Maarit Harjanne, Sari Lintukorpi, Hanna Rautava-Nurmi, Marja Tomberg & Mari Törne
Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia. Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrin (2021) mukaan Suomessa monista terveydenhuollon alan ammattilaisista on jo huutava pula. Hallituksen tiekartan linjauksen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä ja heidän työllistymisensä Suomeen nostetaan 75 prosenttiin (Valtioneuvosto 2021, 21). Jos uusia toimintamalleja muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemiseksi ei oteta käyttöön, muuttuu työntekijäpula kestämättömäksi lähitulevaisuudessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa lähtenyt vastaamaan näihin haasteisiin. Tässä artikkelissa esitellään erilaisia konsteja eli pedagogisia ratkaisuja, joita on rakennettu Physiotherapy ja Nursing tutkinto-ohjelmiin työelämään siirtymisen tukemiseksi.
Kielen oppimista tukevat konstit: ammatillista kieltä ja vuorovaikutustilanteita
SAMKissa englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa ei ole opintojen alkaessa suomen kielen taitotasovaatimusta. Opiskelijoille tarjotaan tällä hetkellä suomen kielen opintoja 18 opintopistettä (op), joissa keskitytään peruskielitaidon oppimiseen. Taitotasotavoite on viimeisen opintojakson loputtua B1. Työelämästä ja työharjoittelusta tulleen palautteen mukaan tarvitaan kuitenkin myös ammatillisen kielen hallintaa. Hankkeessa lähdettiin rakentamaan Physiotherapy ja Nursing opiskelijoille ammatillisen kielen oppimiseen opintojaksoja (kielisuihku), joissa substanssin ja suomen kielen opetus yhdistyy. Yhteisopettajuus ja monikielisyys ovat korostuneet toimivina pedagogisina työkaluina.
Kielisuihkuissa keskityttiin ammattikielen käyttöön, esim. hoitotyössä ja kuntoutuksessa tarvittaviin lomakkeisiin ja niihin liittyviin haastattelu- ja ohjaustilanteisiin sekä kirjaamiseen. Kielisuihku on jalostunut Nursing-opinnoissa kahdeksi opintojaksoksi: Nursing Finnish 1 (2 op) ja Nursing Finnish 2 (1 op). Physiotherapy-opinnoissa vastaavien opintojaksojen kehitystyö jatkuu. Opintojaksoista on saatu opiskelijoilta hyvää palautetta:
”Kun luin potilasdokumentteja työharjoittelussa, tunnistin monia sanoja, joita olin oppinut Nursing Finnish 1 -opintojakson aikana.”
”Olen oppinut paljon uusia sanoja ja lauseita, joita voin ehdottomasti käyttää harjoittelussa.”
”On hyvä, että käänsimme ja opettelimme FinnCC-luokitusta, koska se on todella tarpeellista.”
Yhteissimulaatiossa suomenkielisten ja englanninkielisten ryhmien opiskelijat harjoittelivat yhdessä hoitotyön perustaitoja ja ergonomiaa. Suomenkielisillä selkokielen ja englanninkielisillä suomen kielen harjoitteleminen pienryhmissä otti ensiaskelia. Kaikki ei ole aina sujunut pulmitta, mikä todistaa yhteisen toiminnan kehittämisen tarpeen. Esimerkiksi opiskelijoille yhteisten toimintatapojen löytäminen simulaatiotunneilla vei ennakoitua enemmän aikaa.
Elävä kieliketju, jossa harjoitellaan suomen kieltä, pilotoitiin Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen luomaa konseptia mukaillen. Suomenkieliset hoitotyön opiskelijat suunnittelivat pareina kymmenen kerran toiminnalliset tapaamiset englannin kielellä opiskelevien kanssa. Ideana oli tarjota matalan kynnyksen toimintaa, jossa tutustuminen ja keskustelun aloittaminen yhdessä on helpompaa, ja samalla tietoisuus toisten kulttuurien piirteistä lisääntyy. Haasteena oli ajoittain, että kieli vaihtui helposti englanniksi, jos suomen kielellä puhuminen koettiin haastavaksi. Koronapandemian vuoksi kasvokkain tapaamiset vaikeutuivat. Joissakin tapauksissa tarvittiin opettajan ohjausta aikataulutukseen ja erilaisten teemojen keksimiseen. Vastoinkäymisistä huolimatta opiskelijoiden palaute oli positiivista:
”Olemme oppineet suomalaista kulttuuria, esimerkiksi olemaan ajoissa paikalla.”
”Suomalaiset kierrättävät. Ei käytetä kenkiä sisällä. Suomalaiset ovat omavaraisia.”
”Olen oppinut suomalaisesta neuvolajärjestelmästä.”
”Kaikki puhuivat suomea ja parasta oli, että saatiin uusia ystäviä.”
”Olemme oppineet vähän suomea katsomalla Pikku Kakkosta ja Muumilaaksoa. Olemme keskustelleet näistä aiheista ja kirjoittaneet vaikeita sanoja ylös. Suomalaiset opiskelijat ovat selittäneet näitä.”
Työelämään siirtymistä tukevat konstit: moduuliharjoittelumalli ja työyhteisön koulutukset
Hankkeessa on pilotoitu monikielistä, -ammatillista ja -kulttuurista moduuliharjoittelumallia, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut sujuvoittaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden siirtymistä suomalaiseen työelämään. Keskeistä piloteissa on ollut työyhteisöjen ja opiskelijoiden perehdyttämien monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen, selkokieleen, kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä monikielisyyteen. Hankkeessa on pilotoitu moduulimallista harjoittelua terveyskeskuksen ja kaupungin sairaalan vuodeosastoilla sekä keskussairaalan kuntoutusosastolla. Moduuliharjoittelumalli on alun perin kehitetty Ruotsissa Karoliinisessa yliopistosairaalassa, jossa tutkimusten perusteella kliinisen oppimisen on todettu rakentuvan potilaslähtöisyydestä, vertaisoppimisesta ja tiimityöskentelystä. Moduulimallissa yhdellä ohjaajalla on useampi opiskelija ohjattavanaan. Mallissa opiskelijat huolehtivat ohjaajien tuella omista potilaistaan niin itsenäisesti kuin mahdollista, potilaan ollessa keskiössä. Opiskelijat voivat olla myös eri opiskeluvaiheissa. Harjoittelu kehittää tiimityöskentelytaitoja ja kliinistä päätöksentekoa, mutta vaatii opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta. (Kinnunen 2019, 66–71, Manninen 2014, 57)
Hankkeen moduulimallissa harjoitellaan suomen ja englannin kieltä moniammatillisessa kontekstissa, monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyä sekä osallisuuden vahvistamista vuorovaikutuksessa. Yhteinen näkemys potilaan parhaasta edellyttää moniammatillisen yhteistyön oppimista ja monialaista harjoittelua (OKM 2019, 68–69). Hankkeen harjoittelumallissa monikielisyys on toteutunut siten, että suomenkielinen ja ei suomea äidinkielenään puhuva saman alan opiskelija toimivat työparina vaihtaen välillä paria. Moniammatillisuus on toteutunut sairaanhoidon ja fysioterapian opiskelijoiden suunnitellessa, toteuttaessa ja arvioidessa yhdessä potilaiden kokonaishoitoa ja kuntoutusta. Ohjaajina piloteissa toimivat kansainvälisten ja suomenkielisten fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmien opettajat, harjoittelun ohjaajat sekä suomen kielen (S2) opettaja.
Lähtökohtana on ollut, että yhteinen kieli harjoittelussa olisi suomen kieli – potilasturvallisuus huomioiden. Tarvittaessa piloteissa on otettu tukikieleksi englanti tai puhuttu suomea ja englantia vuorotellen (ns. Finglish). Harjoittelujaksojen alussa opiskelijoille sekä työyhteisöille on pidetty koulutusta ja perehdytystä tulevasta moduuliharjoittelusta, selkosuomesta, harjoitteluun liittyvistä sanastoista ja fraaseista, työelämätaidoista sekä osaston toiminnasta. Jaksojen aikana on pidetty viikoittain reflektiokeskusteluja hoidon sekä kuntoutuksen kysymyksistä, suomen kielestä ja opiskelijoiden oppimiskokemuksista harjoittelussa. Väli- ja loppuarvioinnit on toteutettu vertaisarviointeina. Ohjaajien mukaan opiskelijat oppivat moduuliharjoittelussa enemmän kokonaisvaltaista hoitotyötä ja kuntoutusta.
Ohjaajat ovat kokeneet moduuleissa työskentelyn antoisana. Esille on noussut moduulimallissa ohjaamiseen sitoutumisen merkitys. Opiskelijat ovat kokeneet, että eri ammattiryhmien tehtävät tulevat tutuiksi ja oppiminen on perinteistä harjoittelua tehokkaampaa. Lisäksi ryhmätyötaidot sekä itseohjautuvuus kehittyvät. Kaikki osapuolet hyötyvät, kun moduuleissa opitaan ja harjoitellaan kielen käytön eri mahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa. Moduulimallisen harjoittelun ohjaaminen vaatii myös sen, että opettajalla on riittävästi resursseja. Pitää olla aikaa tukea ja ohjata opiskelijaa sekä ohjaajaa uudenlaisessa harjoittelumallissa. Alla moduuliharjoitteluun osallistuneiden opiskelijoiden ajatuksia harjoittelusta.
”Opin valtavasti fysioterapiasta. Opin käyttämään selkosuomea ja koin olevani jopa hyvä siinä. Opin erilaisista toimintatavoista ja mikä tärkeintä tutustuin mahtaviin ihmisiin.2
”Moduuli tuki suomen kielen oppimistani, erityisesti kehityin kirjaamisessa. Opin miten työskennellään ryhmässä.”
”Haluaisin tulevaisuudessakin harjoitella moduulissa.”
Työnhaun konstit: Urakahvila ja työnhakupajat
Hankkeessa toteutettiin keväällä 2022 SAMKissa Urakahvila-tapahtuma, joka oli sote-alan alumni- ja rekrytointitapahtuma. Tapahtumassa oli noin sata sote-alan työnantajien edustajaa esittelemässä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia. Ohjelmaa tarjottiin sekä suomeksi että englanniksi. Keskiössä olivat alumnien kertomat omat uratarinat suomalaiseen työelämään siirtymisestä ja yhteiskuntaan sitoutumisesta. Noin 80 % kävijöistä koki urakahvilan hyväksi tai erittäin hyväksi. Erityisesti työnantajien esittelypöydät, työnhakupaja ja alumnitarinat kiinnostivat osallistujia. Urakahvila toteutetaan seuraavan kerran tammikuussa 2023 ja pyritään vakiinnuttamaan osaksi SAMKin toimintaa.
Työnhaun tavat ovat kulttuurisidonnaisia ja niitä on opiskeltava. SAMK on hankkeen aikana järjestänyt työnhakupajoja. Pajoissa on keskitytty sekä työnhaun asiakirjoihin että työhaastatteluun. Opiskelijoille on ollut mahdollisuus tarkistuttaa oma cv:nsä ja työhakemuksensa. Suomalaista tapaa hakea työtä on harjoiteltava toistuvasti koulutuksen aikana, jotta hakijalle tulee ymmärrys oman työhakemuksen ja cv:n sanoittamiseen sekä haastattelutilanteessa toimimiseen
Konsteja tulevaisuuteen
Yhteistyön lisääminen suomenkielisen ja englanninkielisen tutkinto-ohjelman välillä opintojen aikana on tärkeää. Yhteistyökokeilut ovat alleviivanneet opettajan ohjaamisen merkitystä opiskelijoiden yhdessä tekemiseen. Opiskelijoilla pitää olla instruktio ja tavoite tekemiselle, jotta opiskelijoille syntyy motivaatio yhteistyöhön. Pedagogiikkaa on kehitettävä ja aikatauluja yhteensovitettava niin, että yhteissimulaatiot ja työharjoittelut suomen- ja englanninkielisten koulutusohjelmien välillä voidaan toteuttaa samaan aikaan.
Yhteisopettajuus laajentaa ja syventää opintojakson suunnittelua ja toteutusta. Monialainen ja -kielinen yhteisopettajuus haastaa opettajia ennakkoluulottomaan ja substanssiosaamista jakavaan opettamiseen. Monialainen yhteisopettajuus on parhaimmillaan osaamista kehittävää ja rikastuttavaa.
Yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja terveysalan työnantajien, oppilaitosten sekä alueen toimijoiden (esimerkiksi Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ja Ohjaamo) kanssa antaa uusia mahdollisuuksia kansainvälisten osaajien työllistymiseen. Työelämään juurtuneiden asenteiden muuttaminen vaatii sitkeää, määrätietoista ja jatkuvaa työtä. Ote ei saa herpaantua.
Maarit Harjanne, TtM, sh, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, maarit.harjanne(at)samk.fi
Sari Lintukorpi, TtM, ft, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, sari.lintukorpi(at)samk.fi
Hanna Rautava-Nurmi, TtM, sh, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, hanna.rautava-nurmi(at)samk.fi
Marja Tomberg, FM, lehtori Satakunnan ammattikorkeakoulu, marja.tomberg(at)samk.fi
Mari Törne, TtM, ft, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, mari.torne(at)samk.fi
Lähteet
Ammattibarometri. https://www.ammattibarometri.fi/ (20.10.2022)
Kinnunen, A. 2019. Hoitotyön kliininen harjoittelu opiskelijamoduulina. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia opiskelijamoduulipilotista. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. S 66–71
Manninen, K. 2014. EXPERIENCING AUTHENTICITY – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm. S 57
OKM opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. Helsinki. S 68–69
Valtioneuvosto. 2021. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74. S 21
In Finland, there is a shortage of healthcare professionals, and that is why education and work-based immigration is needed. In order to be able to foresee possible challenges in the transition to working life, new ways of working are needed. From learning steps to work in Satakunta project funded by the European Social Fund (ESF), supports the studies and transition to working life of immigrants and Roma students and international degree students. In addition, the multiculturalism and guidance skills of working life are strengthened. Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has developed Nursing and Physiotherapy degree programs so that students can more smoothly transition to Finnish working life. SAMK has piloted a multilingual, cross-cultural and multi-disciplinary module training model, and developed professional courses that support the promotion of the Finnish language and models to support inclusivity. In addition, both working life and students have been trained in a multicultural work environment, by familiarizing them with plain language, language and cultural awareness, and multilingualism. Co-teaching, varying pedagogical models and close cooperation with working life have been used as tools. Everyone’s contribution is needed to make the multicultural working life of the future work well.
