Etäopetus toimii myös maahanmuuttajien suomen opetuksessa

Kirjoittajat: Kukka-Maaria Raatikainen & Anne Karuaho.

Ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä yhteiskuntavastuun kantajana. Savonia-ammattikorkeakoulussa yhteiskuntavastuuta kannetaan muun muassa panostamalla esteettömyyteen. Maahanmuuttajien esteitä osaksi suomalaista opiskelu- ja työelämää on raivattava määrätietoisesti. Heidän osaamisensa kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntämällä on herätty eri puolilla maailmaa. Yhtenä keinona tähän ovat verkkokurssit, joista on saatu hyviä kokemuksia.

Verkkopedagogiikan kehittämiseksi suomen kielen opetuksessa on Suomessa ryhdytty viime vuosina tositoimiin. Muun muassa Turun yliopiston Brahea-keskuksen vetämässä Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeessa pyrittiin selvittämään teknologian mahdollisuuksia kielen opetuksessa sekä tutkimaan kielen ja verkkotyöskentelytaitojen oppimista tukevia työkaluja. Hankkeen aikana kehitetyt suositukset ovat vapaasti luettavissa osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/.

Tiina Vauhkonen ja Mari Pohjalainen (s.a., 11–13) ovat koonneet Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeessa materiaalipaketin aiheesta Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja. He painottavat, että Suomeen muutetaan monista syistä ja taustoista ja kotoutujilla on kaikilla yksilöllinen reittinsä suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteenvedossa esitellään erilaisten kotoutujien oppimisprofiileja ja korostetaan, että luokkaopetus ei yksin tyydytä kaikkia suomen kielen oppimisen tarpeita. Yhtenä ongelmakohtana Vauhkonen ja Pohjalainen näkevät luokkaopetuksessa opettajan liian yksinkertaiseksi helpotetun puheen, joka ei noudata tosielämän puhetilanteita. Tähän huomioon tartutaan myös Savonian verkkokursseilla rakentamalla verkkotehtäviä esimerkiksi suomalaisista radio- ja tv-sarjoista, joissa käytetään aitoa puhekieltä.

Myös Metropolia-ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa ”Valmentavasta valmiiksi” kehitetään digitaalisia menetelmiä maahanmuuttajien koulutuksia varten. Hankkeessa tehdään työtä sen eteen, että ammattikorkeakoulujen toimintatapoja maahanmuuttajien valmentavissa koulutuksissa selkiytetään, jotta lisättäisiin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia edetä tutkinto-opiskelijoiksi.
https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/

Savoniassa suomea maahanmuuttajien ehdoilla

Savonia on tarjonnut maahanmuuttajille erilaisia mahdollisuuksia suomen kielen taidon parantamiseen vuodesta 2014 lähtien. Erilaiset työpaikkasuomi-koulutukset, viiden kuukauden mittainen maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä edistyneiden B-ja C-tasojen kielikurssit ovat valikoimassa edelleen. Jo alusta lähtien Savoniassa on kehitetty erilaisia tapoja yhdistellä lähi-, etä- ja virtuaaliopetusta.

Viime lukuvuonna 2017–18 Savonia alkoi tarjota maahanmuuttajien pyynnöstä kokonaan etänä järjestettäviä opintojaksoja. Osalla kursseista järjestetään pakollisia viikoittaisia etäluentoja, osalla kursseista ne eivät ole pakollisia ja tällä hetkellä yhdellä kurssilla ei ole luentoja ollenkaan, vain videomuotoisia tietoiskuja (ks. kuva 1). Jälkimmäinen oli ammattikorkeakoulujen yhteisessä kesätarjonnassa viime kesänä, ja tässä kirjoituksessa esitellään erityisesti sitä. Kevään CampusOnline-tarjontaan on tulossa kaksi tällaista puhdasta verkkokurssia lisää.

Kuva 1. Etäopetus toimii myös maahanmuuttajien suomen opetuksessa.

Verkkokurssien kehittämistyössä on edetty yrittämisen ja erehdyksen tietä. Jonkin verran on hyödynnetty jo olemassa olevia virtuaalisia oppimisympäristöjä kuten Opetushallituksen www.kotisuomessa.fi -palvelua.

