SAMK vie koulutusta kahdelle mantereelle

Kirjoittajat: Minna Keinänen-Toivola, Viveka Höijer-Brear, Tiina Savola, Markku Paukkunen, Ari-Pekka Kainu.

Kuva:  SAMK:n Kiinan toimiston päätehtävänä on koulutusyhteistyön, koulutusviennin sekä yritysyhteistyön kehittäminen Jiangsun provinssissa.

Ystävyyskaupunki Kiinassa ja merentutkimusalus Namibiassa

SAMK:n koulutusviennin lähtölaukaukset Aasiassa ja Afrikassa olivat hyvin erilaiset. Kiinassa yhteistyö käynnistyi kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Namibiassa meriklusterin laivakaupasta. Yhteistyösopimukset Porin ja kiinalaisen Changzhoun kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jiangsu Polytechnic University:n (JPU) välillä allekirjoitettiin helmikuussa vuonna 2008. Jiangsu Polytechnic University nousi alueensa merkittävimmäksi yliopistoksi Changzhou University:ksi vuonna 2010. Perinteinen koulutusyhteistyö on sisältänyt vuosittaisia opiskelija- ja opettajavaihtoja. Vuonna 2010 yhteistyö laajentui sopimuksen mukaisesti myös tutkimusyhteistyöhön, ensin tekniikan alalle ja sitten talous- sekä sosiaali- ja terveysaloille. Changzhou:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tieteen foorumi on järjestetty Changzhou:ssa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. SAMK:n muut partnerikorkeakoulut ovat Zhejiang University of Technology, Suzhou University of Science and Technology ja Shanghai University of Finance and Economics. SAMK on mukana Kiinassa myös ARENE yhteistyön kautta, sekä yhteistyössä HAMK, JAMK, TAMK ja LAMK kanssa.

Namibiassa koulutusvienti käynnistyi STX Europe:n Rauman telakalla rakennetun merentutkimusalus Mirabilis:in myötä. Namibialaiset olivat laivan rakennusprojektin aikana Raumalla seuraamassa aluksen valmistumista. Merenkulun koulutusprojekteja ovat olleet MARINAM- (v. 2012 – 2015) ja MARIBIA-projektit (v. 2013 – 2015) sekä maaliskuussa 2017 alkanut MARIBILIS-projekti (Finnish National Agency for education, 2017). SAMK:lla on neljä yhteistyösopimusta paikallisten yliopistojen kanssa, jotka ovat Namibia University of Science and Technology, University of Namibia, The International University of Management ja Welwitchia University. Namibiassa koulutusviennin rinnalla tuli kestävän kehityksen tutkimus- ja yritysyhteistyö Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa vuonna 2015 (Keinänen-Toivola & Savela 2016).

Koulutusviennin tiivistäminen

Kiinassa parlamentaarinen yhteistyö ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat keskeisiä tekijöitä konkreettiseen yhteistyöhön alueellisten koululaitosten, julkisten sekä yksityisten yritysten kanssa. Syksyllä 2015 SAMK perusti oman Kiina-toimiston Changzhouh:n, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Syksyllä 2016 solmittiin kaksoistutkintosopimus sairaanhoitajakoulutuksesta, joka on ensimmäinen varsinainen koulutusviennintuote SAMK:n ja Kiinan välillä (Rouhiainen-Valo 2016).  SAMK:lla on käynnissä Step C -niminen projekti, jonka tavoitteena on ollut avata Kiinan kasvavia markkinoita erityisesti sairaanhoidon ja matkailun aloilla.

Suomen valtio tiivisti koulutusyhteistyötään Namibiassa vuonna 2016. Minna Keinänen-Toivolan vetämään Namibian koulutusvientidelegaatioon (2.–8.10.2016) osallistui yliopisto- ja AMK- toimijoita ympäri Suomea (Keinänen-Toivola ym. 2017). SAMK:n delegaatiossa oli osaajia kaikilta osaamisalueiltamme: tekniikka, logistiikka- ja meriteknologia, hyvinvointi- ja terveys sekä palveluliiketoiminta.   Yhtenä konkreettisena delegaation tuloksena oli Turun yliopiston Rauman yksikössä helmikuussa 2017 alkanut 24 namibialaisen luokanopettajan koulutus. SAMK:n ensimmäinen vaihto-opiskelija Namibia University of Science and Technology:stä oli laivakoneinsinööri Elizabeth Mabakeng (Kuva 1) (Sankari 2017).

Kuva 1. Vaihto-opiskelija Elizabeth Mabakeng tutustumassa laivakonesimulaattoriin merikapteeni Heikki Koiviston kanssa.

Sairaanhoitajakoulutusta 2+2 mallilla Kiinaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Changzhou yliopiston kaksoistutkintosopimus (2+2 vuotta) mahdollistaa kiinalaisille opiskelijoille EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Changzhou yliopiston opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta omassa yliopistossaan (Kuva 2), jonka jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kaksi viimeistä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmat tukevat toisiaan.

Kaksoistutkinnon lisäksi on käyty keskusteluja alueen vaikuttajien kanssa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnista ja muistisairauksien tunnistamisesta. Tämä aihealue koskettaa Kiinaa laajasti väestörakenteen muutoksen takia.  Changzhoun yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat toivoneet alusta asti hyvin yksityiskohtaista tietoa koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja muista opiskelijoiden elämään liittyvistä tekijöistä. Satakunta on ”sykähdyttänyt”, mutta ennen kuin opiskelijat tekevät päätöksensä, he haluavat tietää tarkalleen mitä he ovat tulossa opiskelemaan ja millainen paikka Satakunnan ammattikorkeakoulu on.

Kuva 2. Sairaanhoidon opetusta Kiinassa.

Fysioterapiaa AMK:n yhteistyönä Namibiaan

Namibian koulutusvientidelegaation yhtenä tuloksena fysioterapian suomalaiset koulutustahot SAMK, SAIMIA, SEAMK ja XAMK ryhtyivät rakentamaan yhteistä fysioterapian täydennyskoulutustuotetta” Training for Trainers” yksityiselle namibialaiselle Welwitchian yliopistolle. Koulutustuotteen suunnittelu toteutettiin tehtävää varten muodostetussa konsortiossa loppuvuodesta 2016 (Kuva 3). Kyseisen alan edustajien osallistuminen alusta alkaen prosessiin on ollut keskeistä sekä myyjä- että ostajamaassa. Osallistujien niukan ajan hallitsemiseksi erotettiin ammatillisen ydin- ja yleisosaamisen suunnittelu.

Yhteistyön aikana osallistujille rakentui kuva, mihin konsortion suomalaiset korkeakoulut profiloituvat fysioterapian- ja erityisesti englanninkielisen fysioterapian opetustarjonnan osalta. University of Namibian ostaa kandidaattitason fysioterapiakoulutusta etelä-afrikkalaiselta korkeakoululta, mikä rajasi konsortioltamme pois tämän tutkinnonvientimahdollisuuden. Welwitchian kanssa jatkettiin neuvotteluja ”Training for Trainers”paketin rakentamisesta, johon luodaan mahdollisuus jatkaa kuntouksen maisteritasolla.  Koulutettava saisi tällöin eurooppalaisen tutkinnon.

SAMK:sta on hoitotyön opiskelijoita parhaillaan Welwitchia yliopistossa harjoitteluvaihdossa. Koulutusvientiyhteistyö poiki Welwitchia:n kanssa konkreettisia tuloksia myös toiselle alalle. Welwithcia yliopiston kautta syksyllä aloitti Industrial managementin ohjelmassa kolme namibialaista opiskelijaa, joiden opiskelu tapahtuu verkossa.

Kuva 3. Welwitchia yliopiston vierailu SAMK:n Porin rakenteilla olleelle kampukselle joulukuussa 2017.

Haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaaminen

Kiinassa kieli- ja kulttuurikysymykset ovat haasteita SAMK:lle ja muille suomalaisille toimijoille. Toisaalta Kiinassa hoito- ja sosiaalityötä ei nuorten keskuudessa arvosteta, sillä siinä on matala palkkataso. Koulutusmateriaalin tulee löytyä kiinaksi. Etä- ja verkko-opetukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

Namibiassa yhteistyötä on helpottanut maiden jo yli 140 vuotta kestäneet läheiset välit. Yhteistyö namibialaisten kanssa on osoittanut, uskonto on namibialaisille tärkeä, aikakäsitys on erilainen ja menestys vaatii paikallista läsnäoloa. Namibiassa koulutusjärjestelmä rakentaa etäopetusmahdollisuuksia jo alakoulusta alkaen. Namibiassa suuri haaste on koulutuksen hinta.

Ponnahduslauta laajemmille markkinoille

Yhteistyö useiden eri tahojen kanssa Kiinassa ja Namibiassa toimivat pilottikohteina laajemmille markkinoille.  Kiinassa Changzhou – Wuj:n 6 miljoonan asukaan alue on osa nopeasti kehittyvän 80 miljoonaan asukkaan Jangtse Deltaa. ARENE:n puolesta Kiinan koulutusmarkkinoita lähestytään laajemmalla yhteistyöllä, jossa yhteistyökumppaneiksi on useita valtiollisia toimijoita Kiinassa.

Namibia kuuluu 300 miljoonan asukkaan Southern Africa Development Community:n. Namibiassa, kuten useassa naapurimaassa opetuskielenä on englanti. Walvis Bayn satama tulee olemaan lähivuosina liikenteen solmukohta useille naapurimaille.

Tärkeät lähtökohdat koulutusviennissä ovat maltillisuus ja eettisyys, mitään ei voida siirtää toiseen kulttuuriin suoraan. Pitkäjänteistä kehittämistyötä vaaditaan sekä henkilöstön henkisellä puolella, että järjestelmän tasolla, jotta hyvät käytännöt jalkautuvat osaksi jokapäiväistä työtä.

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Viveka Höijer-Brear, MSc (Physiotherapy), lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viveka.hoijer-brear(at)samk.fi
Tiina Savola, VTM, osaamisaluejohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tiina.savola(at)samk.fi
Markku Paukkunen, DI, projektipäällikkö/vanhempi Kiina-neuvonantaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, markku.paukkunen(at)samk.fi
Ari-Pekka Kainu,KM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, ari-pekka.kainu(at)samk.fi

Finnish National Agency for education. (2017). Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab (MARIBILIS).  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.cimo.fi/programmes/hei_ici_index/programmes/hei_ici/projects/maribilis.

Keinänen-Toivola, M., Koivisto, H., Olenius, M., Kortelainen, K. (2017). NAMURBAN Project in Action. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://youtu.be/6-l4Q5MQyBQ.

Keinänen-Toivola, M., Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla.  AMK-lehti/UAS journal vol 2016, no 4.  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/.

Rouhiainen-Valo, T. (2016). Yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun yliopiston kanssa allekirjoitettiin. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/yhteistyosopimus-kiinalaisen-changzhoun-yliopiston-kanssa-allekirjoitettiin/.

Sankari, A. (2017). Laivakoneinssi Elizabeth – ensimmäinen vaihto-opiskelijamme Namibiasta. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/laivakoneinssi-elizabeth-ensimmainen-vaihto-opiskelijamme-namibiasta/.

Hyvinvointivalmennus opetti ammatillista yhteistyötä

Motiivi-hyvinvointipalvelut on Saimaan ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan alainen sosiaali- ja terveysalan palveluyksikkö. Motiivissa on aiemmin harjoitellut vain fysioterapeuttiopiskelijoita fysioterapeuttien ohjauksessa. Palvelutarjontaan kuuluvat erilaiset työhyvinvointipalvelut (tyhy -päivät, luennot, ergonomiakartoitukset), tuki- ja liikuntaelinklinikka sekä kuntotestaus- ja työkykyarviotoiminta. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteiset korkeakoululiikuntapalvelut toimivat Motiivin kanssa samoissa tiloissa ja osa fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelusta toteutuu ryhmäliikuntatoiminnoissa. Keväällä 2016 Motiivissa kokeiltiin hyvinvointivalmennusta, jota toteuttivat terveydenhoitajaopiskelijat osana ammatillista harjoitteluaan.

