Kohti avointa oppimista

Johdanto

Suomalainen tiedeyhteisö on yhdessä valmistellut ja laajasti sitoutunut Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen visioon ja missioon 2020–2025 (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020a). Julistusta tukevia linjauksia ja suosituksia laaditaan neljälle avoimuuden osa-alueelle: avoin toimintakulttuuri, julkaisujen avoimuus, tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus sekä oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat allekirjoittaneet avoimen tieteen julistuksen ja sitä kautta lupautuneet edistämään avoimuutta julistuksen mukaisesti.

Avoin tiede ja tutkimus koskettaa yhä enemmän myös opettajia. Opettajan näkökulmasta avoimuuteen liittyy kolme keskeistä käsitettä: avoin oppiminen, avoimet oppimateriaalit ja avoimet opetuskäytännöt. Avoimen oppimisen tarkoituksena on madaltaa oppimisen esteitä, lisätä oppimisen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa tiedon luomista ja yhteiskehittämistä sekä yhdistää muodollista ja vapaamuotoista oppimista, usein digitaalisesti. Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan sellaisia opetus-, oppi- ja tutkimusmateriaaleja, jotka on vapautettu yleiseen käyttöön tai lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen. Avoimilla opetuskäytännöillä oppimisesta ja opetuksesta saadaan läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020b.)

Artikkeli perustuu Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa tehtyihin haastatteluihin, joilla pyrittiin selvittämään ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamista avoimen tieteen eri osa-alueista. Haastattelujen tuloksia eri näkökulmista ovat raportoineet Ahonen ym. (2020), Sankari ja Kärki (2020) ja Kärki ym. (2021).

Aineiston kerääminen ja analysointi

Haastattelututkimus toteutettiin yhdeksässä ammattikorkeakoulussa maalis–syyskuussa 2019 yksilö- tai fokusryhmähaastatteluina. Haastattelijoina toimivat yksi tai useampi kyseisen korkeakoulun edustaja. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto anonymisoitiin ja yhdistettiin määrällistä ja laadullista analyysia varten yhdeksi tekstiaineistoksi. Lopullisesta yhdistetystä aineistosta ei voida tunnistaa yksittäisiä vastaajia tai ammattikorkeakouluja.
Haastatteluihin osallistui yhteensä 77 henkilöä (TKI-henkilöstö n=31, opettajat n=23 ja muu henkilöstö n=23). Haastateltavien kokonaismäärä vaihteli ammattikorkeakouluittain 5–15 henkilöön. Tässä artikkelissa keskitytään opettajahaastatteluiden (n=23) tuloksiin. Taulukossa 1. on kuvattu artikkelissa tarkastellut teemat ja niiden kytkeytyminen haastattelun osa-alueisiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Valmiiden tutkimusaineistojen käyttö ja löytäminen. Kun tutkimusaineisto tai tutkimusdata on avointa, se on kenen tahansa käytettävissä. Tutkimusaineisto ja tutkimusdata käsitetään tässä artikkelissa, kuten monissa muissakin yhteyksissä synonyymeinä, vaikka tarkkaan ottaen ne eivät sitä olekaan (ks. esim. Kukkamäki, Mikkonen, Stormi & Mäntyneva 2020). Haastatteluissa käytettiin avoimista tutkimusaineistosta ja avoimesta datasta myös termiä valmiit tutkimusaineistot.

Vastanneista opettajista (n=20) 12 ei ollut käyttänyt ja kahdeksan oli käyttänyt valmiita tutkimusaineistoja. Osalle vastaajista (n=5) käsite valmiit tutkimusaineistot olivat vieras käsite, ja apua valmiiden aineistojen käyttämiseen koki tarvitsevansa viisi. Opettajat, jotka olivat käyttäneet valmiita tutkimusaineistoja, viittasivat aineistotietokantoihin kuten Tilastokeskuksen tietokantaan ja erilaisiin markkinatutkimustietokantoihin. Opinnäytetöiden tietokanta tai muut valmiiden raporttien tietokannat sekoitettiin valmiisiin tutkimusaineistoihin. Aineistotietokannan käsite oli viidelle vastaajalle epäselvä.

Valmiiden avoimien tutkimusaineistojen tuntemus ja niiden käyttö oli opettajien joukossa vielä melko vähäistä. Tutkimusaineistojen löytämiseen ja käyttöön ilmaisi tarvitsevansa apua useampi haastateltu.

TKI-hankkeissa tuotettujen aineistojen laatu ja löydettävyys. TKI-hankkeissa tuotettujen aineistojen laatuun ja löydettävyyteen liittyvissä kysymyksissä opettajien vastauksissa (n=20) nousivat esiin seuraavat:

• Aineistojen tallentamiseen ja jatkokäyttöön kaivattiin koulutusta ja selkeitä ohjeistuksia.
• Tulokset pitäisi saada koottua valtakunnalliseksi tietokannaksi, josta ne olisivat löydettävissä. Aineiston turvallinen säilyttäminen on kriittinen kysymys.
• Mahdollisuus luoda suurempia tutkimusaineistoja eri tutkimusaineistoja yhdistämällä.

Aineistojen säilytyksestä tiedettiin jonkin verran. Mahdollisesti projektipäällikköinä toimineille opettajille aineiston säilytys oli tutumpaa. Aineistoja säilytetään eri paikoissa eikä selkeää käytäntöä aineiston säilyttämiseksi ole, mitä toivotaan.

Omien materiaalien jakaminen ja muiden tuottamien materiaalien käyttö. Vastanneista opettajista (n=21) kolme ilmoitti, että he eivät jaa oppimateriaaliaan vapaasti, samoin kolme vastaajaa ilmoitti jakaneensa oppimateriaaliaan vapaasti. Vastaajista 15 eli enemmistö ilmoitti, että oli jakanut oppimateriaaliaan suljetussa ympäristössä (esimerkiksi Moodlessa tai yhteisessä projektissa) muille opiskelijoille ja osa myös muille opettajille. Opettajista kahdeksantoista oli käyttänyt muiden tekemää materiaalia, kolme harvemmin tai vain jonkin verran, osa enemmän.

Muiden tekemäksi materiaaliksi mainittiin kustantajien tuottama materiaali opettajien käyttöön tai internetistä löytyvä materiaali. Apua olisi tarvittu materiaalin suojaamiseen, avoimen julkaisemisen tavoitteisiin, yhdessä tuotetun oppimateriaalin jakamiseen, lisensoimiseen, julkaisualustoihin ja tekijänoikeuksiin.

Lähes kaikki opettajat jakavat ainakin jossain määrin oppimateriaalejaan vähintäänkin opiskelijoille suljetussa ympäristössä. Avoimen oppimateriaalin käsite ei ollut vastaajille selvä. Myös suljetuissa oppimisympäristöissä jaettu materiaali ymmärrettiin avoimeksi oppimateriaaliksi.

TKI-toiminnassa tuotettu materiaali. Opettajilta kysyttiin TKI-toiminnassa tuotetun aineistojen ja datan hyödyntämisestä opetuksessa. Opettajien vastaukset (n=20) jakautuivat laidasta laitaan: Kaksi vastaajista oli sitä mieltä, että TKI-hankkeiden avoimen materiaalin hyödyntäminen opetuksessa on itsestään selvää tai materiaalia hyödynnetään paljon. Kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että TKI-hankkeiden avointa materiaalia hyödynnetään hyvin vähän tai huonosti. Suurin osa vastaajista (15) sijoittui ääripäiden välimaastoon: TKI-hankkeiden avoimen materiaalin hyödyntämistä pohdittiin. Samalla tunnistettiin erilaisia haasteita materiaalin jatkohyödyntämiseksi kuten esimerkiksi opinnäytetöiden aineistojen laatu.

Vastauksien perusteella TKI-toiminnassa tuotetun oppimateriaalin hyödyntäminen edellytti opettajien olevan mukana hankkeissa. Hanketoimijat eivät ole välttämättä opetuksessa mukana ja toisaalta opettajat eivät ole mukana TKI-toiminnassa, mikä on haaste materiaalin jatkohyödyntämisessä erityisesti opetuksessa. Useat haastatellut toivat esille hankkeissa tuotetun oppimateriaalin tai tulosten löydettävyyden ongelman.

Pohdinta

Tulosten perusteella avoimien tutkimusaineistojen tuntemus ja käyttö oli opettajien joukossa vielä vähäistä. Opettajat tarvitsevat tukea avoimien tutkimusaineistojen löytämiseen ja käyttöön, mutta myös omien oppimateriaalien avoimeen jakamiseen. TKI-toiminnassa tuotetun oppimateriaalin hyödyntäminen vaikutti edellyttävän opettajien mukanaoloa hankkeissa.

Tutkimusaineistojen hyödyntäminen opetuksessa edellyttää, että tekijänoikeudelliset asiat ovat kunnossa ja ohjeistettu. Esimerkiksi opinnäytetyön sopimusrepun lomake- ja sopimuspohjien avulla tuetaan opinnäytetöissä käytettyjen ja tuotettujen aineistojen sekä tulosten hallintaa ja mahdollista jatkokäyttöä tekijänoikeudelliset asiat huomioon ottaen. (Opinnäytetyön sopimusreppu 2020).

Oppimateriaalien avoimuudesta on kansallisesti linjattu (Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020b.), että vuoteen 2025 mennessä korkeakouluissa hyödynnetään ja laaditaan laadukkaita avoimia oppimateriaaleja laajasti. Suomi tunnettaisiin korkeakouluasteen avoimien oppimateriaalien edelläkävijänä ja edistäjänä. Opetuksen ja tutkimusaineistojen avoimuuden kehittäminen sopii yhteen myös Korkeakoulujen Digivisio 2030-hankkeen tavoitteiden kanssa, jonka mukaisesti korkeakouluilla olisi yhteinen kansallinen ja kansainvälisesti avoin digitaalinen toimintaympäristö (Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030).

Näkemyksemme mukaan valmiiden tutkimusaineistojen ja avoimen datan laajempi hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisia ja mielekkäitä oppimiskokemuksia sekä auttaa opiskelijoita erityisesti opinnäytetyön tiedonkeruuseen liittyvissä haasteissa. Ohjaajat voisivat paremmin keskittyä tukemaan ja auttamaan opiskelijoita tutkimusaineiston analysoinnissa. Tämä edellyttää paitsi aineistojen laajempaa avaamista opettajien ja opiskelijoiden käyttöön myös tukipalveluja ja työkaluja, jotta avoimet aineistot olisivat helposti löydettävissä, käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tulevaisuuden oppimisessa ja työelämässä tarvitaan entistä kehittyneempiä tutkimuksellisia ja tiedon analysoinnin taitoja sekä työkaluja jatkojalostaa ja analysoida olemassa olevia, valmiita aineistoja.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Data käyttöön – näkökulmia ammattikorkeakoulujen datanhallintaan

Editorial: Future focus on open RDI activities and education

To open or to protect, that is the question

Avoimuuden ja vaikuttavuuden käytännöt TKI-projektin elinkaaressa