Eniten painoarvoa on Savonian suomen opetuksessa kuitenkin annettu kielikouluttajien herkälle korvalle: palautetta kysytään ja saadaan jatkuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti, ja siihen reagoidaan kehittämällä uusia kursseja sekä parantamalla ja uudistamalla vanhoja, jopa täysin perinpohjaisesti. Myös tässä artikkelissa olevat kommentit ovat maahanmuuttajilta saatuja palautteita ja ajatuksia, jotka on koottu Savonian viime lukuvuoden suomen kielen kursseilta, suurin osa kesän verkkokurssilta.

”Olisi edes puhdas verkkokurssi”

Kokemuksemme mukaan maahanmuuttajien on vaikeaa löytää itselle sopivia kielikursseja, ja usein lähiopetusta sisältävät opintojaksot eivät vain sovi heille: maahanmuuttajissakin on luonnollisesti niin osa-aikatyöntekijöitä, kahdeksasta neljään työtä tekeviä kuin vuorotyössäkin olijoita, puhumattakaan erilaisissa koulutusohjelmissa opiskelevista sekä kolmannella sektorilla, vapaaehtoistyössä tai perhevapailla olevista.

Elämäntilanteet vaihtelevat, joten suomen kielen kurssien on oltava joustavia ja opiskelijoiden sinnikkäitä, jotta uutta oppia karttuu. ”Tämä on parempi ympäristö asioiden hiomiseen kuin luokkahuone. Tässä ympäristössä, kun kaikki ovat melkein samalla kielitaitotasolla ja opiskellaan pienessä ryhmässä, se antaa turvallisen olon”, kertoi kokemuksistaan eräs suomen etäoppija Savoniassa. Uudet ratkaisut voivat siis olla myös opiskelijoiden mieleen.

Oma haasteensa maahanmuuttajalle tulee sopivan tasoisten kielikurssien löytämisestä. ”Kansalaisopistossa kaikki kurssit ovat usein jopa alle B2-tason”, kommentoi eräs suomen oppija. Ylempi kielitaitotaso on kuitenkin monille avain opintoihin tai työpaikkaan: ”Suurin osa maahanmuuttajista pääsee vain keskitasolle, ja siitä on todella vaikea mennä eteenpäin. Kielitaito pysähtyy siihen. Kursseja ei ole ollut tarjolla”, kuvaili toinen. ”Kuitenkin jos pääsee opiskelemaan korkeakouluun, olisi parempi olla C1-taso.” Savonia-ammattikorkeakoulussa suositellaan tutkinto-opiskelijoille vähintään tasoa B2.

”On tuntunut, että olen ollut ansassa”

Saatujen palautteiden pohjalta Savoniassa kehiteltiin verkkokurssi, jossa ei ole luentoja, vaan milloin tahansa katsottavia tietoiskuja. Näin pyrittiin helpottamaan niiden maahanmuuttajien pääsemistä eteenpäin elämässään, joilla on ollut väliotsikossa mainittu kokemus jäämisestä kiinni ansaan – eli kielitaidossa liian alhaiselle tasolle, jotta esimerkiksi yrittäjyys tai työelämän asiantuntijatehtävät onnistuisivat. Omalla paikkakunnalla ei välttämättä ole lähiopetusta saatavilla, eivätkä tiettyyn aikaan järjestettävät, pakolliset etäluennot välttämättä auta asiaa.

Savonian kesäaikaan sijoittuvalla opintojaksolla opiskelijat työskentelivät itsenäisesti kahdeksan viikkoa. Pari viikkoa ennen kurssia ja pari viikkoa kurssin jälkeen opettaja pyrki aktivoimaan opiskelijoita tehtävien tekoon keskustelualueen viesteillä ja palautteilla, mutta missään vaiheessa opettaja ja opiskelijat eivät olleet videoneuvotteluyhteydessä keskenään.

Kesäajan verkkokurssi oli maksullinen B2-tason kirjallinen suomen kieli, ja sille osallistuakseen opiskelijan oli hyvä osata peruskielitaito. Kaikki ohjeet ja materiaalit olivat kurssilla suomeksi. Moodle-oppimisympäristöön rakennettu kurssi sisälsi videoita, teoriasivuja, esimerkkejä kirjallisuudesta, lehdistä ja muista medioista sekä asioiden ymmärrystä testaavia tentti- ja H5P-työkaluilla tehtyjä pistokoetyyppisiä pikkutenttejä.

Näiden lisäksi opiskelijat laativat omalta ammattialaltaan sanastot esimerkiksi Quizlet-työkalulla, kirjoittivat referaatin kirjastosta lainaamastaan omaan ammattiinsa kytkeytyvästä lehdestä sekä keskustelivat toistensa ja opettajan kanssa mm. kertoen itsestä ja omasta kuluneesta viikosta. Referaatista, sanastosta ja keskustelualueen tietyistä viesteistä opiskelijat saivat elokuussa palautteen opettajalta.

Kurssialueelle sisällytettiin myös itsenäiseen työskentelyyn soveltuvia saneluja/kuunteluja, ääntämisharjoituksia ja valmiita Quizlet-visoja. Suomalaiseen kulttuuriin opastettiin tutustumaan syvemmin mm. musiikkia kuuntelemalla ja idiomeja opettelemalla. Pienet tentit ja lopussa oleva kertaustentti sisälsivät eri ammattialojen sanastoa. Opiskelijoiden ammattialat saatiin selville ensimmäisessä tehtävässä, jonka jälkeen kurssin materiaaleihin lisättiin mm. rakennusinsinööreille sopivaa sanastoa.

Opiskelijaa motivoimaan käytettiin Moodlen Suoritusten seuranta -toimintoa, joka näyttää kaikilla sivuilla navigoitaessa, minkä verran tehtäviä on tehty ja kuin monta osiota on jo kokonaan suoritettu (kuva 2).

 

Kuva 2. Moodlen työkaluja voi käyttää motivoimaan opiskelijaa visuaalisesti. Kun kaikkien sivujen otsikon alapuolelle tulee vihreä merkki, kurssi on suoritettu ja opiskelija voi saada arvioinnin.

”Oli oikea pituus, haastava ja nautittava”

Kurssille osallistui 60 opiskelijaa ympäri Suomea. Suurin osa heistä opiskeli jo jossakin ammattikorkeakoulussa joko englannin- tai suomenkielisessä koulutusohjelmassa, mutta koki tarvitsevansa lisäoppia suomen kielestä.

Yksi pakollisista tehtävistä oli kirjallisen palautteen antaminen kurssista. Palautteissa toistui sana ”hyvä”, joten monta asiaa oli tehty oikein jo tässä ensimmäisessä kokeiluversiossa. ”Opin paljon uusia idiomeja ja kertasin tärkeitä kieliopin aiheita”, kommentoi eräs, ja toiset komppasivat positiivisesti: ”Erittäin hyvin suunniteltu kurssi” ja ”Ihan paras kurssi, mitä olen nähnyt!”

Myös erilaiset tavat opiskella, esimerkiksi videot, tehtävät, tekstit ja keskustelut, saivat opiskelijoiden palautteissa kiitosta. Yksi osallistujista koki saaneensa järjestykseen ne tiedot, joita oli jo itsenäisesti jonkin verran opiskellut. Artikkelin lukemiseen kannustaminen oli ollut mieleenjäävä asia yhdelle, toiselle puolestaan idiomit. Moni kertoi haluavansa vielä lisää, eli hakeutuvansa opiskelemaan esimerkiksi Savonian C1-tason kurssille.

Toisaalta parannettavaakin on. Osa opiskelijoista koki, että opettaja osallistui liian vähän kurssilla eli opettajan läsnäolo ei ollut riittävää, vaikka illuusion luomiseen läsnäolosta pyrittiin muun muassa tehtävien ”yksilöllisillä” palautteilla. Monimutkaisten lauseenvastikkeiden selittämiseen toivottiin lisää kieliopin selittävää materiaalia. Puhekielisiä materiaaleja toivottiin lisää. Toivottiin myös, että tarjolla olisi oman alan suomen kielen kursseja, ja niitä Savonia onkin jo suunnittelemassa.

Opettajalle kesäkurssi näytti, että myös verkossa voidaan käydä nopealla syklillä ns. merkitysneuvotteluja tai korjausjaksoja. Ne tarkoittavat tilanteita, joissa kieltä heikommin osaava ja hyvin taitava, joissakin tilanteissa myös äidinkielinen, osapuoli selvittävät yhdessä ymmärtämisen vaikeuksia. Nämä tilanteet auttavat paitsi ymmärtämään toisen ajatuksia, myös oppimaan lisää suomen kieltä. (ks. Lilja 2010, 13; Lintunen 2008; Suni 2008, 11.)

Esimerkiksi alun tutustumisvaiheessa kurssin keskustelualueella käytiin vilkasta keskustelua meneillään olevista jalkapallon MM-kisoista. Opiskelijat kävivät merkitysneuvotteluja keskenään ja opettajan kanssa. Yksi opiskelija kuvaili esittäytyessään toisille ”Minä pidän jalkapaloa”, johon toinen vastasi: ”Pelaatko jalkapalloa vai seuraatko TV:lla?”. Vastaus kuului: ”Nyt minä pelaan pieni tiimi Div4” ja opettaja kommentoi: ”Sinä siis pelaat divarissa jalista/futista”.

Lilja (2010, 110) korostaa, että kakkoskielisten merkitysneuvottelut ovat erilaisia kuin äidinkielisen ja kakkoskielisen korjausjaksot. Esimerkiksi yllä kuvatussa keskusteluissa korjauskeskustelua käytiin ymmärryksen ongelmista, jotka oli ratkaistava, ennen kuin keskustelu voisi jatkua. Äidinkielisen eli opettajan puuttuessa keskusteluun oli kyseessä Liljankin (2010, 110) huomioima suora toisen korjaus, ei niinkään ymmärtämisen ongelma. Keskustelut käytiin puhekielellä, mutta opettaja antoi myös vinkkejä kirjakieliseen esitystapaan. Näitä keskusteluja osa opiskelijoista olisi toivonut lisää myös kurssin sisältöihin.

”Halu mennä eteenpäin on kova”

Maahanmuuttajien toiveet erilaisista kurssiratkaisuista motivoivat kehittämään Savonian tarjontaa. ”Tarvitsemme lisää kursseja”, totesi yksi Savonian kielikurssille viime keväänä osallistuneista, jolla on motivaatiota mennä eteenpäin elämässään.

Tätä artikkelia kirjoitettaessa kesäkurssi on ohi ja 28 opiskelijaa on hyväksytysti suorittanut kurssin. Eli alle puolet ilmoittautuneista sai suoritettua koko kurssin niin, että sai siitä myös todistuksen. Osa opiskelijoista kertoi palautteissa kesällä olleen liikaa työkuormaa tai muuta tehtävää, mutta nämä henkilöt olivat tallentaneet materiaalit itselleen ja aikoivat palata niihin myöhemmin.

Osa ilmoittautuneista mutta kurssin kesken tai kokonaan tekemättä jättäneistä oli ehkä valinnut liikaa kesäkursseja tai sitten Suomen kuuma kesä vei opiskeluhalut. Kesäopintoverkostossa oleville amk-opiskelijoille kurssi ei ole maksullinen, joten maksetut eurot eivät lisää heidän motivaatiotaan. Osalle opiskelijoista kurssi on voinut myös vaikuttaa liian helpolta, osalle liian vaikealta: 13 opiskelijaa ei ollut tehnyt yhtään pakollista tehtävää tai merkinnyt materiaaleja luetuiksi. Yksi osallistuja ei ollut kirjautunut ollenkaan Moodleen. Työ toimivien kurssien kehittämiseksi ja tarjoamiseksi valtakunnallisessa tarjonnassa jatkuu Savoniassa.

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori (FM), Savonia-ammattikorkeakoulu, kukka-maaria.raatikainen(at)savonia.fi

Anne Karuaho, viestinnän lehtori (FM), Savonia-ammattikorkeakoulu, anne.karuaho(at)savonia.fi


Lilja, N. (2010). Ongelmista oppimiseen: toisen aloittamat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa. Jyväskylä Studies in Humanities, 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lintunen, T. (2008). Ymmärrätkö? Miten ymmärtämisongelma osoitetaan ja kuinka siihen vastataan kielenoppijan ja syntyperäisen suomenpuhujan välisissä keskusteluissa. Kieli- ja käännöstieteen laitos. Tampere: Tampereen yliopisto.

