Jaana Häkli
Erasmus+ -ohjelman monimuotoliikkuvuudet ovat vuodesta 2021 mahdollisiksi tullut kansainvälisen liikkuvuuden rahoitusmuoto, joka mahdollistaa jo pitkään toivotut lyhyet liikkuvuudet eurooppalaisten partnereiden kanssa. Monimuotoliikkuvuuksissa virtuaalioppiminen yhdistyy lyhytaikaiseen liikkuvuuteen ja opintojakson virtuaaliosuus suoritetaan yleensä ennen liikkuvuusjaksoa. Nämä lyhytliikkuvuudet ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa. (Opetushallitus 2022.)
Suomeen saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on palannut koronaa edeltävälle tasolle, kun taas Suomesta vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä laski tasaisesti ennen ja jälkeen koronapandemian, erityisesti vuosien 2016–2019 aikana. Laskeva trendi on jatkunut tämänkin lukuvuoden aikana, sillä kuluvan syyslukukauden aikana ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä kaikista vaihtoon lähtevistä korkeakouluopiskelijoista on vain 37 % yliopisto-opiskelijoiden määrän ollessa 63 %. Lasku ammattikorkeakoulun lähtijöiden määrässä on ollut jyrkkä, sillä 33 % laskua ei voi pitää pienenä. (Opetushallitus 2022.)
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden paineet valmistua määräaikaan mennessä, opetussuunnitelmien joustamattomuus, opintotukikuukausien rajattu määrä sekä yleiseen maailmantilaan liittyvä turvattomuus ovat saaneet aikaan sen, että yhä pienempi osa ammattikorkeakouluopiskelijoista suorittaa vaihto-opiskelujakson ulkomailla, vaikka Erasmus+ -ohjelman rahoitus on parantunut (Kallio 2022). On myös hyvin mahdollista, että ammattikorkeakouluissa opiskelijoita ei kannusteta enää yhtä aktiivisesti pitkään vaihtoon, koska liikkuvuustilastot eivät ole enää kansainvälisyyden strateginen tulosmittari. Pitkä liikkuvuusjakso ei monelle opintojensa ohessa töissä käyvälle tai perheelliselle opiskelijalle ole edes vaihtoehto ja siksi voidaan myös kyseenalaistaa, vaarantuuko opiskelijoiden kansainvälisyysosaaminen, jos vaihtoon ei lähdetä (Opetushallitus 2022). Siksi on hienoa, että intensiivikurssien ja monimuotoliikkuvuuksien kautta ammattikorkeakoulut voivat mahdollistaa lyhyitäkin kansainvälistymisjaksoja opiskelijoille niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Intensiivikursseja on toteutettu Nordplus-ohjelman rahoituksella ammattikorkeakouluissa jo vuosien ajan, mutta niissä yhteistyö on rajoittunut Pohjoismaissa ja Baltian maissa sijaitsevien partnerikorkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ne ovat olleet suosittuja lyhyitä liikkuvuuksia, koska kyseisten maiden kulttuurit koetaan tutuiksi, eikä matkustusaikakaan ole liian pitkä. Kynnys osallistumiseen on ollut matala, koska yleensä Nordplus-rahoitus on kattanut kaikki liikkuvuuden kustannukset.
Yhteiset opintojaksot osaksi strategista kv-kumppanuutta
Koronapandemian aikana verkko-opetus on yleistynyt kaikkialla. Oppimisen kulttuuri muuttui pysyvästi ja pakotti samalla opettajat ympäri Euroopan ottamaan haltuun verkko-opetuksen työkalut. Tätä uutta osaamista ammattikorkeakoulut voivat nyt hyödyntää kehittäessään kansainvälistymisen muotojaan ja syventäessään strategisia kumppanuuksiaan. Ammattikorkeakoulun johdon täytyy toimia asian fasilitaattorina ja nähdä monimuotoliikkuvuudet osana oppilaitoksen strategista kumppanuutta ja keinona syventää yhteistyötä (Halttunen 2019). Monimuotoliikkuvuudet mahdollistavat yhteisten oppimiskokonaisuuksien luomisen yhdessä kumppaneiden kanssa, ne jalkauttavat strategiset kumppanuudet ruohonjuuritasolle ja tekevät kumppanuudesta säännönmukaista, tavoitteellista ja osan normaalia opetustarjontaa.
Ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus ja tuloksellisuus kasvavat yhteistyöopintojen suorittamisen kautta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Verkostoissa toteutettavat monimuotoliikkuvuudet mahdollistavat asiantuntijuuden jakamisen ammattikorkeakoulujen opettajien kesken ja ne synnyttävät opiskelijoille erityisiä opintojaksoja, joita kotikorkeakoulusta ei voi saada, koska kotikorkeakoulusta ei löydy opintojakson edellyttämää asiantuntijuutta tai kyseinen opintojakso ei ole kovin relevantti asia esim. Suomessa toteutettavalle restonomikoulutukselle. (European Commission 2022.)
Opiskelijoille monimuotoliikkuvuudet mahdollistavat lyhytaikaisen kansainvälistymisen niille, joille pitkä vaihto ei tule kysymykseen esim. perhesyistä ja siten kansainvälistymiset monet muodot tulevat useamman opiskelijan ulottuville. Monimuotoliikkuvuudet toimivat myös ponnahduslautana pitkään vaihtoon ja ensitutustumisena mahdolliseen vaihtokohteeseen. Lyhyen monimuotoliikkuvuuden aikana vaihtokohdettaan pohtiva opiskelija pääsee tutustumaan niin vaihtokorkeakoulun opetukseen ja opettajiin kuin ympäristöön ja alueen tarjoamiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin laajemminkin. Monimuotoliikkuvuuksien verkko-osuudessa tutkivaa oppimista toteutetaan kansainvälisissä tiimeissä ja ryhmätyön kautta syntyvät ystävyyssuhteet syvenevät liikkuvuusjaksolla, joilla opiskelijat pääsevät vierailemaan paikoissa, joita Suomessa ei ole.
Liikkuvuusjaksolla hyödynnetyt yritys-caset ja hackathon-oppimismenetelmänä auttavat opiskelijoita luomaan työelämäkontakteja, verkostoitumaan eurooppalaisesti ja luomaan yrityksiä hyödyntäviä uusia ideoita. Myös geneeriset taidot, kuten viestintätaidot ja tietotekniikkataidot harjaantuvat monipuolisesti, kun opiskelijat työstävät ryhmätyötään englanniksi, argumentoivat innovointi-ideoitaan ja pitävät myyntipuheita case-yrityksen edustajalle. Työelämän edustajan ja monimuotoliikkuvuutta ohjaavien opettajien palautteesta opitaan ja sitä arvostetaan ja monet opiskelijoiden tuottamat ideat päätyvät myös case-yrityksen konkreettisiksi tuotteisiksi tai ne toteutuvat yrityksen markkinoinnissa.
Restonomien monimuotoliikkuvuuksien teemoina tarinallistamista ja hyvinvointimatkailua
Restonomikoulutuksessa ensimmäisenä opintovuotena keskitytään ymmärtämään matkailu- ravitsemis- ja hotellialan liiketoiminnan perusteita ja erityisesti käsitteitä erilaiset liikeideat ja liiketoimintamallit sekä alan erityispiirteitä kuten sesonkiluontoisuuden vaikutusta yrityksen toimintaan. Toisena opintovuonna painottuvat puolestaan kannattava liiketoiminta sekä asiakaskokemuksen, tuotteistaminen ja palvelumuotoilun hyödyntäminen niin uuden innovoinnissa kuin markkinoinnissa. Kolmantena opintovuotena harjaannutetaan esimiestaitoja ja syvennytään yrityksen taloudelliseen johtamiseen ja syvennetään jo opittua.
Näihin kokonaisuuksiin liittyen LAB-ammattikorkeakoulussa on yhteistyössä kansainvälisten partnereiden kanssa luotu monimuotoliikkuvuuksia, joihin opiskelija pääsee osallistumaan, jos hänet valitaan opintojaksolle erillisen hakumenettelyn kautta, jossa arvioidaan opiskelijan motivaatiota motivaatiokirjeen ja opintosuoritusten perusteella. Alla olevasta kuvasta näkyy LAB-ammattikorkeakoulun monimuotoliikkuvuuksien tarjonta ja kuinka se yhdistyy eri opintovuosien ydinosaamiseen.
Syväoppimista ja geneerisiä työelämätaitoja
Intensiivikurssit ja monimuotoliikkuvuudet nopeuttavat opiskelijoiden valmistumista ja kerryttävät opintopisteitä ja ovat siksi erityisen suosittuja kansainvälisten koulutusohjelmien opiskelijoille, joille valmistuminen määräaikaan on erityisen tärkeää stipendikäytäntöjen takia. Monimuotoliikkuvuutta sisältävien opintojaksojen kohdentaminen oikeaan opintoaikaan ja niiden markkinointi oikeille ryhmille on tärkeää, jotta syväoppiminen mahdollistuu. Ideaalitapaus on, että opiskelija on opiskellut aihetta suppeammin teoriassa kampuksella ennen kuin osallistuu monimuotoliikkuvuuden opintojaksolle, jossa opittua teoriaa sovelletaan yleensä yrityselämän caseihin ja käytäntöihin.
Tästä konkreettisena esimerkkinä haluan nostaa esiin ensimmäisen opintovuoden opintojakson majoitusliikkeen palveluprosessit, joka kansainvälisessä koulutusohjelmassa kulkee nimellä Hotel Operations. Kyseisen opintojakson jälkeen on hienoa, että opiskelija voi syventää osaamistaan monimuotoliikkuvuusjaksolla Spa & Wellness Tourism. Kyseinen opintojakso toteutettiin yhteistyössä latvialaisen ja liettualaisen partnerin kanssa mm. syksyllä 2021 Liettuassa. Kurssin liikkuvuusosion aikana opiskelijat kehittivät uusia tuotteita terveyskylpylälle ja tutustuivat Ego spa -liikeideaan Liettuan johtavassa kylpylässä, jonka liikeideaan kuuluu niin lääketieteelliset ja wellness-hoidot kuin oman egon hemmottelu vain aikuisille kohdennetussa Ego spa:ssa.
Monimuotoliikkuvuuksien kehittämisessä emme saa myöskään unohtaa yleisten kompetenssien kehittämistä. Kulttuurienvälinen kompetenssi syventyi monimuotoliikkuvuutta sisältävällä kurssilla Greater Region – on the footsteps of the European Union. Liikkuvuusosio vei opiskelijat tutustumaan mm. Euroopan parlamenttiin Strasbourgissa, Unescon maailmanperintökohteeseen Völklinger Hütte sekä Luxemburgiin – paikkoihin, joihin he eivät varmastikaan noin vain pääsisi. Kyseisellä opintojaksolla erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tuntemus Euroopan instituutioista, eurooppalaisista arvoista ja eurooppalaisuuden identiteetistä kehittyi ja kaikki tämä on tarpeen, jotta ammattikorkeakoulut toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisen visiota ja auttavat kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan Suomeen ja Eurooppaan ja ymmärtämään eurooppalaista demokratiaa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022).
Ideoita ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen kotikampuksella tai vaihdossa on monia. Toivottavasti monimuotoliikkuvuudet sisällytetään ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisstrategioihin, jotta näistä mahdollisuuksista tehdään myös osa ammattikorkeakoulujen arkea.
LÄHTEET:
European Commission. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus. Haettu 21.11.2022 osoitteesta bit.ly/3Uxis2q
Halttunen, J. 2019. Ammattikorkeakoulun kansainvälistymisen johtaminen. Arenen blogi. Haettu 21.11.2022 osoitteesta https://www.arene.fi/blogi/ammattikorkeakoulun-kansainvalistymisen-johtaminen/
Kallio, A. 2022. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuden trendit viime vuosina. Esitys kv-syyspäivillä Oulussa 17.8.2022. Haettu 18.10.2022 osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Onko%20kiinnostus%20kansainv%C3%A4lisyyteen%20v%C3%A4hentynyt%20-%20Esimerkkin%C3%A4%20laskevat%20liikkuvuusluvut.pdf
Opetushallitus 2022. Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronan jäljiltä – yhä harvempi vaihtoon lähtijä opiskelee ammattikorkeakoulussa. Haettu 21.11.2022 osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/korkeakoulujen-opiskelijaliikkuvuus-elpynyt-koronan-jaljilta-yha-harvempi-vaihtoon. Haettu 21.11.2022
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli. Haettu 21.11.2022 osoitteesta https://okm.fi/-/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen visio 2035. Haettu 18.10.2022 osoitteesta: https://okm.fi/kv-visio-2035
Blended Intensive Programmes – boost into internationalization
Blended Intensive Programmes (BiPs) financed by Erasmus+ programme have brought new forms of internationalization to students studying at universities of applied sciences. In them virtual learning is combined with a short mobility. These BiPs deepen strategic co-operation with international partners, enable short mobilities to students who might not have a chance to do a longer mobility period as a part of their studies, enable shared expertise among international colleagues and create learning opportunities connected with case studies from work life to students. During these mobilities students develop their networks, generic competences as well as get to learn about special professional themes that are not even taught at the home university of applied sciences or get to visit places and companies that do not even exist in Finland. For many, these BiPs and intensive courses act as a springboard to a longer mobility abroad – a win-win situation for all.