ELY-keskus näkee oppilaitosyhteistyön ratkaisuna vesihuoltolaitosten osaamiskehittämisen haasteisiin

ELY-keskuksissa on huolestuttu vesihuoltoalan osaamisen kehittämisestä. Alalla on suuria haasteita osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa pienempiin kuntiin ja vesilaitoksiin. Monet vesihuollon osaajat ovat eläköitymässä ja alalla on suuria haasteita osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa pienempiin kuntiin ja vesilaitoksiin. Alan houkuttelevuutta pitääkin kehittää uusien osaajien saamiseksi, koska turvallisten ja terveellisten vesihuoltopalveluiden turvaaminen on elintärkeää.

Myös selvitykset tukevat näitä väitteitä. Vesihuollon henkilöstötutkimuksessa 2020 todetaan (Vesihuoltoyhdistys), että vesihuoltolaitoksissa 42 prosentilla on ollut vaikeuksia rekrytoida uutta henkilöstöä. Vastanneiden näkemyksien mukaan ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön rekrytointi alalle tulee vaikeutumaan entisestään ja kilpailu hyvistä työntekijöistä kasvaa.

Maa- ja metsätalousministeriön laatimassa Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa (2021) tuotiin myös esille tähän aiheeseen liittyviä ongelmia ja uhkia. Raportissa todetaan haasteiksi samoja asioita: eläköityminen, hiljaisen tiedon katoaminen tai kuntien haluttomuus yhdistää voimavaroja toisten kuntien kesken.

Lisäksi haasteena nähtiin väestön polarisoituminen, erityisesti taantuvien alueiden väestökato vaikeuttaa vesihuoltojärjestelmien ylläpitoa ja rahoitusta. Erityisenä uhkana pienemmillä ja keskisuurilla laitoksilla on myös osaamisen puute johtamisessa.

Suomea kuitenkin pidetään vielä vesihuollon mallimaana. Vesihuoltojärjestelmät ovat kattavia ja ylipäätään luotettavia ja turvallisia. Jätevedenpuhdistus on maailman ehdotonta kärkeä. Meillä voi huoletta juoda puhdasta vettä, hanasta kuin hanasta.

Hiljaisen tiedon katoaminen

Suomen noin 1400 vesihuoltolaitoksesta alle neljäsosa on merkittäviä kuntaomisteisia laitoksia tai isoja vesiosuuskuntia. Suuri osa laitoksista on pieniä toimijoita, joille suurten ikäluokkien työstä pois jääminen aiheuttaa haasteita uusien rekrytointien ja tämän myötä pahimmillaan laitosten toiminnan jatkumisen kannalta.

ELY-keskuksen valtakunnallinen Vesihuoltopalvelut-yksikkö toimii Suomessa vesihuoltolain valvontaviranomaisena, mutta sen työtehtäviin kuuluu myös erilaiset vesihuollon edistämis- ja kehittämistehtävät, kuten alueellinen suunnittelu, kehittäminen, opastus, neuvonta ja sidosryhmäyhteistyö.

Yksikön työntekijät ovat säännöllisesti yhteydessä alueensa vesihuoltolaitoksiin ja he ovat huomanneet käytännön työnsä kautta, että vesilaitosten työntekijöiden ikärakenne alkaa muodostua korkeaksi. Tämä tulee esille yleensä varsinkin pienempien toimijoiden osalta.

Tässä yhteydessä on huomattu myös uhka niin sanotun hiljaisen tiedon katoamisesta eläköitymisten myötä, jos uutta työntekijää ei saada palkattua ennen vanhan työntekijän eläköitymistä siten, että arvokasta vesihuolto-osaamista voitaisiin siirtää kokeneelta työntekijältä uudelle.

Kolme vesihuoltostrategiaa

Vesihuollon edistämiseen ja kehittämiseen liittyen ELYn Vesihuoltopalvelut-yksikkö on laatinut kolme alueellista vesihuoltostrategiaa (itä-etelä 2022, länsi 2022 ja pohjoinen 2023), joissa yhdeksi tärkeäksi strategiseksi tavoitteeksi linjattiin vesihuoltoalan ammattitaito ja jatkuva osaamisen kehittyminen sekä muuntautumiskykyisyys toimintaympäristön muutoksissa.

Strategisiksi linjatut asiat nousivat esille myös Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa, jossa oltiin huolestuneita muun muassa vesihuollon perusosaamisen vähentymisestä kurssitarjonnan supistumisten takia. Ohjelmassa peräänkuulutettiinkin vesihuollon keskeisten perusteiden sisällyttämistä osaksi erityyppisiä koulutusohjelmia.

Keväällä 2024 ELY-keskus lähetti vesihuoltolaitoksille kyselyn, jolla tarkasteltiin vesihuoltostrategioiden jalkauttamista ja toimeenpanoa. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 421 laitosta. Vastanneista laitoksista 51 laitoksella oli ollut harjoittelija viimeisen kalenterivuoden aikana ja harjoittelijoita oli laitoksilla ollut yhteensä ainakin 117. Opinnäytetöitä vastanneet laitokset olivat teettäneet yhteensä 44 viimeisen kalenterivuoden aikana. Tulokset ovat rohkaisevia, mutta ELYssä haluttiin panostaa osaamisen kehittämiseen strategiatyön edistämiseksi.

Loppuvuodesta 2024 järjestettiin neljä strategioiden jalkauttamisen työpajaa, joissa osaamisen kehittäminen nostettiin pääteemaksi omaisuudenhallinnan rinnalle. Työpajoissa korostui erityisesti johtamisen merkitys.

Vesihuoltolaitoksissa osaamisen kehittämistä pitää tehdä systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja sille pitää varata riittävästi resursseja. Pitää varmistaa, että henkilöstöllä on riittävää osaamista, jotta jatkossakin voidaan taata turvalliset ja toimintavarmat vesihuoltopalvelut. Maailman ja vaatimusten muuttuessa henkilöstölle pitää myös mahdollistaa osaamisen kehittäminen.

Yleisemmällä tasolla tarkastellen työpajojen lopputuloksissa nousikin esiin verkostojohtaminen, jolla alan yhteistyötä kehitetään johdonmukaisesti ja strategisesti. Se, minkälaista koulutusta alalla on tarjolla eri opintoasteilla tai miten uusia osaajia saadaan houkuteltua alalle, ei ole vain yksittäisten toimijoiden käsissä, vaan edellyttää yhteistyötä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Oppilaitosyhteistyö

Oppilaitosten välisellä yhteistyöllä voidaan kehittää opetusmateriaaleja ja -sisältöjä. Toisaalta yhteistyö mahdollistaa sen, että eri oppilaitoksissa voidaan erikoistua ja tarjota syventäviä sisältöjä myös muille.

ELYn vesihuoltostrategian mukaan osaamisen vahvistaminen saadaan aikaan tiivistämällä oppilaitosten ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä siten, että toimijat ymmärtävät paremmin toistensa toimintaa, tarpeita ja sitä, mitä mahdollisuuksia vastapuolella on tarjota.

Savonia-ammattikorkeakoulu on yksi vesihuoltoalan koulutusta tarjoavista korkeakouluista. Vesihuoltoalan opintoja on tarjolla ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa, josta valmistutaan insinööriksi. Opintoja voi myös jatkaa suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Savonian kaikissa opinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden työelämälähtöisyyteen toteuttamalla opinnot ja niiden sisällön suunnittelu yhteistyössä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Tämä on konkretisoitunut esimerkiksi osallistamalla vesihuoltoalan toimijoita ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman päivittämiseen, tekemällä yritysten toimeksiannosta opiskelijaprojekteja ja opinnäytetöitä. Nämä ovat erittäin hyviä keinoja tutustuttaa opiskelijoita vesihuoltoalan käytäntöihin ja vaatimuksiin jo opintojen aikana. Erilaisten yhteisprojektien avulla myös korkeakoulun henkilöstön osaaminen ja ammatillinen näkemys pysyy ajan tasalla.

Savonian TKI-toiminnan yhtenä strategisena teemana on kokonaisturvallisuus, joka sisältää myös vesiturvallisuuden. Tähän liittyvää TKI-toimintaa toteutetaan käytännössä Kuopion Vesiklusterin puitteissa.

Tässä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkostossa toiminnan painopisteenä ovat veden käsittelyteknologiat sekä älykkäät vesihuollon ratkaisut, johon liittyvää osaamista sovelletaan ensisijaisesti yhdyskuntien vesihuoltoon, vesi-intensiivisen teollisuuden, erityisesti kaivosteollisuuden sekä sellu- ja paperiteollisuuden ja maatalouden vesistövaikutusten kokonaisvaltaisen hallinnan kehittämiseen. Vesihuoltoalan koulutus yhdessä yritysten kanssa tehtävän TKI-toiminnan kanssa mahdollistaa niin uusien osaajien kouluttamisen kuin tulevaisuuden teknologisten ratkaisujenkin kehittämisen.

Kun oppilaitokset ja vesihuoltolaitokset kommunikoivat keskenään, on myös mahdollista kartoittaa työelämälähtöisesti vesihuolto-osaamisen puutteita ja vahvuuksia sekä kehittää koulutuksia yhteistyössä. ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö näkee, että oma roolinsa vesihuoltolaitosten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisessä on ensisijaisesti toimijoiden yhteen tuominen ja keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen.

Vesihuoltopalveluiden alueelliset asiantuntijat tuntevat oman maakuntansa vesilaitostoimijat, joten he pystyvät tuomaan osapuolia yhteen, mikäli yhteistyötä ei aiemmin ole ollut. Kun keskinäinen vuorovaikutus on saatu aikaan, ELYn rooli luonnollisesti pienentyy.

Yhteistyötä vesiosuuskuntien kanssa

Yhtenä käytännön esimerkkinä toimijoiden yhteen tuomisesta oli syksyllä 2024 Pohjois-Savon alueella järjestetty Vesiosuuskuntainfo, jossa Savonian edustajat kertoivat alueen vesiosuuskuntien edustajille yhteistyömahdollisuuksista opetustyöhön ja tutkimuksiin liittyen. Tämä esittäytyminen ja yhteistyön moninaisten mahdollisuuksien näkeminen oli pienille vesilaitoksille varmasti silmiä avaavaa.

Vesiosuuskunnat saivat tietää, että opinnäytetöiden ja työharjoittelun lisäksi opiskelijat tarvitsevat työaiheita muun muassa syventäville projektikursseille. Tutkimuspuolella on taas mahdollisuus isompiin projekteihin, joissa voidaan etsiä ratkaisuja erilaisiin vesihuollon haasteisiin ja hyödyntää oppilaitoksen laajaa yhteistyöverkostoa.

Vesilaitostoimijoiden ja oppilaitosten välisen yhteistyön toivotaan myös tulevaisuudessa tuovan räätälöityjä täydennyskoulutusmahdollisuuksia vesihuoltoalan eri ammattiryhmille, myös substanssiosaamisen ulkopuolelta. Yksi esimerkki tästä voisi olla esimerkiksi omaisuuden hallintaan ja investointisuunnitteluun liittyvä koulutus, jossa talousalan ammattilaiset antaisivat vesihuoltolaitoksille opastusta siihen, kuinka vesihuollon ammattilaiset vastaisisivat omaisuudenhallinnan haasteisiin pitkäjänteisellä omaisuudenhallinnalla ja investointisuunnittelulla pitäen laitoksen talouden vahvalla pohjalla.

On kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että iso osa laitoksista toimii ilman vakituista henkilöstöä tai hyvin pienillä resursseilla. Keväällä 2024 toteutettuun kyselyyn vastanneista laitoksista yli puolella (218 vastaajaa) ei ole palkattua henkilöstä.

Tällöin korostuu yhteistyön merkitys vesihuoltolaitosten kesken ja osaamisen varmistaminen erilaisessa palveluntarjonnassa kuten vesihuoltoisännöinnissä. Onkin tärkeää, että vesihuollon osaamis- ja koulutustarpeita tarkasteltaessa ei mietitä pelkästään vesihuoltolaitoksia, vaan koko alaa ja toimijakenttää, ottamalla huomioon alueellisesti myös vanheneva ja pienenevä väestö.

Tulevaisuuden näkymiä

ELY-keskus näkee, että oppilaitosten ja eri vesihuoltolaitosten yhteistyön syventyminen voi parhaimmillaan hyödyntää valtavasti molempia osapuolia. Vesilaitoksille tehtävien harjoitustöiden, harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta opiskelijat oppivat tuntemaan vesilaitoksen henkilöstöä, toimintaa ja työtehtäviä.

Tämä taas osaltaan auttaa näkemään laitokset potentiaalisina työpaikkoina. Opiskelijoiden osaaminen vesihuoltoon syvenee ja se parantaa osaltaan mahdollisuuksia työllistyä vesihuoltoalalle tulevaisuudessa. Mikäli he saisivat kosketuksen vesihuoltolaitosten toimintaan jo koulutuksen alkuvaiheessa, voisi tämä motivoida heitä valitsemaan jatkossa enemmän vesihuoltoon liittyviä kursseja ja suorittamaan kurssit muutenkin tavoitteellisemmin.

Vesihuoltolaitokset voivat taas hyödyntää oppilaitoksien opiskelijoita erityyppisten pienten tai suurten käytännön haasteiden ratkaisemisessa. Tätä kautta työntekijät tutustuvat mahdollisiin tuleviin työntekijöihin, joka taas voi madaltaa kynnystä rekrytoida uusia työntekijöitä. Aluksi tämä tietysti voi vaatia suurempaa panosta työntekijöiltä, mutta tulevaisuudessa se helpottaa työtaakkaa.

Yhteistyön syvenemisen seurauksena tulevaisuudessa voi olla myös helpompi ehdottaa esimerkiksi koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin tehtäviä käytännön muutoksia tai tietystä suppeammasta aiheesta pidettävää täydennyskoulutusta. Oppilaitokset taas voivat saada arvokasta tietoa aukeavista harjoittelupaikoista tai kesätyömahdollisuuksista ja informoida näistä suoraan opiskelijoille, jolloin rekrytointipolku tulee kevyemmäksi.

Parhaimmillaan vesihuoltolaitoksilla on yhteistyökanavat kaikille kolmelle eri opintoasteelle ammatillisista vesihuoltokouluttajista aina yliopistotasolle asti. Näistä sopivaan voidaan ottaa yhteyttä riippuen erilaisista tarpeista. 

Näin osapuolien yhteistyötä lisäämällä voidaan pitää huolta siitä, että vesihuoltoalalle löytyy jatkossakin motivoituneita ja osaavia työntekijöitä, joilla jo työhön tullessaan on käsitys siitä, millaiseen työpaikkaan he ovat tulleet ja minkälaisia mahdollisuuksia työura vesihuollon puolella voi antaa.

Koulutusorganisaatiot taas tietävät, miten tulevaisuuden osaajia koulutetaan parhaiten ja mitä heidän täytyy osata. Tämä olisi myös ELY-keskuksen etu vesihuoltolain valvojana ja edistäjänä, kun töitään hoitavat osaavat ja motivoituneet työntekijät, joille toimiva vesihuolto on itsestään selvä asia.

Suomalainen vesihuolto on tällä hetkellä toimiva ja alalla toimivien osaaminen on maailman parhaiden joukossa. Alan haasteet, kuten eläköityminen, haja-asutusalueiden vesihuollon organisointi ja pienten vesiosuuskuntien osaamisen heikentyminen asettaa kuitenkin paineita uusien ratkaisujen kehittämiseen. Vesihuoltoon liittyvän tekniikan alan koulutuksen tai tutkimus- ja kehitystoiminnan resursseja ei tulisi pienentää, vaan päinvastoin tulisi kehittää koulutusta niin että puhtaasti vesihuoltoon keskittyviä tutkinto-ohjelmia ja täydennyskoulutusta olisi nykyistä laajemmin saatavilla.

Tässä ammattikorkeakouluilla on oma selkeä rooli, kouluttaa työelämälähtöisesti vesihuoltoalan osaajia ja ylläpitää pitkän historian aikana kehittynyttä maailmanluokan osaamista, joka mahdollistaa vesiturvallisuuden sekä kestävän vesihuollon kaikkialla Suomessa.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS