Kirjoittaja: Tuula Rajander.
Korkeakoulujen pää- ja sivutoimipisteiden verkosto kattaa eteläisen ja keskisen Suomen aina Suomi-neidon vyötärölle saakka kohtalaisen kattavasti. Tätäkin pohjoisempaa löytyvät vielä Rovaniemen korkeakoulukeskittymä sekä Kemin ja Tornion sivupisteet. Vaikka ammattikorkeakoulujen toimipisteiden määrä on viime vuosina vähentynyt, ei niiden merkitys alueiden kehittämiselle ole kuitenkaan pienentynyt. Päinvastoin, voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulujen merkitys yhteistyön tekijänä ja moottorina alueiden muiden toimijoiden kanssa on kasvanut.
Ammattikorkeakoulu lisää alueen vetovoimaa
Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia toimia aluekehityksessä erityisesti muuttotappioseuduilla ja esimerkkinä käytetään Kainuun maakuntaa.
Jos tarkastellaan vuoden 2016 väestötilastoja, suurimpia prosentuaalisen väestön vähenemisen maakuntia olivat Etelä-Savo (muutos -0,88 %), Kainuu (muutos -0,69 %) ja Kymenlaakso (muutos -0,58 %). Esimerkiksi Kainuussa väestö väheni vuodesta 2015 vuoteen 2016 peräti 521 henkilöllä. Selkeästi suurin osa väestöstä Kainuussa kuuluu ikäryhmiin 51–60 ja 61–70 -vuotiaat (kts. Kuvio 1). Nuoremmissa ikäluokissa väestökehityksen trendi näyttää olevan lievästi laskeva, kun taas vanhemmissa ikäluokissa se on päinvastoin nouseva. (Tilastokeskus 2018.)
Väestökehitys ja -rakenne muuttotappioalueilla aiheuttaa monenlaisia pähkinöitä purtavaksi aluekehityksen saralla. Yksi suurimmista ongelmista tänä päivänä on se, että alueen taloudellista kehitystä jarruttaa työvoimapula. Kainuun maakunnan alueellakin työttömyysluvut ovat kääntyneet laskuun. Työministeriön työllisyyskatsauksen (Työllisyyskatsaus 2018) mukaan työttömien työnhakijoiden määrä Kainuussa oli laskenut yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan. Elokuusta 2017 kuluvan vuoden elokuuhun työttömien työnhakijoiden määrä alueella oli vähentynyt 16 prosenttia eli 617 henkeä. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä oli noussut 39 prosenttia eli 178 työpaikalla.
Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että ihmiset muuttavat sinne, missä heillä on töitä. Tänä päivänä työpaikka sinällään ei kuitenkaan riitä vetovoimatekijäksi. Ammattikorkeakoulut voivat kuitenkin toimia osana alueiden brändiä ja yhtenä vetovoimatekijänä. Ammattikorkeakoulut luovat ympärilleen vilkasta pöhinää, joka näkyy muun muassa aktiivisena TKI-toimintana yhdessä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Ammattikorkeakoulu on usealla alueella ainoa korkeakoulu, joten niihin kohdistuu voimakkaasti aluekehittämisen haaste. Sen vuoksi on tärkeää, että ammattikorkeakoulu näkyy myös alueen markkinoinnissa ja viestinnässä. Oma ammattikorkeakoulu on alueelle muuttoa miettivälle tae siitä, että maakunnassa on energisesti toimiva moottori, joka yhdessä muiden toimijoiden kanssa kasvattaa alueen osaamista ja kehittää sen elinkeinoelämää.
Uutta virtaa opiskelijarekrytoinnista
Kainuun maakuntaohjelmassa mainitaan, että yksi toimenpide osaamisen saatavuuden turvaamiselle on nuorten asiantuntijoiden rekrytointi Kainuuseen (Kainuu-ohjelma 2017, 28). Ammattikorkeakoulut rekrytoivat opiskelijoita myös muualta kuin omasta kotimaakunnastaan. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuonna 2018 alkaneisiin koulutuksiin hakeneista noin 17 prosenttia tuli Kainuusta ja loput Kainuun ulkopuolelta (Vipunen 2018). Ammattikorkeakoulu on siis myös suoraan lisäämässä alueen nuorta ja työikäistä väestöä.
Valmistuneetkin jäävät mielellään maakuntaan, jossa korkeakoulututkinto on suoritettu. Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneista noin 51 prosenttia (vuoden 2016 tilasto) on sijoittunut vuosi valmistumisen jälkeen Kainuuseen (Vipunen 2018). Valitettavasti tämä yhtälö toimii myös toisin päin, eli Kainuusta lähdetään muualle opiskelemaan. Erityisesti yliopisto-opintoihin suuntaavat nuoret lähtevät alueelta yliopistopaikkakunnille. Tätä kehitystä tuskin voidaan pysäyttää, eikä siihen ole syytäkään. Onhan oman maakunnan korkeakoulutustarjonta rajallista. Lisäksi nuoruuden elämänvaiheeseen kuuluu, että halutaan tutustua myös oman kotipaikan – ja tänä päivänä yhä enemmän myös kotimaan – ulkopuolisiin mahdollisuuksiin.
Opetuksen voimakas digitalisoituminen on helpottanut väestömäärältään pienten alueiden korkeakoulujen opiskelijarekrytointia. Opiskelujen paikkaan sitomattomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että parhaimmillaan tutkinnon voi suorittaa omalta kotipaikkakunnalta käsin, vaikka oppilaitos olisi toisella puolella Suomea. Pitkien välimatkojen Kainuussa digitalisaatio on helpottanut opiskelijoiden arkea. Toisaalta aluekehityksen kannalta se, että Kainuun ulkopuolelta oleva opiskelija opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa verkon välityksellä ei välttämättä kasvata osaamisen tasoa Kainuussa muutoin kuin opetuksen digitalisaation osalta. Onhan hyvin epätodennäköistä, että opiskelija kiinnittyy korkeakoulunsa kotipaikkakuntaan, jos opiskelu tapahtuu pääosin verkon kautta.
Erityisesti maakunnan ulkopuolelta tapahtuvan opiskelijarekrytoinnin kannalta on tärkeää ammattikorkeakoulujen riittävä erikoistuminen ja syvällisen osaamisen kasvattaminen valituilla vahvuusaloilla. Näin kaikki korkeakoulut eivät kilpaile samoista hakijoista. Korkeakoulujen valitsemien kärkien tulee sopia yhteen myös kunkin alueen yleisen kehittämisen painoalojen kanssa. Kainuu-ohjelman (2017, 31) mukaisiin alueen älykkään erikoistumisen painotuksiin kuuluvat teollisuuden innovaatiot. Näillä tarkoitetaan niin teknologiateollisuuden hyödyntämiä innovaatioita kuten esimerkiksi mittaustekniikka tai pelit ja simulaatiot kuin kaivosteollisuuden ja biotalouden innovaatioita, jotka voivat liittyä esimerkiksi metsään, ruokaan tai siniseen biotalouteen. Kajaanin ammattikorkeakoulun valitsemista toiminnan vahvuusaloista näihin tarpeisiin vastaavat keskeisimmin tuotantojärjestelmät sekä peli- ja mittaussovellukset (Keränen & Mursula 2016, 8–9.)
Teollisuuden innovaatioiden lisäksi Kainuu-ohjelma (2017, 31) painottaa hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioita eli aktiviteettimatkailua, terveyttä, liikuntaa ja urheilua. Ammattikorkeakoulun strategiassa (Keränen & Mursula 2016, 8–9) vastaavat vahvuusalat ovat elämykselliset aktiviteetit sekä älykäs kotihoito. Lisäksi KAMK ’24 -strategiassa nostetaan esiin yhtenä vahvuusalana liiketoimintapotentiaali, jonka kehittäminen ja vahva osaaminen palvelevat alueen elinkeinoelämää toimialasta riippumatta. Paitsi että valitut alat vahvistavat Kajaanin ammattikorkeakoulun asemaa opiskelijarekrytoinnissa, ne siis toimivat myös alueen elinkeinojen kuten teollisuuden ja liiketoiminnan kehittäjinä. Parhaimmillaan korkeakoulun aluekehitys onkin sitä, että opiskelijat pääsevät tekemään käytännön projekteja, joiden avulla he konkreettisesti paitsi kasvattavat omaa osaamistaan, myös lisäävät alueen elinvoimaa.
Yhteistyössä alueen hyväksi
Yksi tärkeä ulottuvuus opiskelijarekrytoinnissa ja alueen osaamisen turvaamisessa on eri oppilaitosasteiden välinen saumaton yhteistyö. Kainuussa pyrkimys onkin rakentaa mahdollisimman saumattomia koulutuspolkuja keskeisille elinkeinoaloille. Yhtenä esimerkkinä saumattomuudesta toimivat väyläopinnot, joissa toisen asteen opiskelijat suorittavat ammattikorkeakouluopintoja osana omaa toisen asteen tutkintoaan.
Vaikka Kajaanin ammattikorkeakoulun kampusalue sijaitsee maakunnan keskuksessa, Kajaanissa, se järjestää lähiopetusta myös muualla kotimaakunnassa ja lähialueilla. Esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä on sairaanhoitajakoulutus Kuhmossa. Koulutuksella turvataan hoitajatilannetta maakunnan itäosissa. Matkaa Kuhmon keskustasta Kajaaniin opintoja suorittamaan tulisi noin 100 kilometriä, pitäjän itärajalta jopa 150 kilometriä. Pitkien välimatkojen Kainuussa on huomattu, että on helpompaa liikutella yhtä opettajaa kuin 20–30 opiskelijaa.
Paitsi että oppilaitos vie omaa koulutustaan lähialueille, se myös tuo korkeakouluyhteistyön avulla Kainuuseen sellaista koulutusta, johon Kajaanin ammattikorkeakoululla itsellään ei ole koulutusvastuuta. KAMK ’24 -strategiassa todetaankin, että ”KAMKin aluevaikuttavuus on koulutusvastuuta huomattavasti laajempi ja monimuotoisempi” (Keränen & Mursula 2016, 5). Yhtenä esimerkkinä tästä toimii sosionomikoulutusyhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus oli DIAKin toteuttamaa, mutta se järjestettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloissa ja hanke sisälsi myös opettajien yhteiskäyttöä. Koulutuksen teki erityisen merkittäväksi Kainuussa vallinnut pula sosiaalialan työntekijöistä.
Jatkokoulutuksella osaavaa työvoimaa
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi Kainuun alueen kriittisistä menestystekijöistä, ja sen merkitys on korostunut viime aikoina. Tästä kertovat muun muassa mediassa päivittäin toistuvat uutiset siitä, että alueen yrityksillä on vaikeuksia rekrytoida uutta työvoimaa. Työvoiman saatavuuden turvaamiseen mietitään jatkuvasti uusia keinoja ja niistä koulutus on yksi tärkeimmistä.
Yritysten nopeasti vaihtuviin työvoimatarpeisiin ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan ketterimmin muunto- ja täydennyskoulutusten avulla. Sen vuoksi joustava täydennyskoulutus on muodostunut yhä tärkeämmäksi osaksi AMK- ja YAMK-tutkintokoulutusten rinnalla. Kajaanissa korkea-asteen täydennyskoulutusta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhteisessä Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAssa. Yhteinen toiminta on tuonut runsaasti synergiaetua, ja alueen kehittämisessä AIKOPA on ollut mukana muun muassa tuottamalla rekry- ja täsmäkoulutuksia yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. AIKOPA on myös tuonut alueelle tärkeää yliopistotasoista koulutusta, kuten lastentarhanopettaja- ja sosiaalityön maisterikoulutusta.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöryhmän ehdotus uudeksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi (Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia 2018, 18) painottaa jatkuvaa oppimista, joten siihen varmaan tullaan laittamaan lähitulevaisuudessa panoksia myös alueiden tasolla. Kustannustehokkaasti täydennyskoulutusta voidaan toteuttaa esimerkiksi tuotteistamalla tutkintojen osia täydennyskoulutuspaketeiksi kunkin alueen toimijoiden erityistarpeiden mukaisesti. Näiden moduulien suunnittelu yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa tarjoaa myös ammattikorkeakoululle näköalapaikan tarkastella työelämän tarpeita.
Lopuksi
Kainuussa eri organisaatioiden välinen yhteistyö alueen kehittämisessä toimii hyvin. Työtä koordinoi Kainuun liitto, ja maakuntasuunnitelmassa todetaankin, että tavoitteellinen, sujuva ja tuloksellinen yhteistyö alueen toimijoiden kesken tukee parhaiten Kainuun elinvoimaa (Kainuu-ohjelma 2017, 12).
Maakunnat ja alueet tarvitsevat menestyäkseen riittävästi erikoistumista, mutta myös paljon yhteistyötä niin alueen sisällä kuin sieltä ulospäinkin. Organisaatioiden ei pidä kilpailla keskenään; ainoastaan yhteen hiileen puhaltamalla saadaan muuttotappioalueiden elinvoimaan kipinää ja liekkiä!
Artikkelin pääkuva: Ammattikorkeakoulujen opiskelijarekrytointi tuo nuoria ja työikäisiä myös muuttotappioalueille.
Kirjoittaja
Tuula Rajander, KM, FM, suunnittelija, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, tuula.rajander(at)aikopa.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Kainuu-ohjelma. Maakuntasuunnitelma 2035. Maakuntaohjelma 2018–2021. (2017). Kainuun liitto 2017 A:10. Kajaani: Kainuun liitto.
Keränen, M. & Mursula, T. (toim.). (2016). Teemme nyt, eikä myöhemmin. KAMK ’24 strategia – Suomen älykkäin ammattikorkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 58 / 2016. Kajaani: Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla 12.10.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114990/KAMKstrategiajulkaisu_11072016.pdf
Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. (2018). Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet -ryhmän raportti. Saatavilla 31.10.2018. https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/181024_OKM_rahoitusraportti_web.pdf/44cd4514-8627-1ba7-029f-4ab712f40763/181024_OKM_rahoitusraportti_web.pdf.pdf
Tilastokeskus. (2018). Väestö 31.12. muuttujina Alue, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot. Saatavilla 4.10.2018. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_004.px/?rxid=40992238-99a7-46e2-bb9b-9d5b9dc4fb82
Työllisyyskatsaus. Kainuu. Toukokuu 2018. (2018). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & TE-toimisto. Saatavilla 4.10.2018. https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/31068387/Kainuun+ty%C3%B6llisyyskatsaus+elokuu+2018.pdf/36237f62-910e-4ea4-b874-ba230004a70d
Vipunen. (2018). Ammattikorkeakouluun hakeneet ja paikan vastaanottaneet. Saatavilla 12.10.2018. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20rekrytointialueet.xlsb
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
