Syksyinen koivun oksa

Opetusmateriaalien tuottaminen yhteiskäyttöön – jaettu opettajuus

Kirjoittajat: Minna Palos & Nina Kokkonen.

1 Kiertotaloutta opetusmateriaaleihin ammattikorkeakoulujen voimin

Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanke edistää kestävyyttä ja kiertotaloutta ammattikorkeakouluissa. Yksi konkreettinen esimerkki ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta kestävästä ja kiertotaloutta edistävästä opetuksesta on opetusmateriaalien tuottaminen yhteiskäyttöön sekä pilotoinnit jaetusta opettajuudesta. Opetusmateriaalien tuottaminen yhteiskäyttöön edistää erityisesti sosiaalista kestävyyttä, kuten avoimuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia, henkilöstön osaamisen kehittämistä, oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemista, tasa-arvoa ja syrjinnän ehkäisyä.

KiertotalousAMK on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa on mukana yhteensä 19 suomalaista ammattikorkeakoulua. Hankkeen tavoitteena on integroida kiertotalous paremmin osaksi ammattikorkeakoulun opetus- ja ohjausmetodeja. Tämä tarkoittaa käytännössä kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaan ottamista osaksi TKI-toimintaa, opetusta ja ammattikorkeakoulujen strategiaa.

Kiertotalous käsitteenä on yleistynyt 2010-luvulla ja on erityisesti vaihtoehto fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvalle taloudelle. Siirtyminen perinteisestä kestämättömästä taloudesta kiertotalouteen on monitieteinen ja monialainen prosessi, joka vaatii laajaa yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa.

KiertotalousAMK-hankkeen toiminta ei ole rajautunut pelkästään opetus- ja ohjausmetodien uudistustyöhön. Hankkeessa on lähdetty tukemaan myös ammattikorkeakoulukampusten arjen kestäviä toimintatapoja kuten ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelmien laatimista ja uudistamista. Kestävän kehityksen ohjelmat ohjaavat usein kampusten näkyvää toimintaa, kuten kierrätystä, energiankäyttöä tai ruokailua ja niillä on tärkeä rooli kokonaiskuvassa. Uudistustyössä tehdään yhteistyötä myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kanssa.

Tässä artikkelissa keskitytään KiertotalousAMK-hankkeen toimenpidekokonaisuuteen, jossa tuotetaan oppimateriaaleja yhteiskäyttöön. Pohdimme, miten oppimateriaalien tuotantoprosessi on koettu. Teoriaksi olemme valinneet yhteisopettajuuden, sillä opetustilanteessa tämä sama jaetun opettajuuden ja eri asiantuntijoiden yhteistyö korostuvat hyvine puolineen sekä vaikeuksineen.

2 Oppimateriaalien tuotannon ja hyödyntämisen taustalla yhteisopettajuus

Malinen ja Palmu määrittelevät yhteisopettajuuden kahden tai useamman opettajan tasa-arvoiseksi yhteistyöksi, jossa he vastaavat yhdessä opiskelijaryhmän opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tässä artikkelissa keskitymme toisen opettajan oppimateriaalin laatimiseen toista opettajaa varten eli yhteistyöhön, jossa hyödynnetään molempien osaamista ja tämä toivottavasti kumuloituu opetustilanteessa.

Se, miten hyvin yhteisopetus tukee oppimista, riippuu kulloinkin käytettävien pedagogisten menetelmien sopivuudesta opiskelijoiden tarpeisiin. Oppimateriaalien yhteiskäytössä ja jakamisessa painottuu myös tämä, että oppimateriaali on vain pieni osa opetustilanteesta (Malinen & Palmu, 2017, 10).

Ongelmien ehkäisyn kannalta huolellinen ennakkosuunnittelu, säännöllinen keskustelu sekä käytänteiden jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat avainasemassa. Jaetun oppimateriaalin hyödyntämisessä ongelmana on, että käyttäjä ei välttämättä tunne materiaalin tuottajaa, pysty keskustelemaan ja suunnittelemaan opetusta tämän kanssa tai ymmärtäen, mikä on laatijan konteksti (Malinen & Palmu, 2017, 11).

Yhteisopettajuuden tulisi perustua vuorovaikutukseen. Tämä saattaa jaetun oppimateriaalin tuotannossa jäädä vähäiseksi, jollei yhteistyötä näiden kahden välillä ole jo muutenkin. Tärkeää on hiljaisen tiedon muuttuminen näkyväksi (Rytivaara ym., 2017, 16–22). Hankkeessa opetusmateriaaleja pilotoitiin eri opettajien toimesta ja annettiin palautetta kyselylomakkeen muodossa sekä keskusteltiin materiaalien toimivuudesta ja jatkokehittämisestä lopulliseen muotoon, joka palvelee yhteiskäyttöä parhaiten.

Opettajalle yhteisopettajuus tarjoaa mahdollisuuden oppia kollegalta sekä siten laajentaa ja syventää omaa osaamista. Lisäksi kollegoilta saatu tuki voi lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Jaetusta materiaalista voi saada uusia näkökulmia omaan opetukseensa sekä mikäli opettaja pääsee materiaaliin kiinni, voi se helpottaa omaa tiedonhankintaa ja opetuksen valmistelua. Yhteisopettajuudessa on kyse jaetusta asiantuntijuudesta, jossa osapuolten vahvuudet voivat olla eri osa-alueilla (Malinen & Palmu, 2017, 11–12). Yhteisessä jaossa olevat laadukkaat opetusmateriaalit mahdollistavat opettajille laadukkaan opetuksen toteuttamisen helpommin ja resurssitehokkaammin, mikä lisää myös työhyvinvointia.

Ahtiainen ym. toteavat, että yhteisopettajuus, ja erilaiset yhteistyön muodot yleensäkin, mahdollistavat opettajan oman ja opettajien yhteisen työn reflektoinnin. Työtavan voi ajatella tuovan analyyttisen otteen myös oman työn tarkastelemiseen kuten yhteisen oppimateriaalin hyödyntämisessä. Opettaja voi reflektoida materiaalia, omaa osaamistaan ja näin nostaa opetuksensa laatua onnistuneessa jaetussa opettajuudessa (Ahtiainen ym., 2017, 42).

3 Opettajien omia kokemuksia jaetusta oppimateriaalista

Tämän artikkelin kirjoittajat lähettivät kyselyn materiaalin tuotantoprosessista (kuvio 1) ja hyödyntämisestä sähköpostihaastatteluna kahdeksalle materiaalia laatineelle eri alojen ja maantieteellisesti eri alueiden ammattikorkeakoulujen opettajalle 8.1.–31.1.2020. Viideltä saatiin vastaus pyydetyssä ajassa.

Haastattelukysymykset tutkimuksessa keskittyivät materiaalin tuottajan motivaatioon, kokemukseen, materiaalin hyödynnettävyyteen sekä kehittämiskohtiin.

Kuvio 1. Jaetun materiaalin tuotantoprosessissa materiaali laaditaan tutkimusongelmasta valmiiksi hyödynnettäväksi yhdessä kollegojen kanssa.
Kuvio 1. Jaetun materiaalin tuotantoprosessissa materiaali laaditaan tutkimusongelmasta valmiiksi hyödynnettäväksi yhdessä kollegojen kanssa.

3.1 Motivaatiotausta oppimateriaalien yhteistuottamiseen hankkeella

Oppimateriaalien yhteistuottamiseen motivoi kyselytutkimukseen osallistuneilla tuotettujen materiaalien parempi lopputulos sekä hankkeen tarjoamat resurssit eli aika. Normiarjessa opettajilla ei ole aikaa panostaa laadukkaisiin opetusmateriaaleihin. Lisäksi yhteistuotanto tarjoaa mahdollisuuksia kehittää itseä sekä oppia tuottamaan opetusmateriaaleja itselle uusilla tavoilla, kuten videoina ja podcasteina, joita on helppo hyödyntää joustavasti ja eri käyttötilanteisiin mukautuvina.

