Minna Keinänen-Toivola, Nina Savela, Teija Järvenpää & Heikki Koivisto
Suomi on tavaroiden ja ihmisen liikkumisen näkökulmasta saari. Tavaraliikenteestämme peräti 90 % kulkee meriteitse. Satakunnan ammattikorkeakoulu tekee laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistyötä meriklusterin yritysten kanssa niin vihreän kuin sinisen kasvun parissa, sekä satama- kuin laivanrakennusverkostossa. Yksi meriklusterin keskeinen teema on energiatehokkuus, koska ala kuluttaa paljon energiaa ja siten sillä on paljon säästöpotentiaalia. EAKR SataMari-hankkeessa valmistui vuoden 2020 lopussa nettipohjainen energiansäästötyökalu meriklusteriyritysten päätöksenteon tueksi (Järvenpää, Heikkinen, Lähde & Keinänen-Toivola 2020). SataMarin hankeaikana valmistui viisi insinööriopiskelijoiden opinnäytetyötä. Digitalisaatio on puolestaan työkalu satamien energiatehokkuuteen. Central Baltic EfficientFlow -projektissa on kehitetty rekisteröitymistä vaativa sataman toimintoja seuraava sovellus (Port Activity App), joka on saatavilla sovelluskaupoista ilmaiseksi (https://sub.samk.fi/projects/efficientflow-projekti/). Port Activity App -yhteistyössä on luotu uusi tietojärjestelmäkokonaisuus tulevaisuuden satamatoiminnan tarpeisiin. Järjestelmä on jo käytössä projektin pilotissa Rauman satamassa. Satakunnan laajalla meriklusteriosaamisella on myös paljon vientipotentiaalia. Central Baltic SME Aisle -projektissa (https://sub.samk.fi/smeaisle/) edistämme meriklusterin pk-sektorin yritysten vientiä eteläiseen Afrikkaan. Rauman seudun laivanrakennusteollisuus tarjoaa potentiaalisen ponnahduslaudan markkinoille niin koulutuksen kuin tuote- ja palvelukonseptien osalta.
TKI-työn tuloksena energiansäästötyökalu yrityksille
Meriklusterin yritykset kuluttavat paljon energiaa niin rakennuksissa kuin erilaisissa toiminnoissa. EAKR-rahoitteisessa SataMari-hankkeessa (2018–2020) kehitettiin digitaalinen energiansäästötyökalu (kuva 1), jonka avulla yritykset voivat parantaa energiatehokkuuttaan ja lisätä uusiutuvan energian käyttöään (Järvenpää ym. 2020). Kaikille avoin ja maksuton verkkopohjainen työkalu koostaa tietoa energiansäästötoimenpiteistä yhteen paikkaan helppokäyttöiseksi tietopankiksi. Nettisivuilla toimiva ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu luotiin erityisesti meriklusterin tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät yritykset laajemmin teollisuusaloilla. Työkalu tarjoaa tietoa lämmityksen, sähkön, logistiikan sekä tuotantoprosessien energiansäästöstä. Lisäksi kerrotaan, miten uusiutuvan energian käyttöä voi lisätä sekä miten henkilöstöä voi motivoida ja kouluttaa energiatehokkuuteen liittyen. Energiatehokkaita ratkaisuja löytyy mm. lämmön- ja sähkönkulutuksen seurantaan, työajoneuvojen ekopäivitykseen, paineilmajärjestelmien optimointiin, valaistuksen ohjaukseen sekä aurinkoenergiaan. Ilmainen ja kaikille avoin työkalu on saatavilla osoitteessa https://sub.samk.fi/satamari/.
SataMari-hanke lisäsi yhteyksiä yritysten ja opiskelijoiden välillä. Hankkeen aikana valmistui viisi Satakunnan ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijan opinnäytetyötä. Opinnäytetyöt syntyivät yritysten kehityskohteista, joita hankkeessa havaittiin, mutta hankkeessa ei olisi ollut resursseja lähteä tutkimaan syvällisesti. Opiskelijat tarttuivat ajankohtaisiin aiheisiin ja tekivät opinnäytetyöt yrityksiin ja heidän tarpeisiinsa. Aiheesta on kirjoitettu aiemmin AMK-lehden numerossa 1/2020 (Järvenpää & Keinänen-Toivola 2020). Opiskelijat selvittivät meriklusterin yrityksille aurinkoenergian hyödyntämistä, dieseltrukkien korvaamista sähkötrukeilla, lämmitysjärjestelmän päivittämistä ja paineilman tuotannon säästöpotentiaalia. Opinnäytetöihin voi tutustu SataMari-hankkeen nettisivuilla (https://newsub.samk.fi/satamari/#julkaisut).
PortApp satamatoimintojen tarpeisiin
STM (Sea Traffic Management) on Ruotsin merenkulkulaitoksen kehittämä ja Euroopan komission hyväksymä menettely, joka yhdistää merenkulun toimijat reaaliajassa tehokkaalla tiedonvaihdolla (https://www.seatrafficmanagement.info/) Central Baltic EfficientFlow -projektissa testattiin STM:n käytännön toteutusta Itämeren alueella. Projektissa tutkittiin Rauman ja Gävlen satamien meriliikenteen kehittämismahdollisuuksia merikuljetusten optimoimiseksi ja integroimiseksi paremmin maantie- ja rautatieliikenteeseen. Projektissa määriteltiin satamien liikenteiden nykytilanne ja prosessit. Liiketoimintamallin ja liiketoimintalogiikan analyysin tarkoituksena oli ottaa käyttöön optimoitu ja tehokkaampi liiketoimintamalli. Projektissa järjestettiin lukuisia työpajojen projektikumppanien ja erilaisten sidosryhmien kanssa, haastateltiin toimijoita, tehtiin kyselytutkimuksia ja liiketoimintamalli (eng. Business Model Canvas). Työssä oli mukana satoja asiantuntijoita sidosryhmistä.
Projektin lopputuote oli satamasovellus Port Activity App, joka on tietojärjestelmäkokonaisuus tulevaisuuden satamatoiminnan tarpeisiin (de Andres Gonzalez ym. 2021). Sovelluksen tarkoituksena on jakaa tietoja ja aikaleimoja (arvioita ja todellisia) satamakutsujen aikana käyttäjäystävällisessä käyttöliittymässä (ks. kuva 2). Satakunnan ammattikorkeakoulun, Rauman sataman ja Gävlen sataman asiantuntijat toimivat ensimmäisinä testausryhminä. Satamasovelluksen ensimmäinen käyttäjäkoe tehtiin SAMKin opiskelijaryhmillä. Laaja sidosryhmä osallistui myös testaamiseen ja sovelluksen parantamiseen. Kummassakin satamassa, Gävlessä ja Raumalla, satamasovellukset ovat tänään päivittäisessä käytössä. Fintraffic (VTS Finland) otti kehitetyn satamasovelluksen edelleen käytettäväksi tietojen välittämiseksi kaikissa Suomen satamissa.
Meriklusterista vientiä eteläisen Afrikan markkinoille
Meriklusterin tuotteilla ja palveluilla on kasvava kysyntä eteläisen Afrikan markkinoilla, etenkin vuonna 2025 kansainväliseksi logistiseksi keskukseksi pyrkivässä Namibiassa. SAMK johtaa keskisen Itämeren alueen pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan edistämiseen ja eteläisen Afrikan markkinoille tähtäävää SME Aisle -hanketta (2018–2022) yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten, virolaisten ja latvialaisten partnerien kanssa. SAMKin vetämässä SME Aisle -projektissa pk-yritykset vievät tuotteitaan ja osaamistaan kohdemarkkinoille. Projekti keskittyy Namibian, Etelä-Afrikan ja Sambian markkinoille. Projektista on aiemmin kirjoitettu kestävän kehityksen näkökulmasta AMK-lehden numerossa 2/2020 (Savela & Keinänen-Toivola 2020).
Hankkeessa työ on keskittynyt työskentelyyn yritysten kanssa. Tätä on helpottanut kohdemarkkinoilta vuosien varrella kerätty tutkimustieto (Savela ym. 2020). Projektissa tarjotaan yrityksille tarjottavien valmennusten lisäksi sähköinen alusta potentiaalisille asiakkaille keskisen Itämeren alueen pk-yrityksille sekä eteläisen Afrikan toimijoille ja asiakkaille. Näin SAMK yhdistää projektissa laajalti eri alojen asiantuntemusta. Projektissa yrityksille tarjottu rahallinen matkatuki on sekin ollut monelle pk-yritykselle tärkeä apu ensikosketuksessa eteläisen Afrikan markkinoille, sillä läsnäolo maassa yritystoiminnan alkumetreillä on usein välttämätöntä. SAMKin laajat verkostot kohdemarkkinoilla ovat auttaneet yrityksiä löytämään niille sopivia ja luotettavia liiketoimintakumppaneita (ks. kuva 3). SAMKin julkaisema laaja kattaus erinäisiä raportteja kohdemaan liiketoimintaympäristöstä on suunnattu erityisesti kohdemaan liiketoiminnasta kiinnostuneille yrityksille. Raportteja on julkaistu muun muassa liiketoiminnan teknisistä ja operationaalisista seikoista, kohdemaiden liiketoimintamahdollisuuksista sekä SWOT-analyysiin perustuvasta tutkimuksesta liiketoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista.
Meriteollisuuden puolella yritykset ovat vieneet markkinoille jo muun muassa simulaatioita ja edistäneet alan osaajia välittävän palvelun tarjontaa. Lisäksi suunnitteilla on tarjota alan koulutusta sekä edistää niin kutsuttua ”sinistä kasvua” Walvis Bayn alueella, jolla tuetaan alueen työllisyysmahdollisuuksia sekä innovaatio- ja kasvupotentiaalia. Meriklusterin osalta varsinkin Namibia on viime vuosina ollut isojen muutosten ja kehityskohteiden alla. Esimerkiksi viime aikoina valmistunut satamalaajennus satamakaupunki Walvis Bayssa tulee viemään sitä merkittävästi kohti sen tavoitteita koskien kansainvälistä logistista keskusta. Tällöin monelle pk-yrityksen innovaatiolle tulee taatusti yhä enemmän kysyntää.
Projekteista pitkäaikaista hyötyä
Luottamus kumppaneiden välillä ja pitkä historia yhteistyössä ovat vankentaneet projektista saatujen tulosten pitkäaikaisvaikutuksia. Aktiivinen verkostoituminen projektissa muun muassa erilaisten tapahtumien myötä, kuten seminaarien, yritysvalmennusten ja delegaatiomatkojen kautta, on luonut SAMKille laajan verkoston ja asiakastietokannan. Nämä verkostot ovat sittemmin poikineet yhteistyökuvioita myös muissa hankkeissa SAMKin ja esimerkiksi suomalaisten tietotekniikan alan yritysten välillä. Myös meriteollisuuden verkostot ovat SAMKissa laajentuneet entisestään. Projektin tuloksia hyödynnetään myös laajasti SAMKin opetuksessa.
Kirjoittajat
Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Nina Savela, VTM, projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, nina.savela(at)samk.fi
Teija Järvenpää, insinööri (AMK), projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teija.jarvenpaa(at)samk.fi
Heikki Koivisto, merikapteeni, hankepäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, heikki.koivisto(at)samk.fi
Lähteet
de Andres Gonzalez, O., Heikki Koivisto H., Mustonen J., Keinänen-Toivola M.M. (2021). Digitalization in Just‐In‐Time Approach as a Sustainable Solution for Maritime Logistics in the Baltic Sea Region, Sustainability 13(3), 1173, 24 sivua. Haettu 27.1.2021 osoitteesta: https://doi.org/10.3390/su13031173
Järvenpää, T., Heikkinen, T., Lähde, P. & Keinänen-Toivola, M. M. (2020). SataMarin päätöksentekotyökalu energiansäästöön. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sarja D, Muut julkaisut 7/2020. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://sub.samk.fi/satamari/
Järvenpää, T. & Keinänen-Toivola, M. M. (2020). SAMKin opiskelijat ratkomassa energiatehokkuushaasteita. AMK-lehti/UAS Journal. no 1. Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://uasjournal.fi/1-2020/ratkomassa-energiatehokkuushaasteita/
Savela, N. & Keinänen-Toivola, M. M. (2020). Kestävää liiketoimintaa eteläisen Afrikan markkinoilla. AMK-lehti/UAS Journal. no 2. Haettu 27.1.2021 osoitteesta: https://uasjournal.fi/2-2020/kestavaa-liiketoimintaa/
Savela N., Levänen J., Lindeman S., Kgabi N., Koivisto H., Olenius M., John S., Mashauri D., Keinänen-Toivola M.M. (2020). Rapid urbanization and infrastructure systems change: Comparison of water and energy regimes in Namibia. World 1(2), 49-66; Haettu 26.1.2021 osoitteesta: https://doi.org/10.3390/world1020006
