New research group wants to promote sustainability of future circular bioeconomy society

Authors: Silja Kostia, Ulla Häggblom, Erkki Kiviniemi, Mikael Lindell, Riitta Vihuri & Eeva-Liisa Viskari.

New research group promoting sustainable solutions and business

Four research groups started at Tampere University of Applied Sciences (TAMK) in the beginning of February 2020. TAMK is an acknowledged actor in the research, development and innovation (RDI) activities and an attractive multidisciplinary educator with over 10 000 students and over 40 degree programmes. The Master’s degree programme in Risk Management and Circular Economy (RIMCE) is a forerunner. This is an excellent basis for the developmental actions.

Target of the “Next level circular bioeconomy actions” research group is to strengthen TAMK’s impact as a promoter in future sustainable solutions and business. It originates from the existing expertise and research projects, and meets the challenge of a multidisciplinary team sharing a common goal. In this article we describe TAMK’s research topics and achievements in circular bioeconomy, and aims and actions of the new research group. TAMK’s role in the regional innovation ecosystem is also discussed.

From table to table – research closing nutrient and material loops

No food is grown without fertilization and energy input in agriculture. Due to diminishing phosphorus reserves, nutrient recovery and reuse is essential in the future. Promising results have been achieved in terms of using, for example, source-separated urine as such, or nutrients recovered from urine, as a fertilizer. Tampere University of Applied Sciences has coordinated in 2015–2019 several research projects related to nutrient recovery and reuse (Viskari et al., 2018, Malila et al., 2019b), and therefore has a lot of experience in promoting circularity and sustainable livelihoods. The research and development also aim at raising discussion about the acceptability, safety and administrative challenges of these fertilizer products. Furthermore, different technological solutions, like a mobile nutrient-recovering toilet unit in the field use have been tested (Malila et al., 2019a).

Food production, including the whole value chain, is one of the key factors in lowering carbon emissions. Also, the source of protein in our diet has importance. Concrete outcomes of the research projects are for example the initiation of Tampere Hall roof plantations and edible park of the Lielahti Manor, in the project where urban agriculture was implemented and pilot plantations established in the city of Tampere (Asikainen et al., 2017). Use of local and seasonal food has been promoted by recipe development and piloting, with special emphasis on seasonal ingredients and local foodstuffs (Elinvoimaa lähiruoasta, 2018). In addition, new sustainable food products, menus and business models have been created to Särkänniemi area as an outcome of carbon-neutral food chains development, which is more widely described also in this journal (Heikkilä & Lindell, 2019; Heikkilä & Lindell, 2020). Together with five research partners, know-how of economically feasible insect production has been developed. Towards insect bioeconomy project, in which TAMK participated, searched for the latest know-how on biomass, that could be utilized in insect rearing systems, profitability of production, and the cornerstones of the economy, new business models, insect product development, consumer preferences, and the health and welfare effects of insect products (Vihuri & Wickman-Viitala, 2020).

Food and packaging industries aim at using sustainable packages and replacements for plastics in packaging. In Finland, oat paper is the first circular economy package application utilizing side streams of the food industry (Häggblom & Viitaharju, 2020). Other side streams like barley shells, mash, peels of carrots and potatoes are the next target of the research (Ecodesigncircle, 2020). Alongside technical development of innovative materials, an important activity has been a dialogue between creative industries and multidisciplinary student teams. This has resulted in bio-based package and service innovations commissioned by the industry (Häggblom et al., 2017). To promote low carbon bio-based society, a testing environment for biodegradability and compostability of materials and products is important. A testing environment has been built and is available for research and testing of biodegradable materials and products (PIHI, 2020).

Figure 1. How would it sound to you to purchase an oat bread which is packed in a bag partly made of oat shell waste? This might be possible in near future, while first pilot bags have already been manufactured.
Figure 1. How would it sound to you to purchase an oat bread which is packed in a bag partly made of oat shell waste? This might be possible in near future, while first pilot bags have already been manufactured.