Kiinnostus aihepiiriä kohtaan ja aihealueen vastuullisuus koettiin motivoivana tekijänä. Aihealue on tärkeä, eikä siitä tuntunut löytyvän entuudestaan oppimateriaalia ammattikorkeakoulujen käyttöön. Luotujen materiaalien avulla kiertotalouden opetusta saadaan vietyä aiempaa syvemmälle kohti käsitteellisempää tarkastelua.

3.2 Oppimateriaalien jakamiseen liittyviä ajatuksia

Tekijänoikeudet ja oikeaoppinen viittaaminen niihin, materiaalien ajantasaisena pysyminen sekä materiaalien ymmärrettävyys nousivat vastaajilla suurimmiksi huolen aiheiksi.

Avoimen opintomateriaalien jakamisen periaate on hieno, mutta se vaatii myös materiaalien säännöllistä päivittämistä ja huolellista suunnittelua. Sisältö tulee olla selkeä ja sellainen, etteivät niiden käyttäjät ymmärrä niissä olevia asioita väärin. Jakamisessa tulee olla huolellinen siinä, ettei riko toisten tekijänoikeuksia ja materiaalien kaupallinen käyttö tulee sopia huolellisesti opettajien ja korkeakoulujen välillä. Materiaaleissa itsessään tulee ajatella huomattavasti tarkemmin lähdeviittauksia ja esimerkiksi erilaisten kuvien käyttöoikeusasioita.

3.3 Kuinka hyödyntää oppimateriaaleja

Opettajan kannattaa tutustua aineiston metatietoihin huolella. Materiaaleista saa ideoita oman osaamisensa kehittämiseen sekä myös yksittäisiä teoriapätkiä hyödynnettäväksi suoraan omassa opetuksessa. Aineistoja voidaan käyttää myös siten, että niistä keksitään valmiiksi annettujen kysymysten ohella omiakin tehtäviä.

Eri oppimateriaalien hyödynnettävyys on varmasti erilainen. Ollakseen mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä oppimateriaalissa pitää olla myös jonkinlainen kuvaus oppimisprosessista, jota sen laatija on ajatellut. Jos tätä ei ole, välttämättä toisen tekemä materiaali ei sovellu sellaisenaan toisen opetukseen.

3.4 Mitä kehitettävää ja mitä erityisen onnistunutta

Tuotettujen materiaalien päivittäminen hankkeen jälkeen tulisi miettiä vielä tarkasti ennen hankkeen päättymistä. Hankkeessa oli mukana valtava määrä toimijoita, mikä teki työskentelystä hankalaa. Ihmiset vaihtuivat matkan varrella, eikä sitoutuminen ollut aina parasta mahdollista. Kun yritettiin tehdä sellaisia materiaaleja, joiden tuottamiseen osallistuu henkilöitä useammasta AMKista, tämä on aiheuttanut hankaluuksia materiaalien tuottamisessa. Lisäksi aina se aika loppuu kesken, kun pyrkii tekemään täydellistä.

Erityisen onnistunutta on, että tuotetut materiaalit toimivat parhaimmillaan myös julkaisuina ja tukevat AMKien julkaisupisteiden keruuta. Opintomateriaalit voivat toimia myös opettajien asiantuntijuuden käyntikortteina, kun ne ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.

Hankkeessa erityisen onnistunutta on ollut verkostojen luominen ja ajatuksia herättävät keskustelut työryhmissä. Toimiessaan yhteistyö AMKien välillä on ollut hankkeen parasta antia. Siinä on tapahtunut oppimista ja yhteistyösuhteiden rakentumista.

4 Jaetut oppimateriaalit tukemassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

Syyskuussa 2015 maailman johtajat hyväksyivät uudet Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet, jotka korvasivat YK:n vuosituhattavoitteet. Nämä 17 kestävän kehityksen tavoitetta kattavat kaikki kehityksen osa-alueet.

Jaetut oppimateriaalit tukevat YK:n tavoitetta 4. Hyvä koulutus. Tavoitteessa pyritään takaamaan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Opetusmateriaaleilla mahdollistetaan samat sisällöt eri oppilaitoksissa suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Hankkeen avulla opettajilla on ollut enemmän työaikaa materiaalituotantoon kuin muuten tavanomaisessa valmistelussa.

Kaikkien oppijoiden tulisi saada kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat maailmankansalaisen tiedot ja taidot, jotta pystymme rakentamaan kestävää tulevaisuutta ja mahdollisuuksia yhdessä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Nämä materiaalit ovat keskittyneet erityisesti kiertotalouden ja näin kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Yhteiset kiertotalouden oppimateriaalit vähentävät myös eriarvoisuutta, sillä ne ovat käytössä 19 ammattikorkeakoulussa Suomessa ja hankkeen päätyttyä kenen tahansa hyödynnettävissä. Välillisesti ne myös lisäävät hyvinvointia kaikenikäisille, sillä ne tuovat tietoutta kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ne edistävät kestävää talouskasvua ja kiertotalouden osaamista yhteiskunnan eri aloilla ja yrityksissä. Oppimateriaaleissa on perehdytty mm. elintarvike-, vaate-, puu- ja rakennusteollisuuden kiertotalouden ilmiöihin, innovaatioihin ja infrastruktuuriin.

Materiaaleissa tuotettiin myös Teollisuus 4.0 -opetuskokonaisuus. Tämä edistää YK:n tavoitetta rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Materiaaleissa otettiin kantaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen, muun muassa teollisuuden ja rakentamisen osalta.

Hankkeen materiaalit välillisesti kiertotalousosaamisen lisääntymisen myötä torjuvat ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. YK:n tavoitteena on tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Nämä oppimateriaalit erityisesti lisäävät osaamista ja tiedon tuottamista kiertotaloudesta eri oppiaineissa laajasti.

5 Yhteenveto

Osana Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanketta opettajat tuottivat kiertotalouden opetusmateriaaleja yhteiskäyttöön. Jaettu opettajuus ja yhteisopettajuus voivat olla myös toisen opettajan osaamisen hyödyntämistä materiaalien muodossa.

Opetusmateriaalien laatijat hankkeessa totesivat, että yhteiskäyttöön jaetut materiaalit ovat keskimäärin laadukkaampia sekä tuovat uusia näkökulmia opettajuuteen ja opettamiseen. Tärkeänä pidettiin materiaalien ymmärrettävyyttä ja ajantasaisuutta sekä käyttöoikeusasioita.

Jaetut materiaalit voivat olla osa omaa opetuskokonaisuutta oman materiaalin ohella. Opettajat totesivat, että jaetun materiaalin käyttäjällä tulisi olla meta- ja taustatietoa materiaalista sekä sen tuottajasta. Hankkeessa on syntynyt verkostoja ja julkaisuja yhteistyön tiivistyessä. Jaetut opetusmateriaalit kiertotaloudesta eri näkökulmista edistävät laajasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita sisältöjensä osalta ja yhteiset opetusmateriaalit sekä jaettu opettajuus edistävät erityisesti sosiaalista kestävyyttä ammattikorkeakouluissa.

Kirjoittajat

Minna Palos, KTM, HAMK Bio -tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu

Nina Kokkonen, MMM, HAMK Bio -tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu


Ahtiainen, R., Rytivaara, A., Malinen, O.-P., Palmu, I., Kontinen, J., Pulkkinen, J. & Saarenketo T. (2017) Erilaisia yhteisopettajuusmalleja. s. 38–62. Teoksessa Malinen, O-P & Palmu, I. (toim.) Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Vaasa.

Malinen, O.-P. & Palmu, I. (2017) Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Vaasa.

Rytivaara, A., Pulkkinen, J., Palmu I. & Kontinen J. (2017) Yhteisopetuksen työtavat sekä opettajien kokemukset ja ammatillinen kehittyminen. s. 16–23. Teoksessa Malinen, O.-P. & Palmu, I. (toim.) Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Vaasa.

Suomen YK-liitto. https://www.ykliitto.fi/. Luettu 16.3.2020.