Metropolia (s.a.) Maahanmuuttajien valmentavien opintojen kehittämishanke korkeakoulutuksessa [verkkojulkaisu]. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 21.8.2018 osoitteesta
https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/valmentavasta-valmiiksi/

Opetushallitus (s.a.) Kotisuomessa.fi. Opetushallitus. Haettu 16.8.2018 osoitteesta
https://kotisuomessa.fi

Suni, M. (2008). Toista kieltä vuorovaikutuksessa – Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä Studies in Humanities, 146. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Turun yliopiston Brahea-keskus 2016. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä -hankkeen tulokset ja suositukset. Turun yliopiston Brahea keskus. Haettu 16.8.2018 osoitteesta
http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/

Vauhkonen, T. & Pohjolainen, M. (s.a.) Miksi suomen oppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? Turun yliopiston Brahea keskus. Haettu 16.9.2018 osoitteesta http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/

Opiskelijalähtöinen verkko-opintojen suunnittelu korkeakoulussa

Johdanto

Verkko-opintoja tarkastellaan usein koulutusorganisaation ja opetuksen näkökulmasta. Opiskelijoiden kokemuksia verkko-opinnoissa on tutkittu lähinnä yliopistotasolla ja avointen verkkokurssien (MOOC) osalta. Tässä artikkelissa verkko-opetusta tarkastellaan opiskelijan kokemuksen näkökulmasta.

Korkeakouluopiskelijalle verkkokoulutus tarjoaa joustavuutta silloin kun lähiopintoihin osallistuminen on hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen, työssäkäynnin, henkilökohtaisten fyysisten rajoitteiden tai pikkulapsen hoitamisen takia (Gaebrel ym, 2014). Se voi myös merkitä positiivista mahdollisuutta itsenäiseen, omatahtiseen ja paikasta riippumattomaan oppimiseen.

Toisaalta verkossa tapahtuva oppiminen on myös haasteellista. Ilman lähitapaamisia ohjaajan on vaikea tavoittaa non-verbaalisia viestejä opiskelijan turhautumisesta, motivaation tai kiinnostuksen puutteesta. Ohjaajan on myös vaikea välittää innostustaan, rohkaisua tai huoliaan opiskelijoille. Ulkopuolisuuden tunne verkko-opinnoissa voi haitata opiskelijan sitoutumista tai saada hänet jopa lopettamaan kurssin. Jotkut opiskelijat odottavat verkko-opintojen olevan helpompia kuin luokkatapaamisiin perustuvan oppimisen, jolloin he lähtökohtaisesti ovat heikosti sitoutuneita. (Cull et al. 2010)

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa on oleellista tutkinnossa tarvittavien suoritusten kertyminen tavoiteajassa. Verkko-opintoja suunniteltaessa suoritusten kertyminen on otettava huolellisesti huomioon. Opiskelijan sitouttaminen ja motivaation ylläpitäminen verkko-opiskeluun ovat tutkimusten mukaan tärkeitä kehittämisen kohteita verkko-opiskeluympäristöissä (Cheng, Kulkarni, & Klemmer, 2013; Koller, Ng, Do, & Chen., 2013).

Niin hyvin kuin heikomminkin motivoinut opiskelija haluaa verkko-opinnoissa nähdä opittavien asioiden merkitykset ja soveltaa opittua käytäntöön. Erityisen tärkeää merkitysten rakentamisessa ja kokemusten jakamisessa on viestintä ja vuorovaikutus muiden opiskelijoiden ja ohjaajan kanssa (Dixson 2010). Ohjaajan tulee hahmottaa verkko-opintojakson kriittiset kohdat etukäteen, jotta voi tukea joko kaikkia opiskelijoita näissä kohdissa proaktiivisesti tai suorituksia seuraamalla ohjeistaa reaktiivisesti niitä, jotka näyttävän olevan jäämässä jälkeen (Ramesh et al. 2014).

