2/2020, Katsaus

Opiskelijat ja yritykset yhteen hackathonilla

Kirjoittajat: Risto Salminen & Marja-Liisa Ruotsalainen.

Informaatioteknologian aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei ole helppoa visualisoida siten, että ne huomioisivat kaikki olennaiset ympäristön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Samalla, kun it-ala luo ympäristöä säästäviä innovaatioita, vie it-palveluiden käyttö jatkuvasti enemmän energiaa (Morley, Widdick & Hazas 2018). Lisäksi käytettävissä työkaluissa hyödynnetään työtä ja luonnonvaroja ympäri maailmaa, mikä tuo lisää muuttujia setvittäessä koko toiminnan vaikutuksia vastuulliselle liiketoiminnalle.

Tästä lähtökohdasta oli luontevaa aloittaa Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun alueen it-yritysten yhteinen hackathon, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka yritykset voivat vähentää digitaalisten palveluidensa negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hackathon valittiin opiskelumuodoksi, sillä ratkaisuehdotuksiin tarvittiin eri koulutusaloilta osaamista, josta olisi hyötyä sekä yrityksille että opiskelijoille.

Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön kytkeminen opetukseen on tärkeää mutta usein työlästä. Edellä mainitun haasteen äärellä halusimme yhdistää hanketoteutuksen samanaikaisesti monen koulutusalan kanssa. Näin saimme myös hyviä eväitä ammattikorkeakoulumme koulutukseen ja palveluliiketoimintaan unohtamatta hankkeen varsinaisia kohderyhmiä. Tämän vuoksi näimme parhaaksi vaihtoehdoksi yritysyhteistyön hackathonin merkeissä, sillä hackathonin avulla voisimme jatkossa käsitellä matalammalla kynnyksellä ajankohtaisia aiheita etenkin mukana olevien koulutusalojen osalta.

Uusi ja hyödyllinen kokemus opiskelijoille ja yrityksille

”Sustainable digital services”-hackathonin järjesti Digi2Market-hanke (http://digi2market.karelia.fi/), joka auttaa uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä yrityksiä markkinoinnissa ja markkinoiden laajentamisessa.

Hackathonin valmistelu aloitettiin viime toukokuussa aiheen ideoinnilla ja projektiryhmän kokoamisella. Syksyllä etsittiin yritys- ja asiantuntijakumppaneita ja sovitettiin hackathonia osaksi opintoja. Suunnittelussa hyödynnettiin Turun ammattikorkeakoulun tuoretta ”Avaimet avoimen datan hackathoniin – opas korkeakouluille ja kehittäjille” -hackathon-opasta (Malve-Ahlroth ym. 2019).

Kevätlukukauden alussa aloitettiin opiskelijoiden houkuttelu ja päätettiin hackathonin aikataulu ja ennakkotehtävät. Kansainvälinen opiskelijajoukko koostui tietojenkäsittelyn, median, liiketoiminnan sekä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoista, jotka jaettiin ryhmiin tarkoituksenaan ratkaista jonkin yksittäisen yrityksen ongelma.

Opiskelijat saivat tietoja ja taitoja muun muassa digitaalisten palveluiden ympäristönäkökulmista koko elinkaaren aikana sekä esitystyökalujen käytöstä. Yrityksiä kannustettiin mukaan sillä, että ne saisivat ideoita siitä, kuinka viestiä nykyisistä vastuullisuusteoista, ja kuinka he voisivat pienentää hiilijalanjälkeään. Juuri nämä yrityksen toimet ovat Digi2Market-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita.

Hackathon-opiskeluun kuului ennakkotehtävä, kuusi asiantuntijaluentoa ja kaksipäiväinen hackathon. Ensimmäinen hackathon-tapaaminen opiskelijoiden ja yritysten kesken järjestettiin maaliskuussa vielä kasvotusten, mutta koronaviruksen muuttaneissa olosuhteissa yritysyhteistyö ja yhteinen ongelmanratkaisu jouduttiin lopulta jättämään pois toteutuksesta sen sotkiessa etenkin vaihto-opiskelijoiden ja yritysten osallistumista. Opiskelijoiden osalta alkaneet opinnot jatkettiin loppuun lisätehtävien ja ennakkotehtävien esitelmien avulla. Toteutumatta jääneet hackathon-suunnitelmat ovat hyödynnettävissä onneksi jo ensi lukuvuoden aikana.

Opiskelijoiden koostama tieto kansainvälisille kumppaneille

Opiskelijoiden töissä esiin tulleet ympäristöriskit ja -haitat perustuivat tieteellisiin lähteisiin, ja ongelmiin esitettiin ratkaisuja muun muassa elinkaarianalyysiin keskittyvän LCA-foorumin erinomaisiin aineistoihin pohjautuen (LCA Forum 2019). Töiden tuloksia esiteltiin ja jaettiin myös NPA-ohjelman rahoittaman Digi2Market-hankkeen kansainvälisille kumppaneille Irlantiin, Pohjois-Irlantiin ja Islantiin.

Vaikka poikkeustilanteessa hackathonin toteutus jäi puolitiehen, nähtiin jo tapahtuneen yhteisen tekemisen tuoneen monipuolista osaamista sekä yrityksille, opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle.

Hackathon suunnittelun eteneminen kaaviokuva
Kuva 1. Hackathon-suunnittelun eteneminen.

Kirjoittajat

Risto Salminen, KTM, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, risto.salminen(at)karelia.fi

Marja-Liisa Ruotsalainen, KTM, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu, marja-liisa.ruotsalainen(at)karelia.fi


Morley, J., Widdicks, K. & Hazas, M. (2018). Digitalisation, energy and data demand: The impact of Internet traffic on overall and peak electricity consumption. Energy Research & Social Science 38, 128–137. https://doi.org/10.1016/j.erss.2018.01.018

Malve-Ahlroth, S., Helo, T., Jukka, M., Klemetti, A., Parikka, V., Säisä, M. & Vermanen, M. (2019). Avaimet avoimen datan hackathoniin : opas korkeakouluille ja kehittäjille. Turun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102234213

LCA Forum (2019). DF 73 — Digital transformation: LCA of digital services, multifunctional devices and cloud computing. Sähköinen lähde, haettu 30.4.2020. http://www.lcaforum.ch/Forum/tabid/57/Default.aspx

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *