Irina Kujanpää
Kärsimme tulevaisuusvajeesta (Tähkäpää 2023). Yhteiskunnassamme on paljon näkemyksiä siitä, mikä kaikki voi mennä pieleen, jonkin verran näkemyksiä siitä, mihin suuntaan teknologinen kehitys menee, mutta entäpä me? Mihin suuntaan haluaisimme yhteiskuntaamme viedä? Millaisia muutoksia vaadittaisiin, että ihmisen, luonnon ja talouden hyvinvointi voisivat olla kestävässä tasapainossa jo vuonna 2034?
Yhteiskunnalliset muutokset olisivat valtavia, mutta olisiko tuollainen tulevaisuus kuitenkin tehtävissä, mikäli pystyisimme fasilitoimaan kestävyysinnostusta yhteiskuntaan? Tarkastelen tässä artikkelissa innostuksen merkitystä kestävän tulevaisuuden muotoilussa. Luon ensin utopistisen vision kestävästä tulevaisuudesta vuonna 2034, minkä jälkeen tarkastelen tekoälyavusteisesti tulevaisuuden muistelu -menetelmää soveltaen, millaisia muutoksia yhteiskuntamme tarvitsisi, jotta tuo tulevaisuus voisi toteutua. Odotetusti muutokset ovat suuria, mutta pohdin lopussa, millainen vaikutus yhteiskunnallisella innostuksella voisi tälle tulevaisuuden muotoilulle olla.
Innostus yhteiskunnallisena ilmiönä
Innostus on mielenkiintoinen ilmiö. Sen voisi kuvitella olevan jopa supervoima. Kyse on kuitenkin jokaiselle ihmiselle ominaisesta tunnetilasta, jota voi parhaimmillaan kokea joka päivä. Innostukselle ei kuitenkaan löydy yhtä, selkeää määritelmää. Se on tunnetila, jonka nostaa ihmisen tehokkuutta jopa kymmenkertaiseksi muihin verrattuna, johtaen kuitenkin samalla myös hyvinvoinnin lisääntymiseen.
Kestävän tehokkuuden tuojana innostus ennustaa myös työorganisaation tuloksellisuutta, ja sen kerrotaan olevan jopa edellytys kestävälle talouskasvulle. (Martela & Jarenko 2014, 9, 19.) Siihen sisältyy iloista energiaa, luovaa virtausta, onnistumisvarmuutta ja jonkin tätä varmuutta tukevan elementin läsnäoloa (Tabaszewska-Zajbert 2019). Innostuneet näkevät edessään mahdollisuuksia, kokevat pystyvänsä saavuttamaan nämä mahdollisuudet ja saavat todennäköisesti vain lisää energiaa siitä ilosta, kun lähtevät aktiivisesti etenemään kohti näitä mahdollisuuksia.
Kestävän tulevaisuuden muotoilu on hyvinvoinnin muotoilua
Kestävä tulevaisuus luodaan kestävän kehityksen avulla. Sen osa-alueet, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys (Mitä on kestävä kehitys? 2023). Kestävän tulevaisuuden muotoilulla taas tarkoitetaan sellaisen tulevaisuuden muotoilua, jossa sekä talous, luonto, että ihmiset voivat hyvin ja ovat tasapainossa keskenään.
Muotoilualalle onkin tyypillistä vahva ajan mukana eläminen ja muotoilu-termiin onkin yhdistetty matkan varrella lukuisia uusia alkuosia oikeusmuotoilusta (esim. Toivonen & Kovalainen 2023) kaupunkimuotoiluun (esim. Karisto 2007). Muotoilun aloja yhdistäviä tekijöitä ovat mm. ihmislähtöisyys, nykytilan haastaminen ja oikean ongelman etsiminen, sekä kehittämisen iteratiivisuus. Tästä lähestymis- ja ajattelutavasta käytetään myös termiä muotoiluajattelu. (Kujanpää 2015.)
Yksi muotoilun uusista haaroista, planetaarinen muotoilu, tosin haastaa muotoiluajattelun ihmislähtöisyyttä. Siinä kehittämistä tarkastellaan ihmisten sijaan planetaarisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Muotoilu alana kehittyy ajan muutosten mukaan (Poleac 2002) ja tarkastelee tulevaisuuttakin. Koskelo (2021) määrittää tulevaisuusmuotoilun tavoitteena olevan vaikuttaa tulevaisuuteen ja luoda positiivisia vaikutuksia. Tulevaisuusmuotoilussa tulevaisuutta tarkastellaan sen suhteen, millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voisi tarjota, ja miten reittiä kohti toivottua tulevaisuutta saisi rakennettua. Tulevaisuusmuotoilussa edessä olevat uhat nähdään ongelmina, jotka ratkaisemalla luodaan parempaa tulevaisuutta. (Koskelo 2021.)
Myös tässä artikkelissa tulevaisuutta tarkastellaan kuvauksena toivotusta tulevaisuudesta, utopiasta, jonka voimme saavuttaa ratkaisemalla nykyisyyden ja utopian välistä löytyviä haasteita. Utopiaa ei kuitenkaan määritelmällisesti voi koskaan saavuttaa. Se on aina tulevaisuutta: jotain tavoiteltavaa. (Luoto & Karhu 2018.)
Tulevaisuuden muistelulla kiinni innostukseen
Tarkastelen innostuksen roolia kestävän tulevaisuuden muotoilussa tulevaisuuden muistelu -menetelmän avulla. Tulevaisuuden muistelu -menetelmästä on erilaisia toteutusversioita, mutta pääsääntöisesti se etenee seuraavan tyyppisten vaiheiden kautta (sovellettu Phdungsilp 2011 esittelemistä malleista):
- Muuttujien valinta
- Visiointi
- Vertailu
- Tulkinta ja strategiset valinnat.
Koska tarkastelun näkökulmana on kestävän tulevaisuuden mahdollistaminen, valitsen muuttujia kestävän hyvinvoinnin eri teemoista.
Ihmisten hyvinvointia tarkastelen PERMA+4 -mallin kautta. Seligmanin esittämässä (2011, 2018) PERMA-mallissa tarkastellaan ihmisen kokemaa hyvinvointia viiden tekijän kautta. Hyvinvoinnin rakennuspalikoiksi on tunnistettu positiiviset tunteet, sitoutuneisuus, merkitys, ihmissuhteet ja aikaansaaminen. Donaldson & Donaldson (2020) esittivät mallille laajennusta neljästä muusta (työ)hyvinvointiin vaikuttavasta tekijästä: fyysisestä terveydestä, asenteesta, ympäristöstä ja taloudellisesta turvasta.
Luonnon hyvinvoinnin muuttujiksi valitsin planetaariseen muotoiluun liittyviä tekijöitä. Muuttujat koostin Huberin (2021) kuvaamista muutostarpeista ja Engholmin (2023) ajatuksista. Muuttujat nimesin seuraavasti: planetaarisen hyvinvoinnin vahvistaminen, elämänlaatua tuotetaan ilman jätteitä tai päästöjä, toimivat ekosysteemit ja planeetta olemme me, eli luonto ja ihmiset yhdessä.
Taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta muuttujiksi valitsin yksinkertaiset, yhteiskunnallisen talouden peruselementit: tuottavuus, palkat, palkkiot ja tuet, verotus sekä yhteiskunnalliset palvelut.
Vision avulla pystytään vertailemaan tulevaisuuskuvausta nykypäivän tilanteeseen. Vertailussa etsitään, millaisia muutoksia tarvittaisiin, jotta visio voisi toteutua. Vertailun toteutin tekoälyavusteisesti (ChatGPT 4). Kun muutokset on tunnistettu, tulkitaan niitä vielä kulloisenkin tarpeen mukaisesti ja tehdään mahdollisia strategisia valintoja.
Visio kestävästä tulevaisuudesta 2034
Lopultakin löysimme keinoja huolehtia hyvinvoinnista tasa-arvoisesti ympäri maailman. Eri kansakuntien välille saatu solmittua yhteinen, selkeä visio siitä, millaista maailmaa rakennamme yhdessä. Maiden välillä on suuriakin eroja toteutustavoissa, mutta kaikkialla ymmärretään, kuinka paljon suurempi hyöty on mukanaolosta kuin irtautumisesta. Eletään rauhan aikaa, jossa valtiot kilpailevat planeettatehokkuudesta. Biomimiikan avulla opitaan lisää luonnon kiertokuluista ja myös sen seuraavasta muodosta: biologisiin kiertoihin soluttautumisesta.
Yhteiskunta on lisännyt tuottavuuttaan innostustalouden avulla antaen jokaiselle mahdollisuuden edistää työllään tärkeäksi kokemiaan tavoitteita. Perustyöstä tuottavat koneet, joita myös verotetaan tuottavuuden mukaan. Näin turvataan yhteiskunnan palveluiden tuottamista. Ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Yhdet tutkivat ekosysteemejä, toiset tuottavat lähiympäristölleen iloa. Kolmannet taas suunnittelevat laajalle kantautuvia materiaalivirtojen kiertoprosesseja. Jotkut auttavat niitä, jotka eivät ole vielä löytäneet paikkaansa tulevaisuuden tekijöinä. He saavat kohtuullista tukea elämisen tueksi. Jokainen pienikin työllistävä pyrähdys kuitenkin tuo selkeän lisätulon, ja kannustaa tuottavan työn tekemiseen.
Suurin osa työstä on muuttunut aika- ja paikkariippumattomaksi. Omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimiseen on enemmän aikaa, ja työskentelyajat voi valita itselle parhaiten sopiviksi. Elämä on pääosin onnellista. Päiviin iloa tuovat lähellä asuvat ystävät, joiden kanssa nautitaan ympäröivästä luonnosta. Suuria huolia ei ole, oma talouskin tuntuu turvatulta. Tulevaisuudessa näkyy mahdollisuuksia omaan kehittymiseen.
Innostus kestävän tulevaisuuden tekijänä
Edellä kuvatun vision mukaisen kestävän tulevaisuuden muutostarpeet on kerätty taulukkoon 1 lyhennettyinä.
Taulukko 1. Tekoälyn tunnistamat muutostarpeet eri vuosille jaoteltuina.
| Ihmisten hyvinvointi | Taloudellinen hyvinvointi | Luonnon hyvinvointi | |
|---|---|---|---|
| 2025–2027 | Koulutusohjelmia elinikäiseen oppimiseen, luovuuteen ja sopeutumiskykyyn. Työn uudelleenmäärittely. Sosiaaliturvamallien pilotteja. | Uusia talousmalleja, jotka kannustavat kestävää kehitystä ja innostustaloutta. Siirtymä kohti kestävää tuotantoa ja kulutusta. Uusi verotusjärjestelmä. | Uutta tutkimusta biomimiikan ja kestävien teknologioiden alalla. Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen. Ympäristökasvatusta kaikille. |
| 2028–2030 | Koulutusohjelmiin mentaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Työn uudistamisen politiikat. Uusi sosiaaliturvajärjestelmä. | Investointeja kestävään teknologiaan. Globaalia yhteistyötä ja kauppasopimuksia. Kestävän tuotannon ja kulutuksen kannustimia | Biomimiikkasovelluksia teollisuuteen. Luonnonsuojelutoimia. kestävien elinympäristöjen rakentamista. |
| 2031–2034 | Mentaalisen hyvinvoinnin tukipalveluita. Työn uudistukset. Sosiaaliturvamallien optimointi. | Kestävät talousmallit. Optimoidaan verotusmallit. Laajennetaan globaaleja yhteistyöverkostoja. | Ympäristön kuormituksen vahva vähennys. Luonnonsuojelualueita. Ympäristötietoisuus ja kestävän kehityksen periaatteet integroituneet yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. |
Muutostarpeet ovat kokoluokaltaan mittavia ja laittaisivat yhteiskuntajärjestyksemme täysin uuteen muotoon. Tässä tulevaisuuskuvassa talousmallit menevät uusiksi, työ määritellään aivan toisin, ja kaikkien pitäisi antautua ajatukselle, että nyt opitaan uutta ja muutetaan koko se perusta, jonka päälle yhteiskuntamme on rakennettu. Kuulostaa utopistiselta.
Mitä jos muutos kuitenkin voisi tapahtua? Mitä se vaatisi?
Muutoksen pohjana toimivat visiot ja näkemykset, joiden avulla lisätään myös tietoisuutta aiheesta. Selkeät visiot eri tulevaisuuksista antaisivat kipinää kestävyyskeskusteluille. Tarvitsemme yhteistä näkymää siihen, mitä kestävä tulevaisuus voisi tarjota, mutta myös jaettua halua kulkea kohti tulevaisuutta, jossa luonto, talous ja ihmisten hyvinvointi ovat kaikki tasapainossa.
Jos ihmiset aidosti innostuvat, voi näinkin suuri muutos onnistua. Innostuneet ihmiset pystyvät näkemään edessään mahdollisuuksia, saavuttamaan niitä ja saavat tästä etenemisestä iloa ja energiaa jatkaa eteenpäin. Jotta saisimme lisää innostuneita tulevaisuuden tekijöitä, tarvitsemme ensin ihmisiä, jotka tarjoavat näkymiä tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Jos sen lisäksi pystymme antamaan ihmisten käyttöön menetelmiä ja työkaluja kestävän tulevaisuuden edistämiseen, voisi asioita alkaa tapahtumaan nopeastikin. Suuria muutoksia fasilitoidaan innostamalla ja tarjoamalla keinoja vaikuttaa.
Tulevaisuuden osalta vain yksi asia on varma: jos ketään ei kiinnosta, ei muutostakaan tapahdu. Jonkun täytyy vain innostua ensin ja fasilitoida intoa muillekin.
