Kirjoittajat: Veli Liikanen, Noora Talsi. Kuva: Manu Eloaho.
Opiskelijoiden kokemuksista voi päätellä, että oikein järjestettynä hackathonit ovat hyvä tapa ongelmanratkaisun, kehittämistyön ja ammattiosaamisen soveltamisen oppimiseen. Hackathonit mahdollistavat myös monialaisten opiskelijaryhmien mielekkään yhteistyön sekä työelämäkontaktien syntymisen.
Yhä useampi yritys ja kehitystyötä tekevä organisaatio käyttää yhtenä kokeilevan kehitystyön muotona hackathonia. Hackathon on hacker- eli hakkerikulttuurista ponnistava tapahtuma, jossa kokeillaan ja kehitetään ratkaisuja asetettuihin ongelmiin, käsillä olevia työkaluja ja teknologiaa hyödyntäen. Hackathoneissa olennaista on tutkimusmatkailuhenkisyys ja ”siistien juttujen” tekeminen – siis innokas tunnelma yhdistettynä intensiiviseen työntekoon. Hackathon-tapahtumia on Suomessa järjestetty niin teollisuusyritysten kuin viranomaistenkin tilauksesta. Yritystoiminnassa ja työpaikoilla korostetaan yhä enemmän jatkuvan kehittymisen ja kehittämisen tarvetta, ja häkkäämiskulttuurista haetaan tähän innovaatiotyöhön lisää energiaa, rajanylityksiä ja osallistujia.
Myös koulutuspolitiikassa peräänkuulutetaan nyt jatkuvaa oppimista. Opiskelijat tulee opettaa oppimaan, koska tulevaisuuden jatkuvissa muutoksissa hyvä oppimiskyky voi olla tärkeämpää kuin jonkin tietyn ammatillisen osaamisen erinomainen hallinta. Toisia koulutuskeskustelussa korostuneita kärkiteemoja ovat ilmiöpohjaisuus ja työelämälähtöisyys, joissa korostuvat tiedon soveltaminen käytännöllisten ja monialaisten pulmien ratkaisuun tosielämän ympäristöissä.
Kun työelämässä kaivataan jatkuvaa kehittymistä ja kouluissa kykyä jatkuvaan oppimiseen, hackathon voi tarjota areenan, jossa nämä tavoitteet kohtaavat. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Koodi-hankkeessa tätä kokeiltiin käytännössä. Hankkeen puitteissa toteutettiin yhden lukuvuoden aikana kolme oppilaitos-hackathonin pilottia Mikkelissä.
Hackathonien pedagogisen testaamisen ja kehittämisen lisäksi piloteissa pyrittiin kehittämään nykyistä hackathon-kulttuuria entistä tasa-arvoisemmaksi ja sukupuolisensitiivisemmäksi. Hacker- ja maker-kulttuuria on pidetty maskuliinisena teknologiakulttuurina, jossa kilpailu, uuden luominen ja tulosten tavoittelu on keskeistä. Hackathon-tapahtumat ovat sukupuolijakaumaltaan usein hyvin miesvaltaisia. Koodin tavoitteena oli purkaa näitä asetelmia ja tuoda hackathon-tapahtumat monenlaisten opiskelijoiden saataville.
Kilpailun sijaan Koodi-hankkeen hackathoneissa painotettiin monialaista yhdessä tekemistä. Tavoitteena oli tutustuttaa naisvaltaisten matkailu-, ravitsemus- sekä sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoita teknologisiin ja älykkäisiin ratkaisuihin sekä näiden hyödyntämiseen omalla alallaan. Toisaalta kohderyhmä käsitti myös miesvaltaisen it-alan, joka on perinteisesti liitetty digitaaliseen muutokseen.
Hackathonien tilaajina eli tehtävien asettajina toimi kolme kiinnostavaa työelämäkumppania. Ensimmäisessä hackathonissa häkättiin SM-liigajoukkue Jukureiden ottelutapahtumaa. Toisen hackathonin tilaajana toimi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, ja siinä kehitettiin ratkaisuja Mikkelin uutta modernia päivystyssairaalaa varten. Kolmannessa hackathonissa häkättiin kuudesluokkalaisten yrittäjäkasvatukseen suunnattua MiniMikkeli-tapahtumaa Mikkelin
kaupungin ja Xamkin tilauksesta. Opiskelijat muodostivat kahden alan opiskelijoista muodostavia tiimejä, joissa oli mukana sekä sisällöllistä että teknistä osaamista.
Kukin pilotti toteutettiin nelivaiheisena prosessina: ensin pidettiin ryhmäytymistapaaminen, sitten opiskelijoille järjestettiin tilaisuus häkättävän ilmiön havainnointiin, kolmanneksi toteutettiin varsinainen hackathon-tapahtuma ja lopuksi häkkäämisen tulokset esitettiin purkusessiossa. Tilaajan kanssa muotoillut haasteet esitettiin opiskelijoille ennen havainnointivaihetta. Piloteissa intensiiviseen hackathon-tapahtumaan varattiin yksi kokonainen, pitkä työpäivä.
Opiskelijoiden näkemykset häkkäämisestä opintojen osana
Pilottien osana kerättiin verkkokyselyn ja ryhmähaastattelujen avulla opiskelijoiden kokemuksia hackathonien käytöstä opiskelusta. Verkkokyselyyn pyydettiin vastauksia kaikilta hackathoniin osallistuneilta opiskelijoilta, ja vastaajia kertyi yhteensä 78.
Opiskelijat antoivat hackathoneille pääosin hyviä yleisarvosanoja, viisiportaisen arvosteluasteikon keskiarvo oli 3,51 (kuva 1). Erityisen korkealle arvostettiin tiimityötä eli eri alojen opiskelijoiden keskinäistä yhteistyötä. Yleisarvosanaa korkeamman arvosanan saivat myös varsinaisen hackathon-päivän sekä tulosten esittelyn ja palautteen toteutus. Näitä heikommiksi osa-alueiksi arvioitiin häkkäyksen tehtävänannot sekä oppilaitoksen että tilaajien osalta. Kaikkien heikoimmin onnistuneena osa-alueena pidettiin hackathonin aikataulutusta.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden kokemus hackathonista parani työn edetessä. Aluksi tehtävänannot ja ohjeistus tuntuivat jääneen monelle epäselväksi. Mutta intensiivisen työn vaiheeseen siirryttäessä tehtävät konkretisoituivat omaksi ratkaisuksi. Oman työn jälkien esittely ja siitä saatu palaute on koettu selvästi positiivisemmin kuin hackathonin alkutahdit.
Opiskelijoilta pyydettiin numeraalista arviota myös hackathonin hyödyllisyydestä, motivoivuudesta ja tyytyväisyydestä (kuva 2). Näidenkin asioiden suhteen hackathoneja arvioitiin positiivisessa valossa. Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä oman ryhmänsä aikaansaannoksiin. Hackathoneja pidettiin myös hyödyllisinä oppimisen kannalta ja niiden motivoivuus arvioitiin hyväksi, vaikka tässä heikkoja arvioita oli vähän enemmän.
Kysely tuotti myös sanallista palautetta häkkäyskokemuksista. Kysymykseen ”Mitä sait hackathonista?” vastasi 42 opiskelijaa. Useimmin vastauksissa mainittiin hackathonista saatu kokemus sekä uudet kaverit ja kontaktit. Opiskelijat kertoivat saaneensa myös tuntumaa yhteistyöhön eri alojen opiskelijoiden kanssa ja lisäksi hyviä fiiliksiä, rohkeutta innovointiin, tuoreita näkökulmia ja uusia ideoita. Myös kehuja hackathonin tarjoamasta vaihtelusta opiskelumenetelmänä kuultiin.
Mitä sait hackathonista?
Hauskan kokemuksen, luovaa leikittelyä.
Uuden kokemuksen ja kontaktin eri alan opiskelijoihin
Sain mukavan kokemuksen pienryhmätyöskentelystä, koska meillä oli kivaa yhdessä ja olisin voinut tehdä enemmänkin yhteistyötä it-tradenomien kanssa.
Kehitettävää palautetta koottiin kysymyksellä ”Miten hackathonin järjestelyjä olisi voinut parantaa?” Siihen vastasi 44 opiskelijaa. Vastauksissa toistui jatkuvasti kaksi asiaa: hackathonin ohjeistuksen ja aikataulutuksen parantaminen. Aikataulupalautteissa toivottiin kaksipäiväistä häkkäystapahtumaa sekä lisää aikaa häkkäyspäivän ja tulosten esittelyn välille. Näiden kahden pääteeman lisäksi muutama opiskelija nosti ongelmana esiin tyrmääväksi koetun palautteen. Siinä heijastuvat monialaisen opettamisen pulmat: eri alojen opiskelukulttuurit ovat erilaisia myös palautteen tyylin suhteen.
Miten hackathonin järjestelyjä olisi voinut parantaa?
Aikatauluista olisi voinut tiedottaa jo selvästi aiemmin. Aikaa olisi voinut olla enemmän ja keskeytyksiä vähemmän.
Enemmän aikaa, aikataulu oli tiukka. Joutui käyttämään omaa aikaa, kun ei kerennyt kaikkea tehdä häkkäyspäivänä.
Myöskään tuotosten jatkokäytöstä/jalostamisesta ei ollut selkeää infoa. Mitä nille tapahtuu, kuka niitä käyttää, käytetäänkö vain voittaneiden ideoita jnejne.
Ryhmähaastatteluissa opiskelijat painottivat monialaisen tiimityön uutuusarvoa ja positiivista henkeä. Juuri kellään osallistuneista ei ollut aiempaa kokemusta yhteisistä opintoprojekteista toisen alan opiskelijoiden kanssa. Yksi pilottien odottamaton ominaisuus oli niiden erinomainen toimivuus monialaisen yhteistyön mahdollistajana.
Kuinka toteutan oppilaitoshackathonin?
Koska hackathonit ovat vielä uusi ja useimmille ennalta tuntematon menetelmä, niiden oppilaitosjärjestäjien on syytä suunnitella ohjeistus huolella sekä haasteiden että käytännön järjestelyjen osalta. Hyvä ohjeistus vaatii työtä sekä opettajalta että työelämätilaajalta. Toisaalta hyvästä ohjeistuksesta huolimatta kokonaisuus voi näyttää opiskelijoille hyvin epäselvältä häkkäysprosessin alkuvaiheissa. Pilottien kokemukset opettavat, että tehtävän juju aukeaa ja kehittämistyön flow löytyy yleensä vasta varsinaisen hackathon-päivän käytännöllisessä häkkäystyössä.
Opiskelijat käyttäisivät haasteeseen vastaamiseen mieluusti yhtä työpäivää pidemmän ajan. Pidemmän intensiivisen työajan järjestäminen voi olla oppilaitosten arjessa vaikeaa, mutta mikäli se on mahdollista, se luultavasti kannattaa. Toisaalta pilottiemme kokemukset osoittavat, että yhden täyden työpäivänkin aikana opiskelijat pystyvät tuottamaan hyvin mallikkaita konsepteja tai prototyyppejä, erityisesti jos opiskelijat pystyvät ja ymmärtävät jatkaa työtä itsenäisesti hackathon-päivän jälkeen.
Mahdollisuus hackathonin tuotosten jatkotyöstämiseen on olennainen osa menetelmän mielekkyyttä. Oppilaitoskytkös voi olla suureksi hyödyksi ideoiden viemisessä eteenpäin, kohti todellista työelämäsovellusta. Harjoittelujen, opinnäytteiden ja opintojaksokytkösten kautta hackathonista voi käynnistyä pidempi oppimisprosessi, jossa opiskelija pääsee syvemmälle työelämälähtöisen kehittämistyön ytimeen. Hankkeen kaikki pilotit antoivat eväitä jatkoyhteistyöhön. Pilotteihin osallistuneista opiskelijoista seitsemän sai harjoittelu- tai kesätyöpaikan tilaajaorganisaatioissa. Esimerkiksi jääkiekkojoukkue Jukurit ottivat harjoitteluihin sekä restonomi- että tietojenkäsittelyn opiskelijoita kehittämään digitaalisia palveluja ja toteuttamaan hackathonissa valmisteltuja ideoita.
Pilottihankkeiden kokemuksia ja niiden pohjalta kertyneitä ohjeita oppilaitoshackathonien toteuttamiseen on koottu Koodi-hankkeen verkkosivuille. Oppilaitoshackathonin järjestäminen ei vaadi mahdottomia, ja oikein fasilitoituna se tarjoaa opiskelijoille kiinnostavaa kokemusta kehittämisestä ja monialaisesta yhteistyöstä kompaktissa paketissa sekä edistää muutosta kohti sukupuolisensitiivisiä työ- ja koulutusuria.
Lisätietoja: https://www.xamk.fi/hackathon/
Kirjoittajat
Veli Liikanen, FM, projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, veli.liikanen(at)xamk.fi
Noora Talsi, YTT, tutkimusjohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, noora.talsi(at)xamk.fi