SAMKin opiskelijat ratkomassa energiatehokkuushaasteita

Kirjoittajat: Teija Järvenpää & Minna M. Keinänen-Toivola.

Maailman kaupasta 90 prosenttia tapahtuu meriteitse ja kansainvälinen meriklusteri tuottaa 3,1 prosenttia maailman CO2-päästöistä. Alan kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nopeasti, sillä päästöjen on arvioitu kasvavan jopa 5 prosenttiin vuoteen 2030. Ilmastonmuutosta korostavan ympäristösääntelyn merkitys korostuu ja toisaalta energiantehokkuuden vaatimukset kasvavat niin satamatoiminnoissa kuin telakoilla. EAKR-rahoitteisessa kolmivuotisessa (2018–2020) SataMari-hankkeessa tutkitaan käytännön toimia meriklusterin energiatehokkuuden parantamiseksi Satakunnassa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, erityisesti hankkeen pilottiyritysten, SeaSide Industry Parkin, Rauman Satama Oy:n sekä Euroports Rauma Oy:n kanssa. Pilottiyritykset kattavat meriklusterin toimintoja telakka-alueesta satamaan ja satamaoperaattoriin ja tarjoavat monipuolisen alustan kehitystyölle – niin tutkijoille kuin opiskelijoille.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus edistää opintojaan hankkeiden kautta. Hankkeessa opiskelijan on mahdollista suorittaa kursseja, kurssin osia, harjoitteluita tai tehdä opinnäytetyö. SataMari-hankkeessa on ollut useita Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita mukana. Hanketiimi toimii linkkinä opiskelijan, opettajien ja yrityksen välissä, tukien opiskelijaa sekä varmistaen opiskelijatyön soveltuvuuden myös hankkeen tavoitteisiin. Opiskelija ei jää yksin pulmiensa kanssa, vaan hanketiimi on aktiivisesti mukana toiminnassa. SataMari-hankkeen ammattilaiset ovat myös toimineet opinnäytetöiden ohjaajina. Hanketiimin tärkeä tehtävä on koordinoida kokonaisuutta ja taata toiminnan jatkuvuus. Yksi opiskelija tekee itselleen sopivan palasen ja hanke huolehtii kokonaisuudesta sekä tulosten viestinnästä laajemmalle joukolle.

Opiskelijat ovat laatineet selvityksiä ja tehneet mittauksia valaistuksen muuttamisesta energiatehokkaammaksi, rakentaneet lämpötilan mittausanturinarua teollisuushallin lämpötilajakauman selvittämiseksi, selvittäneet aurinkoenergian hyödyntämistä (Granfors 2018, 5) ja selvittäneet sähkötrukkien kannattavuutta satamaoperaattorille. Näiden töiden avulla opiskelijat ovat edistäneet opintojaan, joko energia- ja ympäristötekniikan tai sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmissa. Kokemukset ovat olleet hyviä kaikilta osapuolilta; opiskelijat pitävät työelämälähtöisyydestä ja konkreettisista töistä, yritykset arvostavat puolueettomia selvityksistä ja työtä kehittämiskohteidensa eteen. Hanke saa lisäarvoa ja lisäresursseja, jolloin saadaan syväluotaavampia selvityksiä kuin mitä hanketiimillä olisi resursseja käyttää yhteen kohteeseen. Opiskelijat tuovat myös uusia raikkaita ajatuksia perinteiselle alalle (Kuva 1).

Kuva 1. SataMari-hankkeessa meriklusterin toimintaympäristö tarjoaa monipuolisia kehitystöitä myös opiskelijoille. Kuva: Teemu Heikkinen.

Dieseltrukkien sähköistäminen mietitytti satamaoperaattoria – opiskelijat tarttuivat haasteeseen

Satakunnan ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijat Henna Puromäki ja Emma Selin tekivät käytännön töitä SataMari-hankkeessa yritysyhteistyössä saaden opintopisteitä. Hankkeen pilottikohteessa Euroports Rauma Oy:llä pohdittiin dieseltrukkien sähköistämistä. Voisiko dieseltrukkien vaihtaminen sähköisiin olla kannattavaa? Yritys halusi puolueettoman selvityksen asiasta, ja Puromäki sekä Selin tarttuivat haasteeseen. Opiskelijat selvittivät opinnäytetöinään dieselkäyttöisten vastapainotrukkien vaihtamista sähköisiin vastaaviin ja vaihdon kannattavuutta eri kokoluokan trukkien osalta. Puromäki selvitti nostokyvyltään 3,5 tn ja 5 tn sähkötrukkien ja Selin isompien, 16 tn trukkien kannattavuutta ja ympäristöhyötyjä (Puromäki 2019, 5; Selin 2019, 6). Töissä keskityttiin kahden Euroports Rauma Oy:n paperirullavarastona toimivan varastohallin toimintoihin ja hallissa käytössä oleviin trukkeihin (Kuva 2). Opiskelijat pyysivät tarjouksia sähkötrukkitoimittajilta ja vertailivat käyttövoimakustannuksia sekä leasing-hintoja trukkien välillä. Tarjoukset saatiin vain pienemmän kokoluokan trukkeihin ja isompien, 16 tn trukkien kohdalla leasing-hintavertailu jäi työstä uupumaan.

Selvityksien tuloksena sähkötrukit ovat kilpailukykyinen vaihtoehto. Sähkötrukin puolella ovat edulliset käyttökustannukset, sillä sähkökäyttöisten trukkien lataamiseen tarvittava sähköenergia on huomattavasti edullisempaa kuin dieseltrukkien tarvitsema dieselpolttoaine. Lisäksi huomioitiin se, että sähkötrukit kuluttavat energiaa vain, kun niillä tehdään aktiivista ajo- tai nostotyötä, kun taas dieseltrukit kuluttavat polttoainetta myös tyhjäkäyntiaikanaan. Puromäki ja Selin totesivat myös, että vaihtamalla sähkökäyttöisiin trukkeihin, saavutetaan sekä ilmaston että paikallisen työympäristön kannalta positiiviset vaikutukset.

Kuva 2. Opiskelijat selvittivät satamaoperoinnissa käytettävien dieseltrukkien korvaamista sähkökäyttöisillä SataMari-hankkeen pilottikohteessa Euroports Rauma Oy:ssä. Kuva: Teemu Heikkinen.

Hanke mahdollistajana AMK:n ja yritysten välillä

Hanke on menestyksekkäästi saattanut yhteen yrityksiä ja opiskelijoita, tarjoten mahdollisuuksia opintojen opinnollistamiseen sekä yrityksille ratkaisijoita, tuoreita silmiä ja tekeviä käsiä. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten energiatehokkuutta, mutta hanke on onnistunut toimimaan myös opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa työelämäyhteistyössä SAMKissa. Yhteistyön kautta on myös mahdollista, että yritys huomaa opiskelijan osaamisen ja näin tarjoaa työmahdollisuutta opiskelijalle.

Parhaillaan sähkö- ja automaationtekniikan opiskelija selvittää satama-alueen ulkovalaistuksen muuttamista energiatehokkaammaksi. Toimenpiteessä opiskelija mittaa valaistusvoimakkuudet sekä sähkönkulutukset ennen ja jälkeen suunnitellun valaistuksen modernisoinnin. Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija selvittää opinnäytetyönään paineilman tuotannon nykykulutusta sekä säätöpotentiaalia SataMari-hankkeen pilottikohteessa ja lisäksi toinen opiskelija selvittää öljylämmityksen korvaamista meriklusterin yrityksessä. Opiskelijat pääsevät tekemään käytännön töitä ja edistämään opintojaan sekä tarjoamaan tietoa yritykselle. Tilaaja saa todennettua, mitattua ja riippumatonta tietoa. Sitä yritykset arvostavat. Lisäksi hanke saa todennettua tietoa mm. ulkovalaistuksen modernisoinnin vaikutuksista ja voi jakaa sitä edelleen muille vastaavaa energiatehokkuustoimenpidettä suunnitteleville yrityksille.

Hankkeen merkittävänä tuloksena kehitetään ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu, jonka avulla meriklusterin yritykset saavat apuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Päätöksentekotyökalu julkaistaan hankkeen nettisivuilla https://sub.samk.fi/satamari/ ja se toimii tietopankkina energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi meriklusterin yrityksissä. Hankkeessa tuotettu tieto, sisältäen myös opiskelijoiden työt, tulevat näin hyödynnettäväksi mahdollisimman laajasti.

Kirjoittajat

Teija Järvenpää, insinööri (AMK), projektitutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teija.jarvenpaa(at)samk.fi

Minna M. Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi


Granfors, A. (2018). Aurinkoenergia hyödyntäminen Euroports Rauma Oy:llä. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 13.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110616745

Puromäki, H. (2019). Selvitys dieseltrukkien korvaamisesta sähkötrukeilla ja vaihdon kannattavuus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 8.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112121846

Selin, E. (2019). Selvitys dieseltrukkien korvaamisesta sähkötrukeilla ja vaihdon kannattavuus sekä ympäristöhyödyt. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Haettu 8.1.2020 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522289

SataMari. (2020). Smart Urban Business -tutkimusryhmän www-sivut. Haettu 20.1.2020 osoitteesta https://sub.samk.fi/projects/satamari/