Kuvituskuva: äiti ja lapsi maalisin kasvoin

DUUNI – Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi -malli

Kirjoittajat: Mari Berglund, Tuula Hyppönen, Janina Luoto & Veera Vähämaa.

Korkeakoulujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä

DUUNI – Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi -hankkeen 2014–2020 tavoitteina oli tukea ja vahvistaa 19–29-vuotiaiden vanhempien valmiuksia ja osaamisen tunnistamista kohti työtä ja opiskelua, suunnitella, testata ja dokumentoida menetelmiä vanhemmuuden taitojen tunnistamiseksi sekä vahvistaa nuorten ohjauksen ammattilaisten menetelmäosaamista ja yhteistyötä. DUUNI-malli sisältää tehokkaiksi todettuja ohjauksen menetelmiä ja työnohjauksellisen eValmennuksen. DUUNI-hanke toteuttaa sosiaalista kestävyyttä tukemalla koulutuksesta ja työelämästä helposti syrjäytyvien nuorten vanhempien tulevaisuuden urapolun löytymistä. Sosiaalinen kestävyys toteutuu myös hankkeen tavoitteessa edistää nuorten vanhempien ohjaustoiminnassa mukana olevien yhteistyötä ja verkostoitumista.

Taidelähtöiset menetelmät vanhempien ohjauksessa

Vanhempien ryhmätoiminnassa hyödynnettiin taidelähtöisiä ja liikunnallisia menetelmiä, joissa ryhmiä yhdistivät samat toimintaperiaatteet ja teemat. Sanataidemenetelmissä yhdistettiin dialogista kirjoittamista ja tajunnanvirtatekniikkaa. Dialogisessa kirjoittamisessa kirjoittaja kysyy itseltään, vastaa ja tekee uusia kysymyksiä. Ohjaaja voi myös tarjota valmiita kysymyksiä (Suurla, 1998). Harjoitteissa hyödettiin myös tajunnanvirtakirjoittamista, vapaata assosiaatiota. Sanataidelähtöiset menetelmät sopivat vanhemmuuden osaamisen tunnistamiseen, jossa kirjoittaminen tuo esiin näkymätöntä.

Nuoret vanhemmat osallistuivat myös yksilöohjaukseen, jossa heitä autettiin tunnistamaan ja sanoittamaan vanhemmuuteen liittyvää osaamista sekä tämän yhteyksiä työelämätaitoihin. Konkreettisena tavoitteena oli tuottaa vanhemman kanssa yhdessä välineitä hänen urasuunnitteluaan varten. Ohjauksen keskiössä olivat vanhemman omat toiveet tulevaisuudestaan. Hyviä käytänteitä olivat reflektioharjoitukset sekä vanhemman tekemä osaamisseinä Padlet-alustalle, johon kerättiin kuvia, videoita ja kirjoituksia omista vahvuuksista ja haaveista, päivitettyjä ansioluetteloita, osaamisen kuvausta ja listaus aikuiskoulutusmahdollisuuksista.

Ohjaajien eValmennus

Valmennuksen hyvänä käytäntönä tuotettiin viitekehys vanhemmuuden ja työelämän taidoista ja niiden välisestä siirtovaikutuksesta. Siinä vanhemmuuden taitoja kuvattiin perhearviointimallin (Bentovim & Bingley Miller, 2006), vanhemmuuden roolikartan (Helminen & Iso-Heiniemi,1999) ja perhetutkimuksen (mm. Itäpuisto, 2005) pohjalta. Työelämään siirrettäviä vanhemmuuden taitoja olivat mm. itseohjautuvuus ja päätöksenteko (Ruohotie, 2004). Viitekehys tuotti valmennusteemoja, kuten ohjaajuus ja reflektiivinen työote sekä vanhemmuus voimavarana ja itsensä johtaminen. Hyviä käytäntöjä olivat myös hankkeessa tuotetut ohjauksen periaatteet, mm. toimijalähtöisyys, systeemisyys ja dialogi sekä edellisiä tukevat toiminnalliset käytännöt, harjoitukset, tehtävät ja ohjaussuunnitelmat.

DUUNI-mallin juurruttaminen

DUUNI – Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi -malli on kokoelma ohjauksen menetelmistä nuorten vanhempien kanssa työskentelevien sekä vanhempien omaehtoiseen käyttöön. DUUNI-malli on saatavilla hankkeen verkkosivuilla. Useita menetelmistä voi hyödyntää myös eri-ikäisten ohjauksessa. DUUNI-hankkeen toimintaa on markkinoitu Turun, Helsingin, Rovaniemen ja Lahden alueen sosiaali- ja terveysalan verkostoissa, seurakunnissa, toisen asteen oppilaitoksissa sekä kolmannen sektorin organisaatioissa. Osallistujamäärän osalta paras tulos saatiin rekrytoimalla vanhempia toimintaympäristöissä, jotka ovat heille tuttuja jo muista aktiviteeteista. DUUNI-hanke on mukana OSUMA – osallistamalla osaamista -koordinaatiohankkeessa, joka edistää hankkeiden verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja hyvien käytänteiden levittämistä ja juurruttamista. OSUMA-hankkeen jäsenyys tukee DUUNI-mallin juurruttamista kansallisella tasolla. Hankkeen tuloksia esitellään avoimessa päätösseminaarissa marraskuussa 2020. Covid-19-epidemian vuoksi päätösseminaari toteutetaan webinaarina.  

Kirjoittajat

Mari Berglund, TtM, tohtorikoulutettava, kätilö, lehtori, koulutusvastaava, Turun ammattikorkeakoulun Terveys- ja hyvinvointisektori, Ensihoitaja-, terveydenhoitaja- ja kätilötyön osaamisala, mari.berglund(at)turkuamk.fi

Tuula Hyppönen, YTM, perhepsykoterapeutti, toiminnallisen ryhmätyön ohjaaja, lehtori, LAB ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, tuula.hypponen(at)lab.fi

Janina Luoto, KM, FM, päätoiminen tuntiopettaja, Turun ammattikorkeakoulun Terveys- ja hyvinvointisektori, Sosiaali- ja kasvatusala, janina.luoto(at)turkuamk.fi

Veera Vähämaa, FM, sanataideohjaaja, sanataiteilija Kirjan talo ry, vjvaha@gmail.com


Bentovim, A. & Bingley Miller, L. 2006. Perhearviointiopas. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

DUUNI-hanke. https://duunitaidot.turkuamk.fi/

Helminen, M.-L. & Iso-Heiniemi, M. 1999.Vanhemmuuden roolikartta. Käyttäjän opas. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Itäpuisto, M. 2005. Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kuopio. [Viitattu 5.8.2020]. Saatavissa: http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2005/isbn951-27-0363-7.pdf

Ruohotie, P. 2004. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu yliopistokoulutuksessa. Teoksessa Puheenvuoroja kasvatusalan yliopistokoulutuksen kehittämiseksi. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan 30-vuotisjuhlajulkaisu.

Suurla, R. 1998. Dialoginen eli meditatiivinen kirjoittaminen. Jorvas: Kustannus Oy Taivaankaari.