4/2017

Koulutusviennillä uutta sykettä Suomen korkeakouluihin

Kirjoittaja: Jorma Nevaranta.

Kuva: Diplomien jakotilaisuudessa koulutukseen osallistujat, artikkelin kirjoittaja Jorma Nevaranta sekä SeAMKin rehtori Tapio Varmola.

Suomen korkeakoulut ovat aktivoituneet viime vuosien aikana koulutusviennin saralla. Tähän on ollut monta syytä. Yksi tärkeä syy on se, että vuoden 2016 alusta alkaen korkeakoulut ovat voineet periä lukuvuosimaksuja EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu ja tästä johtuen on muita rahoituksen lähteitä jouduttu etsimään aktiivisesti, jotta korkeakoulujen toimintaa voidaan jatkaa tehokkaasti ja edelleen kehittää.

Onneksi maamme koulutus on erittäin hyvässä maineessa mm. PISA-tutkimusten tuoman positiivisen julkisuuden takia. Tämän tutkimuksen kohteena tosin eivät ole korkeakoulujen opiskelijat vaan 15-vuotiaat koululaiset eli meillä Suomessa pääosin 9-luokkalaiset. Lisäksi viimeisimpien tutkimustulosten trendit ovat huolestuttavia erityisesti poikien matemaattisten aineiden oppimistuloksissa (Vettenranta ym. 2016). Tämä on suuri uhka nimenomaan maamme insinöörikoulutukselle, koska hakijoista yli 80 % on poikia ja juuri matemaattisten aineiden osaaminen on insinööriopiskelijoille tärkeää. Näin ollen emme voi enää tuudittautua PISA-tuloksien varaan koulutusvientimme vauhdittajana.

Korkeakouluihin kohdistuvia oppimistulosten arviointitutkimuksia ei ole tehty eikä näin ollen ole olemassa vastaavaa vertailutietoa käytettäväksi esimerkiksi koulutusviennin edistämiseen. Erilaiset korkeakoulujen saamat laatusertifikaatit sen sijaan voivat olla hyvinkin tärkeitä markkinoinnin välineitä koulutusvientitoiminnan kasvattamisessa. Kansainväliset laatuleimat ovat tässä tietysti parhaita, koska niistä saadaan kilpailijamaihin verrattavissa olevaa tietoa.

Nimenomaan korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien laadun arviointiin kohdistuva ja EUR-ACE®-standardiin perustuva akkreditointimenettely on saavuttanut merkittävän aseman Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Ensimmäiset tekniikan alan tutkinto-ohjelmat akkreditoitiin tällä menettelyllä vuonna 2007 ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämän laatuleiman saaneita tutkinto-ohjelmia on kaikkiaan jo runsaat 2000 yli 30 eri maasta (Nevaranta 2016). Suomessa Karvi (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) sai auktorisoidun laitoksen statuksen vuonna 2014 Bachelor-laatuleiman myöntämiseen nelivuotisille tutkinto-ohjelmille (KARVI 2017). Nyt tekniikan alan tutkinto-ohjelmien EUR-ACE® akkreditointi on päässyt paremmin vauhtiin myös meillä Suomessa.

Tässä artikkelissa kuvataan erään toteutuneen koulutusvientiprojektin vaiheita siihen liittyvästä pohjustavasta työstä aina toteutuksen loppuun saakka. Kyseessä on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tekniikan yksikön toistaiseksi suurin yksittäinen projekti koulutusviennissä, kun laajuuden mittarina on laskutettu summa. Itse toteutus tapahtui Seinäjoella elokuussa 2017. Asiakkaana oli kiinalaisen Shenzhen Polytechnicin (SZPT) henkilöstöä. Kohderyhmään kuului 11 henkilöä toiminnan eri alueilta: vararehtori, tekniikan alan koulutuspäälliköitä ja opettajia sekä laboratoriopäälliköitä ja opetuksen kehittäjiä.

Tilausta edeltävä taustatyö

Koulutusvienti on pitkäjänteistä työtä ja toimeksiantoja saa tyypillisesti jo pitkään jatkuneen muun yhteistyön tuloksena. Tässä tapauksessa virallisia yhteistyösopimuksia on allekirjoitettu jo lähes 10 vuotta sitten. Pienimuotoista yhteistyötä on ollutkin sen jälkeen, mutta tämän koulutusvientiprojektin kannalta tärkeitä tapahtumia olivat SZPT:n johdon vierailu Seinäjoen ammattikorkeakoululla kesällä 2016 ja meidän pienen ryhmän vastavierailu syksyllä 2016 SZPT:llä.

Näiden tapaamisten aikana tuli esiin mm. mahdollisuudet erilaisiin koulutusviennin yhteishankkeisiin. Tässä mielessä hyvin tärkeitä olivat tutustuminen oppimisympäristöihin sekä Seinäjoella että Shenzhenissä. Voitiin todeta, että molemmilla on insinöörikoulutukseen varsin modernit puitteet, vaikka erojakin löytyi.

Tuon syksyn 2016 tapaamisen jälkeen oli kontakteja hyvin vähän, jos ollenkaan, puoleen vuoteen. Sitten keväällä 2017 alkoi tapahtua. Huhtikuun 5. päivänä heiltä tuli sähköpostilla tarjouspyyntö, mikä aloitti hyvin mielenkiintoisen ja kiireisenkin vaiheen tässä projektissa.

Koulutusvientitarjouksen tekeminen

SZPT:n ensimmäinen yhteydenotto huhtikuun 2017 alussa tähän koulutusvientiprojektiin liittyen sisälsi heidän toivomuksensa noin 10 päivän koulutuksen sisällöstä. Tätä toivomusta oli tietysti syytä noudattaa mahdollisimman tarkkaan. Koulutuksen sisältötoiveissa olivat mm. seuraavat asiat: Suomen koulutusjärjestelmä, opetussuunnitelmien sisällöt ja niiden kehittäminen, insinöörikoulutukseen liittyvä työharjoittelu, oppimisympäristöt erityisesti laboratorioiden osalta ja yritysyhteistyö. Mielenkiintoista tuossa listassa oli se, että vuotta aikaisemmin eli kesäkuussa 2015 tämän artikkelin kirjoittaja osallistui luennoijana EU:n Twinning Project ohjelmaan kuuluvassa seminaarissa Jerevanissa, missä teemat olivat kutakuinkin näitä samoja. Kohderyhmänä oli tuolloin paikallisen yliopiston, National Polytechnic University in Armenia, henkilöstöä.

SZPT:n henkilöstön koulutuksen toteutuspaikkana oli SeAMK. SZPT halusi kokonaispaketin tarjouksen lentoja lukuun ottamatta eli koulutuksen lisäksi hotellit, paikalliset kuljetukset ja vapaa-ajan ohjelma. Ensimmäinen tarjous koko ohjelmasta syntyi hyvin nopeasti muutamassa päivässä. Ohjelma oli jaettu 10 päivälle elokuun alkupuolelle. Siinä oli jonkinmoinen haaste, koska opettajien kesävapaa jatkui elokuun puoleen väliin saakka.

Tarjouksessa tuli vain pari tarkistuskierrosta, jotka johtuivat siitä, että koulutettaviksi haluttiin muutama henkilö lisää ja koulutusaika siirrettiin elokuun jälkipuoliskolle ja tiivistettiin yhteen viikkoon. Tämän lisäksi he halusivat koko ohjelman ajaksi englanti-kiina tulkin. Nämä asiat tietysti sopivat meille oikein hyvin ja tuo ajoituksen siirto oli erityisen mieluinen, koska silloin oma opetushenkilöstö oli jo palannut kesälomaltaan. Tulkin löytäminen vaati aikaa muutamia päiviä, mutta lopulta löytyi erinomainen ja alun perin kiinalainen henkilö, joka puhui sujuvasti molempia kieliä ja siis tunsi tietysti hyvin myös Kiinan kulttuuria ja arvoja. Lisäksi hän asuu Seinäjoella ja hänellä on kokemusta opiskelusta SeAMKissa. Kaikki näytti jo huhtikuun lopulla selvältä eikä sen jälkeen tehty muutoksia ohjelmaan tai ajoitukseen, vaan keskityttiin viisumien ja muiden käytännön järjestelyiden hoitamiseen. Virallinen tarjouksen hyväksyntä saatiin sitten toukokuun puolenvälin jälkeen.

Ohjelman valmistelu

Ohjelman sisällön ja esitysmateriaalin valmistelu alkoi toukokuussa sopivasti ennen tulevaa kesälomien taukoa. Esiintyjiä viiden päivän aikana oli kaikkiaan 16, kaikki SeAMKin henkilöstöä ja suurin osa heistä opettajia. Esitysmateriaali valmistui ennen loma-aikaa ja näin sen osalta oltiin valmiita aloittamaan koulutus elokuussa. Ohjelmaan sisältyi myös kaksi yritysvierailua Kiinan vientiä harjoittaviin yrityksiin maakunnassa. Nämä yritykset olivat luonnollisesti hyvin motivoituneita ottamaan vastaan tällaisen vierasryhmän.

Vapaa-ajan ohjelman suunnittelu oli ihan oma lukunsa, koska kiinalaisten mieltymykset tässä asiassa eivät olleet kovin tuttuja. Onneksi lähipiirissä on Kiinaa ja kiinalaisia huomattavasti paremmin tuntevia ja jopa Kiinassa paraikaa asuvia henkilöitä, joilta sai korvaamattoman arvokkaita neuvoja. SeAMKin kotikaupunki Seinäjoki osoittautui oikein kiinnostavaksi kohteeksi vieraille. Alvar Aalto oli osalle vieraista hyvinkin tuttu ja Aalto-keskuksen vierailu oli näin ollen selviö. Toinen tärkeä kohde oli luonto ja siinä vielä metsä ja järvet. Molempia löytyy onneksi aivan Seinäjoen keskustan lähituntumasta.

Ohjelman toteutus

Elokuun 2017 jälkipuoliskolle ajoittunut viisipäiväinen toteutus oli hyvin tiivis ja päivät pitkiä. Varsinainen ohjelma ajoittui päivittäin klo 8-17 aikaan sisältäen lounastauon ja esitysten välillä lyhyet tauot. Tämän lisäksi parina iltana järjestettiin vielä vapaa-ajan ohjelmaakin. Kaikki sujui suunnitellusti ja aikatauluissa pysyttiin.

Ajankohta toteutukselle oli erinomaisen sopiva, koska opetus ei ollut vielä alkanut SeAMKissa. Toteutusviikon jälkeen opetus alkoi niin SeAMKissa kuin SZPT:lläkin. Tyypillinen yhden esityksen pituus oli 1-2 tunnin mittainen. Tämän artikkelin kirjoittajalla oli kuitenkin peräti 14 tuntia esityksiä viikon aikana ja tämän lisäksi toimiminen koko ohjelman ajan toteutuksen puheenjohtajana. Luonnollisesti vastuulla olivat tämän lisäksi myös vapaa-ajan ohjelman järjestelyt.

Ohjelmaviikon päätteeksi perjantaina osallistujille jaettiin diplomit todistuksena koulutukseen osallistumisesta (Kuva). Viikon työntäyteisestä kokemuksesta huolimatta osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä diplomit saatuaan. Sama tyytyväisyys ja helpotus tuli esiin myös toteuttajien puolelta.

Kokemukset viikon koulutusvientipaketin toteutuksesta

Elokuussa 2017 toteutettu Shenzhen Polytechnicin henkilöstön viikon mittainen koulutus oli SeAMK Tekniikan siihen mennessä selkeästi suurin koulutusvientitapahtuma. Koko projekti alkoi huhtikuun alussa tarjouspyynnöllä ja päättyi elokuun lopulla diplomien jakoon 11 osallistujalle. Kun kesälomat vähentää tästä ajasta, kaikki toiminta tapahtui kolmessa kuukaudessa. Onneksi kaikki esitysten pitäjät olivat hyvin motivoituneita ja jopa innostuneita pitämään esityksensä ohjelman mukaisesti.

Toteutusta seuraavalla viikolla tuli SZPT:ltä vielä viralliset kiitokset kohderyhmän johtajalta eli vararehtorilta edellisen viikon koulutuksesta. Nuo kiitokset sisälsivät hyvin yksityiskohtaisesti monia asioita toteutukseen liittyen, esimerkiksi ohjelman monipuolinen sisältö, aikataulun pitäminen koko viikon ajan, esiintyjien ammattitaito, jne. Osa ylistyssanoista voidaan toki laskea luontaiseen kiinalaiseen kohteliaisuuteen kuuluvaksi. Kuitenkin aitona tyytyväisyyden osoituksena voidaan pitää sitä, että he haluavat mielellään jatkaa tämäntapaista yhteistyötä ja laajentaa sitä koskemaan myös muita koulutusaloja.

Kirjoittaja

Jorma Nevaranta, TkT, yksikön johtaja, SeAMK Tekniikka, jorma.nevaranta(at)seamk.fi

Karvi. (2017). Tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointi. [Verkkopalvelu]. [Viitattu 1.11.2017]. Saatavana: http://karvi.fi/korkeakoulutus/tekniikan-alan-koulutusohjelma-arvioinnit/

Nevaranta, J. (2016). Korkeakoulujen tekniikan alan tutkinto-ohjelmien akkreditointi EUR-ACE®-standardiin perustuen. SeAMKin vuoden 2016 kokoomateos, 79-86, ISBN 978-952-7109-50-2. ISBN 978-952-7109-51-9 (verkkojulkaisu).

Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., Lähteinen, S., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Rautopuro, J., Vainikainen, M. P. (2016). PISA 15, 45-48 ja 92-94. ISBN:978-952-263-436-8. ISSN 1799-0351. [Viitattu 23.4.2017]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79052/okm41.pdf

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *