TKI-hankkeiden tuloksia toivotaan nykyistä paremmin jakoon

Kirjoittajat: Kaisa Jaalama, Juhani Talvela, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Hanna Lahtinen, Anne Kärki & Seliina Päällysaho.

Avoimen TKI-toiminnan käytäntöjä ja asenteita TKI-toimintaa kohtaan selvitettiin OKM:n rahoittamassa ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi”-hankkeessa marras–joulukuussa 2018. Kysely oli suunnattu ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan parissa työskentelevälle henkilöstölle, opettajille ja muille asiantuntijoille. Kyselyn tulosten perusteella AMK-henkilöstön TKI-toiminta näyttää olevan jo nyt avoimuuteen pyrkivää. Joissakin avoimen TKI-toiminnan käsitteissä ja toimintatavoissa, kuten aineistojen hallinnan ja tutkimusinfrastruktuurien kohdalla, näyttää olevan tarpeita tuelle ja osaamisen täydentämiselle. Vaikka motivaatiota tiedon julkaisemiseen löytyy, tulosten perusteella TKI-tulosten avoimeksi saattamisen edellytyksiä sekä TKI-tulosten saatavuuden parantamista tulisi vielä edistää.

Tietoa avoimen TKI:n käytännöistä ja tietotarpeista kerättiin ammattikorkeakouluihin jaetulla kyselyllä

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hanke toteutti marras-joulukuussa 2018 ammattikorkeakouluille laajan verkkokyselyn, joka oli suunnattu TKI-toiminnan parissa työskentelevälle henkilöstölle, opettajille ja muille asiantuntijoille. Kyselyllä kartoitettiin ammattikorkeakoulujen avoimen TKI-toiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten olemassa olevia käytäntöjä ja asenteita TKI-toiminnan avoimuutta kohtaan. Kyselyn avulla haluttiin tuoda avointa TKI-toimintaa entistä paremmin tunnetuksi ammattikorkeakouluissa. Tuloksia on hyödynnetty hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja yleisen tietotason parantamisessa. Tässä artikkelissa avataan kyselyn keskeisimpiä määrällisiä vastauksia.

Verkkokyselyyn saapui yhteensä 275 vastausta 21 eri ammattikorkeakoulusta. Vastausten määrä per korkeakoulu vaihteli 2–54 välillä. Vastausmäärän mediaani per korkeakoulu oli 13. Kysely laadittiin Webropol-ohjelmalla, ja se sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastauksia käsiteltäessä yksittäisten vastaajien anonymiteetti suojattiin.

Vastaajat jakautuivat suhteellisen tasaisesti eri vastaajaryhmien kesken (kuvio 1).

Kuvio 1. Vastaajien jakautuminen ryhmitellyille aloille.

Yli puolelle vastaajista TKI-työ on keskeinen osa omaa tehtäväkuvaa, sillä vastaajista 62 % käytti eniten työaikaansa TKI-toimintaan (kuvio 2). Vastaajien työvuosien määrä ammattikorkeakoulussa/-kouluissa vaihteli. Vastaajissa oli noin kolmasosa (34 %) eli suhteessa eniten niitä, jotka olivat työskennelleet vasta joitakin vuosia (0–5 vuotta) ammattikorkeakoulussa/kouluissa. Toisaalta myös 16 vuotta tai enemmän työskennelleitä oli vastaajissa noin kolmasosa (34 %). Vähiten vastaajia oli 10–15 vuotta työskennelleissä (10 % vastaajista). (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Työtehtävä, johon yksittäinen vastaaja käyttänyt eniten työaikaa vuoden aikana.

Vajaalla kolmasosalla (29 %) vastaajista korkein suoritettu tutkinto oli tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Yli puolet vastaajista (59 %) oli suorittanut maisterin-, 11 % vastaajista kandidaatin- ja 1 % opistotason tutkinnon.

Kuvio 3. Vastaajien työskentelyvuodet ammattikorkeakoulussa/-kouluissa.

Vastaajista 37 % oli ollut vuoden aikana mukana yhden tai kahden julkaisun julkaisemisessa, 23 % kolmen tai neljän julkaisun julkaisemissa ja 16 % viiden tai useamman julkaisun julkaisemisessa. Noin neljäsosa vastaajista (24 %) ei ollut vuoden aikana ollut mukana julkaisujen tekemisessä.

Verkkokyselyn vastausten tulkintaan sisältyy joitakin rajoitteita. Vastaajat voivat ymmärtää esitetyt väittämät eri tavalla ja vastauksissa on aina kyse vastaajan subjektiivisesta kokemuksesta. Samoin vastaajat saattoivat olla tietosuojatiedotteesta huolimatta varauksellisia vastauksissaan. Nämä seikat tulee ottaa huomioon arvioitaessa tuloksia, joita avataan seuraavassa.

Tulokset: Vastaajilla positiivinen asenne avointa TKI-toimintaa kohtaan, käytännöt ja kokemus omasta tietotaidosta vaihtelevat

Vastaajien arvio omasta avoimen TKI-toiminnan osaamisestaan vaihteli. Vastaajista reilusti yli puolet (68 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he tietävät mitä avoimella TKI-toiminnalla tarkoitetaan. Toisaalta myös ymmärrys avointen tutkimusaineistojen hyödyntämisestä tutkimuksessa oli yli puolelle vastaajista selvää tai melko selvää (57 % oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa). Lähes yhtä monelle avoimen julkaisemisen periaatteet olivat selviä tai melko selviä.

Toisaalta vain 35 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että he ymmärtävät datanhallintasuunnitelman idean. Vastaajista vain reilu neljäsosa (27 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he tietävät, mitä TKI-ympäristöille (tutkimusinfrastruktuureille) laadittu avoin käyttöpolitiikka tarkoittaa. Alle puolet vastaajista (48 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että heillä on tarvittava osaaminen toteuttaa avointa TKI-toimintaa. Hieman yli puolet (51 %) vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he saavat tarvittaessa organisaatiostaan apua TKI-toiminnan avoimuuden edistämiseen ja tekemiseen (Kuvio 4).

Kuvio 4. Vastaajien kokemus omasta osaamisesta ja käytössä olevista resursseista.

Yleisesti ottaen vastaajat olivat hyvin myönteisiä avoimen TKI:n toteuttamista kohtaan. Kolme neljäsosaa vastaajista (76 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että hankeidean avoin esittely edistää hankkeen suunnittelua. Julkaisujen tuottaminen TKI-toiminnasta ja sen tuloksista koettiin tärkeäksi siinäkin tapauksessa, että lukijakunta jäisi vähäiseksi tai julkaisut eivät tavoittaisi oikeita vastaanottajia (58 % jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Vastaajista 67 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että he voisivat avata TKI-työssä syntyneen aineiston myös muille. Vain 21 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, ettei tahdo jakaa kaikkea TKI-hankkeissa kartuttamaansa tietoa ilmaiseksi, koska se voi olla hänelle itselleen arvokasta.

Kuitenkin 52 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että valmiutta avoimuuteen vähentää se, että hankkeissa syntyy mahdollisesti keksintöjä tai muuta arvokasta tietopääomaa. Vain vajaa kolmasosa (29 %) oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että keksintöjen ja/tai muun aineettoman pääoman omistusoikeudet ja hyödyntäminen on TKI-hankkeissa sovittu jo alun perin niin selkeästi ja kattavasti, ettei niihin liittyvä epäselvyys estä avoimuutta tuloksista kertomiseen ja julkaisemiseen.

Suurin osa vastaajista oli ottanut organisaation ulkopuolisia toimijoita mukaan hankesuunnitelman tekemiseen (lähes 70 % jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Lisäksi TKI-tulosten julkaisuja on pyritty kirjoittamaan useampaan eri tason julkaisuun (yli 60 % jokseenkin tai täysin samaa mieltä). Aineistonhallintasuunnitelmaa TKI-hankkeen tutkimusaineistolle oli sen sijaan harvempi ollut mukana tekemässä (jokseenkin tai täysin samaa mieltä 27 % vastaajista). Vain 22 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että TKI-työtä suunnitellessa vastaaja saa helposti selville, mitä TKI-hankkeita tai muita keskeisiä toimenpiteitä samaan aiheeseen liittyen on aiemmin tehty.

Kuvio 5. Avoimen TKI-toiminnan käytännöt.

Vastaajien tapoja, joilla he levittävät TKI-toiminnan tuloksia julkaisujen lisäksi, selvitettiin monivalintakysymyksin. Perinteiset TKI-viestinnän menetelmät, kuten suora viestintä kohderyhmälle tai henkilöille, yleisötapahtumat ja seminaarit/konferenssit olivat käytetyimmät viestintätavat. Digitaalisista kanavista uutiskirjeet ja Facebook olivat käytetyimmät. (Kuvio 6.) Monivalinnan ulkopuolisissa kommenteissa mainittiin lisäksi mm. esitykset ja näyttelyt, sanomalehdet, messut, LinkedIn ja opetus.

Kuvio 6. Julkaisujen lisäksi hyödynnetyt TKI-tulosten viestintäkanavat.

Vastaajilta kysyttiin myös mahdollisista TKI-toimintaan sidotuista henkilökohtaisista tavoitteista, jotta saataisiin lisätietoa siitä, onko niillä yhteyttä avoimuuteen. Vastaajat valitsivat valmiiksi määritetystä tavoitelistasta 1-3 heille itselleen tärkeintä kohtaa. Uuden tiedon tuottaminen ja jakaminen nousi eniten valituksi tavoitteeksi (143 valintaa). Näin ollen avoin TKI-toiminta periaatteena näyttäisi olevan linjassa sen kanssa, mitä asiantuntijat myös omakohtaisesti liittävät TKI-toiminnan tavoitteiksi. Myös oman alan käytännön kehittämistyön edistäminen (139 valintaa), alueelliseen kehittämistoimintaan osallistuminen (125 valintaa), oman asiantuntijuuden vahvistaminen (114 valintaa) sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja oppimisen vahvistaminen nousivat suosituiksi tavoitteiksi TKI-toiminnalle (109 valintaa).

Lopuksi: TKI-tulosten avoimeksi saattamisen edellytyksiä tulee vielä edistää

Vastausten perusteella ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa työskentelevät suhtautuvat myönteisesti avoimuuteen. Silti järjestelmätasolla nähtiin parannettavaa, esimerkiksi aiemmat TKI-hanketulokset olivat valtaosan mielestä huonosti löydettävissä. Tulokset antavat aihetta selvittää tarkemmin, kuinka tiedon omistusoikeuksiin ja hyödyntämiseen liittyvä mahdollinen epäselvyys TKI-hankkeissa haittaa tiedon ja tulosten julkaisemista. Kyselyn tulosten perusteella TKI-tulosten avoimeksi saattamisen edellytyksiä sekä päättyneiden hankkeiden TKI-tulosten saatavuuden parantamista tulisi vielä edistää. Joissakin avoimen TKI-toiminnan käsitteissä ja toimintatavoissa, kuten aineistojen ja tutkimusinfrastruktuurien kohdalla, näyttäisi olevan tarpeita tuelle ja osaamisen täydentämiselle. Motivaatiota tiedon julkaisemiseen näyttää ammattikorkeakouluissa joka tapauksessa löytyvän.

Kiitämme lämpimästi Avoin TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa -verkkokyselyyn osallistuneita vastaajia sekä osallistuneita ammattikorkeakouluja ja heidän yhteyshenkilöitään yhteistyöstä kyselyn toteuttamisessa.

Kirjoittajat

Kaisa Jaalama, HTM, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, kaisa.jaalama(at)aalto.fi

Juhani Talvela, TkL, IPR asiantuntija, Aalto-yliopisto, juhani.talvela(at)aalto.fi

Hannu Hyyppä, TkT, professori, dos., Aalto-yliopisto, hannu.hyyppa(at)aalto.fi

Marika Ahlavuo, kulttuurituottaja (YAMK), tiedetuottaja, projektipäällikkö, Aalto-yliopisto, marika.ahlavuo(at)aalto.fi

Hanna Lahtinen, FT, johtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, hanna.lahtinen(at)laurea.fi

Anne Kärki, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.karki(at)samk.fi

Seliina Päällysaho, FT, KTM, tutkimuspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, seliina.paallysaho(at)seamk.fi

Avoin TKI ammattikorkeakouluissa – tekijöiden näkemyksiä

Kirjoittajat: Juhani Talvela, Kaisa Jaalama, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Seliina Päällysaho, Hanna Lahtinen & Anne Kärki.

Tässä artikkelissa analysoidaan ammattikorkeakoulujen henkilöstön esittämiä mielipiteitä neljään avointa TKI-toimintaa koskevaan teemaan. TKI-toiminnan ja opetustoiminnan integraatio sekä opiskelijoiden tuominen aktiivisemmin mukaan TKI-toimintaan saivat vastauksissa eniten huomiota. Lisäksi tuotiin esiin sekä hyviä käytäntöjä että suurimpia puutteita. Avoimen TKI-toiminnan prosessien organisoinnissa ja johtamisessa on vielä lukuisia haasteita. Luottamuksen puutteeseen liittyvät pelot nousivat vastauksissa esiin ehkä liiankin vahvasti.

Johdanto

Ammattikorkeakoulut ovat keväästä 2015 lähtien kehittäneet avointa toimintakulttuuria Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan (OKM, 2014) mukaisesti. ”Avoin TKI-toiminta” -käsite lanseerattiin 2016 ”Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä” -hankkeessa. Sillä tarkoitetaan avoimien toimintamallien hyödyntämistä organisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (Päällysaho & Latvanen, 2018). Avointa TKI-toimintaa toteuttamalla parannetaan TKI-toiminnan laatua, luotettavuutta ja näkyvyyttä sekä edistetään hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja innovaatioiden syntyä.

Avoimen toimintakulttuurin osaamista, aineistojen kestävää käyttöä ja tulosten vaikuttavuutta vahvistetaan nyt käynnissä olevassa, Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoimassa ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi” -hankkeessa. Siinä tehty verkkokysely kartoitti suomalaisten ammattikorkeakoulujen valmiuksia, osaamista ja asenteita avoimeen TKI-toimintaan. Kyselyn kvantitatiivinen analyysi julkaistaan toisessa artikkelissa ja tässä keskitytään avoimista kysymyksistä saatujen vastausten tulkintaan.

Avointen kysymysten analyysi

Kyselytutkimukseen sisältyi neljä avointa substanssikysymystä, joissa vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti kysymyksen teemaan liittyvistä ajatuksistaan. Saadut vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Taulukko 1: Avoimet kysymykset ja vastausten määrä

KysymysVastauksia
Kerro hyväksi kokemistasi avoimen TKI-toiminnan käytännöistä87
Miten opiskelijat voitaisiin kytkeä mukaan avoimen TKI-toiminnan tekemiseen ja/tai sen tulosten hyödyntämiseen114
Miten erilaisten TKI-toimijoiden välistä avoimuutta voitaisiin edistää91
Muita mahdollisia asioita, joita haluaisit kommentoida sekä palaute kyselystä63

Vastaukset anonymisoitiin, analysoitiin ja koodattiin sisältöä kuvaavilla yhdellä tai useammalla koodilla. Koodit tyypiteltiin ylemmän tason käsitteiksi johtopäätösten tekoa varten. Seuraavissa kappaleissa avataan tarkemmin eri käsitteisiin liittyviä vastauksia.

Vaikka kysely koski ”avointa” TKI-toimintaa, 355 vastauksesta vain 71 käsitteli suoraan tätä aihetta muiden vastausten sivutessa ammattikorkeakoulussa toimimisen laajempia haasteita ja TKI-toimintaa yleisemmin. Taulukossa 2 on listattu koodit, jotka kytkeytyvät vähintään 10 eri henkilön antamaan vastaukseen.

Taulukko 2: Yleisimmät koodit ja montako kertaa niitä on käytetty

KoodiViittauksia
TKI ja OPS integrointi38
Harjoittelupaikkoja, ONT, kurssitöitä27
Luottamus pitää olla ja säilyä21
Opintoprojektit20
Johtaminen kuntoon18
Avoin julkaiseminen17
Verkostoitumistilaisuudet17
Tietoa pitää jakaa avoimesti15
Kehitettävä standardeja ja prosesseja14
Ei ole hyviä käytäntöjä13
TKI tehtävistä opintopisteitä13
Yhteiset pelisäännöt13
Tilaisuuksia joissa kerrotaan tuloksista ja/tai tuotetaan ideoita12
Avoimet aineistot käyttöön11
Henkilökohtaiset tapaamiset11
Opettajat mukaan sekä suunnitteluun että tekemiseen11
Ajan ja/tai resurssien puute heikentää TKI toimintaa10
Avoin TKI ohjeet ja prosessit10

TKI ja OPS integrointi

TKI-toiminnan ja opetuksen välinen jännite nousi esiin useissa vastauksissa. Yhtäältä muistutettiin opetuksen olevan ammattikorkeakoulun päätehtävä ja toisaalta toivottiin opettajien aktiivisempaa osallistumista TKI-toimintaan. Vastaukset tarjosivat hyviksi koettuja käytänteitä tai ideoita ja ehdotuksia yhteistyön lisäämiseksi. Teemaan toivottiin selkeyttä, kuten ilmenee mm. seuraavista sitaateista:

”Kirjoittamalla OPSiin selkeästi, missä opintojaksoissa toteutetaan TKI-integrointi.”

”Hankkeeseen on suunniteltu, opetussuunnitelmaan istuva osuus.”

”Kurssien ja opettajien parempi hyödyntäminen TKI-toiminnassa.”

Tämä aihe tuotti myös kriittisiä näkemyksiä:

”TKI voisi katsoa peiliin. Onko se edes kiinnostunut, että mitä ko. oppilaitoksessa opetetaan?”

”TKI-toimintojen pitäisi pohjautua OPSiin, ei TKI-väen omiin intresseihin tai siihen, mille aiheelle helpoiten rahaa saadaan.”

”…minua on erityisesti ohjeistettu pitämään opetustoiminta ja TKI-toiminta visusti erillään toisistaan.”

”… Kannatan TKI-toimintaa mutta mielestäni se ei saisi hämärtää ammattikorkeakoulujen varsinaista ydintoimintaa, joka on koulutus.”

”Hanketyön aikataulut soveltuvat melko huonosti opetuksen kuormituspiikkien kanssa yhteen.”

Konkreettisina ehdotuksina nousi esiin tiedon avoin jakaminen ja yhteisten tilaisuuksien ja tapaamismahdollisuuksien järjestäminen:

”Tietopajatyyppinen joko live- tai webinaari tyyppinen toiminta.”

”Hankkeen tulosten esittely sopivan opintojakson yhteydessä.”

”… tapaamiset seminaareissa. Henkilökohtaisiin tapaamisiin ja verkottumisiin olisi hyvä löytää aikaa.”

Opiskelijat TKI-toiminnassa

Kysymys opiskelijoiden roolista TKI-toiminnassa tuotti eniten vastauksia. Harjoittelupaikat, opinnäytetyö- ja kurssityöaiheet koettiin opiskelijoita parhaiten hyödyntäviksi TKI-osallistumisen muodoiksi:

”Erityisesti ylemmän tutkinnon opiskelijat on mahdollista kytkeä mukaan opinnäytteiden kautta. He ovat jo valmiiksi työelämässä ja heillä on monia kanavia tulosten ja tiedon levittämiseen.”

”Palkallinen harjoittelu hankkeissa on ainoa eettisesti kestävä tapa ottaa opiskelijat mukaan.”

Ja kääntäen myös TKI-hankkeet hyötyisivät opiskelijatyöstä:

”Projektiopintojen tms. kiinnittäminen osaksi hankkeita, opiskelijat tekemään vaikka vain pienen osan esim. jonkun kartoituksen hankkeelle.”

”Esiselvitykset aiheesta ja olemassa olevista hankkeista.”

Hanketyöstä saatavien opintopisteiden määrää ehdotettiin lisättäväksi ja saantia helpotettavaksi. Muutama vastaus pahoitteli sitä, että julkinen rahoitus ei mahdollista TKI-hankkeesta maksettavaa palkkaa, jos opiskelija saa samasta työstä opintopisteitä:

”AMK:illa on jo opiskelijoiden hyväksikäytössä kyseenalainen erityisasema kun opiskelijoille ei lähtökohtaisesti makseta hanketyöstä. … oppilaitoksille erittäin kannattavaa, mutta vääristää markkinoita ja heikentää TKI-toiminnan tulosta opiskelijoiden alempana motivaationa (ilmaistyö).”

Johtaminen ja prosessit

Avoimen TKI-toiminnan prosessit, tukijärjestelmät ja johtaminen vaativat edelleen kehittämistä. Puutteita todettiin ohjeistuksessa:

”Selkeät ohjeet ja sopimusmallit ATT:n osalta opinnäytetöihin.”

”Tiiviimpi yhteistyö, avoimet alustat, yhteiset toimintaperiaatteet ja -mallit.”

Vastaajat kaipasivat myös parempaa johtamista ja johtajuutta. Yhteisen tahtotilan puute, viestinnän sekavuus ja tukirakenteiden puuttuminen heikentävät tekemistä ja aiheuttavat pahaa oloa:

”Johtaminen on suuri haaste amk TKI kentällä. Projektipohjaisen organisaation johtaminen on ihan eri asia kuin perusrahalla toimivan tai liiketoimintapohjalta toimivan organisaation.”

”Organisaatiolla tulee olla yhteinen tahtotila ja kaikille selkeä avoimuus politiikka, jonka kautta asiaa ohjataan. Yhteisten pelisääntöjen luominen yhdessä (ei anneta ylhäältä).”

”… tki-hankeasiat eivät toimi, rakenne vaikea ja johtajilla epäselvät ohjeet ja lehtoreilla ei riitä työaikaa hankkeisiin kun koko ajan tulee muutoksia.”

Luottamus

Vastaajat arvioivat luottamuksen Avoimen TKI-toiminnan peruselementiksi, ja sen tarvetta tai puutetta kommentoitiin useissa vastauksissa. Luottamusta vähentää koettu epäoikeudenmukaisuus ja tietoisuus rahoituksen ja tuloksellisuuden kilpailutilanteesta.

”Mittareiden ja rahoituksen tulisi kannustaa avoimuuteen ja yhteistyöhön, ei kilpailuun=salailuun.”

”… Nyt kilpaillaan ideoista ja hankerahoista, jolloin myös ideoita varastetaan. Näin on ainakin minulle käynyt muutamia kertoja.”

” Joillekin ATT tarkoittaa sitä, että kesken projektin tulisi saada ilmaiseksi toisten keräämät ja maksamat datat tai jopa käsikirjoitukset.”

Luottamuksen lisäämiseen tarjottiin monia ideoita vapaamuotoisesta tapaamisesta organisoituihin tilaisuuksiin ja yhteistyörakenteisiin. Hankekumppaneiden tunteminen ja näihin luottaminen koettiin tärkeäksi:

”Syvemmillä henkilökohtaisilla suhteilla, joissa vallitsee luottamus…”

”Ihmisten pitää oppia jakamaan, luottamaan ja tekemään yhteistyötä. Pitää oppia tuntemaan yhteistyökumppanit.”

”Luottamuksen synnyttäminen erityisesti hankevalmisteluvaiheessa on tärkeää avoimuuden perustana.”

Muita havaintoja

Vastauksissa tuotettiin myös ehdotuksia ja näkemyksiä konkreettisista työkaluista avoimen TKI-toiminnan tekemiseen. Tällaisiksi listattiin mm:

”… avoimen TKI-toiminnan toimintakäsikirja ja toiminnan implementointi käytännön prosesseihin.”

”Organisaatioiden sisäiset tilaisuudet ja tapahtumat, joissa systemaattisesti tiedotetaan/osallistetaan TKI-toimintaan.”

”Avoin kansallinen tietopankki.”

IPR -oikeuksiin liittyvä epävarmuus kiinnitti myös vastaajien huomiota:

”IPR- oikeudet ja työnantajan … oikeuksiensiirtosopimukset eivät kannusta tiedon jakoon. Aiheuttavat myös epävarmuutta siihen, että mitä tietoa saa jakaa ja mitä ei.”

”Koodin jatkokäyttöä helpottaa, kun sopii heti ja aina aluksi opiskelijoiden kanssa lisenssiasiat ja IPR sopimukset kuntoon.”

TKI-työn laatuun kohdistui epäilyjä mutta jatkohankkeiden suunnittelua varten toivottiin kuitenkin päättyneiden hankkeiden tietojen avointa saatavuutta.

Johtopäätökset

Näkemyksiään ja ehdotuksiaan kirjoittaneet vastaajat käsittelevät lopulta melko vähän ”avointa” TKI-toimintaa. Vastausten fokuksen siirtyminen saattaa kertoa siitä, että avoimuus nähdään liittyvän TKI-toimintaan sen yhtenä osana. Voi siis olla, että ”avoin” TKI-toiminta ei ole vielä vahvasti juurtunut ammattikorkeakouluihin. Mutta on myös mahdollista, että kyselyyn vastattaessa muut ajankohtaiset haasteet ovat vain nousseet ”avoimuuden” ohi.

Vastaukset käsittelivät suurelta osin TKI:n ja opetuksen integraatioon liittyviä teemoja, sekä opiskelijoiden osallistamista TKI-toimintaan. Johtamiseen ja organisaation kehittämiseen liittyvät aiheet koettiin myös tärkeiksi. Työkaluja ja käytäntöjä ehdotettiin avoimen TKI-toiminnan vahvistamiseksi.

Luottamuksen tarve korostui kyselyssä ehkä turhankin paljon. Vaikka luottamus on ilmeinen lähtökohta yhteistyölle, se ei kuitenkaan ole avoimen TKI-toiminnan yksinomainen edellytys. Luottamusta vaativan yhteistyön lisäksi avointa TKI-toimintaa edistää mm. avoin julkaiseminen, tutkimusdatan saattaminen avoimesti saataville ja avoin tiedottaminen hankkeen tuloksista.

Kirjoittajat

Juhani Talvela, TkL, IPR asiantuntija, Aalto-yliopisto, juhani.talvela(at)aalto.fi

Kaisa Jaalama, HTM, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, kaisa.jaalama(at)aalto.fi

Hannu Hyyppä, TkT, professori, dos., Aalto-yliopisto, hannu.hyyppa(at)aalto.fi

Marika Ahlavuo, kulttuurituottaja (YAMK), tiedetuottaja, projektipäällikkö, Aalto-yliopisto, marika.ahlavuo(at)aalto.fi

Seliina Päällysaho, FT, KTM, tutkimuspäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, seliina.paallysaho(at)seamk.fi

Hanna Lahtinen, FT, johtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, hanna.lahtinen(at)laurea.fi

Anne Kärki, TtT, yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.karki(at)samk.fi


Päällysaho, S., Latvanen, J. (2018), Avoimuuden kehittyminen suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, Informaatiotutkimus, 37(4), https://doi.org/10.23978/inf.77418 (viitattu 18.1.2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2014), Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 -hanke. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:20, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-317-0