Kirjoittajat: Niklas Nurttila, Vilma Lehtinen.
Ammattikorkeakouluilla on valtavasti osaamista ja uskottavuutta maailman laadukkaimpiin kuuluvan koulutusjärjestelmän edustajina. Suomalaisten koulutusteknologiayritysten palvelut ja tuotteet perustuvat tämän vahvan pedagogisen osaamisen pohjalta kehitettyjen teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Molemmat niistä ovat alallaan kansainvälisesti palkittuja tekijöitä, Worlddidac-palkittu verkko-oppimisalusta Claned ja Oulun ammattikorkeakoulun LAB-oppimismalli vain kaksi viimeisimmistä mainitaksemme.
Koulutusteknologiayritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö on edellytys sille, että suomalaista koulutusalan osaamista voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti. Yhteistyötä on mahdollista myydä Suomena, eikä vain yksittäisenä yrityksenä tai oppilaitoksena. Näin voitaisiin hyötyä Suomen jo nykyään vahvasta brändistä koulutuksessa ja samalla helpottaa tulevien yritysten toimintaa samalla markkina-alueella.
Skhole on yksi suomalaisista koulutusteknologiayrityksistä, jonka tavoitteena on tarjota suomalainen koulutusosaaminen maailmanlaajuiseen käyttöön. Parhaillaan esimerkiksi Tenwek School of Nursing Keniassa käyttää Skholea sairaanhoidon koulutuksessaan. Vietnamissa City International Hospital pilotoi Skholen verkkokoulutuspalvelua hoitohenkilöstönsä täydennyskoulutuksessa. Olennainen tuki kansainväliselle yhteistyölle on tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa Suomessa. Kansainvälisille markkinoille tähtääviä verkkokoulutuspalveluja on kehitettävä linjassa oppilaitosten korkeiden pedagogisten tavoitteiden kanssa.
Vahvuuksina oppimateriaalin tuotanto, kontaktit ja pedagoginen osaaminen
Oppimateriaalin tuotanto ja niiden jakaminen yhteistyössä oppimisympäristöjä kehittävien yritysten kanssa on yksi mahdollinen tapa hyödyntää suomalaista koulutusosaamista kansainvälisesti. Esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu käsihygienian kurssi, joka sisältää näyttöön perustuvan käsihygienian toimintamallin ja perehdyttää sen käyttöönottoon organisaatioissa. Käsihygienia on vain yksi esimerkki tiiviistä kurssista, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia potilaskuolleisuuden vähentämiseen.
Toinen mahdollisuus piilee jo nyt erinomaisissa ammattikorkeakoulujen kansainvälisissä kontakteissa oppilaitosten ja muiden koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyö oppilaitosten välillä tarkoittaa usein opiskelijoiden liikkuvuutta molempiin suuntiin. Koulutusteknologiayritykset ja oppilaitokset voisivat yhdessä sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymiä ennakoivan etäopiskelun kautta. Pohjoismaihin opiskelemaan tai töihin suuntaava aasialainen sairaanhoitajaopiskelija voisi esimerkiksi opiskella tietyn maan terveydenhuollolle ominaisia sisältöjä ja kieltä verkkopalvelussa. Verkkopalvelut mahdollistavat myös tulevan opiskelijan osaamisen arvioinnin. Yhteiset oppimisen alustat tarjoavat tapoja jakaa osaamista ja luoda kollegiaalisuutta kansainvälisesti.
Kolmas mahdollisuus on pedagogisen suunnittelun osaamisen jakaminen, joka toteutuisi parhaiten soveltamalla ammattikorkeakouluissa olevaa osaamista oppimisympäristöjen kehittämisessä.
Rohkeutta matalan kynnyksen kokeiluihin
Peräänkuuluttaisimme oppilaitoksilta rohkeutta lähteä kokeilemaan koulutusvientiä myös pienempinä palasina. Kokonaisen sairaanhoidon koulutuksen viemisen sijaan voisi aloittaa matalamman kynnyksen tutustumistuotteista, esimerkiksi käsihygienian osaamisesta. Tulee siis ajatella isosti, mutta aloittaa tekeminen hallitusti.
Pienimuotoiset ja kevyet pilotit olisivat yksi hyvä tapa päästä liikkeelle. Suomesta löytyy Skholen ohella mieletön määrä intoa uhkuvia yrityksiä, jotka haluavat tällaisia toteuttaa yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Pilottien yhteydessä olisi helppo lähteä muodostamaan kunkin osapuolen tarpeet huomioon ottavia käytänteitä ja toimintamalleja. Startup- ja kasvuyrityksien kanssa tehdyt pilotit voisivat olla hyvä keino pienentää kokeilujen riskejä oppilaitoksen näkökulmasta.
Nostimme aiheen esille LinkedIn-keskusteluketjussa, jossa useat koulutusalan keskeiset toimijat kaipaisivat ja myös ehdottivat loistavia tapoja toteuttaa yhteistyötä käytännössä. Vilkkaassa keskustelussa oppilaitosten ja koulutusteknologiayritysten yhteistyö nähtiin win-win -tilanteena, jonka käynnistämiseksi tarvitaan osapuolten kohtaamista ja kokeilujen käynnistämistä esimerkiksi juuri pienempien pilottien muodossa.
Halua ja kiinnostusta yhteistyöhön siis on. Innostuksen lisäksi tarvitaan tukea oppilaitosten johdolta sekä poliittisesta päätöksenteosta. Ihannetilanteessa koulutusvienti on vahvasti sidoksissa olemassaolevaan koulutusjärjestelmään. Oppilaitoksilla pitäisi siis olla sekä resursseja että oikeus rakentaa erillisiä liiketoiminnallisia yksiköitä, jotka keskittyvät koulutusviennin organisoimiseen.
Yritykset tarvitsevat ammattikorkeakouluilta rohkeutta lähteä mukaan kokeilemaan ja voivat tarjota vastapalveluksena valmiita malleja siitä, miten toteuttaa kokeiluja yhteistyössä ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa.
Kirjoittajat
Niklas Nurttila, FM, kansainvälinen liiketoiminta, Skhole Oy, niklas.nurttila(at)skhole.fi
Vilma Lehtinen, VTT, yhteisöluotsi, Skhole Oy, vilma.lehtinen(at)skhole.fi