Opiskelijat toivovat lisää mahdollisuuksia verkko-opintoihin

Laurea-ammattikorkeakoulu tutki keväällä 2015 opiskelijoiden verkko-opiskeluun liittyviä kokemuksia ja odotuksia. Sitä selvittäneeseen kyselyyn vastasi 559 opiskelijaa, jotka olivat pääosin liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista (69 %, n=559) toivoi enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa. Tutkimuksen mukaan opiskelijat arvostavat erityisesti verkko-opintojen tarjoamaa joustavuutta, opintojen parempaa sujuvuutta ja valinnaisuutta sekä mahdollisuutta määritellä oppimisen tavoitteet. Verkko-opintoihin kriittisesti suhtautuvat opiskelijat toivat esille verkko-opetuksen vaihtelevan laadun ja vuorovaikutuksen vähäisyyden. Lisäksi he toivoivat erilaisten oppimistyylien huomioimista myös verkkokursseilla. Palautteissa nousi myös esille, että verkko-opintojen suunnittelussa tulisi huomioida opittavien aiheiden erilaiset sisällöt ja laatia oppimistapahtumat näiden pohjalta. (Marstio, Kivelä, 2015).

Miten opiskelija oikeasti etenee verkkokurssilla?

Saavuttuaan verkkokurssin ympäristöön opiskelija etsii hänen kannaltaan tärkeimmät asiat: tehtävät, arviointikriteerit ja deadlinet. Siksi onkin tärkeää, että tämä tieto on löydettävissä heti. Hän tarvitsee myös reittiohjeet, kuinka edetä ja missä tahdissa. Vaikka kyseessä olisikin omatahtisesti suoritettava kurssi, suositusaikataulu auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa ajankäyttöään.

Opiskelija on luontaisesti kiinnostunut tietämään, keitä muita on samalla opintojaksolla. Saapumisvaiheessa ohjattu opiskelijoiden ja opettajien esittäytyminen edesauttaa opiskelijan emotionaalista sitoutumista oppimistapahtumaan ja muihin opiskelijoihin, ja edistää vuorovaikutusta. Se piirtää rajat oppimisyhteisölle: “Tässä porukassa minä opiskelen tämän asian”. Tutustuminen muihin opiskelijoihin avaa myös mahdollisuuden yhteistoimintaan vertaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Edellä mainittujen tekijöiden on todettu olevan yksi antoisan oppimiskokemuksen johtavista tekijöistä (Soini, 2001).

[easy-tweet tweet=”Verkkokurssi on ikään kuin turistikohde, johon saavuttuaan turisti lähtee kiertämään nähtävyydestä toiseen. ” hashtags=”uasjournal, digitalisaatio”]

Verkkokurssi on ikään kuin turistikohde, johon saavuttuaan turisti lähtee kiertämään nähtävyydestä toiseen. Nähtävyydet ovat oppimistapahtumia, joiden yhteydessä kerätään ja prosessoidaan tietoa matkakohteesta. Usein rakennamme opintojen sisältöä sillä oletuksella, että opiskelija lukee ensin kaiken lähdemateriaalin ja katsoo videot ja tekee sitten aiheeseen sisältyvät tehtävät. Todellisuudessa järjestys voikin olla toisin päin: opiskelija menee katsomaan tehtävänannon ja hakee sitten sen tekemiseen tarvittavan tiedon. Siksi verkko-opintojen sisältö kannattaa ajatella siitä lähtökohdasta, että oppiminen tapahtuu tehtävien kautta. Jokainen tehtävä on oppimistapahtuma, johon sisältö nivotaan (Koli, 2011). Verkko-opintojen sisältö kannattaakin rakentaa juuri tehtävien ympärille. Niihin nivotaan keskeinen sisältö, joka voi olla tekstiä, videoita, kuvia, linkkejä. Oppiminen tapahtuu tehtäviä tekemällä.

Tiedon prosessointi ja sen pohjalta tapahtuva reflektointi tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden kanssa esim. keskusteluryhmässä, jaetussa blogissa, ryhmätöissä tai yksilötehtävänä esseen, mindmapin tai oppimispäiväkirjan muodossa. Osaamisen näyttäminen voi tapahtua oppimistapahtumien (=tehtävien) yhteydessä ja/tai verkko-opinnon lopussa esimerkiksi tentin, posterin, nauhoitetun suullisen esityksen muodossa. Osaamisen arviointi voidaan toteuttaa vertaisarviointina, verkkotenttinä, itsearviointina tai suullisena palautteena. Lopuksi opiskelija antaa ohjaajalle palautteen verkko-opinnosta.

Alla oleva kuva hahmottaa opiskelijan polkua verkkototeutuksella. Se pohjautuu kirjoittajien omiin kokemuksiin sekä pedagogisesti hyvää opiskelijan polkua esittäviin malleihin (Salmon, 2013, Silander & Koli, 2003, Koli, 2011).

Opiskelijan polku

Yhteenveto

Ensiaskelia verkko-opetuksessa ottava opettaja siirtää usein luokkaopetuksen ja siinä käytettävät materiaalit suoraan verkkoon ja pitää verkko-oppimisympäristöä materiaalivarastona. Kun verkko-opetuksen suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimiskokemus, osataan tehdä pedagogisia valintoja, joiden avulla opiskelija saadaan motivoitumaan, sitoutumaan ja suorittamaan opinnot maaliin saakka. Kunkin opiskeltavan teeman osalta suunnitteluvaiheessa ensimmäinen ja tärkein kysymys on: miten nämä asiat opitaan verkossa?

Jatkuva opiskelijapalautteen kerääminen ja seuranta auttavat suunnittelemaan yhä parempia opiskelijalähtöisiä verkko-opintoja. Opiskelijoiden osallistaminen verkko-opintojen suunnitteluun voi auttaa opettajaa huomioimaan vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Parhaimmillaan opiskelijan kokemuksen huomioiva verkkokurssi on elämys.

Kirjoittajat

Tuija Marstio, lehtori, KTM, Laurea-ammattikorkeakoulu, tuija.marstio(at)laurea.fi
Eija Lipasti, lehtori, KTM, Laurea-ammattikorkeakoulu, eija.lipasti(at)laurea.fi

Chen, J., Kulkarni, C., Klemmer, S. 2013. Tools for predicting drop-off in large online classes. Konferenssijulkaisu, Companion CSCW 2013, pp. 121-124. ACM Press, New York.

Cull, S., Reed D., Kirk K. 2010. Student motivation and engagement in online courses. Workshop on Teaching Geoscience Online.

Dixson, M. 2010. Journal of the Scholarship of Teaching and Learning, Vol. 10, No. 2, June, pp. 1 – 13.

Gaebrel, M., Kupriyanova, V., Morais, R. & Colucci, E. 2014. E-learning in European Higher Education Institutions. Results of Mapping Survey. Conducted in Oct. – Dec. 2013. EUA European University Association.

Iivonen, M. 2002. Verkkokurssilla – Opiskelijoiden kokemuksia toiminnasta yhteisöllisessä oppimisprosessissa Fle2-ympäristössä ja kokemusten näkyminen toimintaan osallistumisessa. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Pro Gradu -työ. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kotit/pg/iivonen/

Koller, D., Ng, A., Do, C., & Chen, Z. 2013. Retention and Intention in Massive Open Online Courses: In Depth. Educase Review. Luettu 10.1.2016 http://er.educause.edu/articles/2013/6/retention-and-intention-in-massive-open-online-courses-in-depth

Marstio, T. & Kivelä, S. 2015.Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ajatuksia verkko-opiskelusta. Teoksessa Niinistö-Sivuranta (toim.) Iloa ja osaamista. Kehittämispohjainen oppiminen innostuksen lähteenä.Laurea julkaisut.

Ramesh, A., Goldwasse, D., Hung R., Iii, HD., Getoor, L. 2014, Learning latent engagement patterns of students in online courses. Konferenssijulkaisu. Citeseer. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/summary?doi=10.1.1.466.2633

Salmon, G. 2013. E-tivities: The key to active online learning (2nd ed.). London and New York: Routledge.

Silander, P. & Koli, H. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki. Oppimisaihioista oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.

Soini, H. 2001. Oppiminen sosiaalisena käytäntönä. Psykologia 1-2/2001, ss. 49-58. http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/artikkelit/soini_2001.pdf

Sähköiset lähteet:

Koli, H. 2011. Ohjaus ja vuorovaikutus verkossa.  http://www.slideshare.net/hannekoli/verkkoohjaus