SAMK vie koulutusta kahdelle mantereelle

Kirjoittajat: Minna Keinänen-Toivola, Viveka Höijer-Brear, Tiina Savola, Markku Paukkunen, Ari-Pekka Kainu.

Kuva:  SAMK:n Kiinan toimiston päätehtävänä on koulutusyhteistyön, koulutusviennin sekä yritysyhteistyön kehittäminen Jiangsun provinssissa.

Ystävyyskaupunki Kiinassa ja merentutkimusalus Namibiassa

SAMK:n koulutusviennin lähtölaukaukset Aasiassa ja Afrikassa olivat hyvin erilaiset. Kiinassa yhteistyö käynnistyi kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Namibiassa meriklusterin laivakaupasta. Yhteistyösopimukset Porin ja kiinalaisen Changzhoun kaupungin sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jiangsu Polytechnic University:n (JPU) välillä allekirjoitettiin helmikuussa vuonna 2008. Jiangsu Polytechnic University nousi alueensa merkittävimmäksi yliopistoksi Changzhou University:ksi vuonna 2010. Perinteinen koulutusyhteistyö on sisältänyt vuosittaisia opiskelija- ja opettajavaihtoja. Vuonna 2010 yhteistyö laajentui sopimuksen mukaisesti myös tutkimusyhteistyöhön, ensin tekniikan alalle ja sitten talous- sekä sosiaali- ja terveysaloille. Changzhou:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tieteen foorumi on järjestetty Changzhou:ssa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. SAMK:n muut partnerikorkeakoulut ovat Zhejiang University of Technology, Suzhou University of Science and Technology ja Shanghai University of Finance and Economics. SAMK on mukana Kiinassa myös ARENE yhteistyön kautta, sekä yhteistyössä HAMK, JAMK, TAMK ja LAMK kanssa.

Namibiassa koulutusvienti käynnistyi STX Europe:n Rauman telakalla rakennetun merentutkimusalus Mirabilis:in myötä. Namibialaiset olivat laivan rakennusprojektin aikana Raumalla seuraamassa aluksen valmistumista. Merenkulun koulutusprojekteja ovat olleet MARINAM- (v. 2012 – 2015) ja MARIBIA-projektit (v. 2013 – 2015) sekä maaliskuussa 2017 alkanut MARIBILIS-projekti (Finnish National Agency for education, 2017). SAMK:lla on neljä yhteistyösopimusta paikallisten yliopistojen kanssa, jotka ovat Namibia University of Science and Technology, University of Namibia, The International University of Management ja Welwitchia University. Namibiassa koulutusviennin rinnalla tuli kestävän kehityksen tutkimus- ja yritysyhteistyö Tekes BEAM NAMURBAN-projektissa vuonna 2015 (Keinänen-Toivola & Savela 2016).

Koulutusviennin tiivistäminen

Kiinassa parlamentaarinen yhteistyö ja ystävyyskaupunkitoiminta ovat keskeisiä tekijöitä konkreettiseen yhteistyöhön alueellisten koululaitosten, julkisten sekä yksityisten yritysten kanssa. Syksyllä 2015 SAMK perusti oman Kiina-toimiston Changzhouh:n, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Syksyllä 2016 solmittiin kaksoistutkintosopimus sairaanhoitajakoulutuksesta, joka on ensimmäinen varsinainen koulutusviennintuote SAMK:n ja Kiinan välillä (Rouhiainen-Valo 2016).  SAMK:lla on käynnissä Step C -niminen projekti, jonka tavoitteena on ollut avata Kiinan kasvavia markkinoita erityisesti sairaanhoidon ja matkailun aloilla.

Suomen valtio tiivisti koulutusyhteistyötään Namibiassa vuonna 2016. Minna Keinänen-Toivolan vetämään Namibian koulutusvientidelegaatioon (2.–8.10.2016) osallistui yliopisto- ja AMK- toimijoita ympäri Suomea (Keinänen-Toivola ym. 2017). SAMK:n delegaatiossa oli osaajia kaikilta osaamisalueiltamme: tekniikka, logistiikka- ja meriteknologia, hyvinvointi- ja terveys sekä palveluliiketoiminta.   Yhtenä konkreettisena delegaation tuloksena oli Turun yliopiston Rauman yksikössä helmikuussa 2017 alkanut 24 namibialaisen luokanopettajan koulutus. SAMK:n ensimmäinen vaihto-opiskelija Namibia University of Science and Technology:stä oli laivakoneinsinööri Elizabeth Mabakeng (Kuva 1) (Sankari 2017).

Kuva 1. Vaihto-opiskelija Elizabeth Mabakeng tutustumassa laivakonesimulaattoriin merikapteeni Heikki Koiviston kanssa.

Sairaanhoitajakoulutusta 2+2 mallilla Kiinaan

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Changzhou yliopiston kaksoistutkintosopimus (2+2 vuotta) mahdollistaa kiinalaisille opiskelijoille EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Changzhou yliopiston opiskelijat opiskelevat kaksi ensimmäistä vuotta omassa yliopistossaan (Kuva 2), jonka jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kaksi viimeistä vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Opetussuunnitelmat tukevat toisiaan.

Kaksoistutkinnon lisäksi on käyty keskusteluja alueen vaikuttajien kanssa iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnista ja muistisairauksien tunnistamisesta. Tämä aihealue koskettaa Kiinaa laajasti väestörakenteen muutoksen takia.  Changzhoun yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat toivoneet alusta asti hyvin yksityiskohtaista tietoa koulutuksen sisällöstä, rakenteesta ja muista opiskelijoiden elämään liittyvistä tekijöistä. Satakunta on ”sykähdyttänyt”, mutta ennen kuin opiskelijat tekevät päätöksensä, he haluavat tietää tarkalleen mitä he ovat tulossa opiskelemaan ja millainen paikka Satakunnan ammattikorkeakoulu on.

Kuva 2. Sairaanhoidon opetusta Kiinassa.

Fysioterapiaa AMK:n yhteistyönä Namibiaan

Namibian koulutusvientidelegaation yhtenä tuloksena fysioterapian suomalaiset koulutustahot SAMK, SAIMIA, SEAMK ja XAMK ryhtyivät rakentamaan yhteistä fysioterapian täydennyskoulutustuotetta” Training for Trainers” yksityiselle namibialaiselle Welwitchian yliopistolle. Koulutustuotteen suunnittelu toteutettiin tehtävää varten muodostetussa konsortiossa loppuvuodesta 2016 (Kuva 3). Kyseisen alan edustajien osallistuminen alusta alkaen prosessiin on ollut keskeistä sekä myyjä- että ostajamaassa. Osallistujien niukan ajan hallitsemiseksi erotettiin ammatillisen ydin- ja yleisosaamisen suunnittelu.

Yhteistyön aikana osallistujille rakentui kuva, mihin konsortion suomalaiset korkeakoulut profiloituvat fysioterapian- ja erityisesti englanninkielisen fysioterapian opetustarjonnan osalta. University of Namibian ostaa kandidaattitason fysioterapiakoulutusta etelä-afrikkalaiselta korkeakoululta, mikä rajasi konsortioltamme pois tämän tutkinnonvientimahdollisuuden. Welwitchian kanssa jatkettiin neuvotteluja ”Training for Trainers”paketin rakentamisesta, johon luodaan mahdollisuus jatkaa kuntouksen maisteritasolla.  Koulutettava saisi tällöin eurooppalaisen tutkinnon.

SAMK:sta on hoitotyön opiskelijoita parhaillaan Welwitchia yliopistossa harjoitteluvaihdossa. Koulutusvientiyhteistyö poiki Welwitchia:n kanssa konkreettisia tuloksia myös toiselle alalle. Welwithcia yliopiston kautta syksyllä aloitti Industrial managementin ohjelmassa kolme namibialaista opiskelijaa, joiden opiskelu tapahtuu verkossa.

Kuva 3. Welwitchia yliopiston vierailu SAMK:n Porin rakenteilla olleelle kampukselle joulukuussa 2017.

Haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaaminen

Kiinassa kieli- ja kulttuurikysymykset ovat haasteita SAMK:lle ja muille suomalaisille toimijoille. Toisaalta Kiinassa hoito- ja sosiaalityötä ei nuorten keskuudessa arvosteta, sillä siinä on matala palkkataso. Koulutusmateriaalin tulee löytyä kiinaksi. Etä- ja verkko-opetukseen suhtaudutaan varauksellisesti.

Namibiassa yhteistyötä on helpottanut maiden jo yli 140 vuotta kestäneet läheiset välit. Yhteistyö namibialaisten kanssa on osoittanut, uskonto on namibialaisille tärkeä, aikakäsitys on erilainen ja menestys vaatii paikallista läsnäoloa. Namibiassa koulutusjärjestelmä rakentaa etäopetusmahdollisuuksia jo alakoulusta alkaen. Namibiassa suuri haaste on koulutuksen hinta.

Ponnahduslauta laajemmille markkinoille

Yhteistyö useiden eri tahojen kanssa Kiinassa ja Namibiassa toimivat pilottikohteina laajemmille markkinoille.  Kiinassa Changzhou – Wuj:n 6 miljoonan asukaan alue on osa nopeasti kehittyvän 80 miljoonaan asukkaan Jangtse Deltaa. ARENE:n puolesta Kiinan koulutusmarkkinoita lähestytään laajemmalla yhteistyöllä, jossa yhteistyökumppaneiksi on useita valtiollisia toimijoita Kiinassa.

Namibia kuuluu 300 miljoonan asukkaan Southern Africa Development Community:n. Namibiassa, kuten useassa naapurimaassa opetuskielenä on englanti. Walvis Bayn satama tulee olemaan lähivuosina liikenteen solmukohta useille naapurimaille.

Tärkeät lähtökohdat koulutusviennissä ovat maltillisuus ja eettisyys, mitään ei voida siirtää toiseen kulttuuriin suoraan. Pitkäjänteistä kehittämistyötä vaaditaan sekä henkilöstön henkisellä puolella, että järjestelmän tasolla, jotta hyvät käytännöt jalkautuvat osaksi jokapäiväistä työtä.

Kirjoittajat

Minna Keinänen-Toivola, FT, tutkimuspäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi
Viveka Höijer-Brear, MSc (Physiotherapy), lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu, viveka.hoijer-brear(at)samk.fi
Tiina Savola, VTM, osaamisaluejohtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, tiina.savola(at)samk.fi
Markku Paukkunen, DI, projektipäällikkö/vanhempi Kiina-neuvonantaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu, markku.paukkunen(at)samk.fi
Ari-Pekka Kainu,KM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, ari-pekka.kainu(at)samk.fi

Finnish National Agency for education. (2017). Improving Maritime Education of Namibia with Double Degree Program of Maritime Engineering and with the Integration of R/V MIRABILIS as a Living Lab (MARIBILIS).  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.cimo.fi/programmes/hei_ici_index/programmes/hei_ici/projects/maribilis.

Keinänen-Toivola, M., Koivisto, H., Olenius, M., Kortelainen, K. (2017). NAMURBAN Project in Action. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://youtu.be/6-l4Q5MQyBQ.

Keinänen-Toivola, M., Savela, N. (2016). Kestävä kaupunkikehitys avainasemassa kehittyvillä markkinoilla.  AMK-lehti/UAS journal vol 2016, no 4.  Haettu 21.11.2017 osoitteesta: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kestava-kaupunkikehitys-avainasemassa-kehittyvilla-markkinoilla/.

Rouhiainen-Valo, T. (2016). Yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun yliopiston kanssa allekirjoitettiin. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/yhteistyosopimus-kiinalaisen-changzhoun-yliopiston-kanssa-allekirjoitettiin/.

Sankari, A. (2017). Laivakoneinssi Elizabeth – ensimmäinen vaihto-opiskelijamme Namibiasta. Haettu 21.11.2017 osoitteesta: http://www.samk.fi/uutiset/laivakoneinssi-elizabeth-ensimmainen-vaihto-opiskelijamme-namibiasta/.

Koulutusviennillä uutta sykettä Suomen korkeakouluihin

Kirjoittaja: Jorma Nevaranta.

Kuva: Diplomien jakotilaisuudessa koulutukseen osallistujat, artikkelin kirjoittaja Jorma Nevaranta sekä SeAMKin rehtori Tapio Varmola.

Suomen korkeakoulut ovat aktivoituneet viime vuosien aikana koulutusviennin saralla. Tähän on ollut monta syytä. Yksi tärkeä syy on se, että vuoden 2016 alusta alkaen korkeakoulut ovat voineet periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu ja tästä johtuen on muita rahoituksen lähteitä jouduttu etsimään aktiivisesti, jotta korkeakoulujen toimintaa voidaan jatkaa tehokkaasti ja edelleen kehittää.

Onneksi maamme koulutus on erittäin hyvässä maineessa mm. PISA-tutkimusten tuoman positiivisen julkisuuden takia. Tämän tutkimuksen kohteena tosin eivät ole korkeakoulujen opiskelijat vaan 15-vuotiaat koululaiset eli meillä Suomessa pääosin 9-luokkalaiset. Lisäksi viimeisimpien tutkimustulosten trendit ovat huolestuttavia erityisesti poikien matemaattisten aineiden oppimistuloksissa (Vettenranta ym. 2016). Tämä on suuri uhka nimenomaan maamme insinöörikoulutukselle, koska hakijoista yli 80 % on poikia ja juuri matemaattisten aineiden osaaminen on insinööriopiskelijoille tärkeää. Näin ollen emme voi enää tuudittautua PISA-tuloksien varaan koulutusvientimme vauhdittajana.

Korkeakouluihin kohdistuvia oppimistulosten arviointitutkimuksia ei ole tehty eikä näin ollen ole olemassa vastaavaa vertailutietoa käytettäväksi esimerkiksi koulutusviennin edistämiseen. Erilaiset korkeakoulujen saamat laatusertifikaatit sen sijaan voivat olla hyvinkin tärkeitä markkinoinnin välineitä koulutusvientitoiminnan kasvattamisessa. Kansainväliset laatuleimat ovat tässä tietysti parhaita, koska niistä saadaan kilpailijamaihin verrattavissa olevaa tietoa.

Nimenomaan korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien laadun arviointiin kohdistuva ja EUR-ACE®-standardiin perustuva akkreditointimenettely on saavuttanut merkittävän aseman Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Ensimmäiset tekniikan alan tutkinto-ohjelmat akkreditoitiin tällä menettelyllä vuonna 2007 ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämän laatuleiman saaneita tutkinto-ohjelmia on kaikkiaan jo runsaat 2000 yli 30 eri maasta (Nevaranta 2016). Suomessa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) sai auktorisoidun laitoksen statuksen vuonna 2014 Bachelor-laatuleiman myöntämiseen nelivuotisille tutkinto-ohjelmille (KARVI 2017). Nyt tekniikan alan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE® akkreditointi on päässyt paremmin vauhtiin myös meillä Suomessa.

Tässä artikkelissa kuvataan erään toteutuneen koulutusvientiprojektin vaiheita siihen liittyvästä pohjustavasta työstä aina toteutuksen loppuun saakka. Kyseessä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tekniikan yksikön toistaiseksi suurin yksittäinen projekti koulutusviennissä, kun laajuuden mittarina on laskutettu summa. Itse toteutus tapahtui Seinäjoella elokuussa 2017. Asiakkaana oli kiinalaisen Shenzhen Polytechnicin (SZPT) henkilöstöä. Kohderyhmään kuului 11 henkilöä toiminnan eri alueilta: vararehtori, tekniikan alan koulutuspäälliköitä ja opettajia sekä laboratoriopäälliköitä ja opetuksen kehittäjiä.

Tilausta edeltävä taustatyö

Koulutusvienti on pitkäjänteistä työtä ja toimeksiantoja saa tyypillisesti jo pitkään jatkuneen muun yhteistyön tuloksena. Tässä tapauksessa virallisia yhteistyösopimuksia on allekirjoitettu jo lähes 10 vuotta sitten. Pienimuotoista yhteistyötä on ollutkin sen jälkeen, mutta tämän koulutusvientiprojektin kannalta tärkeitä tapahtumia olivat SZPT:n johdon vierailu Seinäjoen ammattikorkeakoululla kesällä 2016 ja meidän pienen ryhmän vastavierailu syksyllä 2016 SZPT:llä.

Näiden tapaamisten aikana tuli esiin mm. mahdollisuudet erilaisiin koulutusviennin yhteishankkeisiin. Tässä mielessä hyvin tärkeitä olivat tutustuminen oppimisympäristöihin sekä Seinäjoella että Shenzhenissä. Voitiin todeta, että molemmilla on insinöörikoulutukseen varsin modernit puitteet, vaikka erojakin löytyi.

Tuon syksyn 2016 tapaamisen jälkeen oli kontakteja hyvin vähän, jos ollenkaan, puoleen vuoteen. Sitten keväällä 2017 alkoi tapahtua. Huhtikuun 5. päivänä heiltä tuli sähköpostilla tarjouspyyntö, mikä aloitti hyvin mielenkiintoisen ja kiireisenkin vaiheen tässä projektissa.

