Uusi ansioluettelomalli korostaa TKI-toiminnan monimuotoisuutta

Johdanto

Arviointi on tärkeä osa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toimintaa). Arvioinnin avulla sekä ohjataan urakehitystä että suunnataan rahavirtoja ennalta ja yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Vaikka tutkimustyötä usein tehdään erilaisissa tiimeissä, sen arviointi on perinteisesti hyvin henkilökeskeistä. Kehitys- ja innovaatiotoiminta on luonteeltaan monitoimijaista ja se tyypillisesti sijoittuu monialaisiin verkostoihin, joissa yksittäisen henkilön, tai edes organisaation, panosta on vaikea eritellä – saati sitten arvioida henkilötasolla.

Tutkimuksen arvioinnissa käytettävät työkalut eivät kuvaa riittävän hyvin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan koko kirjoa. Tutkimusjulkaisuihin ja tutkimusrahoitukseen keskittyvät mittarit sanoittavat vain osin kehitys- ja innovaatiotoiminnasta nousevia osaamisia, meriittejä ja vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulujen lakiin kirjattu tehtävä (Ammattikorkeakoululaki) on soveltava TKI-toiminta. Tavoitteena on edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta. Tavoitteet ovat siis erittäin käytännönläheisiä ja täten AMK-sektorin tutkimuksellinenkin tehtävä määrittyy pääosin opetuksen ja aluekehityksen kautta. Tässä artikkelissa lähestymme TKI-toiminnan arviointia tästä lakisääteisestä, aluekehityksellisestä ja vahvasti vaikuttavuutta tavoittelevasta näkökulmasta.

Vuonna 2022 lanseerattu Coalition of Advancing Research Assessment (CoARA) on kansainvälinen yhteistyöalusta, jonka tavoitteena on katalysoida muutos tutkimuksen arviointiin. Arvioinnista halutaan tehdä entistä moninaisempia meriittejä tunnistavaa ja arvostavaa. Kovien tutkimusnäyttöjen rinnalle halutaan entistä selkeämmin nostaa saavutuksia, joilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös tiedemaailman ulkopuolella.

Tätä ajatusta tukee myös esimerkiksi hollantilaisten korkeakoulujen yhteisesti strategioihinsa kirjaama ajatus siitä, että TKI-toimintaa tulee arvioida sen omista, itse asetetuista, tavoitteista käsin. Tavoitteena on itsearviointiin pohjautuen ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua työn laadusta, yhteiskunnallisesta merkityksellisyydestä (relevance) ja elinkelpoisuudesta (vitality) (The Strategy Evaluation Protocol (SEP) 2020).

Kuten alussa totesimme, ammattikorkeakouluissa toteutettava kehitys- ja innovaatiotoiminta ei suoraan taivu nykyisen akateemisen mittariston meriiteiksi. Siksi onkin tärkeää pohtia, miten näitä meriittejä voidaan yhdenmukaisesti ja selkeästi sanoittaa ja niiden painoarvoa lisätä osana henkilökohtaista arviointia.

Tutkimusrahoitus on kilpailtua ja, ainakin nykykriteerein, tässä kilpailussa menestyminen vaatii vahvaa, henkilökohtaista meritoitumista. Tässä artikkelissa hahmottelemme ansioluettelomallin (Kuva 1), jolla voidaan entistä selkeämmin sanoittaa ja tuoda esille TKI-toiminnassa kertyviä henkilötason meriittejä. Käytämme lähtökohtana Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ansioluettelomallia (Tutkijan ansioluettelomalli), joka on kansallisesti hyväksytty ja laajasti käytetty tutkimusarvioinnin työkalu.

Kehittämämme ansioluettelomallin sisältö mukailee pitkälti esikuvaansa, suurimpana erona on väliotsikoin toteutettu jaottelu tutkimus (T), kehitys- ja innovaatio- (KI) ja opetusmeriitteihin (O). Tällä jaolla mahdollistamme kehitysmeriittien erottautumisen tutkimusmeriittien joukosta. Tämä on tärkeää, sillä kehitystyö ei merkittävässä määrin tuota tieteellisiä julkaisuja, joita on perinteisesti totuttu pitämään ensisijaisena meriittinä. Muun muassa UK for Research and Innovation (UKRI) suosittaa ns. narratiivisen CV:n käyttöä (Narrative CV). Narratiivinen CV auttaa avaamaan erilaisia meriittejä ja lisää asiantuntijan itsearviointimahdollisuuksia (Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt 2020). Näistä syistä lisäsimme jokaisen alakohdan (T, KI ja O) alkuun avoimen tekstikentän, jossa omia vahvuuksia voi tuoda esiin sanallisesti.

Tutkimusmeriittien arviointi = T

Tutkimuksen arvioinnilla on pitkät perinteet, joita on viime vuosina lähdetty aktiivisesti haastamaan. San Francisco Declaration of Research Assesment (DORA) avasi pelin ja haastoi tiedeyhteisön kieltämään julkaisumetriikoiden epätarkoituksenmukaisen käytön tutkimuksen arvioinnissa. CoARA-prosessi jatkaa DORAn perintöä ja sen tavoitteena on monipuolistaa tutkijan ja muun tutkimuksen kanssa työskentelevän henkilöstön meritoitumista.

CoARA siis pyrkii ulottamaan arviointia entistä monipuolisemmin myös vaikuttavuuden suuntaan. Samalla halutaan entistä paremmin tunnistaa erilaiset tutkimustyöhön liittyvät roolit ja palkita meriitein myös muita kuin tutkimuksen johtorooleissa ja muissa suoraan tutkimuksellisissa rooleissa toimivia asiantuntijoita.

Tutkimuksen kirjo ulottuu perustutkimuksesta pitkälle syvälle soveltavaan tutkimukseen ja sitä kautta tutkimustyö niveltyy saumattomasti kehittämistyöhön. Siinä missä itse tutkimus tuottaa ensisijaisesti tieteellistä vaikuttavuutta, yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus muodostuvat useimmiten vasta varsinaisen tutkimusvaiheen jälkeen, erilaisten kehitys- ja innovaatiotoimien tuloksena. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiomeriittejä ei siis voida selkeärajaisesti erottaa toisistaan ja monessa tapauksessa ne täydentävät toisiaan.

Tutkimusmeriittien osuus noudattelee hyvin pitkälle TENKin vakiintunutta ansioluettelopohjaa. Tutkimusmeriitteihin lukeutuvat esimerkiksi tieteelliset, vertaisarvioidut artikkelit ja saatu tutkimusrahoitus. Tutkimusrahoituksen lisäksi henkilöllä voi olla keskeinen rooli erilaisissa hankkeissa, joissa tehdään kehitystyötä, toimitaan innovaatioiden kentällä tai uudistetaan tavalla tai toisella opetustoimintaa.

Jätämme ansioluettelon kirjoittajalle vapautta arvioida, mihin kategoriaan mikäkin rahoitus kuuluu. Tyypillisiä esimerkkejä tutkimusrahoituksesta ovat Suomen Akatemian tai ERC:n henkilökohtaiset tutkimusrahoitukset ja muut, esimerkiksi säätiöiltä saadut, selkeästi tutkimukseen suunnatut, rahoitukset. Horisontti Euroopan Pilari 2 -rahoitusten suhteen hakija voi omaa harkintaa käyttäen sijoittaa ne siihen kategoriaan, johon hänen roolinsa kyseisessä hankkeessa parhaiten istuu – osa rooleista on selkeästi tutkimuksellisia ja osa kehityksellisiä.

Kehitys- ja innovaatiomeriittien arviointi = KI

Kehitys- ja innovaatiohankkeet (KI-hankkeet) muodostavat suurimman osan ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeista. Nämä ovat AMK-sektorin osaamisen ydintä. Siinä missä tutkimuksen henkilötason arviointiin on vakiintuneet perinteet, KI-toiminnan arviointi on, toiminnan luonteen takia ollut perinteisesti hanke-, tiimi- ja/tai organisaatiokeskeistä. Tutkimuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus muodostuu usein KI-toiminnan kautta, joten tutkimusta ja KI-toimintaa ei pidä keinotekoisesti erotella toisistaan. Ansioluettelomallimme tavoitteena onkin sanoittaa ja nostaa esille erilaisia KI-toimintaan liittyviä osaamisia ja meriittejä.

KI-toiminnan rahoitus on moninaista. Tavanomaisimpia KI-hankkeiden rahoituslähteitä ovat esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja erilaiset Interreg-ohjelmat. Ansioluettelomallin käyttäjä voi itse määritellä, mihin kategoriaan hänen meriiteikseen lukeutuvat rahoitukset parhaiten sopivat.

CoARAn periaatteiden mukaisesti uusi mallimme rohkaisee nostamaan meriiteiksi monenlaisia rooleja. Meriiteiksi voi laskea esimerkiksi vastuunoton hankevalmistelusta, työpakettien vetovastuut, hankkeen teknisen hallinnoinnin ja asiantuntijatehtävät, jotka voivat olla esimerkiksi menetelmäasiantuntijuutta, aineiston keruuta, tilastotieteen erityisosaamista, laboratorio-osaamista tai ohjausryhmässä toimimista.

KI-toiminnan ydintä on yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus. Vaikuttavuutta syntyy usein jo hankkeiden aikana ja pääsääntöisesti tavoitteena on, että toiminnan vaikuttavuus edelleen kasvaa hankkeen loputtua. Vaikuttavuus on vaikeasti mitattava suure. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) muodostavat yhden monipuolisen viitekehyksen vaikuttavuuden arvioinnille. Tätä viitekehystä voidaan tuoda henkilöarvioinnin tasolle esimerkiksi pyytämällä arvioitavaa henkilöä valitsemaan 2-4 keskeisintä kestävän kehityksen tavoitetta, jotka parhaiten kuvaavat hänen toimijuuttaan. Lyhyt, virkkeen tai kahden mittainen, perustelu avaa tehokkaasti TKI-toimijan roolia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen vaikuttavuuden kentällä.

Opetusmeriittien arviointi = O

TENKin ansioluettelomallissa opetusmeriiteillä on oma paikkansa, sillä opetustyö on perinteisesti osa tutkimusta. Käytännössä useimmilla yliopistojen tutkijoilla on tietty prosenttiosuus (esimerkiksi 10 %) työajasta opetusvelvollisuutta ja pedagogiset meriitit vaaditaan edetessä uralla vaativampiin tehtäviin (esim. dosentuurien ja professuurien arvioinnit). Samoin ammattikorkeakouluissa opetus ja TKI-toiminta niveltyvät saumattomasti yhteen.

TKI-toiminnan näkökulmasta opetuksen kehittäminen ja siihen hankitut rahoitukset muodostavat tärkeän meriittikokonaisuuden. Ohjauskokemus löytyy mallistamme jaoteltuna kahteen eri kohtaan. Tutkimustyön ohessa tehty väitöskirjan ohjaus esitellään osana tutkimusta, kun taas opinnäytteet (AMK- ja YAMK-työt ja gradut) osana opetustoimintaa.

Lopuksi

Arviointikriteerien tulee olla selkeitä, ennakoitavia ja läpinäkyviä. Näin arvioitava voi suunnata toimintaansa ja painottaa arviointidokumenteissaan arvioinnin kannalta keskeisiä ja itselleen edullisia asioita. Tutkijan arvioinnissa TENKin ansioluettelopohja on työkalu. Se ei kuitenkaan mielestämme riittävästi mahdollista ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa syntyvien meriittien esille tuomista ja siksi ehdotamme siihen päivitystä.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS