SAMKin opiskelijat ratkomassa energiatehokkuushaasteita

Kirjoittajat: Teija Järvenpää & Minna M. Keinänen-Toivola.

Maailman kaupasta 90 prosenttia tapahtuu meriteitse ja kansainvälinen meriklusteri tuottaa 3,1 prosenttia maailman CO2-päästöistä. Alan kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nopeasti, sillä päästöjen on arvioitu kasvavan jopa 5 prosenttiin vuoteen 2030. Ilmastonmuutosta korostavan ympäristösääntelyn merkitys korostuu ja toisaalta energiantehokkuuden vaatimukset kasvavat niin satamatoiminnoissa kuin telakoilla. EAKR-rahoitteisessa kolmivuotisessa (2018–2020) SataMari-hankkeessa tutkitaan käytännön toimia meriklusterin energiatehokkuuden parantamiseksi Satakunnassa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, erityisesti hankkeen pilottiyritysten, SeaSide Industry Parkin, Rauman Satama Oy:n sekä Euroports Rauma Oy:n kanssa. Pilottiyritykset kattavat meriklusterin toimintoja telakka-alueesta satamaan ja satamaoperaattoriin ja tarjoavat monipuolisen alustan kehitystyölle – niin tutkijoille kuin opiskelijoille.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus edistää opintojaan hankkeiden kautta. Hankkeessa opiskelijan on mahdollista suorittaa kursseja, kurssin osia, harjoitteluita tai tehdä opinnäytetyö. SataMari-hankkeessa on ollut useita Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita mukana. Hanketiimi toimii linkkinä opiskelijan, opettajien ja yrityksen välissä, tukien opiskelijaa sekä varmistaen opiskelijatyön soveltuvuuden myös hankkeen tavoitteisiin. Opiskelija ei jää yksin pulmiensa kanssa, vaan hanketiimi on aktiivisesti mukana toiminnassa. SataMari-hankkeen ammattilaiset ovat myös toimineet opinnäytetöiden ohjaajina. Hanketiimin tärkeä tehtävä on koordinoida kokonaisuutta ja taata toiminnan jatkuvuus. Yksi opiskelija tekee itselleen sopivan palasen ja hanke huolehtii kokonaisuudesta sekä tulosten viestinnästä laajemmalle joukolle.

Opiskelijat ovat laatineet selvityksiä ja tehneet mittauksia valaistuksen muuttamisesta energiatehokkaammaksi, rakentaneet lämpötilan mittausanturinarua teollisuushallin lämpötilajakauman selvittämiseksi, selvittäneet aurinkoenergian hyödyntämistä (Granfors 2018, 5) ja selvittäneet sähkötrukkien kannattavuutta satamaoperaattorille. Näiden töiden avulla opiskelijat ovat edistäneet opintojaan, joko energia- ja ympäristötekniikan tai sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmissa. Kokemukset ovat olleet hyviä kaikilta osapuolilta; opiskelijat pitävät työelämälähtöisyydestä ja konkreettisista töistä, yritykset arvostavat puolueettomia selvityksistä ja työtä kehittämiskohteidensa eteen. Hanke saa lisäarvoa ja lisäresursseja, jolloin saadaan syväluotaavampia selvityksiä kuin mitä hanketiimillä olisi resursseja käyttää yhteen kohteeseen. Opiskelijat tuovat myös uusia raikkaita ajatuksia perinteiselle alalle (Kuva 1).

Kuva 1. SataMari-hankkeessa meriklusterin toimintaympäristö tarjoaa monipuolisia kehitystöitä myös opiskelijoille. Kuva: Teemu Heikkinen.

Dieseltrukkien sähköistäminen mietitytti satamaoperaattoria – opiskelijat tarttuivat haasteeseen

Satakunnan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijat Henna Puromäki ja Emma Selin tekivät käytännön töitä SataMari-hankkeessa yritysyhteistyössä saaden opintopisteitä. Hankkeen pilottikohteessa Euroports Rauma Oy:llä pohdittiin dieseltrukkien sähköistämistä. Voisiko dieseltrukkien vaihtaminen sähköisiin olla kannattavaa? Yritys halusi puolueettoman selvityksen asiasta, ja Puromäki sekä Selin tarttuivat haasteeseen. Opiskelijat selvittivät opinnäytetöinään dieselkäyttöisten vastapainotrukkien vaihtamista sähköisiin vastaaviin ja vaihdon kannattavuutta eri kokoluokan trukkien osalta. Puromäki selvitti nostokyvyltään 3,5 tn ja 5 tn sähkötrukkien ja Selin isompien, 16 tn trukkien kannattavuutta ja ympäristöhyötyjä (Puromäki 2019, 5; Selin 2019, 6). Töissä keskityttiin kahden Euroports Rauma Oy:n paperirullavarastona toimivan varastohallin toimintoihin ja hallissa käytössä oleviin trukkeihin (Kuva 2). Opiskelijat pyysivät tarjouksia sähkötrukkitoimittajilta ja vertailivat käyttövoimakustannuksia sekä leasing-hintoja trukkien välillä. Tarjoukset saatiin vain pienemmän kokoluokan trukkeihin ja isompien, 16 tn trukkien kohdalla leasing-hintavertailu jäi työstä uupumaan.

Selvityksien tuloksena sähkötrukit ovat kilpailukykyinen vaihtoehto. Sähkötrukin puolella ovat edulliset käyttökustannukset, sillä sähkökäyttöisten trukkien lataamiseen tarvittava sähköenergia on huomattavasti edullisempaa kuin dieseltrukkien tarvitsema dieselpolttoaine. Lisäksi huomioitiin se, että sähkötrukit kuluttavat energiaa vain, kun niillä tehdään aktiivista ajo- tai nostotyötä, kun taas dieseltrukit kuluttavat polttoainetta myös tyhjäkäyntiaikanaan. Puromäki ja Selin totesivat myös, että vaihtamalla sähkökäyttöisiin trukkeihin, saavutetaan sekä ilmaston että paikallisen työympäristön kannalta positiiviset vaikutukset.

Kuva 2. Opiskelijat selvittivät satamaoperoinnissa käytettävien dieseltrukkien korvaamista sähkökäyttöisillä SataMari-hankkeen pilottikohteessa Euroports Rauma Oy:ssä. Kuva: Teemu Heikkinen.

Hanke mahdollistajana AMK:n ja yritysten välillä

Hanke on menestyksekkäästi saattanut yhteen yrityksiä ja opiskelijoita, tarjoten mahdollisuuksia opintojen opinnollistamiseen sekä yrityksille ratkaisijoita, tuoreita silmiä ja tekeviä käsiä. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten energiatehokkuutta, mutta hanke on onnistunut toimimaan myös opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa työelämäyhteistyössä SAMKissa. Yhteistyön kautta on myös mahdollista, että yritys huomaa opiskelijan osaamisen ja näin tarjoaa työmahdollisuutta opiskelijalle.

Parhaillaan sähkö- ja automaationtekniikan opiskelija selvittää satama-alueen ulkovalaistuksen muuttamista energiatehokkaammaksi. Toimenpiteessä opiskelija mittaa valaistusvoimakkuudet sekä sähkönkulutukset ennen ja jälkeen suunnitellun valaistuksen modernisoinnin. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija selvittää opinnäytetyönään paineilman tuotannon nykykulutusta sekä säätöpotentiaalia SataMari-hankkeen pilottikohteessa ja lisäksi toinen opiskelija selvittää öljylämmityksen korvaamista meriklusterin yrityksessä. Opiskelijat pääsevät tekemään käytännön töitä ja edistämään opintojaan sekä tarjoamaan tietoa yritykselle. Tilaaja saa todennettua, mitattua ja riippumatonta tietoa. Sitä yritykset arvostavat. Lisäksi hanke saa todennettua tietoa mm. ulkovalaistuksen modernisoinnin vaikutuksista ja voi jakaa sitä edelleen muille vastaavaa energiatehokkuustoimenpidettä suunnitteleville yrityksille.

Hankkeen merkittävänä tuloksena kehitetään ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu, jonka avulla meriklusterin yritykset saavat apuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Päätöksentekotyökalu julkaistaan hankkeen nettisivuilla https://sub.samk.fi/satamari/ ja se toimii tietopankkina energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi meriklusterin yrityksissä. Hankkeessa tuotettu tieto, sisältäen myös opiskelijoiden työt, tulevat näin hyödynnettäväksi mahdollisimman laajasti.

Kirjoittajat

Teija Järvenpää, insinööri (AMK), projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teija.jarvenpaa(at)samk.fi

Minna M. Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi


Granfors, A. (2018). Aurinkoenergia hyödyntäminen Euroports Rauma Oy:llä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 13.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110616745

Puromäki, H. (2019). Selvitys dieseltrukkien korvaamisesta sähkötrukeilla ja vaihdon kannattavuus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 8.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121846

Selin, E. (2019). Selvitys dieseltrukkien korvaamisesta sähkötrukeilla ja vaihdon kannattavuus sekä ympäristöhyödyt. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 8.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522289

SataMari. (2020). Smart Urban Business -tutkimusryhmän www-sivut. Haettu 20.1.2020 osoitteesta https://sub.samk.fi/projects/satamari/

Merialalle tehokkuutta Satakunnassa ja eteläisessä Afrikassa

Kirjoittajat: Teija Järvenpää, Nina Savela & Minna Keinänen-Toivola.

Muuttuva ympäristö, teknologian nopea kehittyminen ja ilmaston muuttuminen lisäävät painetta tuottaa moniosaavaa henkilökuntaa Satakuntaan. Lisäksi alueen monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne edellyttää korkeakoululta muun muassa laajaa tekniikan ja liiketalouden koulutusta ja tutkimusta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa koulutetaan osaajia monipuolisesti muun muassa merenkulkuun, energia- ja ympäristötekniikkaan sekä liiketalouteen. Merenkulun koulutusta on tarjottu Raumalla jo vuodesta 1880, josta nykypäivänä korostuu alan digitalisoituminen. Merenkulun koulutukseen sisältyy muun muassa simulointia, luotsitutkintoja ja jäänavigointia. Uudet simulaattorit ovat osoittautuneet luotettaviksi koulutuksen apuvälineiksi ja ne ovat mukana uusissa hankkeissa ja täydennyskoulutuksessa. Valmistuneista jopa 75 prosenttia työllistyy Satakuntaan.

Koulutuksen lisäksi SAMKilla on laajat verkostot useisiin meriklusterin toimijoihin, Satakunnan alueen päättäjiin ja elinkeinoelämän toimijoihin. Yrityksiä ja yhteisöjä, jotka tekevät yhteistyötä SAMKin kanssa, on yli 500. Yhteistyö on myös maantieteellisesti läheistä, esimerkiksi Rauman SAMKin kampuksella ikkunasta näkyvät tärkeät yhteistyökumppanit, SeaSide Industry Park ja Rauman sataman alue. Laajojen verkostojensa, koulutusvalikoimansa ja kansainvälisyytensä vuoksi SAMK toimii tärkeässä roolissa Rauman tehokkaan meriklusterin kehittämisessä koulutuksen ja osaavan henkilökunnan avulla.

Energiatehokkuutta meriklusteriin

Meriteollisuudessa energiaa kuluu paljon niin sähkön, lämmön, veden kuin polttoaineidenkin muodossa. Kun energiankulutus on suurta, on myös energiansäästöpotentiaali suuri. Energiatehokkuustoimien taloudellinen vaikutus voi olla merkittävä, sillä säästetty energia on säästettyjä euroja. Energiatehokkuus kulkee käsikädessä ympäristöystävällisyyden kanssa, ja energiaa säästävät ratkaisut säästävät myös luonnonvaroja ja vähentävät päästöjä. On yhä tärkeämpää ottaa huomioon energian säästö, päästöjen vähennys ja ympäristön huomiointi kaikessa toiminnassa. Energiatehokas toiminta ja ympäristöystävällisyys ovat myös kilpailuetuja.

Satakunnan meriklusterissa on tarve energiatehokkuuden lisäämiselle ja SAMKin EAKR-rahoitteinen SataMari-projekti (2018–2020) vastaa tähän kehittämistarpeeseen. Projektissa keskitytään erityisesti löytämään käytännön toimia meriklusterin energiatehokkuuden parantamiseksi Satakunnassa. Kiristyvään ympäristösääntelyyn vastaaminen sekä energiatehokkuuden kehittäminen lisäävät alueen osaamista ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen. Hankkeessa energiatehokkaita ratkaisuja pilotoidaan meriteollisuudessa teknologian, kustannustehokkuuden ja lainsäädännön näkökulmista. Hankkeessa osallistetaan pilottikohteita (SeaSide Industry Park, Rauman Satama Oy sekä Euroports Rauma Oy) sekä alueen yrityksiä energiatehokkuuden kehittämiseen. Lisäksi opiskelijat osallistuvat hanketoimintaan edistäen opintojaan, saaden kokemusta sekä yrityskontakteja. Parhaillaan energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat tekevät selvitystä valaistuksen muuttamisesta energiatehokkaammaksi sekä rakentavat anturinauhoja lämpötilaerojen mittaamiseksi pilottikohteen halleissa. Hankkeeseen on toteutettu myös jo opinnäytetyö liittyen aurinkoenergian hyödyntämiseen meriklusterissa (Granfors 2018). Yhtenä SataMari-projektin tuloksena kehitetään ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu yritysten avuksi energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa, laitteita voidaan uusia vähemmän energiaa kuluttaviksi ja toimintatapoja voidaan optimoida (Kuva 1).

Kuva 1. Yksi esimerkki energiatehokkaasta ratkaisusta on Raumalla SeaSide Industry Parkiin valmistuva aurinkosähkövoimala. Kuva: Kristiina Kortelainen.

Yhteistyöllä Satakunnan meriklusteriyritysten kanssa muodostetaan kuva alueen nykyisestä tilanteesta ja tarpeista energiatehokkuuteen liittyen. Nykytilanteen ja tarpeiden kartoittaminen mahdollistavat käytännön ratkaisujen luomisen. SataMarin ideana on nimenomaan vastaaminen tähän tarpeeseen, ratkaisujen löytäminen ja sitä kautta energiatehokkuuden parantaminen meriklusterissa. Kun energialasku pienenee, voi säästyneet varat käyttää liiketoiminnan kehittämiseen. Satakunnassa meriklusterin toiminnasta tulee kannattavampaa, kilpailukyky paranee ja alueen elinvoimaisuus lisääntyy. Visiona SataMari-hankkeessa on, että Satakunta on Euroopan johtava alue meriteknologia-alan energiatehokkuusosaamisessa vuoteen 2022 mennessä.

Vientiä eteläiseen Afrikkaan

Elinvoimainen maakunta edesauttaa yritysten liiketoiminnan laajentumista. Energiatehokkuuden kehittäminen satakuntalaisissa meriklusteriyrityksissä tukee myös yritysten vientiä ulkomaille. Satakunnan meriklusteri on vahvasti vientivetoinen. Vuoden 2017 yritysbarometrin mukaan yli 40 prosenttia maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostusta kansainvälistymiseen. Halu kasvuun näiden yritysten keskuudessa on kova. Satakunnassa on runsaasti suhteellisen pieniä, innovatiivisia ja menestyviä pk-kasvuyrityksiä, joilla on potentiaalia lähimarkkinoiden lisäksi ulkomaalaisille markkinoille (Satakunnan yrittäjät 2017). Kasvuhalukkuus edesauttaa työpaikkojen luontia, pk-yritysten kasvua sekä lisää alueen kansainvälistä tunnettavuutta, ideoiden vaihtoa ja teknologioiden kehitystä.

Tulevaisuudessa eteläinen Afrikka (SADC-alue, Southern African Development Community) tulee olemaan yhä kasvavien investointien kohde. Markkinat muodostuvat jopa 300 miljoonan kuluttajan alueesta. Monissa SADC-maissa liiketalouden mahdollisuudet maiden sosioekonomisessa kehityksessä on jo huomioitu ja kehitys on jossain maissa jopa huomattavan nopeaa. Moni maista on vasta hiljattain toipumassa historiallisista sisällissodista sekä poliittisista ja sosiaalisista epävakauksista. Satakunnan ammattikorkeakoulun vetämä Central Baltic -rahoitteinen projekti SME Aisle (2018-2021) tukee pk-yritysten vientiä Suomesta, Virosta, Latviasta ja Ruotsista eteläisen Afrikan markkinoille käyttäen Namibiaa porttina tälle alueelle. SAMKilla on kokemusta yhteistyöstä namibialaisten toimijoiden kanssa jo vuodesta 2012. SME Aislen hanketoiminnassa on mukana projektitutkijoiden lisäksi mm. yrittäjyyttä, johtamista, kansainvälistä kauppaa opettava lehtori, jonka asiantuntemusta hyödynnetään yritysten ohjaamisessa ja valmentamisessa kohdemarkkinoille. Kontaktien luomisen lisäksi projekti edesauttaa tietämyksen lisäämistä sekä Namibian, että laajemmin SADC-alueen liiketoimintamahdollisuuksista. Lisäksi paikalliset verkostot ovat tärkeitä, sillä yritykset toimivat SADC-maissa etupäässä paikallisten kumppanien kautta (Kuva 2).

Kuva 2. SME Aisle -tiimiä ja suurlähettiläs Pirkko Kyöstilä Doing Business with Finland -tapahtumassa Namibiassa huhtikuussa 2018. Kuva: Minna Keinänen-Toivola.

Eteläisessä Afrikassa potentiaalisia tulevaisuuden sektoreita Satakunnan pk-yrityksille ovat muun muassa meriteollisuus, cleantech ja kiertotalouden mahdollisuudet. Monissa SADC-maissa on tarvetta myös koulutukselle, sillä koulutetun työvoiman puute heikentää talouskasvua. Tämä tarjoaa vientimahdollisuuksia oppilaitoksille sekä opetusalan yrityksille. Pitkään valmistellut merkittävät laivanrakennusprojektit satamakaupungeissa SADC-alueella vaativat ulkomaalaisten toimittajien panosta. Uusiutuvaan energiaan sekä vesivarantojen hallinnointiin ja tehokkaampaan käyttöön liittyville ratkaisuille tulee olemaan tarvetta monessa alueen maassa.

Osaaminen, digitaalisuus ja ympäristöystävällisyys ovat nouseva trendejä Satakunnan meriklusterin aluekehittämisessä, SAMKin ja alueen yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Artikkelin pääkuva: Energiatehokkuutta kehitetään SataMari-hankkeen pilottikohteissa SeaSide Industry Parkissa (vas.) ja Rauman Satama Oy:ssä sekä Euroports Rauma Oy:ssä (oik.). Kuva: Minna Keinänen-Toivola.

Kirjoittajat

Teija Järvenpää, insinööri (AMK), projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teija.jarvenpaa(at)samk.fi

Nina Savela, VTM, projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, nina.savela(at)samk.fi

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi

Granfors, A. (2018). Aurinkoenergia hyödyntäminen Euroports Rauma Oy:llä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 9.11.2018 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110616745

Satakunnan yrittäjät. (2017). Satakunnan pk-vientiyritykset hakevat voimakasta kasvua. Satakunnan Yrittäjät. Haettu 11.10.2018 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/satakunnan-yrittajat/a/uutiset/562217-satakunnan-pk-vientiyritykset-hakevat-voimakasta-kasvua

SataMari. (2018). Smart Urban Business. Haettu 11.10.2018 osoitteesta http://smarturbanbusiness.samk.fi/fi/satamari/

SME Aisle. (2018). Smart Urban Business. Haettu 11.10.2018 osoitteesta http://smarturbanbusiness.samk.fi/smeaisle/