luonnontieteitä, valmistusmenetelmiä ja -materiaaleja sekä koneenrakennusta ja koneautomaatiota. Tätä tietoa on hyödynnetty OPS 2021 työskentelyssä.

Haastateltavilta kysyttiin myös omia näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksesta ja sen hyödyllisyydestä omissa työtehtävissä. Vastaajien mielestä koulutuksen sisältö oli hyvää ja laadukasta. Yleisopinnot olivat antaneet paljon tarvittavaa perustietämystä. Kommenttien perusteella opetukseen kaivattiin käytännönläheisyyttä sekä työnsuunnitteluun liittyvien työkalujen läpikäyntiä.

Työelämätiedon hyödyntäminen rajoittuu muutamiin opintojaksoihin ja sitä pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän opetuksen sisällön suunnittelussa. Tässä haasteeksi nousevat opettajien työelämätuntemus ja -kontaktit. Lapin ammattikorkeakoulussa on aloitettu aktiivinen kehittäminen opettajien työelämälähtöisyyden kasvattamiseksi esimerkiksi järjestämällä opettajille ”TET” -jaksoja alueen yrityksiin. Opettajien ”TET” -jaksojen toteutuminen on artikkelia kirjoittaessa otettu kehityksen alle. Opettajien osallistuminen TKI – toimintaan parantaa myös näitä taitoja.

Tällä hetkellä Lapin AMK:ssa järjestetään jo viidettä kertaa konetekniikan opiskelijoille työelämälähtöistä opetusta yritysmaailmasta saatujen tapaustutkimus toimeksiantojen avulla. Näiden läpiviennissä opiskelijat oppivat ongelmanratkaisua, projektimaista työskentelyä, projektipäällikön tehtävien hoitamista, verkostoitumista sekä perehtyvät siihen, millaista opinnäytetyön tekeminen tulee raportoinnin osalta olemaan. Näiden lukukausiprojektien aiheita ovat olleet mm. ”Vesileikkausprosessin sivuvirtojen hyödyntäminen”, ”X6CrNi25‐21 teräksen korjaushitsauksen kehitysprojekti” ja ”Ultraäänikovuusmittauksen soveltaminen teräksen kenttäkovuusmittauksiin”. Työelämälähtöinen opiskelu on saanut opiskelijoilta hyvää palautetta ja kiitosta siitä, että käytännönläheisyyttä on lisätty koulutuksiin.

Työelämän tuomat haasteet ja tilastotiedosta pohjaa

Haastatteluissa kysyttiin myös kommentteja ja mielipiteitä koulutuksen tason vaikutuksesta työllistymiseen. Avoimia vastauksia ja kommentteja saatiin jonkin verran, jolloin pystyttiin analysoimaan sitä, minkä vuoksi vastavalmistuneet kone- ja tuotantotekniikan tai sähkötekniikan insinöörit eivät ole päätyneet koulutustaan vastaavaan työhön. Useimmissa kommenteissa tuli esille, että koulutuksen tasossa tai riittävyydessä ei ollut heikkouksia, mutta maailman tilanteen vuoksi työllistymissuunnitelmia oli ollut pakko muuttaa (Juntti, Toppila & Tyni 2019). Vuosina 2009-2016 Lapin AMKista valmistuneet insinöörit olivat sijoittuneet työelämässä ympäri Suomea ja työtehtävät olivat muuttuneet vuosien saatossa. Valmistuneita insinöörejä on päätynyt lukuisiin työtehtäviin kuten erilaisiksi päälliköiksi, vuorotyönjohtajiksi, tuotannon insinööreiksi tai suunnitteluinsinööreiksi. Lapin AMKista valmistuneet insinöörit saavat koulutuksessaan valmiudet toimia useissa erityyppisissä insinööriosaamista vaativissa tehtävissä ja pystyvät työskentelemään niin tuotannollisissa kuin myös suunnitteluun liittyvissä työtehtävissä.

Töissä.fi -sivustolle on kerätty laajaa tilastotietoa siitä millaisiin ammatteihin valmistuneet ovat sijoittuneet. Sivustolle tilastot on laadittu korkeakoulujen uraseurantakyselyiden pohjalta, jotka ovat toteutettu vuosina 2010-2019. Töissä.fi -sivustolta on nähtävissä, että AMK -opetusta on saatavilla 208 eri koulutusohjelmasta ja yliopisto -tasolla on valittavissa peräti 1082 eri pääainetta. (Töissä.fi 2019) Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa näistä 2018 AMK -tasoisista koulutusohjelmista peräti 25 (Lapin AMK 2020b). Kuvassa 2 nähdään hyvänä esimerkkinä konetekniikan insinööriksi valmistuneiden työelämäsijoittuminen tehtävän mukaan.

Kuva 2. Töissä.fi -sivuston konetekniikan insinöörin (AMK) valmistumisen jälkeinen sijoittuminen tehtävänimikkeen mukaan. (https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/insinoori-amk-konetekniikka)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta työuralle – yhteenveto

Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyn teemahaastattelun tulosten perusteella kone- ja tuotantotekniikan sekä sähkötekniikan koulutusohjelmista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet hyvin kansallisella tasolla sekä asiantuntija- että esimiestehtäviin. Insinöörien osaamista tarvitaan laajalla osaamiskentällä ja työtehtävät voivat vaihdella paljonkin.

Teemahaastattelun tavoitteena oli selvittää millaisiin työtehtäviin Lapin AMKista valmistuneet insinöörit ovat työllistyneet ja onko koulutus ollut heidän mielestään riittävää työssä tarvittavaa substanssia ajatellen.

Tulosten perusteella Lapin ammattikorkeakoulu tarjoaa laadukasta opetusta, josta saa hyvät valmiudet toimia työelämässä erilaisissa insinööritehtävissä. Lapin ammattikorkeakoulua pidettiin laadukkaana koulutusorganisaationa ja opiskelijat olivat mielestään saaneet hyviä työkaluja työelämässä selviämiseen. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi tunnistettiin opetuksen työelämälähtöisyyden lisääminen.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Ins. (YAMK), projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi
Timo Kauppi, IWE, IWI-C, TkL, yliopettaja, Lapin AMK, timo.kauppi(at)lapinamk.fi

Juntti, M., Toppila, R. & Tyni, S. 2019. Insinöörielämää kestävyyskriisin keskellä.

Lapin AMK. 2020a. Lapin ammattikorkeakoulun LUC visio 2030.

Lapin AMK. 2020b. AMK-tutkinnot, koulutusohjelmat hakijalle. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://www.lapinamk.fi/fi/Hakijalle/AMK-tutkinnot

Töissä.fi -sivusto. 2019. Millaisia mahdollisuuksia koulutukseni tarjoaa minulle? Korkeakoulujen uraseurantakyselyt 2010-2019. Haettu osoitteesta 10.9.2020 https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/