4YAMK-verkoston kokemuksia verkko-opetuksen järjestämisestä  

Kirjoittajat: Katja Raitio, Heikki Ellilä, Eija Tuliniemi, Nina Kilkku

Taustaa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen (2016) mukaan ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen tavoitteena on tuottaa työelämää kehittävää uutta osaamista. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveysalan työelämää kehittäviltä asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän uusia tapoja toimia. Työskentelyssä pitäisi hyödyntää vahvasti muun muassa digitaalisia ja verkostomaisia tapoja toimia (mm. Larivaara 2016, Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014, Mäntyranta ym. 2010). Neljän ammattikorkeakoulun yhteistyönä järjestetyissä mielenterveys- ja päihdetyön syventävissä YAMK-opinnoissa on pohdittu maantieteellisesti hajallaan olevien opiskelijoiden verkossa tapahtuvaa oppimista sekä verkostoistumista. Artikkelissa kuvataan opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia Eliademy-oppimisalustasta ja pohditaan kuinka verkostomaista työskentelyä verkossa kehitetään edelleen.

4YAMK-verkosto 

Mielenterveys- ja päihdetyön syventäviä YAMK-opintoja on järjestetty vuodesta 2011 alkaen. Opinnot järjestetään Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä ja jokainen ammattikorkeakoulu vastaa vähintään yhdestä opintojaksosta. Opintojen laajuus on 20–30 opintopistettä ja opintokokonaisuus käynnistyy joka toinen vuosi. Syksyllä 2017 aloittava ryhmä on järjestyksessään neljäs. Yhteistyössä järjestetyt opinnot mahdollistavat verkoston osaamisen laaja-alaisen hyödyntämisen opiskelijoiden opinnoissa. Yhteistyö on ammatillisesti tärkeää myös osallistuville opettajille.

Opintojen kesto on puolitoista vuotta ja jokaisella opintojaksolla on sama rakenne: ennakkotehtävä, intensiivipäivät ja kirjallinen tehtävä. Intensiivipäivät järjestetään kerran jokaisessa ammattikorkeakoulussa ja niiden tarkoituksena on mahdollistaa yhdessä oppiminen sekä verkostoituminen.  Samalla opiskelijoista rakentuu jo opintojen aikana oma asiantuntijaverkostonsa. Intensiivipäivät edellyttävät opiskelijalta matkustamista, muuten opiskelu tapahtuu oman ammattikorkeakoulun lähipäivissä ja itsenäisesti verkossa.

Moodlesta blogin kautta Eliademyyn

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat tärkeässä roolissa tämän kaltaisessa verkostoyhteistyössä. Kaikki opintoihin liittyvä informaatio, verkkoluennot, opiskelijoiden tehtävät ja niiden palautukset, keskustelut ja kysymykset täytyy olla helposti saatavilla digitaalisessa muodossa. Oppimisympäristön tulee tukea opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa palautteen antaminen sekä saaminen.

Ammattikorkeakoulujen järjestäessä ensimmäistä yhteistä toteutusta niillä oli käytössä kolme erilaista verkko-oppimisympäristöä. Koska näiden kaikkien verkkoympäristöjen omaksumista pidettiin liian haasteellisena, päädyttiin yhteisissä opinnoissa käyttämään yhtä oppimisympäristöä. Kahden ensimmäisen ryhmän kanssa käytössä oli TAMK:n koordinoima Moodle-oppimisympäristö ja kolmannen kanssa TAMK:n koordinoima blogialusta (WordPress). Sekä Moodle että blogialusta vaativat tuolloin hallinoivalta ammattikorkeakoululta tunnukset käyttöä varten. Tämä hankaloitti työtilan sujuvaa käyttöönottoa ja tuotti paljon ylimääräistä työtä.

Syksyllä 2015 aloittaneen ryhmän kanssa pilotoimme Eliademy -oppimisalustaa. Eliademy (www.eliademy.com) on suomalainen oppimisalusta, jossa kuka tahansa voi järjestää oman verkkokurssin tai osallistua siellä oleviin, kaikille avoimiin kursseihin. Eliademy mahdollistaa MOOC (Massive Open Online Course) -kurssit ja myös suljetut, määritellylle ryhmälle suunnatut verkkokurssit.  Kirjautuminen on helppoa, koska oppimisalustalle voi kirjautua esimerkiksi sähköpostiosoitteella, Google- tai Facebook -tunnuksilla. Maksuton oppimisalusta mahdollistaa opintojen vaatimat perustoiminnot (esimerkiksi dokumenttien jakaminen, tehtävien ajastaminen, keskustelualue), mutta maksulliset lisäominaisuudet mahdollistaisivat sujuvamman vuorovaikutuksen ja webinaarit oppimisalustalla. Verkostossa päädyttiin testaamaan ilmaista versiota.

Kokemuksia Eliademy-oppimisalustan pilotoinnista

Sekä opiskelijoilta että opettajilta kerättiin kokemuksia Eliademyn käytöstä  Padlet- ja Webropol-kyselyillä. Kyselyissä pyydettiin kertomaan oppimisalustan etuja sekä matkan varrella esiin tulleita hankaluuksia.

Opiskelijoiden palautteissa Eliademyn eduksi nousi sen helppokäyttöisyys. Opiskelijoiden mukaan oppimisalusta on selkeä ja kirjautuminen helppoa. Eliademystä tulee päivittäisenä koontina viesti sähköpostiin, kun oppimisalustalla on toimintaa. Näin ollen oppimisalustalla ei tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa mahdollisia viestejä tai päivitettyjä kansioita. Kaikki opintoihin liittyvä materiaali säilyy koko opintojen ajan ja niihin on helppo palata.

Eliademyn käyttöön liittyi myös joitakin haasteita. Oppimisalustan käyttö eri verkkoselaimilla aiheutti sen, että yhden verkkoselaimen kautta palautetut tehtävät eivät aina näkyneet avattaessa oppimisalusta muilla verkkoselaimilla. Tehtävien palautuskansioista tulee herkästi sekavia, kun opinnoissa on paljon erilaisia, palautettavia tehtäviä. Kutsu Eliademyyn kirjautumiseen lähetetään suoraan oppimisalustalta opiskelijan sähköpostiin ja siellä se ohjautuu helposti roskapostiin. Osa opiskelijoista olisi halunnut muuttaa kirjautumistunnusta myöhemmin, mutta se ei ole mahdollista.

Opettajat kokivat Eliademyn käytännölliseksi, koska kaikki opintojaksot sisältöineen löytyvät samasta paikasta. Oppimisalusta on helppokäyttöinen ja mahdollistaa sähköpostien lähettämisen sekä koko ryhmälle, että yksittäiselle opiskelijalle. Opettaja näkee helposti ja nopeasti etusivulta koko oppimisalustan tapahtumat; palautetut tehtävät tai keskustelualueiden kommentit.

Eliademyn ilmaisversiossa ei ole mahdollista opiskelijoiden palauttamien tehtävien vertaisarviointi eli opiskelijat eivät pääse näkemään tai kommentoimaan toistensa tehtäviä. Keskusteluosion keskustelut jäävät myös helposti yhdeksi viestiketjuksi. Eliademyn ilmaisversio ei myöskään mahdollista pienryhmäkeskusteluita oman ryhmän kesken.

Miten tästä eteenpäin?

Opiskelijoille on tärkeää saada kokemuksia erilaisten digitaalisten menetelmien käytöstä jo opintojen aikana, jotta he voivat ottaa sujuvasti menetelmiä myös osaksi omaa tulevaa työtään (esim. Punna & Raitio 2016; Hopia ym. 2016). Jatkossa on tärkeää pohtia sitä, kuinka verkko-oppimista kehitetään edelleen tämän kaltaisissa verkosto- ja verkko-opinnoissa. Eliademyn ilmaisversio mahdollistaa hyvin perustoimintoja, mutta kokemuksemme mukaan tarvitaan myös vuorovaikutuksellisimpia kanavia.

Syksyllä 2017 aloittavan ryhmän opintoihin nivotaan webinaari-työskentelyä ja myös muita vuorovaikutuksen tapoja testataan. Padlet-alustaa aiotaan käyttää pienryhmän työskentelyn välineenä ja lisäksi keskustelualueelle rakennettuja teemakeskusteluita testataan yhtenä vuorovaikutuksen muotona.

Opiskelijoiden tekemiä tehtäviä olisi tärkeää hyödyntää myös yhteisessä oppimisessa. Hyödyntämisen mahdollistaisi esimerkiksi tehtävien tekeminen verkoston blogi-sivuille ja erilaiset videointitehtävät. Näin uudet näkökulmat ja asiantuntijuus tulisivat yhteisesti jaetuiksi. Koska oppimisalusta ei ole sidottu opiskelijatunnuksiin, on opiskelijan mahdollista päästä käsiksi opintojaksojen materiaaleihin ja sisältöihin vielä opintojen jälkeenkin. Näin ollen sekä oppimisalustaa että blogia voi hyödyntää jatkossa esimerkiksi oman oppimisen ja että alumnitoiminnan näkökulmista.

Opiskelijat tutustuvat opintojen alkaessa moniin erilaisiin käyttöjärjestelmiin sekä oppimisalustoihin. Eliademyä käytettäessä se tulee ottaa haltuun siinä missä muutkin oppimisympäristöt. Opiskelijoiden huolellinen informoiminen sekä käyttäjätuki ovat alkuvaiheessa tärkeitä. Pilotointiryhmän kohtaamat haasteet ja kysymykset auttavatkin seuraavan ryhmän informoinnissa.

Verkostomainen työtapa opinnoissa toimii jo kitkatta, mutta verkossa tapahtuva työskentely tarvitsee vielä jatkossa yhteistyön helposti ja sujuvasti mahdollistavia ratkaisuja.  Olennaista on, kuinka verkoston asiantuntijuus ja vuorovaikutus saadaan käyttöön myös Eliademyn kaltaisessa verkko-oppimisympäristössä.

Kirjoittajat

Katja Raitio, TtM, Lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, katja.raitio(at)jamk.fi
Heikki Ellilä, TtT, Yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, heikki.ellila(at)turkuamk.fi
Eija Tuliniemi, TtM, Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, eija.tuliniemi(at)samk.fi
Nina Kilkku, TtT, Yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, nina.kilkku(at)tamk.fi

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa. Raportti.

Hanke‐suunnitelma. Sosiaali‐ ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:50.

Hopia, H., Heikkilä, J., Lehtovirta, M. Terveyden mobiilisovellukset – hyötyä vai huvia? Tutkiva Hoitotyö 2016;14(1):44–46.

Larivaara, M. Kärkihanke ‐ Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Mäntyranta, T., Keistinen, T., Mattila, J., Hanhijärvi, H., Parvinen, I. & Gröhn, M. (Toim.). 2010. Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022. Sitra julkaisut; 2010.

Punna, M. & Raitio, K. 2016. Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. FinJeHeW 8(4), 224-230.

Sosiaali‐ ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja 2014:13.

Kielikahvilassa

Aina kannattaa kokeilla! – Kielenopetuskokeiluja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kielikeskus on ollut aktiivisesti mukana JAMKin nopeissa kokeiluissa. Kieltenopetusta on ollut haluttu kehittää opiskelijalähtöisempään ja elinikäistä oppimista korostavaan suuntaan, ja JAMKin sisäisen kehityksen hankkeet ovat tarjonneet siihen hyvän mahdollisuuden. Opiskelijalähtöisessä oppimisessa opettaja nähdään valmentajana, ohjaajana tai jopa kätilönä (Weimer 2013, 60–62). Sen sijaan, että opettaja loisi valmiita oppimisrakenteita, hän tukee opiskelijaa tekemään itse arviointia, valintoja ja rakentamaan itselleen sopivia oppimisen tapoja (mts. 59–60). Opiskelijalähtöisyys on varsinkin monelle kansainväliselle opiskelijalle uudenlainen oppimisen tapa. Innovaatioita kehitettäessä on hyvä muistaa, että asiakas ei aina osaa arvioida, mitä tarvitsee, koska hän tarkastelee asioita aiemman kokemuksensa ja oman tietotasonsa raameissa (ks. esim. Cooper, Vlaskovits & Ries 2013, 111, 113). Opettajan asiantuntemus on tärkeä tavoitteita ja toimintatapoja luodessa. Seuraavassa kuvataan neljää kokeilua, jotka on toteutettu vuosina 2013–2016 osana JAMKin pedagogisia kehityshankkeita.

Language Café – kieliä ja kahvia

Language Café -kokeilun tarkoituksena on tarjota sekä JAMKin opiskelijoille että henkilökunnalle mahdollisuus harjoittaa kielitaitoaan rennossa ja epämuodollisessa ympäristössä. Tapaamisia järjestetään kerran viikossa opiskelijakunta JAMKOn kahvilassa, jossa osallistujat keskustelevat eri kielillä, enimmäkseen kuitenkin suomeksi ja englanniksi, erilaisten pelien, tehtävien ja kahvikupin äärellä. Paikalla on myös kieltenopettaja, jonka rooli on kuitenkin vain tarvittaessa aktivoida keskustelua ja avustaa mahdollisten kysymysten kanssa ilman varsinaista opettajajohtoista opetusta.

Language Café

Kieli- ja kulttuurivaihtoa verkossa

Tandem-hankkeessa suomalaiset ja ranskalaiset opiskelijat keskustelevat verkon välityksellä englanniksi. Hankkeessa ovat olleet mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Aix-Marseille Université. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita viestimään suullisesti englannin kielellä vertaistensa kanssa aidoissa tilanteissa. Kaikki hankkeessa mukana olevat opiskelijat opiskelevat englantia vieraana kielenä. Tilanne vastaa suurimman osan opiskelijoista tulevaisuuden kielitarpeita, sillä englantia käytetään työelämässä usein viestittäessä ei-syntyperäisten kielenkäyttäjien kanssa.

Työelämän viestintää projektiopintoina verkossa

Työelämän viestinnän verkko-opiskelun haasteisiin vastattiin projektityöskentelymallilla. Hankkeen tavoitteena oli opiskelijoiden asiantuntijuuden ja työelämän viestintäkokemusten nostaminen esille, verkko-opetuksen haasteisiin, kuten ryhmäytymiseen, opiskeluun sitouttamiseen ja vuorovaikutteisuuteen, vastaaminen sekä verkkoteknologian tehokas hyödyntäminen ja projektimuotoinen työskentely. Opiskelijat ovat olleet innostuneita työskentelytavasta. Opiskelijalähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja koulutusteknologian tarvelähtöinen hyödyntäminen onnistuivat hankkeessa.

Alakohtaisuutta ja autonomiaa portfoliotyöskentelyllä

Portfoliomallilla opetusta vietiin alakohtaiseen, opiskelija- ja työelämälähtöiseen sekä elinikäistä oppimista korostavaan suuntaan. Portfoliossaan opiskelijat asettavat itselleen kehittymistavoitteita sekä arvioivat taitotasoaan ja oppimistaan. Tavoitteidensa saavuttamiseksi opiskelijat joko valitsevat tehtäviä opettajan tarjoamista tehtävistä tai luovat itse tehtävänantoja. He saavat palautetta työskentelystään ja voivat kehittää sitä saamansa palautteen pohjalta. Malli tukee elinikäistä oppimista, koska tehtävien avulla voi löytää motivoivia tapoja oppia kieltä arkielämässä luokkahuoneen ulkopuolella.

Kokeiluista käytänteiksi

Kaikki neljä kokeilua ovat tuottaneet JAMKin kieltenopiskeluun uusia opiskelijalähtöisiä toimintatapoja. Työelämän viestinnän opinnot jatkuvat projektimuotoisina verkossa ja monimuotokursseina. Opiskelijat saavat oman valintansa mukaan käyttää keskinäiseen viestintäänsä esimerkiksi Whatsappia, sähköpostia tai oppilaitoksen Yammeria. Yhteisiä tehtäviä voidaan toteuttaa vaikkapa Word Onlinessa. Koko ryhmän käytössä ovat esimerkiksi verkkoneuvotteluohjelma Adobe Connect Pro ja mahdollisuuksien mukaan myös kasvokkain tapaamiset. Opettajien tekemät ohjevideot auttavat opiskelijoita kirjallisen materiaalin lisäksi omaksumaan kurssin asioita. Ryhmäytymiseen on pyritty kiinnittämään erityistä huomiota varsinkin kurssin alussa, jolloin on järjestetty tapaamisia joko verkossa tai kasvokkain.

Portfoliomalli on käytössä suomi toisena kielenä -opinnoissa Kirjoita suomeksi -kurssilla sekä Työelämän englanti -kurssilla. Haasteena on koettu opiskelijoiden itsearviointi ja omien opintojen suunnittelu oman tason mukaisiksi. Opiskelijan tulisi valita portfoliotehtävät siten, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla omaa oppimista. Oppimista ja itsearviointia tuetaan henkilökohtaisen ohjauksen avulla.

Language Café -toiminnan hyötyjä ovat olleet esimerkiksi tutustuminen eri maista ja kulttuureista oleviin opiskelijoihin, mahdollisuus käyttää kieltä aidoissa vuorovaikutustilanteissa sekä opiskelijoiden omaehtoisuus tapaamisten ja keskustelujen toteuttamisessa. Keskustelukielenä on ollut pääsääntöisesti englanti ja jossakin määrin suomi, ja kehittämiskohteena toiminnalle jatkossa olisikin kielivalikoiman monipuolistaminen.

Tandem-hankkeemme opiskelijapalautteiden perusteella suurimmat hyödyt ovat olleet uusien, kansainvälisten tuttavuuksien luominen, ymmärryksen lisääntyminen toisesta maasta ja kulttuurista sekä itsevarmuuden kasvu, kun opiskelijat huomaavat pystyvänsä kommunikoimaan englanniksi melko haastavassakin tilanteessa. Suurimmat hankaluudet ovat liittyneet esimerkiksi hitaisiin verkkoyhteyksiin sekä kaikille sopivien keskusteluajankohtien löytämiseen. Opiskelijapalaute on kannustanut meitä sekä jatkamaan mallien käyttöä että kehittämään niitä edelleen. Opiskelijat ovat nostaneet palautteessa esille, että oppimiskokemukset ovat vastanneet työelämän autenttisia kielenkäyttötilanteita. Olemme tulleet kokeilujemme myötä siihen lopputulokseen, että aina kannattaa kokeilla!

Kirjoittajat

Jaana Oinonen, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus jaana.oinonen(at)jamk.fi
Suvi Uotila, FM, englannin ja ruotsin kielen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus suvi.uotila(at)jamk.fi
Paula Vuorinen, FM, englannin ja ruotsin kielen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus paula.vuorinen(at)jamk.fi

Cooper, B., Vlaskovits, P. & Ries, E. 2013. The Lean Entrepreneur : How Visionaries Create Products, Innovate with New Ventures, and Disrupt Markets. Wiley. ProQuest ebrary. Viitattu 30.8.2016. http://site.ebrary.com.ezproxy.jyu.fi/lib/jyvaskyla/reader.action?docID=10650972

Weimer, M. 2013. Learner-Centered Teaching : Five Key Changes to Practice. 2. p. San Francisco: Jossey-Bass. ProQuest ebrary. Viitattu 30.8.2016. http://site.ebrary.com.ezproxy.jyu.fi/lib/jyvaskyla/reader.action?docID=10653948

Lisätietoa

Language Café: suomen kielen ja viestinnän lehtorit Anu Mustonen ja Jaana Oinonen, englannin ja espanjan kielen lehtori Petteri Ruuska sekä englannin ja ruotsin kielen lehtorit Suvi Uotila ja Paula Vuorinen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)
Kieli- ja kulttuurivaihtoa verkossa: Suvi Uotila ja Paula Vuorinen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) sekä Alexis Bachelart ja Lauriane Ouvrier (Aix-Marseille Université)
Työelämän viestintää projektiopintoina verkossa: suomen kielen ja viestinnän lehtorit Tarja Ahopelto ja Jaana Oinonen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)
Ahopelto, T. & Oinonen, J, 2015. Työelämän viestintätaitoja hankitaan projektimaisesti opiskellen. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2015 – Airuet aallonharjalla (JAMK). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101180/JAMKJULKAISUJA2092015_web.pdf?sequence=1
Portfoliomalli: Jaana Oinonen, Suvi Uotila ja Paula Vuorinen
Oinonen, J. Uotila, S. & Vuorinen, P. 2015. Portfolio as a tool for enhancing learner autonomy and life-long learning. Language Teaching Tomorrow. http://verkkolehdet.jamk.fi/languageteachingtomorrow/
Oinonen, J. Uotila, S. & Vuorinen, P. 2015. Monialaisuutta ja opiskelijalähtöisyyttä. Portfoliomalli ammattikorkeakoulun kieltenopetuksessa. Tempus 4/2015.
Oinonen, J. Uotila, S. & Vuorinen, P. 2015. Portfoliotyöskentely osaksi ammattikorkeakoulun kieliopintoja. Koulutuksen kehittämisen katsaus 2015 – Airuet aallonharjalla (JAMK). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101180/JAMKJULKAISUJA2092015_web.pdf?sequence=1