Actions are needed to reach the next level

Frølund and coworkers have studied key elements of collaboration between universities and companies for a long time. They underline that collaboration between companies and universities is a critical driver of the innovation economy, and that even smaller, more regionally oriented companies have come to believe that universities are key ecosystem stakeholders in supporting and shaping their regional economies. However, the distributed governance of expertise at universities is recognized one of the key problems in university-industry collaboration (Frølund et al., 2018). To tackle the challenge of distributed governance, need for regular stakeholder meetings in the Campus was identified but also the need to walk off campus. Universities of applied sciences are in the core of regional innovation ecosystems, and although there is never enough communication and interaction, regular and jointly agreed meetings make stakeholder collaboration systematic.

Four types of actions were identified to increase the impact of the research and development in the field of circular economy:

  1. Better communication of present RDI strengths and competences
  2. Strengthening stakeholder relationships and analysis of their needs
  3. Strengthening relationships with international partners and customers
  4. Conceptualizing ideas based on the needs of the stakeholders.

To sum up, mapping of one’s own expertise and experts, more communication and interaction with national and international stakeholders, and development of one’s own processes to support flexible collaboration are key factors. This might look self-evident but still needs a systematic approach and resources, which are now available at TAMK.

The next level in practice

Previous projects and studies have revealed that there is a lot of unused potential in Pirkanmaa region to promote circular economy in several fields of industry (Halonen et al., 2017; Ramboll, 2016). Also, there is a lot of opportunities to develop circular economy service business, while so far the focus has been mostly on material circulation and less on services (Ramboll, 2016). Coordination of FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) regional workshops is not yet organized in Pirkanmaa region, which is an opportunity for TAMK to take the leading role. Purpose of the workshops is to find companies and other actors in the region, which have exploitable waste and side streams to be used as a resource for new products and services. Regionally, industrial symbiosis put circular economy in practice.

Construction industry is a significant field of business in the national economy. TAMK is one of the biggest and strongest construction and civil engineering educator in Finland. For promotion of sustainable circular bioeconomy, there are already research actions, for example in monitoring and measurement of hazardous substances in construction materials, which is crucial in demolition and renovation projects, in terms of occupational and environmental health (Viskari et al., 2018, 2019). Further actions will include research and development in carbon neutral construction, promotion of wood construction and taking sustainable housing and human viewpoint into focus. New initiatives have already been mapped and cooperation with construction companies, urban development actors and cities are initiated.

Combining nutrient recycling with new nutrient recovery technologies in an urban environment, creating and initiating sustainable food systems and packaging materials, and promoting new entrepreneurship, products and business opportunities around these themes will be key drivers in the future actions of the research group. For example, in the city of Tampere the new housing area of Hiedanranta and development of Särkänniemi Theme Park sustainable food street offer extremely innovative live labs for the development.

Figure 2. Implementation of alternative sanitation technologies and nutrient recovery in Hiedanranta area in the City of Tampere (Photo: Trung Dang).
Figure 2. Implementation of alternative sanitation technologies and nutrient recovery in Hiedanranta area in the City of Tampere (Photo: Trung Dang).

The way forward

The research group approach is a development project as such. One of the goals is to create continuity of research topics instead of separate projects. Collecting TAMK’s circular bioeconomy projects together made existing capacity “visible”. Analysis of the content of the projects resulted in identification of “from table to table” research theme, presented in this article. Further, six different internal stakeholder groups have been identified also promoting sustainability. TAMK’s role in the regional innovation ecosystem is important not only through RDI activities but also because of the capacity of international networks and collaboration.

The aims, actions and opportunities we have described here do not correspond with the traditional research group. We have deliberately chosen the strategy with strong stakeholder involvement, both inside and outside the organization. We want to strengthen TAMK’s impact as a promoter of circular bioeconomy, which we associate with proactivity, co-creation and even crazy multidisciplinary ideas with a strong involvement of students as innovators. In our vision, solutions for challenges in the future circular society are not conventional, and that is why new multidisciplinary and multi-stakeholder platforms are needed.

Authors

Silja Kostia, Principal Lecturer, Ph.D., Tampere University of Applied Sciences, silja.kostia(at)tuni.fi

Ulla Häggblom, Principal Lecturer, Dr. Sc. (Tech.), Tampere University of Applied Sciences, ulla.haggblom(at)tuni.fi

Erkki Kiviniemi, Senior Lecturer, M.Sc. (Tech.), Tampere University of Applied Sciences, erkki.kiviniemi(at)tuni.fi

Mikael Lindell, Senior Lecturer, M.Sc. (Econ.), mikael.lindell(at)tuni.fi

Riitta Vihuri, Tampere University of Applied Sciences, Senior Lecturer, M.Sc. (Econ.), Tampere University of Applied Sciences, riitta.vihuri(at)tuni.fi

Eeva-Liisa Viskari, Impact Leader, Ph.D., Tampere University of Applied Sciences, eeva-liisa.viskari(at)tuni.fi


Asikainen, E., Björkman, F., Grobler, G., Haapamäki, S., Kloet, M., Mattila, A.-M., Pakula, S., Tuukkanen, K., Viskari, E.-L. (2017). Kunnioitusta raaka-ainetta kohtaan – viljeltyjä tarinoita ruokapöytiin. KIVIREKI-hankkeen julkaisu. Käymäläseura Huussi ry, Tampere. Available at: http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2015/09/KIVIREKI_julkaisu_2017.pdf

Ecodesigncircle. (2020). Project’s www pages https://www.ecodesigncircle.eu/17-spotlight/56-heraeae-pahvi-a-cardboard-to-wake-up-finland (read 30.4.2020)

Elinvoimaa lähiruoasta. (2018). Lähiruokareseptejä. Elinvoimaa lähiruoasta – kumppanuudet lähiruoan hankinnoissa –hanke. Available at: https://www.virrat.fi/client/virrat/userfiles/elinvoimaa-lahiruoasta-valmis-versio-002.pdf

Frølund, L., Murray, F. & Riedel, M. (2018). Developing Successful Strategic Partnerships With Universities. MIT Sloan Management Review. Magazine Winter 2018, Issue Research Feature.

Halonen, E., Alakerttula, J., Lanz, M., & Seppänen, M. (2017). Pirkanmaan kiertotalouden innovaatiotoiminnan nykytila. Pirkanmaan liitto. Available: https://tutcris.tut.fi/portal/files/13175134/Pirkanmaan_liiton_selvityksi_2017_Pirkanmaan_kiertotalouden_innovaatiotoiminnan_nykytila_p_2.pdf

Heikkilä, T. & Lindell, M. (2019). Kestävän matkailun hub – Uusi Särkänniemi. Teoksessa A. Mäntysaari, A. Törn-Laapio & H. Siltanen (toim.),  Yhteiskehittämisestä kilpailuetua matkailu- ja ravitsemisalalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 270.

Heikkilä, T. & Lindell, M. (2020). Kestävää liiketoimintaa ruokapalveluissa. UAS Journal 2/2020.

Häggblom, U., Damski, V. & Vepsäläinen, A. (2017). Hiilinielu Design Studio – Muotoilu kohtaa biotalouden. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja B:96. Available: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/96-Hiilinielu-Design-Studio.pdf

Malila, R., Viskari, E.-L., Kallio, J. (2019a). Virtsan ravinteet kiertoon – MORTTI -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 49/2019. ISBN 978-952-11-5107-1, ISSN 1796-1726. Available: http://hdl.handle.net/10138/307654

Malila, R., Viskari, E.-L., Lehtoranta, S. (2019b). The role of source separation in nutrient recovery – comparison of alternative wastewater treatment systems. Journal of Cleaner Production. 219: 350-358. 10 February 2019. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.02.024

PIHI. (2020). Project’s www-pages. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/pihi-pirkanmaan-vahahiiliset-kalvoratkaisut (read 30.4.2020)

Ramboll. (2016). Bio- ja kiertotalouden hankkeet, osaaminen ja haasteet Tampereen kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. End-of-project report. Available: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Bio-ja-kiertotalousselvitys_Loppuraportti_21_09_16_logoilla.pdf

Vihuri, R. & Wickman-Viitala, T. (2020). Hyönteistoimialan liiketoiminnan kehittäminen. TAMKjournal 24.4.2020. Available: http://tamkjournal.tamk.fi/hyonteistoimialan-liiketoiminnan-kehittaminen/

Viskari, E.-L., Grobler, G., Karimäki, K., Gorbatova, A., Vilpas, R. & Lehtoranta, S. (2018). Nitrogen Recovery With Source Separation of Human Urine—Preliminary Results of Its Fertiliser Potential and Use in Agriculture. Frontiers in Sustainable Food Systems. 2:1-14, 28 June 2018. https://doi.org/10.3389/fsufs.2018.00032

Viskari, E.-L., Kauranen, H., Nieminen, M., Nippala, E., Tuominen, E.-L. & Honkala, I. (2018). Palosuoja-aine HBCD rakennuseristeissä ja pakkausmateriaaleissa ‒ esiintyminen, tunnistaminen ja turvallinen käsittely. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 111. Tampere 2018. Available: https://www.tamk.fi/-/palosuoja-aine-hbcd-rakennuseristeissa-ja-pakkausmateriaaleissa-esiintyminen-tunnistaminen-ja-turvallinen-kasittely

Viskari, E.-L., Kauranen, H., Nieminen, M., Nippala, E., Tuominen, E.-L. & Honkala, I. (2019). Palonsuoja-aine on kierrättäjän pulma. Uusiouutiset 2/2019, 36–37.

Karelian TKI-ympäristöt ovat avoinna kaikille

Kirjoittaja: Helena Puhakka-Tarvainen. Kuva: Kari Tiainen.

Ammattikorkeakoulujen innovaatioekosysteemiin kuuluvat yritys- ja elinkeinokumppaneiden, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin lisäksi opiskelijat, henkilökunta sekä aktiiviset alumnit. Ammattikorkeakoulujen vahvuus innovaatiotoiminnassa piileekin tässä luontaisessa avoimuudessa ja rajapinnoissa kaikkien yhteiskunnan toimijatasojen kanssa. Ammattikorkeakoulut mahdollistavat vuorovaikutuksen sekä tarjoavat innovaatioita ja kehittämistä tukevia tiloja ja palveluita eri tahojen toiminnalle, eli toisin sanoen toimivat innovaatioalustoina ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. (Ilvonen 2017).

Karelia-ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan avointa toimintakulttuuria kaikessa toiminnassaan (Puhakka-Tarvainen & Tiainen 2017, 23). Avoimuuden muotoja ovat tutkimustiedon avoin julkaiseminen, tulosten popularisointi, tutkimusaineistojen avaaminen sekä avoimet tutkimusmenetelmät.  Avoin kehittäminen näkyy myös arjen aluekehitystyössä: koulutuksen sisältöjä kehitetään läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa, TKI-hankkeita toteutetaan yritysrajapinnassa, opiskelijoiden tietä työelämään silotetaan tarvelähtöisten oppimisprojektien, opinnäytetöiden ja harjoittelujen kautta, ja kumppanuustoiminnan kautta ylläpidetään säännöllistä vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa. Lisäksi viime vuosina huomiota on kiinnitetty erityisesti avointen oppimis-, tutkimus- ja palveluympäristöjen kehittämiseen.

Monialaisia palvelu- ja tutkimusympäristöjä

Karelian TKI-toimintaa ohjaa kaksi strategista painoalaa: Kestävät energiaratkaisut ja materiaalit sekä Uudistuvat hyvinvointipalvelut. Molempien painoalojen ympärille on rakennettu kattavat oppimis-, tutkimus- ja palveluympäristöjen kokonaisuudet Dynamo ja Voimala. Dynamo kattaa tekniikan alan TKI-infrastruktuurit ja -ympäristöt kuten tarkkuustekniikan, puurakentamisen ja uusiutuvan energian laboratoriot, laitteistot ja palvelut. Voimala puolestaan on hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä palvelu- ja oppimisympäristö, jonka sateenvarjon alle kuuluvat myös fysioterapia- ja simulaatioympäristöt. Lisäksi Karelialla on media-alan tarpeisiin rakennettuja TKI-ympäristöjä.

Karelian palvelu- ja tutkimusympäristöjen kehittämisessä on pyritty välttämään ne avoimuuden sudenkuopat, joita tuore ammattikorkeakoulujen TKI-infrastruktuuriraportti (Viitasaari & Päällysaho 2016, 28) tuo esiin. Raportin mukaan suurimmassa osassa ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjä käyttäjämäärät jäävät hyvin vähäisiksi ja noin viidennes ympäristöistä on vain organisaatioiden sisäisessä käytössä. Kareliassa TKI-ympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on ollut monialainen yhteiskäyttö opiskelijoiden, yrityselämän sekä kumppaniorganisaatioiden kanssa, matalan kynnyksen saavutettavuus sekä ympäristöjen integraatio monialaiseen TKI-hanketoimintaan.

Sirkkalan energiapuisto: avointa mittausdataa energiasta

Sirkkalan energiapuiston investoinnissa keskeinen peruste on ollut tuotettavan tiedon avoimuus. Lämmön- ja sähköntuotantoa (CHP) demonstroivasta laitteistosta on saatavilla ajantasaista tietoa mm. energian tuotanto- ja kulutusmääristä, sivutuotteista sekä päästöistä. Energiapuistosta vastaava kehittämisasiantuntija Ville Kuittinen kertoo, että tekniikaltaan vastaavia energiantuotantolaitoksia on kyllä olemassa, mutta avointa mittausdataa ei ole saatavilla muualta. Saadun tiedon perusteella pystytään laskemaan kustannusarvioita sekä hyötysuhdelaskelmia tuotetulle energialle vastaavista kiinteistökokoluokan hybridiratkaisuista kiinnostuneille tahoille. Lähitulevaisuudessa nämä mittaustiedot avataan myös reaaliaikaisesti nettisivuille kaikkien halukkaiden nähtäväksi.

Energiapuiston asennukset ja liitännät on tehty siten, että alan yritysten on mahdollista testata omia tuotteitaan todellisessa energiantuotantoympäristössä. Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana energiapuiston toimintaympäristöä on käynyt ihmettelemässä satoja kiinnostuneita sekä Suomesta että ulkomailta. Yrityksistä etenkin polttokattilavalmistajat, LVI- ja sähköpuolen asiantuntijat, talonrakentajat sekä lämmöntuotantoratkaisujen suunnittelijat ovat olleet aktiivisia. Lisäksi mobiili CHP-kontti on ollut vetonaulana mutta myös tositoimissa energiantuotannossa useissa yleisötapahtumissa (Kuva 1). Karelian opiskelijoista TKI-ympäristöä hyödyntävät niin metsätalouden, energia- ja ympäristötekniikan, konetekniikan, talotekniikan, tietojenkäsittelyn kuin liiketaloudenkin opiskelijat. Energiapuistossa syntyvän datan analyysien automatisointi, pitkäaikaissäilytys ja avaaminen tietoja tarvitseville ovat haasteita, joiden ratkaiseminen on vuorossa seuraavaksi.

 

Kuva 1. Sirkkalan energiapuiston CHP-kontin ensiesiintyminen yleisötapahtumassa vuoden 2015 Joensuun Farmari-näyttelyssä (Kuva: Helena Puhakka-Tarvainen).

Puurakentamisen uudet innovaatiot

Puun käyttö toimisto- ja kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina (Karelia-ammattikorkeakoulu 2017a). Joensuussa malliesimerkkejä suuren kokoluokan puurakentamisesta ovat Joensuu Areena sekä Luonnonvarakeskuksen METLA-talo, mutta ensimmäinen yli kaksikerroksinen puurakenteinen kerrostalo kohosi Pohjois-Karjalaan vasta tänä vuonna (Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö 2017). Karelia-ammattikorkeakoulun puurakentamisen asiantuntijat sekä palvelu- ja testausympäristö ovat olleet keskeisessä roolissa kerrostalon rakentamisprosessissa, ja valmista puukerrostaloa hyödynnetään myös jatkossa kehittämistoiminnan alustana. Projektipäällikkö Mikko Matveinen toimi reilun vuoden ajan oman toimensa ohessa puukerrostalo Joensuun Pihapetäjän kehittämisprojektissa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) palveluksessa. Toimintamalli oli erittäin onnistunut yhteistyön muoto ja toi uutta ulottuvuutta Karelian puurakentamiseen liittyviin tutkimus ja kehittämistoimenpiteisiin. Tiiviitä yhteistyötoimia on käynnissä myös muiden ajankohtaisten puurakentamiskohteiden kanssa.

Karelia-amk:n kampuksella sijaitseva puurakentamisen testaus- ja laboratorioympäristö sisältää puunkäsittelytiloja sekä testauslaitteistoja kuten sääkaappeja ja äänimittareita. Uutuutena ovat myös teollisen mittakaavan puurakentamista mallintavat demonstraatiokontit, joiden avulla on tutkittu erityisesti puurakenteiden äänitekniikkaa (Kuva 2). Kehittämistoiminnassa keskitytään etenkin teollisen puurakentamisen ratkaisuihin ja niihin liittyvään kehitystyöhön, rakentamisen prosesseihin sekä digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Ympäristöä käyttävät Karelian insinööriopiskelijat ja TKI-toimijat, muuta myös Itä-Suomen yliopisto hyödyntää tiloja. Tutkimus- ja palveluympäristö on avoin yrityksille ja sopii esimerkiksi erilaisten koesarjojen toteuttamiseen ja testaukseen.

Kuva 2. Projektipäällikkö Mikko Matveinen esittelee teollisen puurakentamisen ratkaisuja Silva-metsänäyttelyssä 2017 (Kuva: Helena Puhakka-Tarvainen).

Voimalasta ammattitaitoa ja työelämäyhteyksiä

Voimala on hyvinvointialan moniammatillinen oppimis- ja palveluympäristö, jonka toiminta perustuu kehittämiskumppanuksiin sekä käyttäjälähtöisyyteen (Karelia-ammattikorkeakoulu 2017b). Voimalan toiminnan ytimen muodostaa monialainen opiskelijayhteisö sekä viisi tutor-opettajaa eri koulutusaloilta. Voimalan koordinaattori Kaisa Juvonen kertoo, että toiminnan keskeisiä muotoja ovat muun muassa moniammatillisesti toteutetut kehittämistehtävät, kuntoutumista tukevat kotikäynnit, ryhmätoiminta sekä työskentely yhteistyökumppaneiden tiloissa esimerkiksi erilaisten tapahtumien muodossa. Viime lukuvuonna Karelian opiskelijat suorittivat yli 400 opintopistettä osana Voimalan toimintaa.

Voimala perustettiin vuonna 2011 ikäosaamisen painoalaa tukevaksi oppimis- ja palveluympäristöksi. Vuosien varrella ympäristö on monialaistunut ja tällä hetkellä Voimalassa työskentelevät niin sosiaali- ja terveysalan, kulttuuri- kuin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alojenkin opiskelijat. Yhteistyötä tehdään toisen asteen koulutuksen tarjoajan sekä keskeisten hyvinvointialan organisaatioiden kanssa. Kuluvana lukuvuonna esimerkkejä opiskelijoiden vetämästä ryhmätoiminnasta ovat mm. Hyvä sydän sekä Omaisvoima -ryhmät. Vuositasolla Voimalan toiminta tavoittaa tuhansia ihmisiä ryhmien, yksilöneuvonnan ja yhteistyökumppaneiden yleisötapahtumien kautta. Kotimaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita on mukana toiminnassa lukuvuosittain lähes kolmesataa alkaen lyhyistä opintojaksototeutuksista laajoihin harjoitteluihin ja opinnäytetöihin saakka. Voimalan toiminnasta voi lukea lisää Voimalaelämää-blogista (Karelia-ammattikorkeakoulu 2017c).

Avoin toimintakulttuuri alkaa opiskelijoista

Karelia-ammattikorkeakoulussa on rakennettu systemaattisesti avointa toimintakulttuuria vuodesta 2015 lähtien. Tavoitteena on saada siirrettyä TKI-toiminnassa tuotettu tieto ja osaaminen kaikkien halukkaiden käyttöön. Käytännön avoimuutta edistetään erityisesti avaamalla palvelu- ja tutkimusympäristöjen toimintaa entisestään, kehittämällä henkilöstön osaamista, kannustamalla avoimeen viestintään ja julkaisemiseen, sekä osallistamalla myös opiskelijat mukaan avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen (Kuva 3). Kaikki aloittavien vuosikurssien opiskelijat perehdytetään avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteisiin osana kirjastopalveluiden esittelyä, aineistonhallinta ja tutkimuseettiset kysymykset on huomioitu osana opinnäytetyöprosessia ja yhteistyössä lakimiehen kanssa on laadittu sopimusmalleja ja -ohjeistuksia työelämätoimeksiantojen tueksi. Lisäksi kaikki Kareliassa syntyneet opinnäytetyöt on tallennettu jo vuodesta 2011 lähtien avoimesti saataville Theseus-tietokantaan ja Theseus toimii myös Karelian julkaisujen rinnakkaistallentamisen kanavana.

Kuva 3. Avoimen tieteen ja tutkimuksen infopiste Karelia-ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa elokuussa 2017 (Kuva: Karelia-ammattikorkeakoulu).

Kirjoittaja

Helena Puhakka-Tarvainen, Projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu, helena.puhakka-tarvainen(at)karelia.fi

Ilvonen, Anne 2017: Ammattikorkeakoulun innovaatioekosysteemi – mitä ihmettä? Karelia 25 –juhlajulkaisu, Karelia-ammattikorkeakoulu. http://www.karelia.fi/juhlajulkaisu/ (in press)

Karelia-ammattikorkeakoulu 2017a: Puurakentaminen. http://www.karelia.fi/puurakentaminen/puurakentaminen 8.9.2017.

Karelia-ammattikorkeakoulu 2017b: Voimala – hyvinvointipalvelut. http://www.karelia.fi/fi/asiantuntijapalvelut/palvelu-ja-tutkimusymparistot/voimala-sosiaali-ja-terveysala 8.9.2017.

Karelia-ammattikorkeakoulu 2017c: Voimalaelämää -blogi. http://www.karelia.fi/blogit/voimalaelamaa/ 8.9.2017.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö 2017: Joensuun Pihapetäjä. http://www.joensuunpihapetaja.fi/ 8.9.2017.

Puhakka-Tarvainen Helena & Tiainen Kari 2017: Avoimen toimintakulttuurin jalkauttaminen Kareliassa. – Julkaisussa: Laakkonen A., Laakkonen T., Marjamaa M., Montonen N. (Toim.)., (2017). Kohti avointa julkaisemista, opetusta ja TKI-toimintaa ammattikorkeakouluissa. Laurea Julkaisut 82., Laurea-ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-799-466-8

Viitasaari Juha & Päällysaho Seliina 2016: Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen ja infrastruktuurien avoimuus. Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä –hankkeen raportti. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 118, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-7109-48-9