Tuotantotalouden opiskelijat innovoivat teatterin markkinointia

Kirjoittaja: Esa Laihanen.

Monien laitosteattereiden haasteena on löytää uutta, nuorta yleisöä. Yleisöt ikääntyvät, eikä nuorista välttämättä entiseen tapaan kasva uutta teatteriyleisöä. Millä keinoin nuoret aikuiset saataisiin kiinnostumaan teatterista ja käymään nykyistä aktiivisemmin teatterien katsomoissa? Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskuksen järjestämällä viestinnän kurssilla ongelmaan tartuttiin siten, että opiskelijat innovoivat kaupunginteatterille markkinointikampanjoita ja tuottivat uusia ideoita opiskelijayleisön aktivoimiseksi teatteriin. Ja kun Saimaan rannalla ollaan, kysymys konkreettistettiin seuraavasti: miten teekkariopiskelijat saataisiin käymään uudenkarhessa, kauppakeskukseen rakennetussa Lappeenrannan kaupunginteatterissa yhtä innokkaasti kuin he hakeutuvat Skinnarilan kampukselta asti kaupungin toiselle laidalle SaiPan peleihin?

Projektiesityksissä tuotetut ideat hyödyttävät konkreettisesti Lappeenrannan kaupunginteatteria markkinointityössä ja viestinnässä.

Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteisen kielikeskuksen Talouselämän viestintä -kurssilla keväällä 2017 neljä kolmihenkistä LUT:n tuotantotalouden teekkariopiskelijoista koostuvaa projektiryhmää valitsi kurssin projektiesityksensä aiheeksi markkinointikampanjan suunnittelun ja markkinoinnin innovoinnin Lappeenrannan kaupunginteatterille. Opiskelijat perehtyivät markkinointiviestintään ja tutustuivat teatterin markkinoinnin nykytilanteeseen sekä haasteisiin. Teatterivierailun ja kulissikierroksen aikana ryhmille tarjoutui mahdollisuus keskustella teatterin edustajien kanssa ja saada lisätietoa casensa pohjaksi. Markkinointi-ideat esiteltiin projektin lopuksi teatterinjohtaja Timo Sokuralle ja teatterin markkinoinnista vastaaville. Projektiesitysten purkutilaisuuden presentaatiot aidolle asiakkaalle toimivat kurssin esiintymisharjoitusten sarjan päätöksenä ja huipentumana.

Opiskelijoiden esitykset sisälsivät kokonaisen kimaran raikkaita ja tuoreita, innovatiivisia ideoita teatterin markkinointiin. Tavoitteena oli saada nimenomaan opiskelijoita nykyistä sankemmin joukoin teatterin yleisöksi ja ystäviksi, joten oli varsin luontevaa antaa opiskelijoiden tehtäväksi innovoida juuri heille sopivia ratkaisuja ongelmaan. Ideat ulottuivat opiskelijoita houkuttelevasta ohjelmistotarjonnasta teatterin ja kauppakeskuksen yhteisiin, opiskelijoille suunnattuihin ja heitä osallistuttaviin tapahtumiin sekä moninaisiin sissimarkkinoinninkin mahdollisuuksiin. Sosiaalisen median hyödyntämiseen teatterin markkinoinnissa ja tiedottamisessa paneuduttiin esityksissä innovatiivisella tavalla.

Projektiryhmä esittelee ideoita.
Opiskelijoita kulissikierroksella.

Projektiesityksissä tuotetut ideat hyödyttävät konkreettisesti Lappeenrannan kaupunginteatteria markkinointityössä ja viestinnässä. Teatterinjohtaja Sokuran mukaan opiskelijat olivat paneutuneet hyvin tehtäväänsä ja projekti tuotti monia helposti toteutettavia ja edullisia ideoita teatterin markkinointiin. Perusteellinen perehtyminen ja ansiokas paneutuminen näkyi esityksissä muun muassa tutkimuksellisena otteena eli toteutettuina opiskelijakyselyinä ja markkinointiteorioiden (esimerkiksi 4P-mallin) soveltamisena caseen. Opiskelijat pystyivät esityksissään integroimaan ehdotuksiaan siis myös aineopinnoissaan oppimiinsa markkinoinnin teorioihin ja soveltamaan teoreettista tietämystään käytäntöön, mikä varmasti auttaa teorioidenkin oppimisessa ja sovellettavuusulottuvuuksien oivaltamisessa.

Opiskelijoiden ehdotuksesta teatteri todennäköisesti kokeilee ainakin yhtä tai kahta maanantai-illan esitystä tulevalla näytäntökaudella. Lisäksi lippujen myyntimahdollisuutta kampuskauppa Aalefissa selvitetään. Ylioppilaskunnan Alive-verkkojulkaisuun tulee artikkeleita ja blogikirjoituksia, joissa yksi projektilaisista valittu opiskelija kertoo teatterikokemuksistaan.

Lappeenrannan kaupungin markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahmanin mukaan tämän teatteriyhteistyön kaltaiset projektit ovat juuri sitä yhteistyötä, jota yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa pitäisi jatkuvasti tehdä. Hyöty projektista on molemminpuolinen.

Opiskelijapalautteen mukaan teatterin markkinointiin perehtyminen sekä esitysten valmistelu ja pitäminen aidolle asiakkaalle oli monin tavoin mielekäs, hyödyllinen, motivoiva ja sopivan haastava tehtävä. Yhteistyötä aitojen ja oikeiden organisaatioiden kanssa toivottiin opiskelijapalautteissa jatkettavan kurssilla myös tulevina vuosina.

Projekti toteutti omalla tavallaan myös teatterin yleisökasvatustavoitetta. Mitä luultavimmin useammassakin teekkarissa saattoi projektin myötä syttyä kipinä tutustua teatterin tarjontaan tarkemmin ja vierailla kaupunginteatterissa entistä useammin. Asiakkaiden ja opiskelijoiden antama innostunut palaute kannustaa jatkamaan erilaisten asiakkaiden kanssa vastaavia kokeiluja, joita onkin jo suunnitteilla.

Kirjoittaja

Esa Laihanen, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskus, esa.laihanen(at)saimia.fi

Eläinten hyvinvointi osana vastuullista matkailua

Eläinten hyvinvointi osana vastuullista matkailua

Nykypäivän matkailija tekee yhä useammin ostopäätöksiä vastuullisuuteen ja eettisiin arvoihin pohjautuen. Ilmiön merkittävyydestä kertoo muun muassa maailman suurimman matkailusivuston TripAdvisorin ilmoitus boikotoida villieläimille haitallisia turistikohteita. Tällaisella toiminnalla on suoria vaikutuksia eläinten kanssa työskenteleville matkailuyrityksille. Vastuullisuus tai vastuuttomuus näkyy lopulta yrityksen kassavirrassa.

Matkailun suuri merkitys Lapille on ilmeinen. Harvemmin kuitenkaan ajatellaan, miten keskeisessä roolissa ovat matkailun parissa työskentelevät eläimet. Niiden merkityksen esille tuominen ja vastuullisen eläinmatkailun kehittäminen ovat ELMA – hankkeen[i] keskeisiä tavoitteita. Lappilaiset matkailueläimet – kuten rekikoirat, porot ja hevoset – tarjoavat vuosittain tuhansille kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille unohtumattomia elämyksiä puhtaassa ja hiljaisessa luonnossa. Eläimiin perustuva matkailu tuo myös lisätuloja syrjäisille alueille, joilla muita ansaintamahdollisuuksia on vähän.

Vastuullisen matkailun harjoittamiseen kuuluu eläimen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Eläimen psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset tarpeet tulee täyttää, ja eläimellä pitää olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Taustalla on siis eläimen oma kokemus olotilastaan, mihin vastataan eläinten yksilöllisellä hoidolla. Hyvinvointiin satsaaminen on yrittäjälle kannattava sijoitus: asiakkaat arvostavat hyvinvoivia eläimiä ja terveet, tyytyväiset eläimet tarjoavat yritykselle parhaan työpanoksensa. Eläinten hyvinvointi on matkailuimagon kannalta merkittävä asia, jota yrittäjillä ei ole varaa olla huomioimatta.

Eläinten hyvinvointi on matkailuimagon kannalta merkittävä asia, jota yrittäjillä ei ole varaa olla huomioimatta.

Verrattuna kansainväliseen tilanteeseen voidaan todeta, että lappilaiset matkailuyrittäjät ovat melko kattavasti huomioineet eläinten hyvinvoinnin toiminnassaan ja ymmärtävät, että koko toiminnan laadun perustana on eläinten hyvinvointi (Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa – tiedonvälityshanke 2016). Eläimillä on esimerkiksi mahdollisuus niille luonnolliseen laumakäyttäytymiseen: ne saavat viettää aikaa yhdessä eikä yksilöitä eroteta laumasta. Rekikoiratarhat sekä hevos- ja porotilat ovatkin yrityksiä, joissa töitä tehdään aina useamman yksilön voimin.

Lisäksi eläinten hyvinvointia lisää, että vaellukset ja safarit suunnitellaan huolellisesti ja niiden toteuttamisessa varmistetaan asiakkaiden sekä eläinten turvallisuus. Näin toimimalla tuotetaan laadukkaampia matkailuelämyksiä ja minimoidaan herkän luonnon vahingoittuminen.

Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Seuraava, yhtä tärkeä askel, on tehdä toiminta näkyväksi myös matkailijoille. Hyvin suunnitellulla viestinnällä ja markkinoinnilla voidaan kassavirtaa kasvattaa. Toiminnan avoimuus ja siitä viestiminen ovat samalla luonteva osa vastuullisen matkailuyrityksen toimintaa.

[i] Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa – tiedonvälityshankkeessa varmistetaan eläinten (rekikoira, poro ja hevonen) hyvinvointi matkailupalveluissa. Lisäksi parannetaan matkailuyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää eläinten hyvinvointia kilpailukykytekijänä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun (teollisuuden ja luonnonvarojen sekä matkailupalveluiden osaamisalat) ja Lapin yliopiston (Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin) kanssa. Hanke on rahoitettu Lapin ELY-keskuksen kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Kirjoittaja

Outi Kähkönen, FM, lehtori, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti/Lapin ammattikorkeakoulu, outi.kahkonen(at)lapinamk.fi
Karoliina Majuri, agrologi AMK, projektisuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulu, karoliina.majuri(at)lapinamk.fi
Jaana Ojuva, YTM, viestintäsuunnittelija, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, jaana.ojuva(at)ulapland.fi
Mikko Äijälä, YTM, projektisuunnittelija, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti/Lapin yliopisto, mikko.aijala(at)ulapland.fi


Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa (ELMA) –tiedonvälityshanke (2016). ELMA-hankkeen yrittäjä- ja asiantuntijahaastattelut, syksy 2016.