Hyvinvointivalmennus

Hyvinvointivalmennus on Saimaan ammattikorkeakoulussa luotu toimintamalli terveydenhoitajaopiskelijoille. Mallissa opiskelijat toimivat aitojen asiakkaiden valmentajina osana ammatillista harjoittelua. Tarkoituksena on ollut lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden valmiuksia terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä järjestää työharjoittelu mahdollisimman aidoissa tilanteissa.

Valmennukseen haettiin ihmisiä, jotka kokivat tarvetta henkilökohtaiseen ohjaukseen, valmennukseen ja tukeen. Opiskelijat toimivat heidän ohjaajinaan, sparraajinaan, muutoksen tukijoinaan ja edistymisen seuraajinaan. Yhdellä opiskelijalla oli 1–5 valmennettavaa ja osa valmennuksesta toteutui ryhmissä. Hyvinvointivalmennuksen mallissa asiakas laatii alussa omat tavoitteensa, ja tavoitteista ja molempien odotuksista keskustellaan. Lisäksi sovitaan toimintatavoista ja tapaamisista. Valmennus perustuu asiakkaan omaan työhön ja omien asioiden prosessointiin, jossa on apuna työkirja ja kotitehtäviä. Valmennuksessa hyödynnetään myös erilaisia terveyttä ja hyvinvointia mittaavia ja arvioivia testejä. Motiivi-hyvinvointipalveluissa toteutetun hyvinvointivalmennuksen kesto oli 2–4 kuukautta ja tapaamisia oli 1–3 viikon välein. Jokaisella tapaamisella sovittiin aina seuraavan tapaamisen teema.

oma työkirja
Kuva 1. Hyvinvointivalmennuksessa hyödynnettiin omaa työkirjaa. KUVA: Jonna Mielonen-Jumisko

Terveydenhoitaja muutoksen tukena

Hyvinvointivalmennuksessa on tavoitteena, että opiskelijat pystyvät aistimaan asiakkaansa/valmennettavansa muutoshalukkuutta ja havaitsevat, missä vaiheessa muutosta asiakas on. Opiskelijat harjoittelevat myös interventiivisen ja motivoivan haastattelun käyttöä sekä ratkaisukeskeistä ja valmentavaa työotetta. Hyvinvointivalmennus sopii hyvin toimintamalliksi tämän hetken terveydenhoitajan työhön.

Prochaskan ja DiClementen (2003) muutosvaihemalli kuvaa käyttäytymisen muutosprosessia, joka käsittää viisi muutosvaihetta: esiharkinta-, harkinta-, valmistautumis-, toiminta- ja ylläpitovaiheet. Muutos ei etene aina suoraviivaisesti vaiheesta toiseen eikä onnistu useinkaan yhdellä kertaa. Repsahdukset ovat osa muutosta. Muutosvaihemalli sopii työmenetelmäksi, kun asiakasta ohjataan muuttamaan terveyskäyttäytymistään tai tuetaan muutoksessa. (Haarala ym. 2008, 155.) Muutosvaihemalli on keskeinen terveydenhoitajan ohjauksen työväline, joka auttaa hahmottamaan millaista tukea, neuvontaa ja ohjausta asiakas tarvitsee.

Interventiivinen haastattelu ohjaa haastattelijaa kiinnittämään huomiota siihen, mitä asiakkaalle sanotaan. Haastattelu ei ole pelkkää tietojen keräämistä vaan erilaiset kysymykset toimivat interventiona ja haastattelun eri vaiheissa käytetään erityyppisiä kysymyksiä. (Haarala ym. 2008, 135.) Motivoiva haastattelu on työmenetelmä, jota hoitaja voi soveltaa asiakkaan muutosmotivaation herättelyyn tai muutosprosessin tukemiseen. Sen avulla vahvistetaan asiakkaan sisäistä motivaatiota muutokseen. (Haarala ym. 2008, 141.) Motivoivan keskustelun tärkein työkalu ovat avoimet kysymykset. Hoitajan tehtävänä on tuoda esille eri vaihtoehtoja, mutta hän ei päätä mitään asiakkaan puolesta. Keskustelun lopulla asiakas valitsee itselleen sopivimman menettelyn tai hän jää harkitsemaan muutosta pidemmäksi aikaa. (Mustajoki & Kunnamo 2009.)

Ratkaisukeskeinen (solution focused) työskentelytapa on terveydenhoitajan työssä keskeinen työorientaatio. Ratkaisukeskeinen eli voimavarasuuntautunut lähestymistapa sopii moniin tilanteisiin terveydenhoitajan työssä: ei jäädä penkomaan ongelmien syitä, vaan keskitytään nykyhetkeen ja asiakkaiden omien voimavarojen käyttöön. Lähestymistapaa on käytetty mm. psykoterapiassa, josta se on levinnyt myös muuhun käyttöön esim. erilaisiin valmennustilanteisiin. (Haarala ym. 2008, 109.) Hyvä neuvonta edellyttää asiakkaan itsearviointia, terveydenhoitajan ja asiakkaan välistä tavoitteen asettelua, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, toistuvia tapaamisia ja onnistumisen seurantaa. (Haarala ym. 2008, 158).

Moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijuus

Asiantuntijuuden eriytyminen kapeampiin erityisaloihin on tuonut työyhteisöihin yhä lisääntyvän tarpeen moniammatilliseen yhteistyöhön. Kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ei synny enää yhden asiantuntijan työn tuloksena, vaan vaatii useamman asiantuntijan yhteistä työpanosta. Moniammatillisuus pohjaa myös asiakaslähtöisyyteen ja sen juuret ovat 1980- ja 1990-lukujen väestövastuullisessa toimintamallissa. Väestövastuulla tarkoitettiin toimintatapaa, jossa nimetty henkilöstö (omalääkäri tai muutaman lääkärin ryhmä, omahoitaja tai vastaava ryhmä) antaa peruspalvelut tietylle väestöryhmälle (Räsänen, Notkola, Peurala, Kankaanpää ja Husman, 1993).

Moniammatillisen yhteistyön tuominen opetuksen osaksi on ollut kiinnostuksen kohteena jo 1990-luvulta alkaen, jolloin sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta tarjoavat tahot mm. Ylä-Savossa toteuttivat koulutuskokeilun yhteistyöosaamisen oppimiseksi (Paukkunen, 2003). Yhteistyö onkin nähty pitkään asiakkaan ja potilaan kannalta hyödyllisenä välineenä, mutta sen toteutuminen työyhteisöissä on haasteellista ja vaihtelevaa riippuen henkilöstön motivaatiosta ja osaamisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla moniammatillisen yhteistyön tulisi tulla tutuksi jo opiskeluaikana, jolloin harjoitellaan mm. oman asiantuntijuuden tuomista esiin erilaisissa ryhmätilanteissa. Aidot moniammatilliset tilanteet toteutuvat luontevasti harjoittelupaikoissa, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua toisten ammattiryhmien toimintaan osana asiakastilanteita.

Yhteistyö Motiivissa

Motiivi-hyvinvointipalveluissa moniammatillista yhteistyötä lähdettiin luomaan osana hyvinvointivalmennusta, jota toteuttivat terveydenhoitajaopiskelijat. Hyvinvointivalmennuksen asiakastapaamisissa nousi esille erilaisia tarpeita ja toiveita, joiden täyttämiseksi terveydenhoitajaopiskelijat konsultoivat fysioterapeuttiopiskelijoita. Opiskelijat hyödynsivät yhteistyömahdollisuutta mm. rentoutusryhmän järjestämisessä ja terapeuttisten harjoitusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa.

”Hienointa tämä on varmaan asiakkaiden näkökulmasta, kun he saavat apua kokonaisvaltaisemmin. Itsellekään ei kehity ammatillista riittämättömyydentunnetta kun saa apua niissä asioissa, joita itse ei hallitse.”

Opiskelijoiden kokemukset moniammatillisesta yhteistyöstä toisten opiskelijoiden kanssa olivat pääosin positiivisia. Erityisesti opiskelijat arvostivat yhteistyön luontevuutta ja sitä, että yhteistyötarpeet kumpusivat hyvinvointivalmennuksen asiakastapaamisista – eli aidosta tarpeesta konsultoida toista asiantuntijaa. Lisäksi opiskelijat pitivät hyvänä asiana sitä, että yhteistyön ansiosta asiakkaat saivat kokonaisvaltaisempaa palvelua.

”Varsinkin jos yhtään kiinnostaa esim. ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvät asiat, fysioterapeuttien ja terveydenhoitajien yhteistyö toimii mielestäni hyvin. Miksei muillakin ammattiryhmillä.”

Opiskelijat kokivat myös helpottavana sen, että yhteistyön ansiosta oli mahdollista keskittyä omaan ydinosaamiseen. Moni oli havainnut, ettei kaikkea tarvitsekaan osata itse ja että toisen asiantuntijan konsultointi kuuluu luontevana osana ammatilliseen toimintaan. Lisäksi tukeutuminen toisen ammattialan opiskelijan osaamiseen oman osaamisalueen ulkopuolella on lisännyt kokemusta hyvin tehdystä työstä.

”Projekti ei tuntunut keksimällä keksityltä vaan molempien ammattialojen osaamista tarvittiin oikeasti.”

Opiskelijat toimivat konsultoinnin osalta yhteistyössä tarpeen vaatiessa, mutta yhteistyön toteutus riippui opiskelijoista. Osa opiskelijoista osallistui asiakastilanteisiin yhdessä oppiakseen toisen ammattikunnan työstä, osa ei. Koska pääasiallinen asiakassuhde oli kuitenkin terveydenhoitajaopiskelijoiden ja asiakkaiden välillä, fysioterapeuttiopiskelijan vuorovaikutus asiakkaiden kanssa saattoi toteutua vain ohjaustilanteessa esimerkiksi kuntosalilla. Moni huomioi, että toisen ammattialan edustaja hyötyisi laajemmista esitiedoista ja ryhmäkeskusteluja fysioterapeuttiopiskelijoiden ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa kaivattiin. Tietojen vaihdon merkityksen selvittyä opiskelijat joutuivat siis vastakkain myös hyvien kirjaamiskäytäntöjen kanssa. Lisäksi potilas- ja asiakasneuvottelujen tarpeellisuus konkretisoitui.

”Yhteistyöstä saisi varmaan paljon irti, mutta se edellyttää sitä, että jokainen reilusti tunnustaa mitä osaa ja mitä ei. Näin voisi puolin ja toisin auttaa.”

Opiskelijat pohtivat palautteessaan paitsi yhteistyön hyötyä ammatillisen osaamisen tunteiden, myös vastuun jakautumisen kannalta. Yhteistyön toteutuminen harjoittelussa koettiin luontevimmaksi vaihtoehdoksi, sillä monen mielestä aikataulujen yhteensovittaminen opintojaksojen aikana eri koulutusohjelmien kanssa saattaisi olla vaikeaa. Aikataulutuksen haasteellisuudesta huolimatta moni ehdotti, että yhteistyötä eri koulutusohjelmien välillä saisi toteuttaa enemmänkin – kunhan toteutus ole teennäistä, vaan se istuu luontevasti esimerkiksi opintojakson kokonaisuuteen.

Artikkelikuvassa fysioterapeuttiopiskelija Tommi Koistinen ja terveydenhoitajaopiskelijat Melisa Havo ja Sini Mansikka tutkivat asiakkaan ravintopäiväkirjaa. KUVA: Jonna Mielonen-Jumisko

Kirjoittajat

Marita Pirkka, lehtori, TtM, Saimaan ammattikorkeakoulu, marita.pirkka(at)saimia.fi
Elina Ryhänen, työfysioterapeutti, M.Sc., Saimaan ammattikorkeakoulu, elina.ryhanen8at)saimia.fi

Haarala P., Honkanen H., Mellin O. & Tervaskanto-Mäentausta T. (2008). Terveydenhoitajan osaaminen. Edita Prima. Helsinki.

Mustajoki P. & Kunnamo J. (2009). Motivoiva potilashaastattelu, vaikuttava terveysneuvonta. Sairauksien ehkäisy. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.plain?p_artikkeli=seh00147

Paukkunen, L. (2003). Sosiaali- ja terveysalan yhteistyöosaamisen kehittäminen: Koulutuskokeilun arviointitutkimus. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto. Kopijyvä. Kuopio.

Räsänen, K., Notkola, V., Peurala, M., Kankaanpää, E. & Husman, K. (1993). Väestövastuu ja työpaikkaterveydenhuolto. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 109 (18), s.1588-1593.