Sosiaaliala digitaalisessa murroksessa

Kirjoittajat: Katariina Kohonen ja Miina Arajärvi

Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan nyt vauhdilla osana sote- ja maakuntauudistusta. Tässä kirjoituksessa pohdimme, missä vaiheessa kulkee sosiaalialan digitalisaatio verrattuna terveydenhuoltoalaan ja miten sosiaaliala saavuttaa digitalisaatiolle asetetut tavoitteet. Sosiaalialan näkökulmasta julkisella sektorilla on käynnissä viisi merkittävää digitalisaatiohanketta: Apotti (Apotti 2017), UNA ja ODA (Kunnat.net 2017), Terveyskylä (Terveyskylä 2017) ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke Kansa-koulu (THL 2017).

Näissä digitalisaatiohankkeissa sosiaaliala kehittyy terveydenhuollon rinnalla. Tavoitteena on luoda yhtenäiset tietojärjestelmät ja käyttäjäystävälliset digitaaliset palvelut. Sote-alan yhteiset digitalisaatiohankkeet luovat rakenteita moniammatilliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Sosiaalialan digitalisaation suurimmat haasteet eivät kuitenkaan liity teknologiaan tai tiedon kirjaamiseen. Ne liittyvät työn sisältöihin, johtamiseen ja rohkeuteen suuntautua kohti digitalisaatiota ja tulevaisuutta.

Digitalisaatio edellyttää sisältöjen uudistamista

Sosiaali- ja terveysalalla digitalisaatiolla tavoitellaan kustannussäästöjä. Jotta niiden saavuttaminen olisi mahdollista, tarvitaan ennen kaikkea uusia työ- ja toimintatapoja, nykyaikaista johtamista, sosiaalialan kehittämistä vaikuttavuustutkimuksen pohjalta ja innovaatioita edistävää kulttuuria. Myös korkeakouluissa tulisi olla aiheesta riittävää asiantuntemusta. Tarvitaan muutokseen suuntaavia esimiehiä ja johtajia, jotka antavat tilaa kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille. Lisäksi sosiaalialalla tarvitaan rakenteita, joita terveydenhuollossa jo on. Sosiaalialalla tulisi olla oma alan tarpeisiin soveltuva Käypä hoito -järjestelmä.

Digitalisoituminen mahdollistaa ja edistää palveluiden nopeaa saatavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Edistämällä sosiaalityön digitaalisia palveluita jää resursseja enemmän vaativien ja kasvokkaista vuorovaikutusta tarvitsevien asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Sosiaalityön palveluiden digitalisoitumisen tulee näkyä terveydenhuollon digipalveluiden rinnalla nyt ja tulevaisuudessa.

Sosiaalialan tutkintoperusteiseen- ja täydennyskoulutukseen tulisi lisätä tietohallinnon osaamista sekä siihen liittyvää arviointitutkimusta. Tämä mahdollistaisi ja vahvistaisi sosiaalialan näkyvyyttä sekä innovaatioita entistä laajemmin digitaalisessa palvelujärjestelmässä. On tärkeä ymmärtää, että digitalisaatio ja palvelurakenneuudistus ovat jo käynnissä, mistä johtuen nyt jos koskaan tarvitaan sosiaalialan innovatiivisuutta digipalveluiden ja tiedonhallinnan kehittämisessä.

Laatua johtamiseen

Sosiaalialan kohtalonkysymys digitalisaatiossa on kuitenkin johtamisen laatu. Sen varmistamisessa keskeinen rooli on koulutuksella. Sosiaalityön yliopistollisessa ja sosiaalialan ammatillisessa koulutuksessa voidaan varmistaa, että kaikki saavat perustietoa johtamisesta. Vaikka kaikki eivät hakeudu esimies- tai johtotehtäviin, ymmärrys laadukkaasta johtamisesta auttaa toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaatimaan organisaatioilta nykyaikaista johtamista. Niille jotka hakeutuvat esimies- tai johtotehtäviin, tulisi tarjota johtamiskoulutusta. Korkeatasoisen täydennyskoulutuksen merkitys korostuu sote-uudistuksen kynnyksellä ja digitalisaatiohankkeiden keskellä, joten sitä tulisi ajatella välttämättömänä työvälineenä.

Sosiaalialan digitalisaatio voidaan toteuttaa onnistuneesti, kun panostetaan tietojärjestelmien, kirjaamisen ja digitaalisten palvelujen lisäksi laadukkaaseen johtamiseen, koulutukseen, systemaattiseen kehittämiseen, tiedonhallinnan osaamiseen, asiakaslähtöisyyteen, innovaatioihin sekä arviointi- ja vaikuttavuustutkimukseen.

Kirjoittajat

Katariina Kohonen, sosiaalityöntekijä, YTM, sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen opiskelija, HYKS Psykiatria, katariina.kohonen(at)hus.fi
Miina Arajärvi, sosiaalityöntekijä, YTM, sosiaalityön jatko-opiskelija, HYKS Psykiatria, miina.arajarvi(at)hus.fi

Apotti. Haettu 29.1.2017. http://www.apotti.fi/

Kunnat.net www-sivut ODA. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut. Haettu 29.1.2017. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/omahoito/Sivut/default.aspx

Kunnat.net www-sivut UNA. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyö. Haettu 29.1.2017. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/una2/Sivut/default.aspx

Terveyskylä www-sivut. Haettu 29.1.2017. https://www.terveyskyla.fi/

THL:n www-sivut. Kansa-koulu. Haettu 29.1.2017.
https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/sosiaalihuollon-tiedonhallinta/kehittamisprojektit/kansa-koulu

Yhteiskunnalliset yritykset tulevat – oletko valmis?

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäri maailmaa ja tutkimus‐ ja kehittämistyön kohteeksikin viimeisten vuosikymmenten aikana (1). Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat jo Euroopassa enemmän innovaatioita markkinoille kuin muilla liiketoimintamalleilla toimivat yritykset (Europe 2020 strategy: Innovation insights from European research in socioeconomic sciences 2010, 30–33). Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa yhdistyvät innovatiivisella tavalla taloudellisesti kestävä yritystoiminta ja sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen. Yhteiskunnallisten yritysten osuus kaikista Euroopan yrityksistä on nykyisin kymmenen prosenttia, ja ne työllistävät yli 11 miljoonaa palkattua työntekijää (Euroopan komissio 26.10.2011).

Suomessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden perinteinen ilmenemismuoto yhteisötalous on ollut vahvaa. Yhteisötalouden muodostavat osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja (avoimet) säätiöt. Yhteisötalouden yritysten voidaan arvioida myös Suomessa tasapainottaneen ja tasoittaneen markkinoiden aiheuttamaa eriarvoisuutta ja epätasapainoa sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. (ks. Kostilainen & Pättiniemi 2011, 2‐3)

Yhteiskunnallisten yritysten uusia muotoja on kehittynyt 1990‐luvun puolivälistä alkaen. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on arvioitu olevan noin 5000. Lukuun sisältyvät merkittävässä määrin palvelutoimintaa harjoittavat järjestöt, järjestöjen perustamat liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt, pienosuuskunnat ja sosiaaliset yritykset. (ks. tarkemmin Kostilainen & Pättiniemi 2011, 16). Kansainvälistä yrittäjyysaktiivisuutta vertailevan Global Entrepreneur Monitor GEM tutkimuksen mukaan potentiaali yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseksi on Suomessa Euroopan korkein. Erityisesti uusia yhteiskunnallisia yrityksiä näyttäisi syntyvän nuorempien ikäluokkien toimesta (Stenholm et.al 2010, 74–79.).

1 European Research Network (EMES) on vuodesta 1996 koonnut yhteen eurooppalaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkijoita, Harvard Business School aloitti vuonna 1993 Social Enterprise Initiativen, Stanfordin yliopistolla on Stanford Social Innovation Review (SSIR) ja Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivalla Saïd Business Schoolilla on Skoll Centre for Social Entrepreneurship keskus. Ruotsissa Yhteiskunnallista yrittäjyyttä tutkimaan ja edistämään on valjastettu 30 tutkijaa vahvasti kansainvälisesti verkostoituneena (Societal Entrepreneurship Programme). Tanskassa toimii Fonden Socialøkonomi. Suomeen on perustettu yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN, joka osallistuu pohjoismaiseen yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkostoon SERNOCiin. Yhdysvalloissa yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistää ja kokoaa yhteen Ashoka Foundation. Isossa-Britaniassa yhteiskunnallisia yrityksiä pidetään muutosvoimana. Maan hallitus julkaisi vuonna 2006 erityisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaohjelman (Social enterprise action plan: Scaling new heights).

Euroopan komission tavoitteena on kehittää ja luoda yhteiskunnalliseen yritystoimintaan kannustava ekosysteemi ja näin auttaa yhteiskunnallisten yritysten kasvua ja kehitystä. Komissio julkisti äskettäin sosiaalisen liiketoiminnan aloitteen (SBI)(2) yhteiskunnallisten yritysten kehittämiseksi Euroopassa. Aloite tähtää eurooppalaiseen visioon taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä kasvusta. Kasvun on oltava lähtökohdiltaan koko yhteiskuntaa hyödyttävää ja kansalaisten osallisuutta lisäävää. Aloitteen useista toimista keskeisimpiä ovat yhteiskunnallisten yritysten rahoituksellisen aseman ja näkyvyyden parantaminen sekä pyrkimykset yksinkertaisempaan sääntely‐ympäristöön. Toimet näkyvät konkreettisesti tulevalla rakennerahastokaudella. Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin kehittymiselle luonee mahdollisuuksia myös julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavien palvelujen valtiontukitoimenpiteiden tarkistaminen. (Euroopan komissio 26.10.2011)

Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa yhteiskunnallinen yritystoiminta yhdistyykin yhteiskunnan osallisuutta palauttavaan, sosiaalisia mahdollisuuksia lisäävään politiikkaan. Näkemyksen mukaan yhteiskuntapolitiikan tulee muuttua aiempaa vastikkeellisemmaksi. Julkisen vallan tehtävänä on sosiaalisten investointien tekeminen siten, että ne mahdollistaisivat erilaiset myönteiset siirtymät, esimerkiksi työmarkkinoilla (ks. Nieminen & Kostilainen 2011). Siirtymät ovat myönteisiä ensisijaisesti yksilön kannalta, mutta välillisesti myös yhteiskunnan. Valtion on sijoitettava resursseja, aina kun mahdollista, inhimilliseen pääomaan, eikä välittömiin etuuksien maksuun. Lähtökohtana on hyvinvointivaltion säilyttäminen kilpailukykyisenä järjestelmänä. Kilpailukykyisyys säilyy sopeuttamalla hyvinvointivaltiota (sosiaalisten) innovaatioiden avulla. (Giddens 2001; Morel et al.2011) Huoltosuhteen heikentyessä ja julkisen talouden kiristyessä yhteiskunnallisilla yrityksillä nähdään olevan mahdollisuuksia erityisesti erilaisten julkisten työllisyys‐ ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Yhteiskunnan ongelmiin kuten työelämästä syrjäytyneiden työllistämiseen, hoiva‐alojen työvoimapulaan tai hyvinvointipalveluiden tuottamiseen halutaan löytää erilaisia ratkaisuja liiketoiminnan keinoin. Yhteiskunnallista yritystoimintaa kehitettäessä lisätään vaihtoehtoja kuntien palvelutuotannon tarjontaan ja samalla monipuolistetaan kuluttajien valinnan mahdollisuuksia heidän hankkiessaan palveluita. (Laiho et. al 2011)

2 Euroopan komissio julkisti 25.10.2011 (SBI) Social Business Initiativen, lisätietoja aloitteesta ec.europa.eu/internal_market/social_business/index_en.htm (Huom! Suomennoksessa käytetään yhteiskunnallisesta yrityksestä ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä harmillisesti termejä sosiaalinen yritys ja sosiaalinen yrittäjyys. Suomessa on laki sosiaalisista yrityksistä joka kuitenkaan ei ole synonyymi yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle. Sosiaaliset yritykset voivat kuitenkin olla yhteiskunnallisia yrityksiä.

Suomalaisen Työn Liiton joulukuussa 2011 lanseeraama Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on tarkoitettu yrityksille, jotka toimivat yhteiskunnallisen hyvän puolesta. Merkin kriteereiden mukaan yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta‐ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Liiketoimintamallia kuvaavat myös yrityksen asiakaslähtöisyys, panostus henkilöstön työhyvinvointiin sekä toiminnan läpinäkyvyys. (3)

Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyväksi

Yhteiskunnallisilta yrityksiltä odotetaan tarkoituksensa vuoksi merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia liiketoiminnassa menestymisen lisäksi. Osin julkista ja muuta ulkopuolista rahoitusta panoksinaan käyttävät yhteiskunnalliset yritykset selviytyvät ja saavuttavat legitimaationsa osoittamalla onnistumisensa selkeillä mittareilla eri sidosryhmilleen (Mulgan 2010).

Yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan arvioida, niitä pitää mitata ja niistä kannattaa viestiä. Tärkeintä ei ole, pystyykö mittaamaan tuloksia tieteellisen tarkasti. Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisella on ainakin kolme keskeistä hyötyä. Ensinnäkin on tärkeää selvittää, kuinka hyvin yhteiskunnallisten vaikutusten ja hyötyjen luomisessa onnistutaan. Toiseksi toimintaansa seuraamalla organisaatio pystyy kehittymään, parantamaan toimintaansa ja varmistamaan menestyksensä. Kolmanneksi mittaamalla ja viestimällä yhteiskunnallisista tuloksista sosiaalisia ja/tai ekologisia päämääriä tavoittelevien organisaatioiden asema julkisissa ja muissa eettisissä hankinnoissa sekä rahoituksen saamisessa voisi merkittävällä tavalla vahvistua. (ks. myös Merenmies & Kostilainen 2007)

Edellä kuvatun varmistamiseksi tarvitaan sosiaalisten ja ekologisten kriteerien laajempaa käyttöä julkisissa hankinnoissa. Käytännössä yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisen menetelmien käyttöönotto ja kehittäminen parantaisi julkisen rahan käyttöä. Sosiaalisten ja ekologisten kriteerien laajempi käyttö tarjouspyynnöissä antaisi mahdollisuuden valita yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon. Yhteiskunnalliset yritykset täydentävät myös julkisen sektorin tehtäviä. Yhteiskunnallisia vaikutuksia uskottavalla tavalla mittaamaan kykenevät organisaatiot pystyisivät nykyistä paremmin myös osoittamaan toimintansa tuloksellisuutta ja hyötyjä paitsi taloudellisista myös muista näkökulmista sidosryhmilleen, rahoittajilleen ja viime kädessä koko yhteiskunnalle. Tulosten vertailtavuus myös paranee. (Luostarinen et.al 2011; Merenmies & Kostilainen 2007)

3 www.avainlippu.fi/liiton-merkit/yhteiskunnallinen-yritys-merkki

Yhteiskunnallisille yrityksille käyttäjälähtöinen ekosysteemi

Diakonia‐ammattikorkeakoulun, Syfo Oy:n ja Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten Living lab (4) ‐ hankkeessa kehitetään malli käyttäjälähtöiselle kehitysympäristölle, jossa tunnistetaan, synnytetään ja kasvatetaan yhteiskunnallisia yrityksiä (ks. www.yhteiskunnallinenyritys.fi). Living Lab kehitysympäristöllä tarkoitetaan käyttäjälähtöistä (user‐driven) avoimen innovaation ekosysteemiä, jonka avulla tuottajat voivat kehittää yhdessä käyttäjien kanssa tuotteita tai palveluita aidoissa käyttäjätilanteissa. Living lab ‐ympäristöissä voidaan yhdistää koulutus‐, tutkimus‐ ja innovaatioprosesseja. Menetelmä sopii niin yksittäisten tuotteiden kuin julkisen palvelusysteemin testaamiseen.

Kuva © Yhteiskunnallisten yritysten Living lab 2010‐2013, Elina Vanhapiha Syfo Oy
Kuva © Yhteiskunnallisten yritysten Living lab 2010‐2013, Elina Vanhapiha Syfo Oy

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan Living labin keskeisiä toimijoita ovat pilotit. Pilotteina (5) on sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia yhteisöjä ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Piltotit tulevat Kasvuhuoneeseen, joka kehittyvänä konseptina tarjoaa kasvualustan yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle. Kasvuhuoneessa idätetään uutta yhteiskunnallista yritystoimintaa ja lannoitetaan sellaisten organisaatioiden kasvua, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Samalla Kasvuhuoneessa kehitetään kuntien hankintaprosesseja.

4 Yhteiskunnallisten yritysten Living lab projektia rahoittavat, toteutukseen osallistuvien kumppaneiden ja pilottien lisäksi, Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan ELY-keskus. Projektin sisarhanke käynnistyy Etelä- Savossa 2012. Vastaavia yhteiskunnallisen yritystoiminnan seudullisia ekosysteemejä on suunnitteilla myös pohjois- ja länsi Suomeen. Lisätietoja www.yhteiskunnallinenyritys.fi
5 Pilotteina yhteiskunnallisen yritystoiminnan Living lab hankkeessa ovat osa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palvelutuottajista, Espoon kaupungin välityömarkkinatoimijat, Ensi- ja turvakotien
liitto/Pääkaupungin turvakoti, Mielenterveyden keskusliitto ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN toimii tutkijoiden ja tutkimustiedon hyödyntäjien yhteisönä kansallisesti ja kansainvälisesti. FinSERN palkitsee muun muassa yhdessä Suomalaisen Työn Liiton kanssa vuosittain parhaan yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita tekemään yhteiskunnallista yritystoimintaa käsitteleviä opinnäytetöitä ja näin edistää suomalaista yhteiskunnallisen yritystoiminnan osaamista. (ks. www.finsern.fi)

Ekosysteemin kehittymistä tukevat erilaiset tutkimus‐ ja selvitystyöt sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan brändin vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet. Yhteiskunnallisten vaikutusten analysoinnissa käytetään Sofie‐menetelmää, joka on systemaattinen yhteiskunnallisia vaikutuksia tavoittelevan toiminnan suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin menetelmä. Siinä on yhdistetty sosiaalisen tilinpidon menetelmän ja SROI (Social Return On Investment)‐analyysin ominaisuuksia. Sofie‐menetelmä lähtee liikkeelle toiminnan missiosta ja visiosta, etenee konkreettisten tavoitteiden kautta tekoihin ja niiden aikaansaamiin vaikutuksiin sidosryhmien tilanteessa ja päätyy vaikutusten osoittamiseen ja arvon määrittämiseen. (ks. www.sofienet.fi)

Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin kehittyminen on elinkaarensa alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät tutkimuksen ja kehittämistyön teemat keskeiset teemat voi tiivistää seuraaviin: yhteiskunnalliset yritykset hyvinvointipolitiikan uudistajina, yhteiskunnallisten yritysten merkitys ja toimintaympäristö Suomessa, yhteiskunnalliset yritykset yleishyödyllisten palvelujen tuottajina, yhteiskunnallisten yritysten vaikutusten näkyväksi tekeminen ja yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaalisen innovaatiot.

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ekosysteemin avaimena ovat toimivat markkinat. Tämä tarkoittaa yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteet huomioivia julkisia hankintoja, mutta myös yritysten yhteiskuntavastuuohjelmien uudelleen suuntaamista siten, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on selkeä rooli niissä. Elintärkeää on luoda yhteiskunnallista yritystoimintaa tukevat rahoitusinstrumentit, jotka huomioivat toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä edellyttää yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamista ja osoittamista. Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin elinvoimaisuuden kannalta on keskeistä, miten korkeakoulujen TKI‐toiminta tunnistaa mahdollisuutensa osallistua, hyötyä ja hyödyntää kehittyvää ekosysteemiä.

Ammattikorkeakoulut ja yhteiskunnallisen yrittämisen kehittäminen

Yhteiskunnallisessa yrittämisessä yhdistyy taloudelliseen ajatteluun monipuolisella tavalla muita tekijöitä. Tämä vahva sidos yhteiskunnan hyvän ja yrityksen hyvän välillä avaa luontevia kehittämisen paikkoja ja erityisesti dialogeja taloustieteellisten ja käyttäytymistieteellisten maailmojen välille. Se haastaa myös pohtimaan ja kehittämään eri ammattikuntien ja ‐alojen keskinäisen vuorovaikutuksen merkitystä menestyvälle liiketoiminnalle käytännössä. Yhdistettynä käyttäjälähtöiseen ajatteluun se on luonteva ilmiö Living lab ‐tyyppiseen toiminnan kehittämiseen. Tämä kaikki on lähellä sitä ideaa, jonka varaan ammattikorkeakoulut ovat rakentuneet ja joihin niillä on luontaisesti osaamista. Tämän vuoksi ammattikorkeakouluille sopii mainiosti ns. veturin rooli kun Suomeen kehitetään kokonaan uudenlaista ansaintalogiikkaa noudattavia yrityksiä. Yhteiskunnallisia yrityksiä.

Kirjoittajat

Harri Kostilainen, VTM, tutkija‐kehittäjä, harri.kostilainen[at]diak.fi Diakonia‐ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalvelut tutkimusohjelma.

Sakari Kainulainen, YTT, dosentti, tutkimusjohtaja, sakari.kainulainen[at]diak.fi, Diakonia‐ ammattikorkeakoulu

Euroopan komissio KOM (2011) 682 lopullinen ‐ Sosiaalisen yrittäjyyden aloite Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille SEK(2011) 1278 lopullinen. Bryssel 25.10.2011

Euroopan talous‐ ja sosiaalikomitea INT/589 LAUSUNTO Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta. Bryssel 26. lokakuuta 2011

Europe 2020 strategy: Innovation insights from European research in socioeconomic sciences 2010. Ladattavissa osoitteessa ec.europa.eu/research/social-sciences/pdf/innovation-creating- knowledge-and-jobs_en.pdf

Kostilainen, Harri & Pättiniemi, Pekka (2012) Institutionalisation of social enterprise concept in Finland. Paper presented in SERNOC meeting in Oslo 22.‐23.11.2011 to be published in year 2012.

Laiho, Ulla‐Maija & Grönberg, Ville & Hämäläinen, Pertti & Stenman, Jonna & Tykkyläinen, Saila (2011) Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ‐ ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 4/2011. Ladattavissa osoitteessa www.tem.fi/files/29202/4_2011_web.pdf

Luostarinen, Sari & Kinnunen, Katri & Eskola, Saila (2011) Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa ‐ lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Ladattavissa osoitteesta www.espinno.fi

Merenmies, Jaana & Kostilainen, Harri (toim.) (2007) Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen ja hyödyntäminen. Diakonia‐ammattikorkeakoulu Helsinki. Ladattavissa osoitteesta teematyo.diak.fi/sosiaalisetvaikutukset

Morel, Nathalie & Parlier, Bruno & Palme, Joakim (2011) Towards a social investment state? Ideas, policies and challenges. Policy Press.

Mulgan, Geoff (2010) Measuring Social Value. Stanford Social Innovation Review Summer 2010.

Nieminen, Ari & Kostilainen, Harri (2011) Työllisyysjärjestelmien inklusiivisuus – Tanskan ja Suomen vertailua. Esitelmä työelämän tutkimuspäivillä 3.11.2011. Artikkeli työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisussa. www.uta.fi/tyoelamantutkimuspaivat

Pihlaja, Ritva (2010) Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia‐instituutti. Julkaisuja 19. www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Julkaisuja19a.pdf

Stenholm, P. & Heinonen, J. & Kovalainen, A. & Pukkinen, T. (2010) Global Entrepreneurship Monitor. Finnish 2009 Report. Turku School of Economics, TSE Centre for Research and Education. Series A Research Reports A 1/2010. Ladattavissa osoitteesta www.gemconsortium.org

www.yhteiskunnallinenyritys.fi
www.finsern.fi
www.avainlippu.fi
www.sofienet.fi
ec.europa.eu/internal_market/social_business/index_en.htm