Etäopetus toimii myös maahanmuuttajien suomen opetuksessa

Kirjoittajat: Kukka-Maaria Raatikainen & Anne Karuaho.

Ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä yhteiskuntavastuun kantajana. Savonia-ammattikorkeakoulussa yhteiskuntavastuuta kannetaan muun muassa panostamalla esteettömyyteen. Maahanmuuttajien esteitä osaksi suomalaista opiskelu- ja työelämää on raivattava määrätietoisesti. Heidän osaamisensa kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä on herätty eri puolilla maailmaa. Yhtenä keinona tähän ovat verkkokurssit, joista on saatu hyviä kokemuksia.

Verkkopedagogiikan kehittämiseksi suomen kielen opetuksessa on Suomessa ryhdytty viime vuosina tositoimiin. Muun muassa Turun yliopiston Brahea-keskuksen vetämässä Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeessa pyrittiin selvittämään teknologian mahdollisuuksia kielen opetuksessa sekä tutkimaan kielen ja verkkotyöskentelytaitojen oppimista tukevia työkaluja. Hankkeen aikana kehitetyt suositukset ovat vapaasti luettavissa osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/.

Tiina Vauhkonen ja Mari Pohjalainen (s.a., 11–13) ovat koonneet Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeessa materiaalipaketin aiheesta Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja. He painottavat, että Suomeen muutetaan monista syistä ja taustoista ja kotoutujilla on kaikilla yksilöllinen reittinsä suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteenvedossa esitellään erilaisten kotoutujien oppimisprofiileja ja korostetaan, että luokkaopetus ei yksin tyydytä kaikkia suomen kielen oppimisen tarpeita. Yhtenä ongelmakohtana Vauhkonen ja Pohjalainen näkevät luokkaopetuksessa opettajan liian yksinkertaiseksi helpotetun puheen, joka ei noudata tosielämän puhetilanteita. Tähän huomioon tartutaan myös Savonian verkkokursseilla rakentamalla verkkotehtäviä esimerkiksi suomalaisista radio- ja tv-sarjoista, joissa käytetään aitoa puhekieltä.

Myös Metropolia-ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa ”Valmentavasta valmiiksi” kehitetään digitaalisia menetelmiä maahanmuuttajien koulutuksia varten. Hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että ammattikorkeakoulujen toimintatapoja maahanmuuttajien valmentavissa koulutuksissa selkiytetään, jotta lisättäisiin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia edetä tutkinto-opiskelijoiksi.
https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/

Savoniassa suomea maahanmuuttajien ehdoilla

Savonia on tarjonnut maahanmuuttajille erilaisia mahdollisuuksia suomen kielen taidon parantamiseen vuodesta 2014 lähtien. Erilaiset työpaikkasuomi-koulutukset, viiden kuukauden mittainen maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä edistyneiden B-ja C-tasojen kielikurssit ovat valikoimassa edelleen. Jo alusta lähtien Savoniassa on kehitetty erilaisia tapoja yhdistellä lähi-, etä- ja virtuaaliopetusta.

Viime lukuvuonna 2017–18 Savonia alkoi tarjota maahanmuuttajien pyynnöstä kokonaan etänä järjestettäviä opintojaksoja. Osalla kursseista järjestetään pakollisia viikoittaisia etäluentoja, osalla kursseista ne eivät ole pakollisia ja tällä hetkellä yhdellä kurssilla ei ole luentoja ollenkaan, vain videomuotoisia tietoiskuja (ks. kuva 1). Jälkimmäinen oli ammattikorkeakoulujen yhteisessä kesätarjonnassa viime kesänä, ja tässä kirjoituksessa esitellään erityisesti sitä. Kevään CampusOnline-tarjontaan on tulossa kaksi tällaista puhdasta verkkokurssia lisää.

Kuva 1. Etäopetus toimii myös maahanmuuttajien suomen opetuksessa.

Verkkokurssien kehittämistyössä on edetty yrittämisen ja erehdyksen tietä. Jonkin verran on hyödynnetty jo olemassa olevia virtuaalisia oppimisympäristöjä kuten Opetushallituksen www.kotisuomessa.fi -palvelua.

Eniten painoarvoa on Savonian suomen opetuksessa kuitenkin annettu kielikouluttajien herkälle korvalle: palautetta kysytään ja saadaan jatkuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti, ja siihen reagoidaan kehittämällä uusia kursseja sekä parantamalla ja uudistamalla vanhoja, jopa täysin perinpohjaisesti. Myös tässä artikkelissa olevat kommentit ovat maahanmuuttajilta saatuja palautteita ja ajatuksia, jotka on koottu Savonian viime lukuvuoden suomen kielen kursseilta, suurin osa kesän verkkokurssilta.

”Olisi edes puhdas verkkokurssi”

Kokemuksemme mukaan maahanmuuttajien on vaikeaa löytää itselle sopivia kielikursseja, ja usein lähiopetusta sisältävät opintojaksot eivät vain sovi heille: maahanmuuttajissakin on luonnollisesti niin osa-aikatyöntekijöitä, kahdeksasta neljään työtä tekeviä kuin vuorotyössäkin olijoita, puhumattakaan erilaisissa koulutusohjelmissa opiskelevista sekä kolmannella sektorilla, vapaaehtoistyössä tai perhevapailla olevista.

Elämäntilanteet vaihtelevat, joten suomen kielen kurssien on oltava joustavia ja opiskelijoiden sinnikkäitä, jotta uutta oppia karttuu. ”Tämä on parempi ympäristö asioiden hiomiseen kuin luokkahuone. Tässä ympäristössä, kun kaikki ovat melkein samalla kielitaitotasolla ja opiskellaan pienessä ryhmässä, se antaa turvallisen olon”, kertoi kokemuksistaan eräs suomen etäoppija Savoniassa. Uudet ratkaisut voivat siis olla myös opiskelijoiden mieleen.

Oma haasteensa maahanmuuttajalle tulee sopivan tasoisten kielikurssien löytämisestä. ”Kansalaisopistossa kaikki kurssit ovat usein jopa alle B2-tason”, kommentoi eräs suomen oppija. Ylempi kielitaitotaso on kuitenkin monille avain opintoihin tai työpaikkaan: ”Suurin osa maahanmuuttajista pääsee vain keskitasolle, ja siitä on todella vaikea mennä eteenpäin. Kielitaito pysähtyy siihen. Kursseja ei ole ollut tarjolla”, kuvaili toinen. ”Kuitenkin jos pääsee opiskelemaan korkeakouluun, olisi parempi olla C1-taso.” Savonia-ammattikorkeakoulussa suositellaan tutkinto-opiskelijoille vähintään tasoa B2.

”On tuntunut, että olen ollut ansassa”

Saatujen palautteiden pohjalta Savoniassa kehiteltiin verkkokurssi, jossa ei ole luentoja, vaan milloin tahansa katsottavia tietoiskuja. Näin pyrittiin helpottamaan niiden maahanmuuttajien pääsemistä eteenpäin elämässään, joilla on ollut väliotsikossa mainittu kokemus jäämisestä kiinni ansaan – eli kielitaidossa liian alhaiselle tasolle, jotta esimerkiksi yrittäjyys tai työelämän asiantuntijatehtävät onnistuisivat. Omalla paikkakunnalla ei välttämättä ole lähiopetusta saatavilla, eivätkä tiettyyn aikaan järjestettävät, pakolliset etäluennot välttämättä auta asiaa.

Savonian kesäaikaan sijoittuvalla opintojaksolla opiskelijat työskentelivät itsenäisesti kahdeksan viikkoa. Pari viikkoa ennen kurssia ja pari viikkoa kurssin jälkeen opettaja pyrki aktivoimaan opiskelijoita tehtävien tekoon keskustelualueen viesteillä ja palautteilla, mutta missään vaiheessa opettaja ja opiskelijat eivät olleet videoneuvotteluyhteydessä keskenään.

Kesäajan verkkokurssi oli maksullinen B2-tason kirjallinen suomen kieli, ja sille osallistuakseen opiskelijan oli hyvä osata peruskielitaito. Kaikki ohjeet ja materiaalit olivat kurssilla suomeksi. Moodle-oppimisympäristöön rakennettu kurssi sisälsi videoita, teoriasivuja, esimerkkejä kirjallisuudesta, lehdistä ja muista medioista sekä asioiden ymmärrystä testaavia tentti- ja H5P-työkaluilla tehtyjä pistokoetyyppisiä pikkutenttejä.

Näiden lisäksi opiskelijat laativat omalta ammattialaltaan sanastot esimerkiksi Quizlet-työkalulla, kirjoittivat referaatin kirjastosta lainaamastaan omaan ammattiinsa kytkeytyvästä lehdestä sekä keskustelivat toistensa ja opettajan kanssa mm. kertoen itsestä ja omasta kuluneesta viikosta. Referaatista, sanastosta ja keskustelualueen tietyistä viesteistä opiskelijat saivat elokuussa palautteen opettajalta.

Kurssialueelle sisällytettiin myös itsenäiseen työskentelyyn soveltuvia saneluja/kuunteluja, ääntämisharjoituksia ja valmiita Quizlet-visoja. Suomalaiseen kulttuuriin opastettiin tutustumaan syvemmin mm. musiikkia kuuntelemalla ja idiomeja opettelemalla. Pienet tentit ja lopussa oleva kertaustentti sisälsivät eri ammattialojen sanastoa. Opiskelijoiden ammattialat saatiin selville ensimmäisessä tehtävässä, jonka jälkeen kurssin materiaaleihin lisättiin mm. rakennusinsinööreille sopivaa sanastoa.

Opiskelijaa motivoimaan käytettiin Moodlen Suoritusten seuranta -toimintoa, joka näyttää kaikilla sivuilla navigoitaessa, minkä verran tehtäviä on tehty ja kuin monta osiota on jo kokonaan suoritettu (kuva 2).

 

Kuva 2. Moodlen työkaluja voi käyttää motivoimaan opiskelijaa visuaalisesti. Kun kaikkien sivujen otsikon alapuolelle tulee vihreä merkki, kurssi on suoritettu ja opiskelija voi saada arvioinnin.

”Oli oikea pituus, haastava ja nautittava”

Kurssille osallistui 60 opiskelijaa ympäri Suomea. Suurin osa heistä opiskeli jo jossakin ammattikorkeakoulussa joko englannin- tai suomenkielisessä koulutusohjelmassa, mutta koki tarvitsevansa lisäoppia suomen kielestä.

Yksi pakollisista tehtävistä oli kirjallisen palautteen antaminen kurssista. Palautteissa toistui sana ”hyvä”, joten monta asiaa oli tehty oikein jo tässä ensimmäisessä kokeiluversiossa. ”Opin paljon uusia idiomeja ja kertasin tärkeitä kieliopin aiheita”, kommentoi eräs, ja toiset komppasivat positiivisesti: ”Erittäin hyvin suunniteltu kurssi” ja ”Ihan paras kurssi, mitä olen nähnyt!”

Myös erilaiset tavat opiskella, esimerkiksi videot, tehtävät, tekstit ja keskustelut, saivat opiskelijoiden palautteissa kiitosta. Yksi osallistujista koki saaneensa järjestykseen ne tiedot, joita oli jo itsenäisesti jonkin verran opiskellut. Artikkelin lukemiseen kannustaminen oli ollut mieleenjäävä asia yhdelle, toiselle puolestaan idiomit. Moni kertoi haluavansa vielä lisää, eli hakeutuvansa opiskelemaan esimerkiksi Savonian C1-tason kurssille.

Toisaalta parannettavaakin on. Osa opiskelijoista koki, että opettaja osallistui liian vähän kurssilla eli opettajan läsnäolo ei ollut riittävää, vaikka illuusion luomiseen läsnäolosta pyrittiin muun muassa tehtävien ”yksilöllisillä” palautteilla. Monimutkaisten lauseenvastikkeiden selittämiseen toivottiin lisää kieliopin selittävää materiaalia. Puhekielisiä materiaaleja toivottiin lisää. Toivottiin myös, että tarjolla olisi oman alan suomen kielen kursseja, ja niitä Savonia onkin jo suunnittelemassa.

Opettajalle kesäkurssi näytti, että myös verkossa voidaan käydä nopealla syklillä ns. merkitysneuvotteluja tai korjausjaksoja. Ne tarkoittavat tilanteita, joissa kieltä heikommin osaava ja hyvin taitava, joissakin tilanteissa myös äidinkielinen, osapuoli selvittävät yhdessä ymmärtämisen vaikeuksia. Nämä tilanteet auttavat paitsi ymmärtämään toisen ajatuksia, myös oppimaan lisää suomen kieltä. (ks. Lilja 2010, 13; Lintunen 2008; Suni 2008, 11.)

Esimerkiksi alun tutustumisvaiheessa kurssin keskustelualueella käytiin vilkasta keskustelua meneillään olevista jalkapallon MM-kisoista. Opiskelijat kävivät merkitysneuvotteluja keskenään ja opettajan kanssa. Yksi opiskelija kuvaili esittäytyessään toisille ”Minä pidän jalkapaloa”, johon toinen vastasi: ”Pelaatko jalkapalloa vai seuraatko TV:lla?”. Vastaus kuului: ”Nyt minä pelaan pieni tiimi Div4” ja opettaja kommentoi: ”Sinä siis pelaat divarissa jalista/futista”.

Lilja (2010, 110) korostaa, että kakkoskielisten merkitysneuvottelut ovat erilaisia kuin äidinkielisen ja kakkoskielisen korjausjaksot. Esimerkiksi yllä kuvatussa keskusteluissa korjauskeskustelua käytiin ymmärryksen ongelmista, jotka oli ratkaistava, ennen kuin keskustelu voisi jatkua. Äidinkielisen eli opettajan puuttuessa keskusteluun oli kyseessä Liljankin (2010, 110) huomioima suora toisen korjaus, ei niinkään ymmärtämisen ongelma. Keskustelut käytiin puhekielellä, mutta opettaja antoi myös vinkkejä kirjakieliseen esitystapaan. Näitä keskusteluja osa opiskelijoista olisi toivonut lisää myös kurssin sisältöihin.

”Halu mennä eteenpäin on kova”

Maahanmuuttajien toiveet erilaisista kurssiratkaisuista motivoivat kehittämään Savonian tarjontaa. ”Tarvitsemme lisää kursseja”, totesi yksi Savonian kielikurssille viime keväänä osallistuneista, jolla on motivaatiota mennä eteenpäin elämässään.

Tätä artikkelia kirjoitettaessa kesäkurssi on ohi ja 28 opiskelijaa on hyväksytysti suorittanut kurssin. Eli alle puolet ilmoittautuneista sai suoritettua koko kurssin niin, että sai siitä myös todistuksen. Osa opiskelijoista kertoi palautteissa kesällä olleen liikaa työkuormaa tai muuta tehtävää, mutta nämä henkilöt olivat tallentaneet materiaalit itselleen ja aikoivat palata niihin myöhemmin.

Osa ilmoittautuneista mutta kurssin kesken tai kokonaan tekemättä jättäneistä oli ehkä valinnut liikaa kesäkursseja tai sitten Suomen kuuma kesä vei opiskeluhalut. Kesäopintoverkostossa oleville amk-opiskelijoille kurssi ei ole maksullinen, joten maksetut eurot eivät lisää heidän motivaatiotaan. Osalle opiskelijoista kurssi on voinut myös vaikuttaa liian helpolta, osalle liian vaikealta: 13 opiskelijaa ei ollut tehnyt yhtään pakollista tehtävää tai merkinnyt materiaaleja luetuiksi. Yksi osallistuja ei ollut kirjautunut ollenkaan Moodleen. Työ toimivien kurssien kehittämiseksi ja tarjoamiseksi valtakunnallisessa tarjonnassa jatkuu Savoniassa.

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori (FM), Savonia-ammattikorkeakoulu, kukka-maaria.raatikainen(at)savonia.fi

Anne Karuaho, viestinnän lehtori (FM), Savonia-ammattikorkeakoulu, anne.karuaho(at)savonia.fi


Lilja, N. (2010). Ongelmista oppimiseen: toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä Studies in Humanities, 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lintunen, T. (2008). Ymmärrätkö? Miten ymmärtämisongelma osoitetaan ja kuinka siihen vastataan kielenoppijan ja syntyperäisen suomenpuhujan välisissä keskusteluissa. Kieli- ja käännöstieteen laitos. Tampere: Tampereen yliopisto.

Metropolia (s.a.) Maahanmuuttajien valmentavien opintojen kehittämishanke korkeakoulutuksessa [verkkojulkaisu]. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 21.8.2018 osoitteesta
https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/

Opetushallitus (s.a.) Kotisuomessa.fi. Opetushallitus. Haettu 16.8.2018 osoitteesta
https://kotisuomessa.fi

Suni, M. (2008). Toista kieltä vuorovaikutuksessa – Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities, 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Turun yliopiston Brahea-keskus 2016. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeen tulokset ja suositukset. Turun yliopiston Brahea keskus. Haettu 16.8.2018 osoitteesta
http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/

Vauhkonen, T. & Pohjolainen, M. (s.a.) Miksi suomen oppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? Turun yliopiston Brahea keskus. Haettu 16.9.2018 osoitteesta http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/

Kuinka kansainväliset opiskelijat saadaan työllistymään?

Kirjoittajat: Anna Ollanketo ja Milla Roinainen.

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita halutaan entistä tuloksellisemmin integroida Suomen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Kilkas – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi –hankkeen tavoitteena oli rakentaa kaikki ammattikorkeakouluja palveleva toimintamalli ulkomaalaisen korkeakouluopiskelijan työllistymisen edistämiseen Suomessa. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

KILKAS-hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), ja se muodosti verkoston yhdessä Oulun, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeessa ammattikorkeakoulut tekivät omia paikallisia kokeiluja ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi erityisesti liiketalouden opiskelijoiden parissa. Samaan aikaan kansallisessa työryhmässä prosessoitiin yhteistä toimintamallia.

Toimintamalli ja ketterät kokeilut

KILKAS-toimintamallin (Xamk n.d.) kohderyhmänä ovat kansainväliset tutkinto-opiskelijat ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta. Mallin opiskelijoille suunnatussa englanninkielisessä versiossa kannustetaan ja ohjataan opiskelijaa kiinnittämään huomiota työllistymiseen opintojen alusta saakka (kuvio 1). Toimintamallin avulla opiskelijalle kerrotaan suomen kielen opintojen tärkeydestä, verkostoitumisesta Suomessa, työharjoittelusta, työelämäprojekteista, urasuunnittelusta ja mahdollisuuksista työllistyä Suomessa. Kaikkien opiskelijoiden tavoitteena ei ole työllistyä suomalaiseen yritykseen heti ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen, minkä vuoksi heille on kerrottu myös mahdollisuudesta perustaa yritys ja jatkaa opintoja. Malli on kuvattu ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta sitä voi hyödyntää myös eri tutkintoasteilla.

Kuvio 1. Englanninkielinen KILKAS-toimintamalli kansainvälisille opiskelijoille.

Mallin suomenkielisessä versiossa (kuvio 2) kuvataan opiskelijan opintopolku, jossa tuetaan opiskelijan integroitumista ja työllistymistä Suomeen. Malli toimii työkaluna ohjaus- ja opetustyötä tekeville tukemalla koulutusohjelmasuunnittelua, opiskelijan opinto- ja uraohjausta ja työelämäyhteistyön kytkemistä opintoihin koko opiskeluprosessin ajaksi.

Kuvio 2. Suomenkielinen KILKAS-toimintamalli opetus- ja ohjaushenkilöstön tueksi.

Toimintamalliin kuuluvissa ketterissä kokeiluissa on kuvattu paikallisia työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, joita ammattikorkeakouluissa tehtiin hankkeen aikana. Onnistunut kokeilu oli esimerkiksi Career path – kansainvälisen opiskelijan polku työllistymiseen Suomessa, jossa paikalliset asiantuntijat TE-toimistosta, Uusyrityskeskuksesta, kehittämisyhtiöstä ja yrityksistä pitivät tietoiskuja työnhakemisesta, yrityksen perustamisesta, yrityksen rekrytointiprosesseista sekä alueen yritysrakenteesta ja suhdanteista (Xamk n.d.).

Uraohjauksen ketterässä kokeilussa, Job mentor -ohjelmassa, suomalaiset opiskelijat perehdyttivät kansainväliä opiskelijoita. Ohjelman tavoitteena oli perehdyttää kansainväliset opiskelijat suomalaiseen työkulttuuriin sekä antaa tietoa työmarkkinoista, työnhakemisesta, palkkauksesta ja työsuhteen solmimisesta. Job mentor -ohjelma antoi mahdollisuuden tavata ja verkostoitua suomalaisten kanssa sekä kehittää itseään suomalaisille työmarkkinoille. Mentorin avulla voi myös vahvistaa suomen kielen taitoa. (Järvinen, Ollanketo & Siitonen, 81–83.)

Erilaiset suomen kielen opetukseen liittyvät kokeilut olivat myös hyvin menestyksekkäitä. Turun ammattikorkeakoulun Business Finnish Communication -kurssilla haastettiin opiskelijoita pelien ja simulaatioiden avulla tutustumaan omiin vahvuuksiinsa ja suomalaisen työelämän piirteisiin. Opettajien kokemusten mukaan kurssi onnistui hyvin, koska opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja aktiivisia. Suomen kielen oppimisen kannalta tärkeintä olisi nivoa kielen opiskelu osaksi alan opintoja ja kaikkia opintojen vaiheita (Kivivuori & Sandberg 2018,15–23.)

Verkostoidu! – helpommin sanottu kuin tehty

Työharjoitteluun, kehittämisprojekteihin ja opinnäytteisiin liittyvistä ketteristä kokeilusta on löydettävissä yksi yhteinen nimittäjä, joka vaikuttaa ennakoivan opiskelijan työllistymistä. Tämä nimittäjä on verkostoituminen, tarkemmin ottaen verkostoituminen oman alan yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opiskeluja. Yritysten kehittämisprojekteja voi hankkeistaa oppimistehtäviksi ja opinnäytetöiksi.

Alumnitoiminnan kehittäminen liittyi läheisesti verkostoitumiseen. Alumnitoiminnan kokeiluista Tampereella ja Turussa opittiin se, että tarvitaan sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla yhteisesti koordinoitua alumnitoimintaa että tutkinto-ohjelmien omaa yhteistyötä. Tämän lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kaikkia valmistuneita ei saada mukaan alumneiksi, joten on tärkeää panostaa aktiivisiin alumneihin, jotta verkosto pysyy elävänä. (Hopeela, Le Grand & Tuomala 2018, 65–71.)

Verkostoitumisen tavoitetta tukee myös Opetushallituksen (2016) toteuttama Uutta osaamista pk-yrityksiin -hanke, jossa kartoitettiin sitä, miten ja miksi suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät kansainvälistä osaamista ja millaisia esteitä hyödyntämisen tiellä on. Tuloksista käy ilmi, että koulutusorganisaatioiden tulisi viestiä kv-osaajien rekrytoinnin hyödyistä yrityksille entistä tehokkaammin ja tukea kansainvälisiä opiskelijoita myös itse yhteydenotoissa yrityksiin. Eräs suurimmista syistä siihen, miksi pk-yrityksissä ei ole ollut kv-osaajia on se, etteivät he ole hakeneet pk-yrityksiin. (Opetushallitus 2017.)

Verkostoituminen liittyy moniin eri toimintoihin ja tekemiseen. Käytännössä verkostoituminen voi tuntua yksilölle vaikealta – etenkin toisesta maasta tulleena. Tämän vuoksi tarvitaan ammattikorkeakouluilta verkostoitumista tukevia rakenteita: yritysvierailuja, alumnitapahtumia, asiantuntijaluennoitsijoita työelämästä ja kehittämisprojekteja kaikissa opintojen vaiheissa. Jatkossa lisää panostusta tarvitaan entistä räätälöidympään uraohjaukseen opinnoista työelämään siirtymisen nivelvaiheessa.

Kirjoittajat

Anna Ollanketo, Tradenomi (yamk) ja projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, anna.ollanketo(at)xamk.fi

Milla Roininen, VTM ja hankeasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, milla.roininen(at)turkuamk.fi


XAMK (n.d.). KILKAS – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Haettu 3.5.2018 osoitteesta https://www.xamk.fi/kilkas

Hopeela J., Le Grand N. & Tuomala M. (2018). Developing alumni activities in Tampere and Turku Universities of Applied Sciences. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Järvinen T., Ollanketo A., & Siitonen M. (2018). Kokeiluja kansainvälisen opiskelijan uraohjauksessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kivivuori J. & Sandberg R. (2018). Positiivinen vire suomen kielen oppimisessa. Julkaisussa Ollanketo A. (toim.) Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Toimintamalli ja ketteriä kokeiluja. XAMK kehittää 36. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Opetushallitus (2017). Uutta osaamista pk-yrityksiin. Osataanko ulkomaalaisia opiskelijoita hyödyntää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? Raportti. Opetushallitus, Owal Group. Haettu 15.5.2018 osoitteesta http://uuttaosaamista.fi/wp-content/uploads/2016/05/Uuttaosaamista.pdf