Koulutusvientitarjouksen tekeminen

SZPT:n ensimmäinen yhteydenotto huhtikuun 2017 alussa tähän koulutusvientiprojektiin liittyen sisälsi heidän toivomuksensa noin 10 päivän koulutuksen sisällöstä. Tätä toivomusta oli tietysti syytä noudattaa mahdollisimman tarkkaan. Koulutuksen sisältötoiveissa olivat mm. seuraavat asiat: Suomen koulutusjärjestelmä, opetussuunnitelmien sisällöt ja niiden kehittäminen, insinöörikoulutukseen liittyvä työharjoittelu, oppimisympäristöt erityisesti laboratorioiden osalta ja yritysyhteistyö. Mielenkiintoista tuossa listassa oli se, että vuotta aikaisemmin eli kesäkuussa 2015 tämän artikkelin kirjoittaja osallistui luennoijana EU:n Twinning Project ohjelmaan kuuluvassa seminaarissa Jerevanissa, missä teemat olivat kutakuinkin näitä samoja. Kohderyhmänä oli tuolloin paikallisen yliopiston, National Polytechnic University in Armenia, henkilöstöä.

SZPT:n henkilöstön koulutuksen toteutuspaikkana oli SeAMK. SZPT halusi kokonaispaketin tarjouksen lentoja lukuun ottamatta eli koulutuksen lisäksi hotellit, paikalliset kuljetukset ja vapaa-ajan ohjelma. Ensimmäinen tarjous koko ohjelmasta syntyi hyvin nopeasti muutamassa päivässä. Ohjelma oli jaettu 10 päivälle elokuun alkupuolelle. Siinä oli jonkinmoinen haaste, koska opettajien kesävapaa jatkui elokuun puoleen väliin saakka.

Tarjouksessa tuli vain pari tarkistuskierrosta, jotka johtuivat siitä, että koulutettaviksi haluttiin muutama henkilö lisää ja koulutusaika siirrettiin elokuun jälkipuoliskolle ja tiivistettiin yhteen viikkoon. Tämän lisäksi he halusivat koko ohjelman ajaksi englanti-kiina tulkin. Nämä asiat tietysti sopivat meille oikein hyvin ja tuo ajoituksen siirto oli erityisen mieluinen, koska silloin oma opetushenkilöstö oli jo palannut kesälomaltaan. Tulkin löytäminen vaati aikaa muutamia päiviä, mutta lopulta löytyi erinomainen ja alun perin kiinalainen henkilö, joka puhui sujuvasti molempia kieliä ja siis tunsi tietysti hyvin myös Kiinan kulttuuria ja arvoja. Lisäksi hän asuu Seinäjoella ja hänellä on kokemusta opiskelusta SeAMKissa. Kaikki näytti jo huhtikuun lopulla selvältä eikä sen jälkeen tehty muutoksia ohjelmaan tai ajoitukseen, vaan keskityttiin viisumien ja muiden käytännön järjestelyiden hoitamiseen. Virallinen tarjouksen hyväksyntä saatiin sitten toukokuun puolenvälin jälkeen.

Ohjelman valmistelu

Ohjelman sisällön ja esitysmateriaalin valmistelu alkoi toukokuussa sopivasti ennen tulevaa kesälomien taukoa. Esiintyjiä viiden päivän aikana oli kaikkiaan 16, kaikki SeAMKin henkilöstöä ja suurin osa heistä opettajia. Esitysmateriaali valmistui ennen loma-aikaa ja näin sen osalta oltiin valmiita aloittamaan koulutus elokuussa. Ohjelmaan sisältyi myös kaksi yritysvierailua Kiinan vientiä harjoittaviin yrityksiin maakunnassa. Nämä yritykset olivat luonnollisesti hyvin motivoituneita ottamaan vastaan tällaisen vierasryhmän.

Vapaa-ajan ohjelman suunnittelu oli ihan oma lukunsa, koska kiinalaisten mieltymykset tässä asiassa eivät olleet kovin tuttuja. Onneksi lähipiirissä on Kiinaa ja kiinalaisia huomattavasti paremmin tuntevia ja jopa Kiinassa paraikaa asuvia henkilöitä, joilta sai korvaamattoman arvokkaita neuvoja. SeAMKin kotikaupunki Seinäjoki osoittautui oikein kiinnostavaksi kohteeksi vieraille. Alvar Aalto oli osalle vieraista hyvinkin tuttu ja Aalto-keskuksen vierailu oli näin ollen selviö. Toinen tärkeä kohde oli luonto ja siinä vielä metsä ja järvet. Molempia löytyy onneksi aivan Seinäjoen keskustan lähituntumasta.

Ohjelman toteutus

Elokuun 2017 jälkipuoliskolle ajoittunut viisipäiväinen toteutus oli hyvin tiivis ja päivät pitkiä. Varsinainen ohjelma ajoittui päivittäin klo 8-17 aikaan sisältäen lounastauon ja esitysten välillä lyhyet tauot. Tämän lisäksi parina iltana järjestettiin vielä vapaa-ajan ohjelmaakin. Kaikki sujui suunnitellusti ja aikatauluissa pysyttiin.

Ajankohta toteutukselle oli erinomaisen sopiva, koska opetus ei ollut vielä alkanut SeAMKissa. Toteutusviikon jälkeen opetus alkoi niin SeAMKissa kuin SZPT:lläkin. Tyypillinen yhden esityksen pituus oli 1-2 tunnin mittainen. Tämän artikkelin kirjoittajalla oli kuitenkin peräti 14 tuntia esityksiä viikon aikana ja tämän lisäksi toimiminen koko ohjelman ajan toteutuksen puheenjohtajana. Luonnollisesti vastuulla olivat tämän lisäksi myös vapaa-ajan ohjelman järjestelyt.

Ohjelmaviikon päätteeksi perjantaina osallistujille jaettiin diplomit todistuksena koulutukseen osallistumisesta (Kuva). Viikon työntäyteisestä kokemuksesta huolimatta osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä diplomit saatuaan. Sama tyytyväisyys ja helpotus tuli esiin myös toteuttajien puolelta.

Kokemukset viikon koulutusvientipaketin toteutuksesta

Elokuussa 2017 toteutettu Shenzhen Polytechnicin henkilöstön viikon mittainen koulutus oli SeAMK Tekniikan siihen mennessä selkeästi suurin koulutusvientitapahtuma. Koko projekti alkoi huhtikuun alussa tarjouspyynnöllä ja päättyi elokuun lopulla diplomien jakoon 11 osallistujalle. Kun kesälomat vähentää tästä ajasta, kaikki toiminta tapahtui kolmessa kuukaudessa. Onneksi kaikki esitysten pitäjät olivat hyvin motivoituneita ja jopa innostuneita pitämään esityksensä ohjelman mukaisesti.

Toteutusta seuraavalla viikolla tuli SZPT:ltä vielä viralliset kiitokset kohderyhmän johtajalta eli vararehtorilta edellisen viikon koulutuksesta. Nuo kiitokset sisälsivät hyvin yksityiskohtaisesti monia asioita toteutukseen liittyen, esimerkiksi ohjelman monipuolinen sisältö, aikataulun pitäminen koko viikon ajan, esiintyjien ammattitaito, jne. Osa ylistyssanoista voidaan toki laskea luontaiseen kiinalaiseen kohteliaisuuteen kuuluvaksi. Kuitenkin aitona tyytyväisyyden osoituksena voidaan pitää sitä, että he haluavat mielellään jatkaa tämäntapaista yhteistyötä ja laajentaa sitä koskemaan myös muita koulutusaloja.

Kirjoittaja

Jorma Nevaranta, TkT, yksikön johtaja, SeAMK Tekniikka, jorma.nevaranta(at)seamk.fi

Karvi. (2017). Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi. [Verkkopalvelu]. [Viitattu 1.11.2017]. Saatavana: http://karvi.fi/korkeakoulutus/tekniikan-alan-koulutusohjelma-arvioinnit/

Nevaranta, J. (2016). Korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien akkreditointi EUR-ACE®-standardiin perustuen. SeAMKin vuoden 2016 kokoomateos, 79-86, ISBN 978-952-7109-50-2. ISBN 978-952-7109-51-9 (verkkojulkaisu).

Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., Lähteinen, S., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Rautopuro, J., Vainikainen, M. P. (2016). PISA 15, 45-48 ja 92-94. ISBN:978-952-263-436-8. ISSN 1799-0351. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf