Opiskelijat ja yritykset yhteen hackathonilla

Kirjoittajat: Risto Salminen & Marja-Liisa Ruotsalainen.

Informaatioteknologian aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei ole helppoa visualisoida siten, että ne huomioisivat kaikki olennaiset ympäristön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Samalla, kun it-ala luo ympäristöä säästäviä innovaatioita, vie it-palveluiden käyttö jatkuvasti enemmän energiaa (Morley, Widdick & Hazas 2018). Lisäksi käytettävissä työkaluissa hyödynnetään työtä ja luonnonvaroja ympäri maailmaa, mikä tuo lisää muuttujia setvittäessä koko toiminnan vaikutuksia vastuulliselle liiketoiminnalle.

Tästä lähtökohdasta oli luontevaa aloittaa Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun alueen it-yritysten yhteinen hackathon, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka yritykset voivat vähentää digitaalisten palveluidensa negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hackathon valittiin opiskelumuodoksi, sillä ratkaisuehdotuksiin tarvittiin eri koulutusaloilta osaamista, josta olisi hyötyä sekä yrityksille että opiskelijoille.

Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön kytkeminen opetukseen on tärkeää mutta usein työlästä. Edellä mainitun haasteen äärellä halusimme yhdistää hanketoteutuksen samanaikaisesti monen koulutusalan kanssa. Näin saimme myös hyviä eväitä ammattikorkeakoulumme koulutukseen ja palveluliiketoimintaan unohtamatta hankkeen varsinaisia kohderyhmiä. Tämän vuoksi näimme parhaaksi vaihtoehdoksi yritysyhteistyön hackathonin merkeissä, sillä hackathonin avulla voisimme jatkossa käsitellä matalammalla kynnyksellä ajankohtaisia aiheita etenkin mukana olevien koulutusalojen osalta.

Uusi ja hyödyllinen kokemus opiskelijoille ja yrityksille

”Sustainable digital services”-hackathonin järjesti Digi2Market-hanke (http://digi2market.karelia.fi/), joka auttaa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä markkinoinnissa ja markkinoiden laajentamisessa.

Hackathonin valmistelu aloitettiin viime toukokuussa aiheen ideoinnilla ja projektiryhmän kokoamisella. Syksyllä etsittiin yritys- ja asiantuntijakumppaneita ja sovitettiin hackathonia osaksi opintoja. Suunnittelussa hyödynnettiin Turun ammattikorkeakoulun tuoretta ”Avaimet avoimen datan hackathoniin – opas korkeakouluille ja kehittäjille” -hackathon-opasta (Malve-Ahlroth ym. 2019).

Kevätlukukauden alussa aloitettiin opiskelijoiden houkuttelu ja päätettiin hackathonin aikataulu ja ennakkotehtävät. Kansainvälinen opiskelijajoukko koostui tietojenkäsittelyn, median, liiketoiminnan sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoista, jotka jaettiin ryhmiin tarkoituksenaan ratkaista jonkin yksittäisen yrityksen ongelma.

Opiskelijat saivat tietoja ja taitoja muun muassa digitaalisten palveluiden ympäristönäkökulmista koko elinkaaren aikana sekä esitystyökalujen käytöstä. Yrityksiä kannustettiin mukaan sillä, että ne saisivat ideoita siitä, kuinka viestiä nykyisistä vastuullisuusteoista, ja kuinka he voisivat pienentää hiilijalanjälkeään. Juuri nämä yrityksen toimet ovat Digi2Market-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita.

Hackathon-opiskeluun kuului ennakkotehtävä, kuusi asiantuntijaluentoa ja kaksipäiväinen hackathon. Ensimmäinen hackathon-tapaaminen opiskelijoiden ja yritysten kesken järjestettiin maaliskuussa vielä kasvotusten, mutta koronaviruksen muuttaneissa olosuhteissa yritysyhteistyö ja yhteinen ongelmanratkaisu jouduttiin lopulta jättämään pois toteutuksesta sen sotkiessa etenkin vaihto-opiskelijoiden ja yritysten osallistumista. Opiskelijoiden osalta alkaneet opinnot jatkettiin loppuun lisätehtävien ja ennakkotehtävien esitelmien avulla. Toteutumatta jääneet hackathon-suunnitelmat ovat hyödynnettävissä onneksi jo ensi lukuvuoden aikana.

Opiskelijoiden koostama tieto kansainvälisille kumppaneille

Opiskelijoiden töissä esiin tulleet ympäristöriskit ja -haitat perustuivat tieteellisiin lähteisiin, ja ongelmiin esitettiin ratkaisuja muun muassa elinkaarianalyysiin keskittyvän LCA-foorumin erinomaisiin aineistoihin pohjautuen (LCA Forum 2019). Töiden tuloksia esiteltiin ja jaettiin myös NPA-ohjelman rahoittaman Digi2Market-hankkeen kansainvälisille kumppaneille Irlantiin, Pohjois-Irlantiin ja Islantiin.

Vaikka poikkeustilanteessa hackathonin toteutus jäi puolitiehen, nähtiin jo tapahtuneen yhteisen tekemisen tuoneen monipuolista osaamista sekä yrityksille, opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle.

Hackathon suunnittelun eteneminen kaaviokuva
Kuva 1. Hackathon-suunnittelun eteneminen.

Kirjoittajat

Risto Salminen, KTM, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, risto.salminen(at)karelia.fi

Marja-Liisa Ruotsalainen, KTM, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, marja-liisa.ruotsalainen(at)karelia.fi


Morley, J., Widdicks, K. & Hazas, M. (2018). Digitalisation, energy and data demand: The impact of Internet traffic on overall and peak electricity consumption. Energy Research & Social Science 38, 128–137. https://doi.org/10.1016/j.erss.2018.01.018

Malve-Ahlroth, S., Helo, T., Jukka, M., Klemetti, A., Parikka, V., Säisä, M. & Vermanen, M. (2019). Avaimet avoimen datan hackathoniin : opas korkeakouluille ja kehittäjille. Turun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102234213

LCA Forum (2019). DF 73 — Digital transformation: LCA of digital services, multifunctional devices and cloud computing. Sähköinen lähde, haettu 30.4.2020. http://www.lcaforum.ch/Forum/tabid/57/Default.aspx

Vahvista henkilökohtaista merkitystä oppimispäiväkirjalla

Kirjoittaja: Minna Jukka.

Tieto- ja viestintätekniikan yhä lisääntyvä hyödyntäminen opetuskäytössä haastaa meidät luomaan uudenlaista vuorovaikutuksellisuutta ja henkilökohtaista koskettavuutta opintoihin.

Aittolan (2012, 242) mukaan työelämän lisääntyvät vaatimukset luovat tilausta jatkuvalle edelleen kouluttautumiselle, mutta koulun sijasta tietoa etsitään entistä enemmän sähköisistä joukkoviestimistä. Perinteisen rationaalisen didaktiikan tapa häivyttää oppimiskokemuksista oppijan elämänhistoria ja toiminta on aiheuttanut sen, että yhä suurempi osa henkilökohtaisesti merkityksellisiksi koetuista oppimiskokemuksista on siirtynyt koulun ulkopuolelle sähköisiin medioihin.

Sähköisillä joukkoviestimillä on etulyöntiasema motivoinnissa formaaliin opetukseen verrattuna. Median käyttötarkoitustutkimusten mukaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet muokkaavat käyttömotiiveja antaen kimmokkeen median käytölle (Mustonen 2001). Vastaavaa yksilöllisistä valinnanvapautta on vaikea toteuttaa opetuksessa, joten pelkkä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuskäytössä ei yksinään riitä ilman opiskeltavien asioiden henkilökohtaista koskettavuutta.

Kaikessa pedagogisessa toiminnassa on tärkeä ymmärtää, mikä opiskelijoita kiinnostaa, ja oppimistilanteissa tulee pyrkiä vahvistamaan yksilön henkilökohtaisia kokemuksia, merkityksiä ja tulkintoja (Aittola 2012). Opiskeltavien asioiden henkilökohtainen koskettavuus on oppimisen perusedellytys. Kuinka siis lisätä opittavien asioiden henkilökohtaista merkityksellisyyttä?

Tähän ei todennäköisesti ole olemassa yksiselitteistä oikeaa ratkaisua, mutta yksi vaihtoehto voisi olla oman oppimisen reflektointi oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisen avulla voidaan parantaa henkilökohtaisten näkemysten muodostamista opiskeltavista asioista, jotka edelleen auttavat asioiden ymmärtämisessä ja muistamisessa (Lindblom-Ylänne, Levander ja Wagner 2007). Tiedon prosessoinnin avulla tapahtuva reflektointi omasta oppimisesta onkin ammattikorkeakouluopetuksessa todettu käytännössä tehokkaaksi tavaksi sekä verkko-opintojen suunnittelussa (Marstio ja Lipasti 2016) että työn opinnollistamisen ohjauksessa (Petterson 2018).

Näistä lupaavista tuloksista huolimatta oppimispäiväkirjat ovat herättäneet myös vastustusta opiskelijoiden keskuudessa. Tämän on todettu johtuvan puutteellisesta ohjeistuksesta tai riittämättömästä palautteesta (Lindblom-Ylänne ym. 2007). Usein opettajien keskuudessa esiintyykin asenne, ettei oppimispäiväkirjoja voi ohjeistaa, koska oppimispäiväkirja on vapaamuotoinen ja sen sisällön saa opiskelija päättää itse. Tämä ei ole mielestäni hyväksyttävä syy ohjeistuksen puuttumiseen.

Keräsin laajasti eri aloja edustavan yli 40 oppimispäiväkirjaohjeen aineiston kartoittaakseni ohjeistuksen parhaimpia käytäntöjä. Tämän aineiston perusteella oppimispäiväkirjaohjeet ovat parhaimmillaan persoonallisesti juuri kyseiselle kurssille räätälöityjä ohjeita, joissa selvästi ilmaistaan oppimispäiväkirjan tavoitteet, opettajan odotukset ja arvioinnin perusteet. Tyypillisesti niissä myös avustettiin oppimispäiväkirjan kirjoittamista ohjaavilla kysymyksillä, kuten mitä haluan oppia, mitä opin, mitä jäi epäselväksi, mitä oppimani tieto merkitsee itselleni, ja millaisia ajatuksia oppimani asiat herättivät. Lisäksi pyydettiin tarkastelemaan omaa aiempaa tietopohjaa suhteessa opittuihin asioihin. Virtuaalisesti toteuttavilla kursseilla sekä erityisesti aikuisopiskelijoille suunnatuilla kursseilla oppimispäiväkirjaohjeet olivat muita kursseja yksityiskohtaisempia, mikä viittaa opintojen itseohjautuvuuden lisääntymisen johtavan tarkempaan ohjeistukseen. Oppimispäiväkirjojen hyvä ohjeistus vaikuttaakin olevan uusien digitaalisten opetusmahdollisuuksien aikakautena erityisen tarpeellista.

Kirjoittaja

Minna Jukka, KTT, DI, Projektipäällikkö DaaS – Open Data as a Service, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, minna.jukka(at)xamk.fi


Aittola, T. 2012. Thomas Ziehe: Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Teoksessa T. Aittola (toim.) Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki: Gaudeamus Oy, 228‒260.

Lindblom-Ylänne, S., Levander, L. & Wagner, M. 2007. Oppimispäiväkirjat ja -portfoliot. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne ja A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 326‒354.

Marstio, T. & Lipasti, E. 2016. Opiskelijalähtöinen verkko-opintojen suunnittelu korkeakoulussa. AMK-lehti/UAS journal. vol. 2016, no 1. Haettu 26.6.2018 osoitteesta https://uasjournal.fi/koulutus-oppiminen/opiskelijalahtoinen-verkko-opintojen-suunnittelu-korkeakoulussa/#1458134585005-b3f22396-5506

Mustonen, A. 2001. Mediapsykologia. Helsinki: WSOY.

Petterson, A. 2018. Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen. AMK-lehti/UAS journal. vol. 2018, no 2. Haettu 26.6.2018 osoitteesta https://uasjournal.fi/2-2018/work-study-opi-tyossa-nakokulmia-tyon-opinnollistamisen-ohjaukseen/