Justiina Halonen
Toimivat meriliikenneyhteydet ovat välttämättömiä Suomen huoltovarmuudelle. Suuri merellinen öljyvahinko saattaa kuitenkin johtaa liikennerajoituksiin sen lisäksi, että vahingosta voi seurata vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia ympäristölle. Tarkoituksenmukaisesti rakennettu torjuntavalmius mahdollistaa sekä ympäristöön että liikennevirtoihin kohdistuvien haittojen minimoinnin. Torjuntavalmius edellyttää potentiaalisten vahinkoaineiden, olosuhteiden ja käytettävissä olevan kaluston ominaispiirteiden tuntemusta. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosaaminen toimii viranomaisten tukena tämän tietoperustan rakentamisessa ja sen päivittämisessä toimintaympäristön muuttuessa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kehittää operatiivista öljyntorjuntavalmiutta ainoana TKI-toimijana Suomessa. Työtä on tehty yhteistyössä viranomaisten kanssa yli kahden vuosikymmenen ajan. Öljyntorjuntavalmiuden kehittämisessä keskityttiin aluksi öljyntorjunnan toimintamallien ja -ohjeiden laatimiseen kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon pohjalta (Halonen 2020).
Nykyisin varautumisessa hyödynnetään uutta öljyntorjunnan harjoitus- ja testausympäristöä, jonka testialtaat mahdollistavat torjuntakyvyn kehittämisen eri öljyjä käyttäen. Allasympäristö toimii pysyvänä harjoitus- ja testausalueena sekä viranomaisille että öljyntorjunta-alan yrityksille ja järjestöille. Samalla se tarjoaa puitteet tulevaisuudessa yhä potentiaalisimpien vahinkoaineiden, kuten biopohjaisten ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen polttoaineiden torjunnan tutkimukselle. Uusien tuotteiden vahinkoriskin hallinta tukee liikenteen irrottautumista fossiilista polttoaineista edistäen sekä vihreän siirtymän että huoltovarmuuden näkökohtia.
Nykyinen turvallisuustilanne Itämerellä tekee öljyvahinkoihin varautumisesta entistä tärkeämpää. Korkea torjuntavalmius on kuitenkin, mahdollisten poikkeus- tai häiriötilanteiden lisäksi, välttämätön myös normaalioloissa.
Merenkulun varassa
Ulkomaankauppaamme on aina leimannut vahva riippuvuus merenkulusta: 90 prosenttia viennistä ja 80 prosenttia tuonnista on ollut merikuljetusten varassa. Nyt, itäisen maarajamme sulkeuduttua Venäjän hyökkäyssotaa seuranneiden sanktioiden vuoksi, Suomen ulkomaankauppa kulkee lähes 100-prosenttisesti meritse (Aaltonen 2022). Tuonnilla ja viennillä on myös keskinäisriippuvuus. Suomen vienti tarvitsee ulkomaisia raaka-aineita: noin puolet Suomen tonnimääräisestä viennistä on ensin tuotu meriteitse Suomeen. (Ojala ym. 2018, 60; Aaltonen 2022.) Teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden ja komponenttien lisäksi meritse tuodaan muun muassa lääkkeitä, elintarvikkeita ja polttoaineita (Tuurnala 2022). Ulkomaankaupan tavaravirroille ei löydy vaihtoehtoista kuljetustapaa (Aaltonen 2022) ja siksi mahdolliset häiriöt meriliikenteessä tai satamatoiminnoissa heijastuisivat suoraan yhteiskunnan eri toimintoihin (Tuurnala 2022).
Jatkuvuuden turvaaminen
Valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista (1048/2018) huoltovarmuudella tarkoitetaan ”väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”. Kriittiseen infrastruktuuriin luetaan myös liikenneverkot ja logistiset järjestelmät. Päätöksessä merenkulun, satamien ja niitä tukevien verkostojen turvaamiselle asetetaankin erityinen painoarvo.
Kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut, pidetään vakavimpana huoltovarmuutta vaarantavista ulkoisista uhkista (Ojala ym. 2018, 15). Tällaiseen tilanteeseen saattavat johtaa laajat sataman, väylän tai kokonaisten vesialueiden tilapäistä sulkemista edellyttävät öljy- tai kemikaalivahingot. Liikennerajoituksilla pyritään rajoittamaan vahingon leviämistä sekä estämään vahinkoaineesta aluksille ja niiden miehistöille aiheutuvaa haittaa tai vaaraa. Liikennerajoitus myös turvaa öljyntorjuntaan osallistuvien työturvallisuutta. Rajoitusten asettamisessa noudatetaan kuitenkin suurta harkintaa, sillä niiden seurannaisvaikutukset voivat olla merkittäviä. Suomen satamien erikoistuminen tekee lastivirtojen uudelleenreitityksestä haastavaa, joten rajoituksia annettaessakin niiden kesto pyritään pitämään lyhyenä.
Torjuntavalmius minimoi liikennehaittaa
Liikennerajoitusten tarpeeseen, laajuuteen ja kestoon vaikuttaa öljyvahingon sijainnin lisäksi öljyntorjuntavalmiuden taso. Torjunnan tehokkuus on alisteinen olosuhdetekijöille, joihin kaikkiin ei voida ennakolta vaikuttaa, eikä tapahtumahetkellä hallita. Toimintamalleihin, kalustoon ja torjuttavien aineiden ominaisuuksiin voidaan sen sijaan perehtyä ennalta. Aiemmin perehtyminen oli mahdollista lähinnä teoriassa. Käytännön öljyntorjuntaharjoituksetkin järjestettiin ilman öljyä, sillä haitallisten tai vaarallisten aineiden laskeminen vesistöön ei tule kyseeseen – edes harjoitusmielessä.
Nykyisin öljyntorjunnasta vastaavilla viranomaisilla on käytössään Xamkin öljyntorjunta-allas, jossa voidaan harjoitella eri tuotteille soveltuvia torjuntamenetelmiä ympäristöä vaarantamatta. Sekä torjuntakaluston ja -menetelmien rajoitteet että niiden tehokkaimmat käyttötavat tulevat esille vain tosiasiallisia vahinkoaineita käytettäessä. Vahinkoaineelle soveltuvimman kaluston valinta sekä oikein kohdennetut torjuntatoimet vaikuttavat suoraan vahingon ja siitä seuraavien haittojen laajuuteen ja siten liikennejärjestelmän palautumiseen häiriötilanteesta.
Uudet aineet, uudet haasteet
Meriliikenteen polttoaineissa on siirrytty melko lyhyessä ajassa raskaista polttoöljyistä kevyempiin. Tämän muutoksen lisäksi torjuntakykyä haastavat parhaillaan uusien, biopohjaisista ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen polttoaineiden käytön ja kuljetusten lisääntyminen. Haasteena muutoin suotuisa kehityssuunta näyttäytyy sen vuoksi, ettei tietoa uusien aineiden käyttäytymisestä vahinkotilanteessa tai niiden torjuttavuuteen vaikuttavista tekijöistä vielä ole.
Vihreä siirtymä vauhdittaa uudentyyppisten polttoaineiden käyttöä ja tarjonta monipuolistuu. Liikenteen päästötavoitteiden tiukentuessa myös yhä useampi varustamo etsii vähennyskeinoja uusiutuvista ja biopohjaisista polttoaineista.
Varustamobarometrin (Repka & Pöntynen 2022, 31) mukaan 45 prosenttia suomalaisista varustamoista aikoo kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tukeutua nestemäisen tai kaasumaisen biopolttoaineen käyttöön, 25 prosenttia nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biopolttoaineiden yhdistelmään ja 20 prosenttia metanoliin, kun taas akkuteknologiaan suuntaa 15 prosenttia varustamoista. Huomionarvoista on, että varustamoista 40 prosenttia arvioi jatkavansa fossiilisten öljyjen käyttöä hyödyntämällä päästövähennystekniikoita. (Repka & Pöntynen 2022, 31.) Tästä seuraa, että torjuntavalmiuden on tulevaisuudessa vastattava samanaikaisesti yhä useampaan erityyppiseen polttoaineeseen; torjuntaosaamista on kehitettävä uusien aineiden varalle samalla ylläpitäen edelleen fossiilisten polttoaineiden torjuntakykyä.
TKI-työstä tukea varautumiseen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoite on tukea viranomaisia torjuntakyvyn rakentamisessa vastaamaan muuttuvan kuljetus- ja polttoaineprofiilin mukaista vahinkoriskiä. Xamkin öljyntorjunnan erikoisosaaminen ja tarkoitukseen soveltuva TKI-infrastruktuuri mahdollistavat uuden tiedon tuottamisen, joka voi merkittävästi vaikuttaa torjuntatyön onnistumiseen nyt ja tulevaisuuden ympäristövahingoissa.
Korkea torjuntavalmius lyhentää öljyvahingosta aiheutuvaa liikennehäiriötä sekä minimoi ihmisten turvallisuudelle, terveydelle, ympäristölle ja elinkeinoelämälle aiheutuvia seurannaisvaikutuksia. Ammattikorkeakoulun TKI-työ parantaa näin omalta osaltaan viranomaisten valmiuksia tukea meriliikenteen palautumista siihen kohdistuvissa häiriötilanteissa ja siten kykyä kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn ja yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseen.
Lisätietoa: www.xamk.fi/oljyntorjunta
Kirjoittaja
Justiina Halonen, DI, merikapteeni AMK, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Logistiikka ja merenkulku, justiina.halonen(at)xamk.fi
Lähteet
Aaltonen, M. 2022. Huoltovarmuus. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Meriliikennepäivät, Kotka 16.11.2022. Asiantuntijaluento. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, johtava asiantuntija.
Halonen, J. 2020. Xamk tukena öljyvahinkoon varautumisessa. AMK-lehti/UAS Journal, vol. 1/2020. Saatavissa: https://uasjournal.fi/1-2020/oljyvahinkoon-varautuminen/ [viitattu 23.1.2023]
Ojala, L.; Solakivi, T., Kiiski, T.; Laari S. & Österlund, B. 2018. Merenkulun huoltovarmuus ja Suomen elinkeinoelämä – Toimintaympäristön tarkastelu vuoteen 2030. Huoltovarmuusorganisaatio. ISBN 978-952-5608-56-4 (PDF). Saatavissa: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/330c24d2df5c513553c12ddc9eb738b0845b904e/merenkulun-huoltovarmuus.pdf [viitattu 21.12.2022]
Repka, S. & Pöntynen, R. 2022. Varustamobarometri 2021. Turun yliopiston Brahea-keskus. ISBN 978-951-29-8766-5 (PDF). Saatavissa: https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/174945805 [viitattu 17.1.2023]
Tuurnala, T. 2022. Suomi on saari – huoltovarmuus turvataan meriteitse. Suomen Varustamot ry:n tiedote 28.4.2022. Saatavissa: https://shipownerslaajasti kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin..fi/suomi-on-saari-huoltovarmuus-turvataan-meriteitse/ [viitattu 12.1.2023]
Oil spill preparedness also contributes security of supply
Functioning maritime transport is essential for Finland’s security of supply. Our foreign trade has always been characterised by a high dependence on seafaring: 90% of exports and 80% of imports have relied on maritime transport. Now, that our eastern land border has been closed due to sanctions following Russia’s war of aggression, almost 100% of Finland’s foreign trade goes by sea.
However, a major marine oil spill could lead to traffic restrictions in parts of the sea area, in fairways or in ports. The impact of traffic restrictions can be significant, as the specialisation of Finnish ports makes it challenging to reroute cargo flows. A high level of spill response preparedness will reduce the disruption to maritime traffic caused by an oil spill and minimise its consequences to human safety, health, the environment, and the economy.
South-Eastern Finland University of Applied Sciences (Xamk) is the only RDI provider in Finland developing operational oil spill response capability. This work has been carried out in cooperation with the authorities for more than two decades. Oil spill response preparedness is currently developed using the new oil spill response training and testing environment with test basins that allow to improve the spill response competence using different types of oils.
The oil spill response test basin serves as a permanent training and testing area for the authorities as well as for oil spill response companies and organisations. It also provides a facility for researching spill response options for new, bio-based, and renewable fuels.
Managing the risks related to new generation fuels aims to support the transport sector’s shift to renewable energy contributing to a green transition but also security of supply aspects. The current security situation in the Baltic makes oil spill response preparedness even more important. However, a high level of preparedness is necessary, in case of possible exceptional or disruptive situations, but also under normal circumstances.
Vastaa