Kirjoittaja
Irina Kujanpää, muotoilija (YAMK), tohtorikoulutettava, Lapin yliopisto; tutkimuspäällikkö, luovan talouden tutkimusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, irina.kujanpaa(at)xamk.fi.
Lähteet
Donaldson, S. I. & Donaldson, S. I. 2020. The Positive Functioning at Work Scale: Psychometric Assessment, Validation, and Measurement Invariance. Journal of Well-Being Assessment. 4, 181–215. DOI: https://doi.org/10.1007/s41543-020-00033-1.
Donaldson, S. & Donaldson, S. 2020. The Positive Functioning at Work Scale: Psychometric Assessment, Validation, and Measurement Invariance. Journal of Well-Being Assessment. 4. 1–35. 10.1007/s41543-020-00033-1.
Engholm, I. 2023. Design for the New World: From Human Design to Planet Design.
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos.
Hoffrén, J. 2012. Suomalaisen hyvinvoinnin tarina. Tieteessä tapahtuu, 30(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/5022. Viitattu 15.3.2024.
Huber, S. 2021. What is planet-centric design? Medium. Saatavissa: https://samuelhuber.medium.com/what-is-planet-centric-design-8d1754b52fba. Viitattu 15.3.2024.
Kajanoja, J. 2005. Mitä on hyvinvointi. Kuntapuntari, 3, 2005. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html. Viitattu 15.3.2024.
Karisto, A. 2007. Kaupunkimuotoilua. Julkaisussa Moisio, H. toim.: Lahti, arjen kauneus. Lahden kaupunkimuseo, Lahden teemavuosihanke, 70–73.
Kokko, R.-L. 2007 Tulevaisuuden muistelu – palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä. Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007): 2, 166–174.
Korvenmaa, P. 2009. Taide & teollisuus. Johdatus suomalaisen muotoilun historiaan. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 88. Helsinki.
Koskelo, M. 2021. Tehtävänä tulevaisuus: Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa. Helsinki: Alma Talent.
Kujanpää, I. 2015. Muotoilua ja merkityksellistä elämää: voiko muotoiluajattelun työkaluja käyttää merkityksellisemmän elämän suunnitteluavuksi.
Luoto, I. & Karhu, M. 2018. Utopiakirjallisuus ja aluekehittämisen paradoksit. Terra 130: 3, 113–125. Saatavissa: https://terra.journal.fi/article/view/77431. Viitattu 15.3.2024.
Martela, F. & Jarenko, K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, 3.
Mitä on kestävä kehitys? 2023. Ympäristöministeriö. Verkkosivu. Saatavissa: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys. Viitattu 15.3.2024.
Phdungsilp, A. 2011. Futures studies’ backcasting method used for strategic sustainable city planning. Futures, 43(7), 707–714.
Poleac, D. 2023. Responsive design thinking: Transitioning from human-centered to a planetary-centric approach to innovation. Principles and Perspectives. International Conference on Modern Trends in Business Hospitality and Tourism (1–13). Cham: Springer International Publishing.
Sarén, H., & Uosukainen, L. 2016. Luonnon hyvinvointivaikutukset ja hyvinvointiteknologia matkailun näkökulmasta. Luonnollinen hyvinvointimatkailu, 47.
Seligman, M. 2011. Flourishing: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York,
NY: Free Press.
Seligman, M. 2018. PERMA and the building blocks of well-being, The Journal of Positive Psychology, 13:4, 333–335, DOI: https://doi.org/10.1080/17439760.2018.1437466.
Tabaszewska-Zajbert, E. 2019. How to Arouse Employees Enthusiasm – About Managing Involvement in a Turquoise Organization. Vision 2025: Education Excellence and Management of Innovations through Sustainable Economic Competitive Advantage. Proceedings of the 34th International Business Information Management Association Conference (IBIMA). International Business Information Management Association. 11380-11388.
Toivonen, N., & Kovalainen, J. 2023. Kohti ihmislähtöisempää oikeutta muotoilun avulla. Lakimies, 121(7–8), 1179–1203. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/lakimies/article/view/136196.
Tähkäpää, O. 2023. Horjuuko usko huomiseen? Maanpuolustus. Saatavissa: https://www.maanpuolustus-lehti.fi/horjuuko-usko-huomiseen/. Viitattu 15.3.2024.
Abstract
The article examines a sustainable future with the help of a utopian vision. Balanced well-being of people, nature and the economy is the basic description of the vision. With the help of the vision, we look at societal needs for change, and consider what significance enthusiasm would have on how possible these changes would be perceived to be.
Vastaa