Tiina Soininen
Tietojohtaminen on sisällöltään moninainen ja -ulotteinen. Tätä kuvaa myös opetuksen hajanaisuus. Data-ajattelun kautta se sijoittuu tietojenkäsittelyn alle. Oikeastaan kyse on kuitenkin johtamisesta. Analytiikan ja laskennan osalta ala sijoittuu matematiikan tai tilastolaskennan alle. Toisaalta, jos ja kun ymmärrämme digitalisaation syvimmän merkityksen yhteiskunnassamme, näemme datan ja tiedon osana organisaatioita ja yhteiskunnan perusrakenteita. Tieto muuttaa myös yksilön käyttäytymistä. Pohjimmiltaan on kyse tiedon filosofiasta, eri metodologioista ja ontologiasta.
Tietojohtamisen kolmen osa-alueen (tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen ja tietohallinto) lisäksi opetuksen selkeyttämistä auttaisi sen ymmärtäminen kahdella ulottuvuudella: erikoistaitoina ja geneerisinä taitoina. Geneerisenä taitona se on kuin kielet, jolloin jokaisen tulee osata hyödyntää tietoa omassa työssään. Näin opetustakin pitää ohjata laajasti eri aloille, sisällyttäen tietojohtaminen kyseisen alan käsitteisiin, prosesseihin ja substanssiin.
Uudet erikoistuneet data-ammatit
Tietojohtamisen ala kehittyy ja sen spesifit osaamisalat (niin tekniset kuin sisällölliset) muotoutuvat uusiksi ammateiksi. Ymmärryksemme tiedon eri ulottuvuuksista syvenee ja vaatimukset kasvavat. Uusia ohjelmoinnin osaamista vaativia ammatteja on mm. data-analyytikko, datatieteilijä (engl. data scientist), datainsinööri, datan louhija, datan siivoaja (engl. data cleaner), datan visualisoija. Enemmän sisällöllisiä ammatteja on mm. tietoarkkitehti, tietomallintaja, tietoturva-asiantuntija jne. Monet näistä liikkuvat tekniikan ja sisällön rajapinnalla, jolloin niissä vaaditaan laajasti osaamista.
Taulukko 1: Uusien ammattien jaottelu ja niiden sisältöjä
| Ammattinimike | Työnkuva | Taidot |
|---|---|---|
| Data-analyytikko | Yhdistelee analyyttisesti informaatiota ja viestii siitä. | Kommunikaatio (puhe, teksti, visuaalisuus), organisaation ja toiminnan ymmärrys; SQL, Excel, BI |
| Datatieteilijä | Käyttää tilastomenetelmiä ja koneoppimista ennakoidakseen ja ratkaistakseen kysymyksiä. | Matematiikka ja tilastolaskenta, ohjelmointi; SQL, Python, R, |
| Datainsinööri | Rakentaa ja optimoi systeemejä, joiden avulla datatieteilijät ja data-analyytikot työskentelevät. | Ohjelmointi, BigData, Pilviosaaminen jne., SQL, Python, hajautettu tietojenkäsittely |
| Datan louhija | Etsii tietoa suurista määristä dataa (mm. BigData tai rekisterit). | Datatyypistä riippuen: tekstidata –kielen rakenteet, numeraalinen data -kontekstit, ohjelmointi |
| Datan siivoaja | Järjestää, tarkastaa ja korjaa suurien datamäärien virheitä. | Ohjelmointi, koneoppiminen |
| Datan visualisoija | Jäsentää numeraalista informaatiota tietorikkaiksi ja helppotajuisiksi kokonaisuuksiksi. Tarinallistaa tietoa. | Inhimillinen hahmotuskyky ja erityisesti tiedon hahmotuskyky, organisaatioiden ymmärrys, ohjelmointi, SQL, R |
| Tietoarkkitehti | Rakentaa ohjelmistojen linkkejä ja tiedon linkittymistä kuvaavat arkkitehtuurit. | ICT osaaminen, järjestelmäosaaminen, data osaaminen |
| Tietomallintaja | Rakentaa kuvaa, miten data liittyy käsitteellisesti ja sisällöllisesti toisiinsa. | Tietoteoria, käsiteanalyysi, toiminta ja organisaatio, ICT, menetelmäosaaminen (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen) |
| Tietoturva-asiantuntija | Varmistaa, tarkkailee ja kehittää tietoturvan toteutumista | Tietoturvalainsäädäntö ja -teknologia |
Geneeristen ja erityistaitojen yhdistämistä – tiedon johtaminen
Kun ohjelmointi voi operoida samankaltaisena eri sisältöisen datan kanssa, tiedon johtamisen tulee pystyä yhdistämään data juuri organisaation tarvitsemiin kohtiin. Kyky ymmärtää ja analysoida organisaation substanssitoiminnan prosesseja ja sisäisiä erityiskysymyksiä on keskeistä. Tulee ymmärtää johdon tarpeita, organisaatioteoriaa ja ihmisten toimintaa.
Tarpeet täytyy muuttaa tilastolliseksi seurannaksi. Keskeistä tietojohtamisen vaikuttavuuden ja hyödynnettävyyden kannalta on, että mittarit mittaavat oikeaa asiaa. Esimerkiksi mittaavatko sairauspoissaolot työhyvinvointia. Todennäköisesti eivät, koska vain pieni osa niistä on lähtöisin työhyvinvoinnin puutteista (kuten uupumus tai työyksikköjen ilmapiiri). Sairauspoissaolot muodostuvat pääosin flunssakausista ja muista lyhyistä poissaoloista.
Mittaristot sisältävät usein erilaisia indikaattoreita, joissa on yhdistetty asiaa eri kulmilta kuvaavia mittareita. Tiedon johtamisen kentällä tulee jatkossa luoda entistä parempia mittareita. Tulee olla taidot tilastomenetelmiin: monimuuttuja, jopa pitkittäis- ja monitasoanalyyseihin. Lähitulevaisuudessa (ja osittain jo nyt oppivan analytiikan takia) tilastollisen analyysin tarve, sen luominen ja tulosten ymmärtäminen, tulee nousemaan huomattavasti.
Tiedon johtamisessa ei silti pelkkä tilastolaskenta riitä: tietopylväs sisältää informaatiota, mutta sen muuttuminen hyödynnettäväksi tiedoksi vaatii lisäkäsittelyä. Helposti nousee tarve data-analyytikolle, joka yhdistää ja tulkitsee eri tuloksia ja välittää asian muualle organisaatiossa.
Informaation tarjoaminen organisaatioon vaatii myös visualisointia, joka on helppo ja nopeakäyttöinen.
Geneerinen tiedolla johtamisen osaaminen
Tiedolla johtaminen vaatii jo melkein ”valmista” tietoa työkalukseen. Organisaatioiden arjen toiminnassa sen tulee olla helposti nopeasti hyödynnettävissä. Tiedon hyödyntäminen on osa organisaatioiden johtajien ja päätöksentekijöiden työtä. Tietojohtaminen onkin tuonut uusia osaamistarpeita tiedon soveltamiseen. Käytännössä toimivien henkilöiden tulee yhdistää tietoa, löytämään selityksiä toiminnalle tai muutoksille, heidän tulee tehdä johtopäätelmiä ja toimintasuunnitelmia.
Puhumme datan lukutaidosta. Se lähtee yksinkertaisimmillaan siitä, että ymmärretään esimerkiksi prosentin ja muutosprosentin ero. Kun arjessa nopeasti luetaan infograafeja, peruskäsitteiden ymmärrys on varmistettava.
Syvällisemmin datan lukutaito on sitä, että henkilö pystyy ymmärtämään eri informaatioiden keskinäisiä suhteita. Tällöin hänen tulee osata arvioida kriittisesti sitä, ovatko hänen omat tulkintansa luotettavia. Perustaako hän pohdintansa ennakko-olettamuksiin tms. ajatteluvinoumien aiheuttajiin? Tiedon merkitys ja suhteutus vanhaan osaamiseen, tiedon vastaanottaminen ja käsittely ovat keskeisiä ajattelullisia taitoja. Oman ajattelun refleksiivisyys on vaativaa.
Geneerinen kansalaistaito – tieto ja ihmiset yhteiskunnassa ja organisaatioissa
Nykyisten tietojohtamisen järjestelmien ajatuspohjana on, että tietoa saa nähtäväkseen melkein kaikki, ellei kaikki, organisaation työntekijät oman työnsä osalta: minkälaista on työni laatu ollut, kuinka paljon ja minkälaista asiakaskuntaa olen palvellut jne. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmiin voidaan liittää huomioita (vilkkuvia pisteitä tms.), joilla kiinnitetään huomio normaalitoiminnasta poikkeaviin asioihin tai toimintavaihtoehtoihin. Tällainen on esimerkiksi lääkärien työpöydän yhdistäminen kansainvälisiin tutkimuskirjallisuuden tietopankkeihin, joista massiiviset tekoälyanalyysit louhivat jatkuvasti tietoa erilaisten lääkkeiden tutkituista yhteisvaikutuksista ja erilaisten oireiden samanaikaisen ilmenemisen merkityksistä. Näitä uusia tietoja tuodaan nopeasti lääkärin saavutettavaksi erityisen ongelmallisia diagnosointeja tehtäessä.
Tietojohtamista tiedon välittämisenä ja eräänlaisena toiminnanohjauksena voidaan hyödyntää kaikilla aloilla. Informaatio-ohjaus on toiminnanohjauksen yksi muoto. Siinä välitetään tietoa valituille tahoille, ja tausta-ajatuksena on, että henkilöt alkavat käyttäytyä uudella tavalla tiedon perusteella. Informaatio-ohjaus voidaan valjastaa organisaatioiden kehittämisen osaksi, mutta sillä voi olla negatiivisia ulottuvuuksia. Informaatio-ohjausta löytyy yhteiskunnastamme kaikkialta. Tätä kuvataan informaatiovaikuttamisena, jolla usein viitataan julkisuudessa välitettyyn vääristeltyyn tietoon, jolla on tietoinen tarkoitus vaikuttaa vastaanottajiin.
Tiedon määrän kaikkinainen lisääntyminen ja tietojohtaminen ovat verrattavissa autojen yleistymiseen. Ihminen ei luonnollisilta ominaisuuksiltaan ole valmis kulkemaan niin nopeasti kuin autolla ajaminen mahdollistaa. Kuitenkin, kun saimme teknisen laitteen, aloimme käyttää sitä. Sattui onnettomuuksia, koska emme hallinneet itseämme tai laitetta. Nytkin tiedonkäsittelyssä meillä on huimat tekniset mahdollisuudet, mutta osaamisemme ja ymmärryksemme eivät vielä ole tarvittavalla tasolla.
Lopuksi
Tietojohtamisen opettaminen on ajattelun opettamista kaikilla aloilla. Tarvitsemme kriittistä ja luovaa kykyä käsitellä tietoa. Organisaatiot ovat vailla tätä osaamista työntekijöidensä kohdalla. Tarvitaan täydennys- ja jatkokoulutuksia. Lisäksi tietojohtamisen erityisalojen opetusta tulee kehittää. Kyseessä on uusi työllistymisen alue, joka imee jatkuvasti sisäänsä osaajia.
Kirjoittaja
Tiina Soininen, YTT, Tiedolla johtamisen lehtori, Karelia ammattikorkeakoulu, tiina.soininen(at)karelia.fi
Abstract
Information leadership – new generic skills or professional field?
Organizations in all fields have heated interests towards know-how and skills in building up data-based operations. However, the education in the field is multifaceted. Data management is often situated in ICT programs, yet, if analyzed thoroughly, it should cover all dimensions from ICT to philosophy of knowledge, methodologies and ontology.
As important as it is to develop data specific skills in technology, we need also general skills of data usage. As the amount of available data is growing we need to make the best use of it. BI systems become common and often the point is to steer the operations with information. Thus, everyone from top to bottom in organizations should have good data literacy skills.
We have two dimensions to consider: on one hand, we need technological special skills, and, on the other hand, we must advance generalist data literacy of all our students.
