Johanna Krappe, Vesa Taatila & Ida Mielityinen
Euroopassa tohtoritutkinto-oikeuksia on myönnetty ammattikorkeakouluille viimeisen 10 vuoden aikana. Keskustelu on virinnyt nyt myös Suomessa.
Mitä suomalainen yhteiskunta voisi saavuttaa ammattikorkeakoulujen tuottamalla tohtorikoulutuksella? Tämä artikkeli esittelee lyhyellä kyselyllä koottuja suomalaisten ammattikorkeakoulujen näkemyksiä.
Eurooppalaisen tohtorikoulutuksen kehitys
Euroopan komissio ja useat Euroopan maat haluavat varmistaa globaalissa kilpailussa vahvan aseman muun muassa panostamalla tohtorikoulutukseen, vaatimalla jatkotutkintojen parempaa työelämävastaavuutta ja tohtorintutkintotyyppien ja -väylien monipuolistamista (Council of the European Union, 2000; Kehm, 2020). Etenkin Länsi-Euroopan maat ovat valjastaneet yhteisen tavoitteen toteuttamiseen myös ammattikorkeakoulut.
Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa duaalimalli on pääosin purettu, ja ammattikorkeakouluja vastaavat korkeakoulut ovat muuttuneet yliopistoiksi ja saaneet siten myös tohtorioikeudet. Saksassa Hessenin osavaltiossa Fulda ammattikorkeakoulu sai tohtorioikeudet vuonna 2016. Saksassa on helmikuuhun 2025 mennessä 12 osavaltiota, joissa nämä oikeudet on myönnetty (hlb Der Hochschullehrerbund Bundesvereinigung, 2024). Alankomaat ja Portugali ovat seuranneet Saksan esimerkkiä, mutta toisilla toteutustavoilla.
Tohtorikoulutuksen tuottamisessa ammattikorkeakouluissa on Euroopassa kaksi suuntausta: joko tohtorikoulutusta tuotetaan yhteistyössä tutkinnon myöntävien yliopistojen kanssa (collaborative doctorate) tai tohtoritutkinnon myöntämiseen on myönnetty autonominen oikeus. Autonomisen oikeuden maista Hollanti on valinnut ammatillisen tohtoritutkinnon (PD, professional doctorate), kun taas Saksa ja Portugali tutkimuksellisen suunnan (PhD). Kussakin maassa on keskusteltu runsaasti tutkinnon laadusta ennen oikeuksien myöntämistä. Laatua pyritään varmistamaan erilaisin mittarein ja laatujärjestelmin. Portugalissa ammattikorkeakoulujen (politecnico) tohtorikoulutukselle on asetettu täsmälleen samat kriteerit kuin yliopistoille. (Gille et al., 2024.)
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen rooli tohtorikoulutuksessa
Ammattikorkeakoulujen näkemyksiä tohtorikoulutuksesta koottiin lokakuussa 2024 tehdyllä kevyellä kyselyllä, johon kaikki 24 ammattikorkeakoulua vastasivat. Vastaajat ovat pääosin tutkimuksesta ja/tai koulutuksesta vastaavia vararehtoreita ja johtajia tai rehtori-toimitusjohtajia.
Vastausten perusteella kaikki ammattikorkeakoulut näkevät mahdolliseksi laajentaa koulutustarjontaansa jatkotutkintotasolle. Kolmasosa haluaa kuitenkin odottaa, että ammattikorkeakouluille myönnetään lakiin perustuva oikeus, ennen kuin ne edistävät asiaa. Noin 70 prosenttia ammattikorkeakouluista suunnittelee tai on jo ryhtynyt toteuttamaan eri tavoin EQF8-tason koulutusta tavoitteena rakentaa pitkäjänteisesti organisaatioon kyvykkyyttä tehdä aiempaa asiantuntevampaa soveltavaa tutkimusta.
Suomesta puuttuu eurooppalainen vahvasti työelämälähtöinen tohtoritason koulutus ja tavoitteena tulisikin olla ”Eurooppa-yhteensopivuus”.
Ammattikorkeakouluissa toteutuu jo nyt osa tohtorikoulutusta: osalla ammattikorkeakouluista on oma tohtorikoulutusmalli, joka on mahdollistanut ja tukenut henkilöstön tohtorikoulutusta yhteistyöyliopistossa. Esimerkiksi Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen Tohtorikiihdyttämössä on tuettu kymmenien henkilökunnan jäsenten kouluttautumista tohtoreiksi useissa eri yliopistoissa. Lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen henkilöstöä toimii säännöllisesti väitöskirjojen kakkosohjaajana. Dosentit toimivat ykkösohjaajina ja väitöskirjojen esitarkastajina. Tohtorikoulutusyhteistyötä tapahtuu myös kansainvälisten korkeakoulukumppanien kanssa ja eurooppalaisten korkeakouluallianssien sisällä.
Monet kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot ovat tunnistaneet ammattikorkeakoulujen tutkimusympäristöt laadukkaiksi ja heidän väitöskirjatutkijoitaan työskenteleekin näissä tutkimusympäristöissä ammattikorkeakoulujen henkilöstön ohjauksessa. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmissä on ohjattu viime aikoina muun muassa italialaisten, kreikkalaisten ja turkkilaisten yliopistojen väitöskirjatutkijoita kotimaisten Turun yliopiston, Åbo Akademin ja LUT-yliopiston väitöskirjatutkijoiden lisäksi.
Tohtorikoulutuksen tavoitteet
Ammattikorkeakoulujen kyselyllä selvitettiin syitä ja tavoitteita oman tohtorikoulutuksen kehittämispyrkimyksille. Vastausten perusteella niillä on 4 keskeistä tavoitetta: osaamisen lisääminen, organisaation hyötyjen kasvattaminen, kansainvälistyminen ja sidosryhmien tarpeisiin vastaaminen.
Yleisimpänä tavoitteena on varmistaa ensin oman henkilöstön korkea koulutustaso ja siten koulutuksen tason ja laadun nostaminen, kyky tehdä vaativampaa soveltavaa tutkimusta ja tutkijanurien mahdollistaminen ammattikorkeakouluissa. Henkilöstön osaamisen kehittämisen rinnalle nostetaan vahvasti tohtorikoulutuksen kehittäminen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneille. Jos tohtorioikeudet ammattikorkeakouluille myönnettäisiin, tavoitteena olisi tarjota luonteva ammatillista osaamista syventävä väylä YAMK-tutkinnosta eteenpäin. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa YAMK-tutkinnon suorittaneiden jatkamisen yliopistoihin, mutta polkua on käytetty erittäin vähän.
Omien tohtoritutkintojen kehittäminen edistäisi vastaajien mielestä myös organisaation TKI-kyvykkyyden kasvua, parantaisi TKI-toiminnan laatua ja kasvattaisi julkaisumääriä. Nämä kaikki tukisivat ammattikorkeakoulujen tavoitetta laajentaa TKI-toimintaansa ja mahdollisuuksia hakea nykyistä vaativampia tutkimusrahoituksia kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tohtorikoulutuksen puute nähdään esteenä korkeasti koulutetun (kansainvälisen) henkilöstön rekrytoinnille. Professorit ja kokeneet tutkijat eivät mielellään hakeudu korkeakouluun, jossa ei voi ohjata väitöskirjatutkijoita.
Tärkeänä seikkana mahdollisessa ammattikorkeakoulujen tohtorioikeuksien kehittämisessä pidetään sitä, ettei lopputuloksena synny kakkosluokan tohtorintutkintoja vaan yliopistojen kanssa tasaveroisia mutta sisällöllisesti erilaisia tutkintoja. Mahdollisen koulutusoikeuden laajennuksen yhteydessä pitäisikin käydä keskustelu tohtorikoulutuksen tavoitteista, erityispiirteistä ja laadun varmistuksesta.
Osalla ammattikorkeakouluista on herännyt myös huoli siitä, tulisiko tohtorioikeus kattamaan kaikki, pienemmätkin ammattikorkeakoulut, koska niissä yksittäisen alan akateeminen yhteisö jää väistämättä pieneksi. Tämä ongelma on ratkaistu Alankomaissa ja osassa Saksan osavaltioita siten, että tutkintoja myönnetään laajempien korkeakouluverkostojen yhteistyönä.
Ammattikorkeakouluista Eurooppa-yhteensopivia?
Eurooppalaisen keskustelun tavoin kyselyn vastauksissa näkyy jaottelu tutkimukselliseen ja ammatilliseen lähestymistapaan. Osassa vastauksista yliopistojen tohtorikoulutus koetaan liian tutkimusorientoituneeksi ja ammatillisesti suuntautuneemmalla tohtorikoulutuksella nähdään olevan mahdollisuuksia vahvistaa ammattikorkeakoulujen lisäksi laajemminkin kansallisia soveltavan tutkimuksen valmiuksia.
Olemassa olevat lakisääteiset tehtävät heijastuvat ammattikorkeakoulujen vastauksissa: tohtorikoulutuksella haluttaisiin vastata työelämän tarpeisiin, kehittää aluetta ja parantaa TKI-toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomessa kuten useissa Euroopan maissa tohtorikoulutuksen muutos ei ole alkanut työelämän tarpeista vaan ammattikorkeakoulujen aloitteesta. Niissä on tunnistettu yhteiskunnallinen tarve aiempaa syvemmän työelämäosaamisen tuottamiseen.
Vajaa viidesosa ammattikorkeakouluista tuo esiin tohtorikoulutuksen strategisena tavoitteenaan ja strategiset kumppanuudet tärkeinä tohtorikoulutusyhteistyössä. Koulutusmahdollisuutta pidetään tärkeänä elementtinä oman strategian toteuttamisessa joko alueellisen tarpeen tai syvenevän kansainvälisen yhteistyön vuoksi. Noin kolmasosa ammattikorkeakouluista on jo tehnyt tohtorikoulutusyhteistyötä kansainvälisten kumppanien ja eurooppalaisten korkeakouluallianssien sisällä. Vastausten perusteella Suomesta puuttuu eurooppalainen vahvasti työelämälähtöinen tohtoritason koulutus ja tavoitteena tulisikin olla ”Eurooppa-yhteensopivuus”.
Kansallinen tohtorikoulutuksen kehityssuunta?
Tohtorikoulutusyhteistyötä yliopistojen kanssa tulee aktiivisesti kehittää. Se on ollut kaikkialla ensimmäinen askel kohti itsenäisiä tohtoritutkinto-oikeuksia. Yhteistyö yliopistojen kanssa mahdollistaisi Itävallan tapaan entistä yhtenäisemmän ja kilpailukykyisemmän korkeakoulujärjestelmän luomisen, vaikka erilaiset laadunhallintajärjestelmät ja toimintakulttuurit sekä väitöskirjatutkijoille suunnatut tukipalvelut voivat tuottaa osaltaan haasteita (Gille et al., 2024, p. 4).
Yliopistoilla, jotka omistavat ammattikorkeakouluja, olisi nyt oiva mahdollisuus hyödyntää ammattikorkeakoulujen innostus oman tohtorikoulutuksensa sisältöjen kehittämisessä ja tutkintomäärien kasvattamisessa. YAMK-väylän selkeyttäminen tohtorikoulutukseen olisi nopein ja hallinnollisesti kevein keino, vaikka se ei vielä tuokaan ammattikorkeakouluihin niissä kaivattua syvempää osaamista soveltavan tutkimuksen teossa, ellei ammattikorkeakouluille määritellä yhteistyössä selkeää vastuuasemaa.
Tohtorikoulutuksen kehitystyötä pitää tehdä tiiviissä keskustelussa työelämän kanssa. Korkeakoulut pyrkivät vastaamaan valtion monivuotisen suunnitelman (VNK, 2024, p. 13) tavoitteisiin vahvemmasta kansallisesta yhteistyöstä TKI-toimijoiden välillä. Tuottavuuden lisääminen on suunnitelman mukaan mahdollista vain TKI-toimijoiden henkilöstön kyvykkyyden lisäämisellä. Tämän edellytyksenä voitaneen pitää työelämää läheisesti palvelevaa tohtorikoulutusta muuallakin kuin lääketieteessä ja tekniikassa. Ratkaistavaksi kysymykseksi jää, luodaanko ammatillinen tohtorikoulutus nykyisen lainsäädännön pohjalle vai luodaanko tohtorikoulutus myös ammattikorkeakouluihin.
Vaikka etenisimme Suomessa muita Euroopan maita nopeammin poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, tulisi kulumaan pitkälti yli vuosikymmen ennen kuin ammattikorkeakouluista valmistuisi tohtoreita merkittävä määrä. Keskustelulle päättäjien ja työelämän kanssa on tarve ja siihen on avautumassa juuri oiva mahdollisuus osana korkeakouluvisiotyötä. Sen aikana tullaan pohtimaan yhdessä, mitkä ovat koko korkeakoulujärjestelmälle asetettavat tavoitteet, ja mitkä ovat parhaat tavat saavuttaa ne. Tohtorikoulutus tulee varmasti olemaan yksi visioitavista aiheista.
Artikkelikuva: valokuvaaja Jussi Vierimaa, Turku.
Kirjoittajat
Johanna Krappe, FM, Head of RDI & Global Engagement, Turun ammattikorkeakoulu, Johanna.krappe(at)turkuamk.fi
Vesa Taatila, FT, rehtori-toimitusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, vesa.taatila(at)turkuamk.fi
Ida Mielityinen, VTM, toiminnanjohtaja, ARENE ry, ida.mielityinen(at)arene.fi
Lähteet
Council of the European Union. (2000). Lisbon European Council 23 and 24 March 2000 – Presidency conclusions. In Publications Oce of the European Union (Issue March). https://www.europarl.europa.eu/summits/lis1_en.htm.
Gille, M., Krappe, J., Morgado, C., Pausits, A., & Moreira da Silva, M. (2024). Introducing a Postgraduate Phase of Qualification at Universities of Applied Sciences: Collaboration and Quality in Doctoral Education. 2024 European Quality Assurance Forum. Enhancing Education, Research and Societal Engagement through Quality Assurance. https://www.eua.eu/publications/conference-papers/introducing-a-postgraduate-phase-of-qualification-at-universities-of-applied-sciences-collaboration-and-quality-in-doctoral-education.html.
hlb Der Hochschullehrerbund Bundesvereinigung. (2024). Promotionsrecht an Hochschulen für angewandte Wissenschaften. https://wissenschaft.hessen.de/sites/wissenschaft.hessen.de/files/2022-06/evaluationsbericht_promotionsrecht_haw_barrierefrei.pdf.
Kehm, B. M. (2020). Reforms of Doctoral Education in Europe and Diversification of Types. In Structural and Institutional Transformations in Doctoral Education. https://doi.org/10.1007/978-3-030-38046-5_4.
Valtioneuvosto. (2024). Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:31. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165699/VN_2024_31.pdf?sequence=1#:~:text=Monivuotiseen%20suunnitelmaan%20sis%C3%A4ltyy%20kuvaus%20tutkimus-%2C%20kehitt%C3%A4mis-%20ja%20innovaatioj%C3%A4rjestelm%C3%A4n,p%C3%A4%C3%A4linjaukset.%20Varsinaiset%20rahoituksen%20kohdennukset%20tehd%C3%A4%C3%A4n%20osana%20normaalia%20talousarvioprosessia.
Abstract
Several European countries have granted doctoral degree rights to universities of applied sciences (UASs). According to a survey for Finnish UASs, they have already started to look for ways to doctoral level education (EQF8). They see doctoral education to increase competitiveness, both by raising the amount of PhD holders of staff and by creating a pathway for UAS Master students to obtain a postgraduate degree.
Doctoral education at UASs is seen to meet the needs of regional development and working life, internationalise the RDI activities of UASs and generate societal impact. Finland would be seen benefiting from a European doctoral level education with a strong focus on the world of work, and the aim should be ”European compatibility”.
Finnish UASs have also threats and fears associated with doctoral degree rights, such as the creation of a second-class doctorate and the possibly unequal status of UASs as doctoral educators. The future direction of possible doctoral education in the UASs requires a broad national debate.
Vastaa