Jatkuva arviointi ja työelämäyhteistyö laadun kehittämisen ytimessä

Tulevaisuuden osaamiset ja kyvykkyydet

Osaaminen 2035 -raportin mukaan tulevaisuuden osaajalta edellytetään ongelmanratkaisutaitoja, itseohjautuvuutta, oppimiskykyä, henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä ja johtamista, tiedon arviointitaitoja, kestävän kehityksen tuntemusta sekä palveluiden kehittämisosaamista. Tulevaisuuden töissä ja arjessa vaaditaan alasta riippumatta entistä oivaltavampaa digitalisaatiokyvykkyyttä. (Opetushallitus 2019, 41–43.).

Jos tähtäimessä on johto- ja asiantuntijatehtävät, kyvykkyysluettelo kasvaa. On osattava käyttää etä- ja virtuaalipalveluita sekä mobiilisovelluksia. Tärkeiksi osaamisiksi nousevat tiedon arviointitaidot ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä kehittäminen. Myös verkostojen johtamisosaaminen korostuu. Eikä tässä vielä kaikki. Tulevaisuuden johtajilta ja asiantuntijoilta vaaditaan tuotteistamisosaamista, älykkäisiin järjestelmiin liittyvää osaamista, esineiden internet (IoT) -osaamista sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaitoja. (Opetushallitus 2019, 41–43.) Osaamistamme parantamalla voimme vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja taitovaatimuksiin.

Digiassari-hankkeella osaamista Lappiin

Tulevaisuuden ennakoinnista hyvä esimerkki on Lapin AMKin toteuttama Digiassari-hanke (ESR 2018–2020). Hanke on jatkoa aikaisemmin toteutetulle Lapin innovaatioassistentti -hankkeelle. Digiassari-hankkeen tavoitteena on parantaa korkeakoulutettujen, työttömien työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia ja edistää työllistymistä Lapissa. Kohderyhmänä ovat lappilaiset, korkeakoulutetut työttömät työnhakijat sekä yritykset ja organisaatiot, joita kehitetään hankkeen aikana. Toiminnassa keskitytään Digiassari-valmennuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Digiassari-valmennus monialainen täydennyskoulutus minkä tahansa korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle. Se antaa valmiudet toimia alan kehittämisasiantuntijana digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Valmennus, jossa yhdistyy koulutus ja käytännön työskentely, toteutetaan monimuoto-opintoina. Kouluttajina toimivat Lapin AMKin opettajat. Valmennusohjelmaa täydennetään ulkopuolisten asiantuntijoiden webinaareilla ja seminaareilla.

Valmennusohjelma rakentuu 12 op:n pituisesta koulutusjaksosta ja 13 op:n laajuisesta kehittämistehtävästä. Koulutusjaksolla kehitetään työnhakutaitoja ja perehdytään digitalisaatioon liiketoiminnassa, monikanavaiseen asiakaskokemukseen, verkkopalveluihin ja -kanaviin, monikanavaiseen sisällöntuotantoon sekä organisaation sisäisen työskentelyn organisointiin digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Vuoden 2020 valmennuksissa pääpaino on digimarkkinoinnin sisällöissä. Koulutusjakson aikana hankitaan työskentelypaikka kehittämistehtävää varten. Kehittämistehtävän tavoite on edistää digitalisaation ja/tai digimarkkinoinnin hyödyntämistä yrityksessä.

Valmennuksen rinnalla levitetään digiosaamista. Tuotetaan materiaalia, joka havainnollistaa digiosaamisen monimuotoisuutta yritysten ja organisaatioiden kehittämisessä. Selvitetään, millaisia digitalisaatioon liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia yrityksissä ja organisaatiossa esiintyy. Tuodaan esiin, millaista osaamista haasteiden ratkomiseen tarvitaan, miten digitaalisuus ilmenee käytännössä ja miten yritysten digitaalisia prosesseja kehitetään. Blogipohjaiselle sivustolle tuotetaan materiaalia digiosaamisen eri näkökulmista ja sivusto valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hankkeen aikana järjestetään neljä valmennusta. Tämä mahdollistaa valmennuksen jatkuvan kehittämisen ja kokeiluista oppimisen.

Laatutyökaluna jatkuva arviointi – valmennusmalli tähtäimessä

Kedon mukaan erilaisiin näkökulmiin perustuva toiminnan mittaaminen ja arviointi on tunnusomaista menestyville organisaatioille. Toiminnan laadun parantaminen edellyttää tietoa organisaation nykytilanteesta. Arviointia voidaan tehdä erilaisin menetelmin, esimerkiksi itsearviointina, vertailukehittämisenä tai ulkoisena arviointina. (Keto 2015, 10).

Jatkuva arviointi on tärkeä osa Digiassari-valmennuksen kehittämistä. Arvioinnin organisoi hankehenkilö, joka ei osallistu valmennukseen muulla tavoin. Palautetta kerätään sisällöstä, toteutuksesta ja vaikuttavuudesta eri osapuolilta. Arviointia tehdään eri vaiheissa syklisesti ja järjestelmällisesti. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään koko hankkeen ajan.

Tavoite on, että valmennus pystyy vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä valmennettavien että työnantajien tarpeisiin. Arviointityöllä halutaan taata valmennusten läpinäkyvyys. Sisällöstä ja toteutuksesta saadaan lähes reaaliaikaista palautetta. Näin meneillään olevaa tai tulevia valmennuksia voidaan muokata ketterästi. Arviointityön tavoitteena on saada aikaan laadukas ja toimiva valmennusmalli.

Koulutusjakso aloitetaan valmennettavien ryhmähaastattelulla. Teemoina ovat esittäytyminen, osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen, työllistymiseen liittyvät haasteet sekä työnhaun vahvuudet. Lisäksi kartoitetaan valmennettavien digiosaamisen nykytilaa ja osaamistarpeita sekä odotuksia valmennukselle. Haastattelun tulokset jaetaan heti tuoreeltaan kouluttajatiimille ja ne huomioidaan valmennusohjelmassa. Väliarviointi tehdään työskentelyjakson päättyessä. Valmennettavilta selvitetään, millaisiksi he kokevat valmennusprosessin ja sen sisällön sekä työskentelyn työpaikassa kehittämistehtävän parissa. Pohditaan, millaisia haasteita ja onnistumisia ilmenee prosessin aikana. Lisäksi valmennettavat arvioivat omia työllisyysnäkymiänsä.

Työnantajien väliarvioinnissa selvitetään työpaikan digiosaamisen lähtötilanne. Lisäksi peilataan toiminnalle asetettuja tavoitteita saavutettuihin tuloksiin: muuttuivatko kehittämistehtävän tavoitteet ja pystyikö digiassari vastaamaan kehittämistarpeisiin.

Loppuarviointi toteutetaan 4–6 kuukauden kuluttua valmennuksen päättymisestä. Loppuarvioinnilla selvitetään valmennuksen vaikuttavuutta. Valmennettavan osalta arvioidaan valmennuksen vaikutusta digi- ja kehittämisosaamiseen, työllistymiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Työnantajan osalta arvioidaan digiassarin tuomia hyötyjä organisaatiolle sekä sitä, vastasiko hyöty odotuksia. Tärkeää on selvittää, kehittikö digiassarin työskentely organisaatiossa digiosaamista ja jäivätkö uudet työskentelymallit, työkalut yms. osaksi organisaatiota. Työnantajilta tiedustellaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja kehittymisnäkymiä ja sitä, avasiko digiassarin työskentely jotain uutta organisaatiolle.

Arviointityön tuloksia

Valmennuksien lähtötilanteissa osallistujien tavoitteina oli hankkia uutta osaamista, tunnistaa paremmin omat vahvuutensa ja saada rohkeutta työnhakuun. Valmennettavat halusivat vahvistusta oman osaamisensa tunnistamiseen ja osaamisen markkinointiin sekä verkostoitumiseen. Lisäoppia toivottiin sosiaalisen median tehostamiseen sekä verkkokaupan ylläpitoon, kehittämiseen ja analytiikan hyödyntämiseen. Valmennettavat olivat oivaltaneet, että voidakseen pärjätä tulevaisuuden työmarkkinoilla, heidän on kehitettävä osaamistaan ja itsensä johtamista. Haastattelujen tulokset esiteltiin kouluttajatiimin jäsenille pikimmiten, mikä mahdollisti sisältöjen ja toteutusten hienosäädön koulutusjaksojen alkuvaiheissa.

Valmennettavien mielestä merkittävimmät saavutukset olivat LinkedIn-profiilin ja CV:n päivittyminen, digiosaamisen kehittyminen sekä työnhakutaitojen parantuminen. Kehittämistehtäviä pidetiin onnistuneina ja kokonaisarvio valmennusohjelmasta oli hyvä tai kiitettävä. Valmennusta kuvattiin mahtavaksi kokemukseksi, jonka nähtiin parantaneen työllistymismahdollisuuksia digiosaamisen kasvun ja verkostoitumisen ansiosta. Digiassareiden tuomat näkökulmat ovat hyvin pitkälti samansuuntaisia Osaaminen 2035 –raportin kanssa. Tulevaisuuden osaaja menestyy, kun hän hallitsee osaamisen näkyväksi tekemisen, osaa verkostoitua ja pitää yllä omaa digikyvykkyyttään. (Opetushallitus 2019, 41–43.)

Valmennuksen haasteiksi koettiin ajanhallinta ja päällekkäiset tehtävät, riittämättömyyden tunne uuden tiedon edessä sekä työskentelypaikan löytäminen. Kehittämisehdotuksina esitettiin pidempää työskentelyjaksoa sekä valmennuksen tunnettuuden parantamista, mikä helpottaisi työskentelypaikan hakua. Valmennukseen toivottiin lisäoppia itsensä tsemppaamisesta, ryhmäytymisen voimistamista ja syventävää koulutusta sosiaalisesta mediasta.

Ohessa digiassareiden suoria kommentteja valmennuksesta:

• Nyt uskallan kutsua itseäni digiosaajaksi.
• Upea valmennusjakso, hyvät kouluttajat!
• Koulutuksen myötä voin hakea realistisin mielin paikkoja, joissa edellytetään digitalisaation ja sosiaalisen median hallintaa.
• Työskentelyjakso oli mahtava. Sain tehdä mielekästä työtä todella hyvässä työpaikassa ja työyhteisössä.

Työnantajien odotukset työskentelyjakson alussa olivat hyvin konkreettisia. Organisaatioiden digiosaamisen nähtiin olevan hyvällä tasolla. Aika- ja resurssipulan vuoksi tarvittiin ulkopuolista kehittäjää ja perehtyjää. Digiassareiden tuottamat kehittämistehtävät koettiin onnistuneiksi ja ne vastasivat kehittämistarpeisiin. Työskentelyaika todettiin rajalliseksi, jolloin kehittämistehtävän on oltava selkeä ja tarkasti rajattu. Valmennuksen sisältöön työnantajat ehdottivat aihealueita, jotka liittyivät organisaatioissa tarvittaviin osaamisiin. Toiveena esitettiin työskentelyjakson alkuun yhteistä briiffauspalaveria hankkeen kouluttajien ja asiantuntijoiden kanssa. Työnantajien mielestä opiskelijoiden ja työnhakijoiden törmäyttäminen työelämään on tarpeen ja tämä valmennus vastaa siihen. Jatkuva oppiminen, verkostoituminen ja laaja-alainen yhteistyö edistää yritysten menestymistä ja työntekijöiden pärjäämistä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS

Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa

Oamkin LAB-malli korostaa uskallusta, luottamusta ja oppimista

Osaamisperustaisuus koulutusviennissä – miten taipuu ops?

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset – Tekijän ja ohjaajan apu