Helena Kangastie & Heli Väätäjä
Viime vuosina ammattikorkeakoulujen verkostossa on kehitetty tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen sekä oppimisen avoimuutta. Avoimuus on tärkeää, koska TKI-toiminnassa, opetuksessa ja oppimisessa tehdään ammattikorkeakouluissa päivittäin tuloksia, jotka herättävät laajaa mielenkiintoa ympäristössämme. Tulosten taustalla on opetuksessa ja TKI-toiminnassa tuotettu tieto, joka on käytännönläheistä ja käytäntöön sovellettavaa. Erilaisten tietoaineistojen, tulosten, sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjen avoimuus lisää ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja parantaa tiedon tuotantoa ja hyödyntämistä. Myös opetuksessa opiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään tiedon tuottamisessa valmiita aineistoja sekä avointen aineistojen tuottamista ja jakamista.
Avoimesti jaettua tietoa voidaan käyttää niin arjessa, organisaatioiden toiminnassa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tästä viimeaikainen tuore esimerkki on COVID-19 -pandemia ja sen hoito, jossa jatkuvasti kertyvä ja päivittyä tieto eri lähteistä oli aktiivisessa käytössä päätöksenteossa, toimenpiteissä, suosituksissa ja ohjeissa yhteiskunnalliselta tasolta organisaatioihin ja yksittäisen ihmisen päätöksentekoon. Avoimuuden avulla on myös mahdollista kehittää yritysten ja organisaatioiden johtamista ja uudistaa toimintamalleja ja verkostojen toimintaa. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen avoimuus puolestaan mahdollistaa uudenlaisen yhteistoiminnan työelämätoimijoiden kanssa.
Avoimuuden kypsyystaso ja kehittäminen Lapin ammattikorkeakoulussa
Lapin ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen avoimuuden edistämisessä kehittämällä organisaation toimintaa viime vuosina merkittävästi avoimemmaksi. Keskeinen menetelmä tietoon perustuvassa johtamisessa, kehittämisessä ja seurannassa on hyödyntää kypsyystason mittauksia. Ammattikorkeakoulujen avoimuuden edistymistä on seurattu avoimuuden kypsyystason selvityksillä. Viimeisimmässä vuonna 2019 laaditussa avoimen toimintakulttuurin kypsyystason selvityksessä useat ammattikorkeakoulut olivat kehittyneet avoimuudessa ja nousseet kahdelle korkeimmalle tasolle eli tasoille 4 ja 5. Lapin ammattikorkeakoulu oli noussut tasolle 4 (ks. Taulukko 1) . (Forsström ym. 2019, 36).
Taulukko 1. Avoimen toimintakulttuurin viisi kypsyystasoa (Forsström ym. 2019, 20).
Tasot | Selite |
---|---|
Taso 5. Strateginen | Organisaatiossa kannustetaan avoimeen toimintakulttuuriin. Avoimuus on organisaation keskeinen arvo strategiassa ja toimintatavoissa sekä johtamisessa ja kehittämisessä. Toiminta on avointa ja avoimuutta kehitetään. Avoimuus on osa pitkän aikavälin suunnittelua ja johtamista. Vertailutietoa käytetään. Henkilökunta tuntee tavoitteet ja etenemisen. |
Taso 4. Johdettu | Avoimuutta johdetaan kohti avointa toimintakulttuuria. Avoimuuden periaatteet on julkisesti asetettu tavoitteeksi. Avoimuutta mitataan ja tulosten pohjalta toimitaan. Toiminta on pääosin avointa ja avoimuuden periaatteita noudatetaan. Avoimen tiedon käyttötaso on kypsällä tasolla. |
Taso 3. Määritelty | Päätöksiä tehdään enenevässä määrin mittaamalla avoimuutta. Johto tukee avoimuuden strategian suunnittelua ja toimeenpanoa, mutta avoimuus ei ole vielä keskeinen strategiaa ohjaava arvo. Tiedon siiloutuneisuutta on purettu organisaatiolaajuisen teknologian johtamisen arkkitehtuurin avulla. Menettelytavat ja periaatteet vaativat vielä kehittymistä. |
Taso 2. Osittain johdettu | Avoimuuden hyödyt ja vaikutukset ymmärretään. Toimintakulttuuri alkaa muuttua. Edetään kohti avoimuutta osaamista ja systemaattista lähestymistapaa kehittämällä. Avoimuus on edelleen rajoittunutta ja avoimuutta ei vielä mitata ja sitä tuetaan rajoittuneesti. tieto on erillisissä tietovarastoissa. |
Taso 1. Ei johdettu | Organisaatio ei ole tehnyt toimenpiteitä avointa toimintakulttuuria kohti. ei ole ohjaavia periaatteita eikä käytänteitä. Prosesseja ei ole määritelty, avoimuutta ei johdeta eikä organisaatio ole huomioinut avoimuutta strategiassaan. Tietoa kootaan manuaalisesti useista tietojärjestelmistä ja muista lähteistä. |
Myös Lapin ammattikorkeakoulun toimintakulttuurin avoimuudessa tapahtui merkittävää kehitystä muutaman vuoden aikana. Alajärvi-Kauppi ja Kangastie (2020) toteavat, että avoimen toimintakulttuurin toteutumisessa Lapin ammattikorkeakoulu sijoittui vuonna 2016 tasolle yksi. Avoimuuden merkitystä ei ollut Lapin AMKissa riittävästi tiedostettu ja tämän vuoksi ohjausta avoimuuden suuntaan samoin kuin toimintamallejakaan ei ollut kehitetty. (Alajärvi-Kauppi & Kangastie 2020, 25). Toimintakulttuurimme on kolmessa vuodessa eli vuodesta 2016 vuoteen 2019 kehittynyt tasolta yksi tasolle neljä. Kypsyystason teemoista löytyi vielä myös kehitettävääkin. Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla kypsyystasoilla: strateginen ohjaus, toimintapolitiikka ja periaatteet, avoimuuden tukitoimet ja osaamisen kehittäminen. (Alajärvi-Kauppi & Kangastie 2020, 8–10)
Avoimuuden edistämiseksi ja avoimen toimintakulttuurin kehittämiseksi on tarvittu monia toimenpiteitä. Avoin julkaiseminen ja sen edistäminen lienevät toimintakulttuurin osalta eräitä keskeisimmistä. Nyqvist, Tolonen ja Marjamaa (2021) toteavat ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuuden ja rinnakkaistallentamisen edistyneen huimasti. Avoimuus tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta. Päällysahon, Latvasen ja Uusimäen (2021) mukaan julkisin varoin rahoitetun tiedon leviäminen kaikkien halukkaiden ja tietoa tarvitsevien käyttöön nähdään tärkeänä tapana edistää tutkimusta ja sen vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa. Tämä on yksi syy, miksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI), kuten myös oppimisessa (O), on tärkeä hyödyntää mahdollisimman avoimia toimintamalleja. (Päällysaho ym. 2021). Avoin toimintakulttuuri edistää myös työelämäyhteistyötä.
Tiedolla johtamisen asiantuntijaksi oppija työelämän käytäntöjä kehittämässä
Tiedon, mukaan lukien avoimen tiedon, hyödyntämiseen ja tuottamiseen paneutuneiden osaajien tarve kasvaa digitalisaation sekä koneoppimisen ja analytiikan kehittymisen myötä. Yhteiskunta tarvitsee asiantuntijoita tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen, avoimien kehittämis- ja oppimisympäristöjen sekä uudenlaisten verkostojen tunnistamiseen ja käyttämiseen sekä avoimen toimintakulttuurin edistämiseen.
Lapin AMK järjestää ja toteuttaa Tiedolla johtamisen asiantuntija -koulutusta, jotta työelämä saa tarvitsemaansa asiantuntijuutta hyödyntääkseen tietoa organisaation eri tasoilla esim. strategisessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Näin myös tieto resurssina ja sen hyödyntäminen leviävät työelämän käytäntöihin. Tiedolla johtaminen on tietojohtamisen osa-alue, joka tähtää tietoperustaiseen päätöksentekoon ja sen mahdollistamiseen (FINTO). Tiedolla johtaminen on myös määritelty paitsi johtamismallina myös toimintamallina, jossa ajantasaista, käytettävissä olevaa ja analysoitua tietoa ja dataa tuodaan päätöksentekoprosessiin ja osaksi koko organisaation ja sen kaikkien työntekijöiden toimintaa.
Myös Lapin AMK:ssa on pohdittu, miten tuotetaan tietoa, miten sitä siirretään alueen käyttöön sekä mahdollistetaan avoin TKIO -toiminta. Avoimuuden periaatetta vahvistaa tiedonsiirto tutkimuksen ja opetuksen välillä eli esim. opetuksessa käytetään uusinta tietoa, jota on TKI-toiminnassa tuotettu. TKI-integraatio opetukseen (TKIO) edistää myös oppimisen avoimuutta. YAMK-opiskelijoilla on usein pitkä käytännön työkokemus ja olemassa oleva työpaikka, johon he voivat tehdä opinnäytetyönsä työelämän kehittämistehtävänä. Opiskelijat pääsevät mukaan uuteen tietoon ja kehittämistoimintaan osana opiskeluprosessia ja voivat olla mukana myös ammattikorkeakoulun hankkeissa. Tiedolla johtamisen osaamisen kehittymisen myötä he tarttuvat työelämän käytäntöjen kehittämiseen opintojaksojen kehittämistehtävissä sekä opinnäytetöissä. Lisäksi tieto siirtyy myös toisin päin – opinnoissa ja opinnäytetöissä käytettävät ja ketterästi kokeiltavat uusimmat kehittämismenetelmät tarjoavat tietoa myös TKI-toiminnan menetelmien kehittämiseen. Avoimuus ja tiedon tuottaminen hyödyntäminen toimii parhaimmillaan molempiin suuntiin TKI-toiminnan ja opetuksen välillä. Samalla myös verkostot vahvistuvat avoimuuden kautta.
Vuonna 2020 ensimmäisen kerran alkanut koulutus on tuottanut uusia osaajia ja tiedolla johtamisen kehittäjiä. Opinnäytetöissä on tutkittu ja kehitetty työelämän tiedolla johtamisen käytäntöjä. Kehittämistoiminnan tuloksena on saatu uutta tietoa tiedolla johtamisen kehittämiseen organisaatioissa, sekä havaittu kehittämiseen liittyviä tarpeita. Ylihurulan (2021) opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa tiedolla johtamista kumppanuusmallissa. Opinnäytetyössä syntyi toimialasta riippumaton tiedolla johtamisen malli, jota voidaan hyödyntää toimeksiantajayrityksen lisäksi myös muissa yrityksissä. Kontiainen (2021) tutki opinnäytetyössään tiedolla johtamista digitalisoituneessa toimintaympäristössä. Työssä havaittiin, että tietoa on tarjolla runsaasti ja sitä hyödynnettiin monipuolisesti esimerkiksi päätöksenteossa. Opinnäytetyön tuloksissa tuotiin esille tiedon runsaus, joka voi olla myös haaste oleellisen tiedon havainnoinnin näkökulmasta. Tiedon hallintaan ja jakamiseen oli tarjolla monia erilaisia sähköisiä työkaluja, mutta niiden hyödyntämistä tuli tehostaa. Lakkala ja Ukskoski (2021) kartoittivat, miten osaamista voidaan johtaa julkishallinnon organisaatiossa esihenkilöiden toimesta. Tutkimuksen päätelmissään he toteavat, että osaamisen johtamisessa tulee huomioida strategisen-, operatiivisen- sekä tiedolla johtamisen näkökulmat. Keskeinen tutkimuksen tulos on, että esihenkilöiden osaamisen johtamisen tukemisessa on oleellista määritellä ja jalkauttaa organisaation strateginen osaamisen johtaminen sekä hyödyntää tiedolla johtamista.
Vaikka useimmat Tiedolla johtamisen asiantuntija -koulutuksen opinnäytetyöt tehdään opiskelijoiden omiin organisaatioihin, niissä sekä opintojaksoilla opiskelijoiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös ammattikorkeakoulun TKIO-toiminnan kehittämisessä sekä laajemmin opiskelijoiden tuottaman tiedon avoimella jakamisella. Opinnäytetöissä sekä erilaisissa koulutukseen kuuluvissa kehittämistehtävissä organisaatioiden kehittämistarpeista saadaan ajantasaista tietoa. Tiedon siirtyminen TKI-toiminnasta, sen tuloksista sekä avoimista TKI-ympäristöistä opetuksen yhteistyön kautta ammattikorkeakoulujen maisteritason koulutuksiin tarjoaa mahdollisuuden TKI-toiminnan tulosten hyödyntämisen ja vaikuttavuuden kehittämiseen yhteiskunnallisesti. Erityisesti avoimien oppimis- ja tutkimusympäristöjen hyödyntäminen on avoimuuden kehittämisen kohteena nyt ja lähitulevaisuudessa teknologisen kehityksen myötä.
Yhteenveto
Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehittäminen kypsyystasomittauksia hyödyntäen on esimerkki mittarien hyödyntämisestä tiedolla johtamisen kehittämisen tukena. Mittarit tarjoavat paitsi tukea tunnistamaan kehittämiskohteita, myös organisaatioiden keskinäisten toimintamallien ja kehittymisen vertaamisen tukena. Tiedon hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä on osoituksena ammattikorkeakoulujen kypsyystasojen merkittävä kehitys muutamassa vuodessa kypsyystasomittausten välissä. Lapin ammattikorkeakoulun maisteritason Tiedolla johtamisen asiantuntija koulutus osaltaan tuottaa organisaatioihin ja yhteiskuntaan tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat omalla osaamisellaan vaikuttaa avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen ja avoimen tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Korkeakoulujen TKIO-toimijat yhteistyössä uusien tiedolla johtamisen asiantuntijoiden kanssa voivat kehittää uusia avoimuuden sekä tiedon jakamisen käytänteitä ja avointa yhteistyömallia hyödyntäen tulevaisuudessa aiempaa enemmän avoimia TKIO-ympäristöjä ja uudenlaisia avoimia TKIO-verkostoja.
Kirjoittajat
Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O) Lapin ammattikorkeakoulu
Heli Väätäjä, TkT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet
Alajärvi-Kauppi, R. & Kangastie, H. (2020). Kypsyystason arviointi Lapin ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kangastie, H (toim.) Älykästä avoimuutta Lapin ammattikorkeakoulussa, osa 1. Haettu 28.3.2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-355-3
Alajärvi-Kauppi, R. & Kangastie, H. (2020). Lapin amkin toimintasuunnitelmaa AVOIMUUDEN EDISTÄMISEKSI 21.9.2020. Avoimen TKI –toiminnan Ja Oppimisen (TKIO) linjaukset ja periaatteet Lapin ammattikorkeakoulussa. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Avoin-TKI-toiminta
FINTO. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Tiedolla johtaminen. Haettu 18.4.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:tt:t90
Forsström, P-L, Lilja, E. & Ala-Mantila, M. (2019). Atlas of open science and research in Finland 2019. Haettu 23.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-689-8
Kontiainen, T. (2021). Digiajan tietotyö ja tiedolla johtaminen julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiossa. Haettu 20.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414152
Lakkala, M. & Ukskoski, A. (2021). Osaamisen johtaminen julkishallinnon organisaatiossa. Haettu 20.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110919579
Nyqvist, A., Tolonen, T. & Marjamaa, M. (2021). Ammattikorkeakoulujen julkaisujen avoimuus 2017–2019. Kreodi 1/2021. Haettu 23.3.2022. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102215515
Päällysaho, S. & Latvanen, J. (2020). Avoimuus on juurtunut ammattikorkeakouluihin OKM:n kypsyystasoselvityksen mukaan. Kreodi 1. Haettu 23.3.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002175643
Päällysaho, S., Latvanen, J. & Uusimäki, S. (2021). Reseptejä avoimuuden toteuttajille. Teoksessa Päällysaho, S., Latvanen, J. & Uusimäki, S. Avoin TKIO -keittokirja: Reseptejä avoimempaan tutkimukseen ja oppimiseen Haettu 21.3.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111755750
Ylihurula, H. (2021). Tiedolla johtamisen malli kumppanuusmallissa toimivassa vesivoimayhtiössä: Esimerkkitapaus välppähäviöiden minimoiminen. Haettu 20.4.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235605
Abstract
Knowledge-based developing of work-related openness in universities of applied sciences
Open science and learning are becoming a part of everyday life in higher education institutions. To achieve openness as a goal, evaluation of maturity is a way of collecting and following up the development and level of openness of the institutions. The effectiveness of using the measurements as a driver of developing openness is evident in how universities of applied sciences in Finland have developed the management of their openness related activities and related processes. Furthermore, Lapland University of Applied Sciences organizes training in master’s level on Knowledge-Based Management, with a curriculum aiming to support also the open creation, sharing, and using of knowledge and data in organizations and society. The information flow of new knowledge and applied development results from both RDI activities to teaching and learning as well as from the development of work-related practices in the students’ organizations provides opportunities for open sharing of knowledge. The openness of novel RDI and learning environments enable further possibilities for cooperation in organizational and societal level that are important to explore in the future.