Korona vähentää ammattikorkeakoulujen päästöjä

Kirjoittajat: Kari Laasasenaho & Liisa Routaharju.

Koronavirus on tuonut huomattavia muutoksia ammattikorkeakoulujen arkeen, kun niissä on muiden oppilaitosten tavoin siirrytty etäopetukseen ja -töihin. Arki sujuu digitaalisesti, jotta opiskelijat pääsevät etenemään opinnoissaan. Monet rutiinit, kuten työmatkat, tulostus tai fyysiset tapaamiset ovat vähentyneet merkittävästi. Tällä on ollut väistämätön vaikutus myös ammattikorkeakoulujen ekologiseen jalanjälkeen.

Tulostukset ja ajokilometrit vähenivät

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut esimerkiksi SeAMKin ja Xamkin toimintaan kuluneiden viikkojen aikana. Molemmat ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet etäopetukseen ja -työskentelyyn hämmästyttävän nopeasti. Henkilökunta on sopeutunut tilanteeseen kiitettävästi, vaikka tilanne on uusi.

Päästöjen vähenemisestä on dataa. SeAMKissa henkilökunnan ajokilometrikorvaukset ovat laskeneet huomattavasti. Kun verrataan vuoden 2020 tammi-maaliskuuta viime vuoden vastaavaan aikaan, havaittiin n. 25 % väheneminen korvattujen ajokilometrien määrässä. Xamkissa työmatkojen perumista suositeltiin jo maaliskuun alkupuolella, ja moni matka jäi tekemättä.

Vastaavasti tulostusmäärät laskivat huomattavasti aiempiin kuukausiin verrattuna (Kuvio 1). Vain kaikkein tärkein tulostus on ollut sallittua. Esimerkiksi SeAMKissa kampus on kiinni toukokuun loppuun asti, ja työpisteelle saa mennä vain esimiesten luvalla. Xamkin kampukset ovat suljettuina opiskelijoilta.

Kuvio 1. Tulostusmäärän väheneminen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa koronaviruksen takia maaliskuussa 2020. Etäopetukseen siirryttiin 18.3.2020.
Kuvio 1. Tulostusmäärän väheneminen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa koronaviruksen takia maaliskuussa 2020. Etäopetukseen siirryttiin 18.3.2020.

Miten näin suuri muutos saatiin aikaiseksi näin nopeasti?

Kokemuksia koronasta voi peilata laajemmassa perspektiivissä. Tilanne on ammattikorkeakouluille pohdinnan paikka siitä, mikä saa meidät muuttamaan toimintatapojamme ja miksi osa yleisistä muutoksista tapahtuu hitaasti ja osa nopeasti. Näitä kysymyksiä tarvitaan, kun haetaan vastauksia esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen toimenpiteiden toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelmia päivitetään mm. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeen (OKM) ja Arenen yhteistyöllä.

Tilanteesta voi päätellä ainakin sen, että ympäristöongelmat nähdään usein toissijaisina ongelmina, jotka eivät muuta tapojamme hetkessä. Maapallon ekologinen kriisi on vakava, mutta romahtaminen ei tapahdu yhdessä viikossa. Koronakriisistä poiketen uhkakuvat eivät konkretisoidu henkilökohtaiseksi kuolemanpeloksi ja tämä hidastaa ympäristötoimia. Koronan kaltainen vakava terveysuhka saa meidät toimimaan nopeasti ja lähes poikkeuksetta toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ollaan valmiita hyväksymään. Myös hallituksen vahva viesti ja valmiuslaki ajoivat nopeisiin toimiin.

Korona on aiheuttanut yhteiskunnallisen shokin ja monet toimintatavat ovat muuttuneet ammattikorkeakouluissa. On mielenkiintoista nähdä, jääkö osa nyt kehittyneistä toimintatavoista pysyviksi. Esimerkiksi jo maaliskuussa sanomalehti Bloomberg arvioi, että korona saattaa muuttaa yhteiskunnan toimintatapoja ympäristöystävällisiksi, kun haetaan uutta taloudellista kasvua. Lehdessä arvioitiin, että taloudellisessa toipumisessa tulisi huomioida Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Bloomberg 2020).

Vihreän ohjelman tavoitteet ovat kuitenkin vaarassa, kun kaikki mahdollinen tuki voidaan joutua ohjaamaan koronakriisiin. Emme tällä hetkellä tiedä, milloin kriisi on ohi ja kuinka vakavat taloudelliset seuraukset sillä ovat.  Kun hätä kohdistuu ihmisten henkilökohtaiseen toimeentuloon, ekologisesta kestävyydestä tulee toissijaista.

Pitäisikö valtion puuttua voimakkaammin ympäristötekojen toteuttamiseen? Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen arvioi maaliskuun lopussa Ylellä, että myös ilmastonmuutos voi aiheuttaa koronan kaltaisia nopeita kriisejä tulevaisuudessa (Yle 29.3.2020). Ajatus voi tukea valtion voimakkaampaa puuttumista myös ympäristöongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi tänä vuonna perustettu Arenen Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmä voi saada aikaan paremmin ylhäältä päin johdettuja ympäristötoimia ammattikorkeakouluissa.

Kirjoittajat

Kari Laasasenaho, FT, TKI-asiantuntija, SeAMK, kari.laasasenaho(at)seamk.fi

Liisa Routaharju, insinööri (yamk), lehtori, Xamk, liisa.routaharju(at)xamk.fi


Bloomberg. (2020). Recovery in EU Should Be In Tune With Green Deal (24.3.2020). Haettu 26.3.2020 osoitteesta: https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-03-24/recovery-in-eu-should-be-in-tune-with-green-deal-official-says

Yle (29.3.2020). Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”. Haettu 30.3.2020 osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11279055