Miksi alueet tarvitsevat maahanmuuttoa?

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM 2019, 25) työmarkkinanäkemyksessä todetaan, että Suomi tarvitsee ulkomaista vahvistusta työvoimaan väestön ikääntymisen takia. Tarve on sekä tilapäiselle että maahan pysyvästi työskentelemään tulevalle työvoimalle. Ikärakenteen muutoksesta ja matalasta syntyvyydestä huolimatta on väestömäärä Suomessa kasvanut maahanmuuton ansiosta. Haasteena on, että maahanmuuttajien työllistyminen onnistuu vaihtelevasti, johtuen eri taustasyistä. Maahanmuuton tulisi olla pysyvää, riittävän suurta ja maahanmuuttajien pitäisi työllistyä hyvin, jotta siitä olisi parhain hyöty. Varsinkin pienet paikkakunnat hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, mistä on jo olemassa käytännön kokemuksia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Sievin kylässä sijaitseva Ojala Groupin tehdas palkkasi maahanmuuttajia töihin, kun työvoimapula alkoi muodostua esteeksi yrityksen kasvulle (Manner 2020).

Työn saamisella on iso merkitys maahanmuuttajan kotouttamisessa ja sitouttamisessa alueelle. Työn kautta ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa ja sen arkista elämänrytmiä. Yhteiskuntaan sitouttaminen vaikuttaa siihen jäävätkö ihmiset Suomeen. Kotouttaminen edellyttää maahanmuuttajalta sitoutumista, mutta myös toimia vastaan ottavalta yhteiskunnalta muun muassa mielekkäiden kotouttamistoimien muodossa (TEM 2021).

Maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat usein stereotyyppiset asenteet ja mielikuvat. Termi yhdistyy vahvasti turvapaikanhakijoihin, vaikka maahanmuuttaja on kuka tahansa henkilö, joka tulee Suomeen maan rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Ruotsista. SPR (2021) määrittelee käsitteen maahanmuuttaja niin, että sillä tarkoitetaan kaikkia ulkomailta muuttavia henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia, paluumuuttajia ja työn perässä muuttavia.

Lappi tarvitsee työikäistä väestöä, koska kantaväestön ikäjakauman kehitys johtaa työikäisten määrän laskuun. Maahanmuuttajat ovat usein työikäisiä ja heidän avullaan Lapin ikäjakaumaa saataisiin tasapainotettua. (Petäjämaa 2013.) Miten siis saamme tämän potentiaalisen väestöryhmän kiinnostumaan Lapista ja sen mahdollisuuksista?

Matkailuala työllistäjänä

Lapissa matkailualalla haasteena oli ennen covid-19-pandemiaa osaavan työvoiman saanti. Tämä johtui monesta eri tekijästä, esimerkiksi työn sesonkiluontoisuudesta ja kasvaneista matkustajamääristä. Työn sesonkiluonteisuus aiheutti sen, että monelle muutto muutaman kuukauden kestävän sesongin ajaksi toiselle paikkakunnalle töihin ei ollut mahdollista. Totta oli myös se, että kotimaisia työntekijöitä ei ollut riittävästi alan koko ajan kiihtyvän kasvun tarpeisiin. Työvoimaa pyrittiin rekrytoimaan ulkomailta kiivaimman sesongin ajaksi, mikä ei ollut täysin ongelmaton ratkaisu, sillä esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta tulevien sesonkityöntekijöiden rekrytointiin liittyvät prosessit ovat aikaa vieviä.

Lapland of opportunity -hanke (ESR) laadittiin vastaamaan työntekijäpulan aiheuttamaan haasteeseen. Hankkeen lähtökohtana oli, että Suomessa jo oleskelevien maahanmuuttajien osaaminen ja ammattitaito olisi yksi ratkaisu työntekijäpulaan. Hanketta lähdettiin toteuttamaan yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Startup Refugees -verkoston kanssa. Startup Refugees -verkosto on perustettu maahanmuuttajien nopean työllistymisen tueksi ja sen toiminnasta on hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulta ja Oulusta. Pandemian takia matkailualan haasteet ovat muuttuneet. Silti hankkeessa näemme, että ala tulee toipumaan, vaikkakaan ei nopeasti. Tarve työikäisten saamiseen ja sitouttamiseen Lappiin ei ole poistunut.

Yhteiskuntavastuullisuus matkailussa

Matkailun vastuullisuus ja kestävyys puhuttavat. Business Finlandin (2021) mukaan vastuullinen yritystoiminta matkailussa on myös kestävää ja kannattavaa. Myös matkailijat vaativat yhä enemmän vastuullisia ja kestäviä matkailupalveluja. Vastuullisuus ja kestävä kehitys (kuvio 1) jaetaan taloudelliseen, ympäristö- ja sosio-kulttuuriseen vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Ekologinen kestävyys korostuu usein matkailusta käytävässä keskustelussa. Kuitenkin sesonkiluontoisella palvelualalla myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat olennaisia asioita, koska ne koskevat suoranaisesti myös niitä ihmisiä, jotka joko työskentelevät tai harkitsevat työskentelyä matkailualalla, kuin myös niitä, jotka asuvat runsaasti matkailutoimintaa tuottavilla alueilla. Ekologinen kestävyys on ajankohtaisen ilmastonmuutoskeskustelun myötä tarkassa tarkastelussa, ja toisaalta siitä on mahdollista keskustella ja tehdä näkyväksi selkeästi mitattavalla arvolla, hiilijalanjäljellä. Ekologisen kestävyyden lisäksi matkailualalla kannattaisi tehdä näkyväksi myös kestävyyden taloudellisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia.

Vastuullisuus on koko ajan mukana Lapin matkailun kehittämisessä. Vastuullisuusajattelu näkyy muun muassa Lapin vastuullisen matkailun verkoston toiminnassa (Lapland Responsible Tourism Network), joka on vastuulliseen toimintaan sitoutuneiden matkailualan toimijoiden ryhmä. Ryhmän tehtävänä on kehittää vastuullista matkailua ja tukea alan toimijoiden, esimerkiksi matkailuyritysten, vastuullisuutta. (Lapin yliopisto 2021.)

Lapland of opportunity -hankkeessa pyritään myös parantamaan matkailun vastuullisuutta. Hankkeessa perustetaan Lappiin maahanmuuttajien työllistymisen tueksi yhteiskuntavastuullinen matkailualan yritys-, organisaatio- ja järjestöverkosto (kuvio 2). Verkostoon halutaan osalliseksi yhteiskuntavastuullisia matkailuyrityksiä, mutta myös muita toimijoita. Verkoston on tarkoitus tukea ja vahvistaa Startup Refugees -verkoston toimintaa Lapissa. Sen yhtenä tehtävänä on tukea matkailuyrityksiä maahanmuuttajien palkkaamiseen liittyvissä haasteissa. Lisäksi verkoston halutaan olevan toimija, josta mukana olevat tahot saavat muun muassa keskinäistä tukea ja mentorointia haasteiden ratkaisemiseksi. Jotta verkoston toiminnasta tulee pysyvää, se kytketään osaksi Lapin vastuullisen matkailun verkostoa. Lapissa verkostoituminen eri toimijoiden kesken on tärkeää ja toisaalta luontevaa, koska toimijat, varsinkin matkailuyritykset, ovat yleensä pieniä ja näin verkostoituen he saavat toisiltaan enemmän tukea.

Korkeakoulut mahdollistajina

Korkeakouluilla on velvollisuus olla vastuullinen toimija alueella ja siksi rooli maahanmuuttajatyössä on tärkeä. Teemaan liittyvistä hankkeista korkeakoulut saavat uutta maahanmuuttajien kotouttamiseen, sitouttamiseen ja potentiaaliin liittyvää tietoa. Maahanmuuttajista voi löytyä myös uusia opiskelijoita, joista voi tulla alueen elinkeinoon uusia sitoutuneita työntekijöitä.

Matkailualaa on keväästä 2020 asti kurittanut koronapandemia, mutta työ maahanmuuttajien parissa ei silti ole loppunut, sillä alueella asuvien arki jatkuu koronasta huolimatta. Startup Refugees on hankkeen aikana jalkauttanut alueelle omia maahanmuuttajien työllistämistä edistäviä toimintamallejaan. Matkailuun liittyvien alojen eräs erityispiirre on erilaiset tiettyjen työtehtävien edellyttämät passit, kuten alkoholi- ja hygieniapassit. Startup Refugees on ryhtynyt organisoimaan näitä passikoulutuksia työnhakijoiden omalla kielellä. Tehtävä sopii tälle verkostolle, sillä se toimii jo valmiiksi asiakasrajapinnassa ja sillä on valmiudet tarjota asiakkailleen heidän työllistymistään edistävää koulutusta. Verkostolla on olemassa palveluja myös yrittäjyydestä kiinnostuneille maahanmuuttajille.

Yhteistyö ei toki rajoitu hankkeen sisäisten toimijoiden yhteistyöhön. Kohderyhmän parissa alueella toimii useita hankkeita ja toimijoita, joiden järjestämissä tilaisuuksissa ja työpajoissa on vierailtu, sekä järjestetty niitä yhdessä. Esimerkiksi suositut KV-aamukahvit ovat olleet matalan kynnyksen kohtaamispaikka työnhakijoille tavata viranomaisia, yrittäjiä, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijoita.

Viestinnällä on suuri rooli maahanmuuttajien työllistämisessä. Viestinnän avulla voidaan korjata negatiivisia mielikuvia ja oikaista työllistämisen haasteisiin liittyviä väärinkäsityksiä. Olemme toteuttaneet tässä vaiheessa kaksi lyhyttä animaatiota, joilla pyritään ytimekkäästi viestimään työnantajille usein pulmallisiksi koetuista aiheista. Ensimmäinen animaatio kuvaa työluvan hankkimiseen liittyviä seikkoja ja toinen vierasta kieltä äidinkielenään puhuvan työntekijän suomen kielen taidon vahvistamista arjessa. Tulemme tuottamaan myös tietoiskutyyppisiä videoita.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Kausitöitä yhdistämällä voi työllistyä Lapin luonnossa ympärivuotisesti

Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille nyt myös verkossa

Yhteistyö tukee Itämeren kehittämistä yhtenäiseksi matkakohteeksi

AAPA ja FUCIO: Korkeakoulujen digitalisaation yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan