Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia uravaihtoehtoja

Kirjoittajat: Kristiina Ojala & Ulpukka Isopahkala-Bouret.

Ylempää ammattikorkeakoulu (YAMK) -tutkintoa lähdetään suorittamaan monenlaisista lähtökohdista ja opiskelijat ovat työuriensa suhteen erilaisissa tilanteissa. Useimmiten tutkintoa suoritetaan päivätyön ohessa, jolloin opintojen antia voidaan soveltaa suoraan käytäntöön. Samalla moni odottaa opiskelun ja valmistumisen tuovan jonkinlaisia muutoksia työuraan. On tärkeä pohtia, kuinka ammattikorkeakoulut voisivat entistä paremmin huomioida opiskelijoiden työhistorian ja uratoiveiden moninaisuutta osana tutkintokoulutusta. Tuomme tässä artikkelissa esiin keskeisiä löydöksiämme YAMK-tutkinnon suorittaneiden uramalleista koulutuksen kehittämisen tueksi. Työuria koskeva tutkimus tarjoaa myös välineitä vahvistaa uraohjausta moninaisuutta silmällä pitäen.

YAMK-tutkinnon suorittaneiden työurien moninaisuus

Olemme tutkineet YAMK-tutkinnon suorittaneiden työuria sekä laajan kyselyaineiston (Ojala, Isopahkala-Bouret & Varhelahti, arvioitavana; Ojala & Isopahkala-Bouret 2019; Ojala 2019) että pitkittäishaastattelujen (Ojala & Isopahkala-Bouret, käsikirjoitus) avulla. Olemme hyödyntäneet tarkastelussamme teorioita, joissa perinteisestä urakäsityksestä on siirrytty dynaamisempiin ja joustavampiin uramalleihin (esim. Järvensivu 2014; Koivunen, Lämsä & Heikkinen 2012; Clarke 2008; 2009; Litteleton, Arthur & Rousseau 2000; Sullivan 1999). Perinteisesti ura on merkinnyt nousujohteista urakehitystä eli pitkäaikaista työsuhdetta ja katkeamatonta työtehtävien jatkumoa sekä asteittaista ylenemistä organisaatiohierarkiassa. Perinteistä urakäsitystä on kyseenalaistanut nopeasti muuttuva työelämä ja lisääntynyt epävarmuus (Koivunen ym. 2012). Baruch (2004) kuvaa tällaisia uudenlaisia uramalleja monisuuntaiseksi uraksi, jossa yksilöllä on useita uravaihtoehtoja, eikä uralla menestymiseen ole yhtä ainoata tapaa.

Tutkimuksissamme olemme olleet kiinnostuneita ensisijaisesti siitä seuraako valmistumisesta vuoden sisällä selkeitä muutoksia vai jatkuuko työura samanlaisena kuin ennen opintoja. Olemme analysoineet myös YAMK-tutkinnon suorittaneiden uratyytyväisyyttä, koettuja esteitä urakehityksessä sekä koulutuksen ja työn vastaavuutta. Olemme tarkentaneet analyysiämme edelleen sen mukaan, millaista muutosta ja jatkuvuutta valmistumisen jälkeisissä työsuhteissa on ilmennyt (ks. Kuvio 1).

Tutkimuksemme mukaan valmistumisen jälkeen tyypillisimmät työurapolut käsittävät viisi vaihtoehtoista urapolkua, joita ovat 1) nousujohteinen työura, 2) uudistuva työura, 3) yrittäjyystyöura, 4) vakaa työura ja 5) epävakaa työura. Kolmessa ensimmäisessä työurapolussa voidaan nähdä tapahtuneen muutosta YAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun taas kahdessa viimeisessä työurapolussa YAMK-tutkinnon vaikutukset ovat epäselvemmin nähtävissä. (ks. Kuvio 1.)

Kuvio 1. YAMK-tutkinnon suorittaneiden työurapolut sekä niissä näkyvä muutos tai jatkuvuus.

Nousujohteisella työuralla uralla eteneminen tapahtuu vertikaalisesti ylöspäin ja haastavampiin työtehtäviin. Vuoden sisällä valmistumisesta muodollinen työmarkkina-asema on noussut tyypillisesti suorittavan tason tehtävistä asiantuntijatasolle tai esimiestehtäviin, osa on siirtynyt johtaviin tehtäviin. Monella nousujohteisella uralla olevalla YAMK-tutkinnon suorittaneella on ollut alunalkaenkin tietynlainen tahtotila päästä uralla parempaan asemaan, ”Kova draivi menestyä ja kehittää itseään” (Saku). Osalle merkityksellistä on muodollisen pätevyyden saavuttaminen eli YAMK-tutkinto on hankittu ylemmän korkeakoulututkinnon hankkimiseksi, mikä mahdollistaa uusia uramahdollisuuksia.

Uudistuva työura kuvaa uraa, jossa pian tutkinnon suorittamisen jälkeen on saatu uusi työ, tai määräaikainen työsuhde on vakinaistettu. Uudistuvalla työuralla olevalle valmistuneelle on myös tyypillistä, että ura etenee horisontaalisesti työpaikasta ja/tai työtehtävästä toiseen ja työhön on haettu vaihtuvuutta aika ajoin.

”– tottakai tarkotus on eteenpäin mennä, et viihtyy tuolla on erittäin tärkee, mut sen tietää et jos liian pitkään on samassa paikassa, tai siis samassa tehtävässä, niin siihenki sit vähän turtuu, semmost säännöllistä, haastavaa vaihtuvuutta on ehkä se et mitä toivon ainaki et olis edessä.” (Sauli)

Yrittäjyystyöuralla toimitaan yrittäjänä ennen ja/tai jälkeen YAMK-tutkinnon suorittamisen. Tutkinto on vahvistanut omaa yrittäjyyttä tai antanut rohkeutta yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjyysuralle on saatettu ryhtyä omasta intohimosta tai kiinnostuksesta valitsemaansa työtä kohtaan.

”Et tavallaan näit hommii kun ite myös vapaa-ajalla harrastaa ja sit tietysti tekee… Voi tehä työtä mikä on periaatteessa samaa mitä tekee vapaa-ajalla ja siit saa palkkaa, niin sehän on hienoo.” (Roman)

Jatkuva työura kuvaa uraa, jossa työuralla ei ole ollut muutoksia valmistumisen jälkeen. Valmistunut on samassa työssä edelleen, jossa on ollut jo ennen YAMK-tutkinnon suorittamista. Työsuhde on usein alkanut jo vuosia ennen YAMK-tutkinnon suorittamista ja jatkuu edelleen.

”Se on pitkä tarina, mut sillon kakskymppisenä menin jo [[rahoitus- ja vakuutustoimintaan]] ja siitä asti oon sit ollu. Vaihtanu yhtiöö siin välissä, mut sieltä sit pikkuhiljaa — on jo reippaasti yli 10 vuot tullu oltuu alalla.” (Linus)

Epävakaa työura koostuu lyhyistä ja hyvin erilaisista työsuhteista. Epävakaa työura on monesti tulosta nykyisen työelämän epävarmasta luonteesta.

”– ei mulle varmaan ikinä enää tuu sellasta, että, et, mä oon vähän niinku jo, et mun urani on tää, et mä oon pätkä- pätkätöissä tai teen sen urani useissa yrityksissä”. (Elsa)

Nousujohteisessa työuratyypissä YAMK-tutkinnon hyöty näkyy selkeimmin. Tutkinto on auttanut etenemään uralla hierakisesti asemassa ylöspäin. Myös uudistuvassa työuratyypissä YAMK-tutkinnon hyöty näkyy selkeästi työn vakinaistumisena tai työn vaihtumisena, esimerkiksi asiantuntijatehtävästä toiseen. Yrittäjyystyöuralla oleville tai yrittäjyyttä suunnitteleville YAMK-tutkinnon merkitys koostuu osaamisen vahvistuksena nykyiselle tai tulevalle yrittäjyysuralle. Jatkuvan työuran uratyypille YAMK-tutkinnon hyöty näyttäytyy osaamisen vahvistamisena ja päivittämisenä, mutta myös jo hankitun osaamisen validoimisena tutkinnolla. Epävakaan työuran uratyypille YAMK-tutkinnon merkitys näkyy epäselvimmin, koska tämän uratyypin työt koostuvat hyvin epävarmasta pätkätyöstä ja suoraviivaista uralla etenemistä ei ole nähtävissä. YAMK-tutkinto siis palvelee eri tavoin erilaisia uratyyppejä.

Toki on muistettava, että työurat voivat muuttua myös ulkoisten tekijöiden, työelämässä tapahtuvien nopeiden muutosten tai yksilön oman elämäntilanteen vuoksi. Ura voi myös junnata paikoillaan. Näissä tapauksissa uraesteet eivät ole yksistään tutkinnon suorittaneen itsensä vastuulla, vaan esteet voivat liittyä esimerkiksi paikallisuuteen; paikkakunnalla tai yrityksessä ei ole mahdollisuuksia uralla etenemiseen.

”– ehkä sit omalla työpaikalla et oon jääny sinne et ei oikeestaan ees katellukaan muualle, että siellä ne etenemismahdollisuudet on just siinä että jos joku jää pois mut että ei oo tällä paikkakunnalla muita kirjastoja enää, niin et jos aikasemmin olis jotain ollu niin ei oo että, paikat vähenee ja sitten ehkä että on halunnu pysyä täällä, tällä seudulla ja sitten vaan tietynlaisissa hommissa niin siinähän ne rajotteet sitten vähän.” (Fanni)

Lopuksi: Uramallit koulutusta ja ohjausta kehittämässä

Ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta valmistuu vuosittain yli 3000 opiskelijaa (Vipunen). Tutkimuksemme pohjalta on nähtävissä, että tutkinnon suorittajat luovat hyvin erilaisia työuria valmistumisensa jälkeen. YAMK-tutkinnolta usein myös haetaan tukea omaan ammatilliseen kehittymiseen jo valitun uran terävöittämiseksi. Osalla toiveet ja tavoitteet vaihtuvat opintojen aikana. Osa kokee valmistumisen jälkeen haasteita halutun muutoksen aikaansaamiseksi.

On tärkeää, että YAMK-koulutusta kehitettäessä tutkinnon suorittajien moninaiset uramallit huomioidaan ja ymmärrettään siten, että YAMK-opiskelijoita ei nähdä yhtenä massana, vaan erilaisia urareittejä rakentavina opiskelijoina. On hyvä tarkastella, miten koulutuksen aikana voidaan tarjota tukea erilaisia työuria rakentaville opiskelijoille sekä pohtia ja toteuttaa erilaisia vaihtoehtoja tarjota koulutuksen sisältöjä siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden omien työurien kehittymistä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi mitä koulutussisältöjä tarvitsevat työurallaan asemassaan ylöspäin tähtäävät opiskelijat ja millaisia koulutussisältöjä tarvitsevat yrittäjyysuralle pyrkivät tai jo sillä tiellä olevat vahvistaakseen osaamistaan. Moninaisten uratyyppien ymmärtäminen auttaa tarjoamaan myös entistä yksilöllisempää uraohjausta, joka auttaa korkeakoulutettuja tarvittaessa luovimaan epävarmassa työtilanteessa ja luomaan haluttua muutosta työhön myös tilanteessa, jossa työpaikan vaihdos ei ole mahdollista tai edes toivottua. Koulutuksen aikana voidaan myös ennakoida mahdollisia uraesteitä ja tarjota tukea ja ohjausta vaihtoehtojen etsimiseen.

Uramallien hyödyntäminen osana koulutuksen kehittämistä ei tarvitse rajoittua vain yksilöä koskeviin toimenpiteisiin. Kun siis mietitään keinoja edistää YAMK-tutkinnon suorittaneiden moninaisia uria, on huomioitava alueellinen näkökanta: kuinka edistää aluelähtöisesti uramahdollisuuksia? Verkostoitumisedellytysten parantaminen ja yhteistyön lisääminen paikallisten toimijoiden kanssa ovat keskeisiä keinoja. Tarvitaan myös uudenlaisia työpaikkojen sisäisiä uralla etenemisen ja kehittymisen mahdollisuuksia tutkinnon suorittaneille. Voisiko ammattikorkeakouluilla olla roolia piilossa olevien ylemmän tason tehtäväkenttien löytämisessä ja sellaisten rakentamisessa?

Entistä yksilöllisempi keskittyminen tutkinnon suorittaneiden uratoiveisiin hyödyttää niin tutkinnon suorittajia kuin heidän työnantajiaan.  Se vahvistaisi YAMK-tutkintojen aikuistutkintojen omaista arvoa, jossa osaamisen kehittäminen sidotaan niihin koulutus- ja urakehitystarpeisiin, joihin työelämässä toimivilla YAMK-tutkintoa suorittavilla on.

Lisätietoa tutkimuksestamme: Korkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille, 2019–2022, https://www.uef.fi/web/highemploy/home

Kirjoittajat

Kristiina Ojala, KT, tutkijatohtori, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto, krojala(at)utu.fi
Ulpukka Isopahkala-Bouret, KT, professori, Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto, ulpukka.isopahkala-bouret(at)utu.fi


Baruch, Y. (2004). Transforming Careers: From Linear to Multidirectional Career Paths. Organizational and Individual Perspective. Career Development International 9 (1), 58–73.

Clarke, M. (2008). Understanding and Managing Employability in Changing Career Context. Journal of European Industrial Training 32 (4), 258–284.

Clarke, M. (2009). Plodders, Pragmatists, Visionaries and Opportunists: Career Patterns and Employability. Career Development International 14 (1), 8–28.

Järvensivu, A. (2014). Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos. Helsinki.

Koivunen, M., Lämsä, A-M. & Heikkinen, S. (2012). Urasiirtymät muuttuvassa työelämässä – analyysi urasiirtymän käsitteestä. Working Paper 371. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Jyväskylä. Haettu 1.8.2020 osoitteesta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/39926/978-951-39-4663-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Littleton, S. M., Arthur, M. B. & Rousseau, D. M. (2000). The Future of Boundaryless Careers. Teoksessa A. Collin & R. A. Young (toim.) The Future of Career, 101–114. Cambridge University Press.

Ojala, K. (2019). YAMK-tutkinnon suorittaneiden urakokemukset ja tyytyväisyys uralla etenemiseen – palkka määrittää tyytyväisyyttä uraan. Työelämän tutkimus 17 (3), 202–218. Haettu 7.9.2020 osoitteesta https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87126/46058

Ojala, K. & U. Isopahkala-Bouret. (2019). Kova kilpailu ja kotiseutu-uskollisuus YAMK-tutkinnon suorittaneiden uralla etenemisen jarruina. Teoksessa H. Nori, H. Laalo & R. Rinne (toim.) Kohti oppimisyhteiskuntaa – Koulutuspolitiikan uusi suunta ja korkeakoulutuksen muuttuva maisema. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:217. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos, 219–245. Haettu 20.8.2020 osoitteesta https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/147809/Kohti%20oppimisyhteiskuntaa_PDF.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ojala, K., Isopahkala-Bouret, U. & Varhelahti, M. (arvioitavana). Adult Graduates’ Employability and Mid-Career Trajectories after Graduation with Finnish UAS Master’s Degree. Journal of Education and Work.

Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. (käsikirjoitus). ”Ura on jonkinlainen menestyksen mitta” – YAMK-tutkinnon suorittaneiden toiveet ja toteutuneet urapolut.

Sullivan, S. E. (1999). The Changing Nature of Careers: A Review and Research Agenda. Journal of Management 25 (3), 457–484.

Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot. Haettu 25.8.2020 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulujen%20tutkinnot%20-%20vuosi.xlsb