Kulttuuria, matkailua – vai kulttuurimatkailua?

Kirjoittaja: Johanna Heinonen.

Kulttuuri ja sen tukeminen on aina ollut tärkeää Suomessa, mutta viime vuosina se on noussut keskiöön niin hallitusohjelmassa kuin erilaisissa kehittämistoimissa. Liittyipä Suomi vuoden 2018 alusta Euroopan neuvoston kulttuurireittien verkostoonkin, mikä on kiinnostanut myös matkailun kehittäjiä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun alueella. Vastaan on kuitenkin tullut mielenkiintoinen haaste: puhuvatko kulttuuri-ihmiset ja matkailuihmiset samaa kieltä ja onko kulttuurin ja matkailun välillä todella ylitsepääsemätön juopa? Näihin kysymyksiin ja niiden ratkaisuihin paneudutaan tässä artikkelissa.

Käsitteiden viidakossa

Kovin usein törmätään siihen, että kulttuuri ja matkailu nähdään kahtena täysin erilaisena toimialana. Lähdetäänkin siis liikkeelle kulttuurin, matkailun ja kulttuurimatkailun käsitteistä. Kulttuuri määritellään laajasti kaikkena inhimillisenä toimintana (Frisk & Tulkki 2005) eli arvoina, merkityksinä, perinteinä ja elämänmalleina. Nämä vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin, terveyteen, oppimiseen, talouteen, ympäristöön ja kulttuuriseen kestävyyteen näyttäytyen niissä yksilötasolta aina yhteiskunnan tasolle asti. On myös todettu, että kulttuurin merkittävin vaikutus syntyy henkilökohtaisen kokemuksen, elämysten ja merkityksenannon kautta (Honkala & Laitinen 2017).

Matkailu puolestaan määritellään toiminnaksi, jossa ihmiset matkustavat päivittäisen elinpiirinsä ulkopuolelle paikkaan, jossa viivytään korkeintaan 12 kuukautta. Syitä matkustamiseen ovat erilaiset nähtävyydet, rentoutuminen, virkistyminen, oppiminen, tapahtumat, elämykset ja kokemukset. Matkailuun kuuluvat myös ne palvelut, joita ihminen matkansa aikana hyödyntää (Tilastokeskus). Jo tästäkin löytyy siis yhtymäkohta matkailun ja kulttuurin välille.

Kun täsmennetään matkailun termiä vielä kulttuurimatkailuun, jonka mm. Maailman matkailujärjestö (UNWTO 2017) määrittelee liikkumisena, jota motivoivat erilaiset kulttuuritapahtumat kuten esittävä taide, opintomatkat, nähtävyydet, tapahtumat yms. (Du Cros & McKercher 2015), ollaan hyvin lähellä perimmäistä kulttuurin määritelmää.

Kulttuurin, kuten matkailunkin, määritelmät ovat hyvin laajoja ja ameebamaisia. Voidaan kuitenkin todeta, että käsitteellisesti niiden välillä ei ole niin suuria eroja, että kulttuuri- ja matkailuihmisten tarvitsisi jakautua kahteen leiriin.

Iso, paha raha?

Monesti kulttuuritoimijat vieroksuvat matkailua sen kaupallisuuden takia. Kulttuuritoiminnan taustalla ovat usein määritelmässä mainitut oppiminen ja arvojen säilyttäminen sekä alueellisen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Matkailua puolestaan pidetään markkinavoimien sanelemana toimintana, jolla tuodaan kohteisiin massoja, jotka viipyvät siellä hetken eivätkä kunnioita alueellista tai historiallista omaperäisyyttä. Joskus tämä varmaan pitikin paikkansa.

Vuoden 2015 hallitusohjelmassa leikattiin kuntien rahoitusta, mikä puolestaan vaikutti kulttuuripalveluiden vähentämiseen tai kokonaan poistamiseen (Museoliitto 2017; Baran 2015). Moni kulttuuritoimija on joutunutkin miettimään, mistä tulot toiminnan ylläpitämiseksi tulevat, kun aiemmin auki olleet valtion- ja kuntien avustukset tyrehtyvät. Yksi varteenotettava vaihtoehto on matkailun tuomat ulkopuoliset eurot ja myös kehittämismahdollisuudet.

Kulttuurimatkailun kehittäminen on tärkeää, koska se tarjoaa uusia kehittämismahdollisuuksia kulttuurisektorille ja mielenkiintoisia kohteita matkailutoimijoille. Suurimpana haasteena – ja kuilun aiheuttajana – lieneekin se, että matkailutoimijat eivät aina ole perillä kulttuuritoimijan tarpeista ja kulttuurin kentällä ei puolestaan ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä nykyisistä matkailun kehittämislinjauksista.

Monesti kulttuurikohteet ovat niitä kärkituotteita, jotka saavat matkailijan saapumaan seudulle (esim. Luoma 2010) ja niiden talousvaikutukset alueelle ovat merkittävät. Suuret ja menestyvätkin tapahtumat ja museot kamppailevat uudistumisen ja uusien kohderyhmien löytämisen paineessa. Näihin haasteisiin voisi matkailu tuoda uudenlaista näkemystä ja kokemusta samalla edistäen pienempien kohteiden ja tapahtumien elinvoimaisuutta suurien toimijoiden vanavedessä.

Paikallisia verkostoja vai kaukomaiden kohderyhmiä?

Kulttuurimatkailun kehittämisstrategian 2014–2018 mukaan kulttuurimatkailua tuolisi kehittää nykyisten tapahtumien, historiallisten kohteiden ja luontopainotteisen matkailun ohella vaikkapa huomioimalla itäisen rajan erityispiirteitä, teknologiaa, modernin elämän yhdistämistä luontoon ja suomalaista elämäntapaa ja luovuutta. Näin saataisiin mm. uusia asiakkaita Saksasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta, Benelux-maista, Italiasta, Itävallasta ja Espanjasta (Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014–2018). Nämä matkailijaryhmät vaativat kuitenkin laadukkaita ja asiantuntevia sekä massasta eroavia palveluja ja tuotteistusta.

Perinteinen kulttuurimatkailutuote on yleensä johonkin historialliseen ajankohtaan tai paikkaan sidottu matkailutuote, esimerkiksi museo. Pelkkä tuote-sanakin kalskahtaa monen kulttuuritoimijan korvaan pahalta. Tuote tai kohdehan on sitä edellämainittua kaupallista hömppää, jota kulttuuri ei ole. Keskustelua syntyy myös siitä, tarvitaanko ulkopuolisia asiakkaita ollenkaan, kun kulttuurin tarkoitus on luoda myös yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta.

Nykyisen kulttuurimatkailutuotteen tulisi kuitenkin olla asiakaskohtaisesti määritelty yksityiskohtainen ja muuntuva matkailuteos, jossa hyödynnetään digitaalisuutta, elämyksellisyyttä ja luovaa innovatiivisuutta myyntiä ja markkinointia unohtamatta (Culture Creators 2018). Tällä saataisiin asiakkaita niin läheltä kuin kaukaakin, kun luotaisiin uudenlaisia elämyksiä staattisen massapysäkin sijaan.

Kulttuuriperinnön säilyttämistä vai vastuullista matkailua?

Kestävä kehitys, vähähiilisyys ja vastuullisuus ovat tämän päivän keskiössä. Kulttuurialalle kuuluu luonnostaankin kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioiminen ja säilyttäminen, mitä moni kulttuuritoimija ei pidä matkailun osana.

Matkailualalle termit ovat tulleet myöhemmin ja vaivihkaa, eivätkä kaikki toiminnot ole vielä vakiinnuttaneet paikkaansa matkailutoimijoiden keskuudessa. Visit Finland on kuitenkin kuluneen vuoden aikana tehnyt merkittäviä päänavauksia vastuullisuuden osalta: yrityksille on luotu manuaali helpottamaan vastuullisuuspyrkimyksiä ja kesällä 2019 lanseerattiin Sustainable Travel Finland -merkki, jolla alueet ja yritykset voivat helpottaa matkailijoiden valintoja (Visit Finland 2019).

Visit Finlandin tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vastuullisuudessa. Tähän tarvitaan kuitenkin kaikkien toimijoiden – myös kulttuurisektorin – yhteistyötä. Tavoitteethan eivät ole kovin eriäviä. Siinä, missä kulttuurisektori puhuu kansanperinteen tai kulttuurihistorian säilyttämisestä, matkailutoimija painottaa kulttuurista kestävyyttä ja kulttuuriperintöä sekä sosiaalista kestävyyttä ja hyvinvointia. Keskiössä on myös pitkäjänteisyys, laatu ja taloudellinen kestävyys (Kts. mm. Visit Finland).

Yhteistyöllä ja yhteisymmärryksellä kilpailukykyä

Suomea ei ulkomailla sisäistetä kulttuurimatkailukohteeksi, koska sen tarjontaa ei tunneta. Tarjontaa ei puolestaan tunneta, koska toimijoiden välillä ei aina ole luontevaa yhteistyötä eikä selkeitä, kaupallisia tuotepaketteja. Myös viestintä, markkinointi ja myynti ontuvat (Culture Finland).

Sekä matkailusektorin että kulttuurialan yhteisenä tavoitteena on tuoda suomalainen kulttuuri paremmin ja kilpailukykyisemmin esiin. Tulevaisuudessa ei tulisi enää keskittyä paikka- ja historiasidonnaisuuteen, vaan suomalaiseen elämäntapaan, designiin ja arkkitehtuuriin, ruokaan ja luovan talouden sektoreihin, kuten elokuvaan, pelialaan ja musiikkiin.

Keskinäinen ymmärrys ja avoin keskustelu ennakkoluuloista ja tavoitteista olisi kannatettavaa kaikkialla eikä vain tällaisissa lehtikirjoituksissa. Sen sijaan, että linnoittaudutaan omiin siiloihin, voi toiselta osapuolelta tulla todella raikkaita ja toteutuskelpoisia ajatuksia, tai hyvää kritiikkiä ja kyseenalaistusta – eväitä, joita tarvitaan menestyksekkääseen liiketoimintaan ja yhteistyöhön.

Kirjoittaja

Johanna Heinonen, KTM, FM, Tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, johanna.heinonen(at)xamk.fi

Baran, K. (2018). Suomalaisen taiteen ja kulttuurin monipuolisuus riippuu julkisesta rahoituksesta. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto 5.9.2018. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.teme.fi/fi/meteli/suomalaisen-taiteen-ja-kulttuurin-monipuolisuus-riippuu-julkisesta-rahoituksesta/

Culture Creators. (2018). Luova matka – Culture Creators go Tourism. 25.10.2018. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/luova-matka–culture-creators-go-turism/

Culture Finland. Culture Finland – Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu/

Du Cros, H. & McKercher, B. (2015). Cultural Tourism. 2. painos. Routledge: Oxon.

Frisk, O. & Tulkki, H. (2005). Kulttuuriavain. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy

Honkala, N. & Laitinen, L. (2017). Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista. Sitran artikkeli 21.11.2017. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/

Kulttuurimatkailun kehittämisstrategian 2014–2018. Haettu 23.10.2019 http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2014/03/Kulttuurimatkailun-kehitt%C3%A4misstrategia-2014-20183.pdf?dl

Luoma, H. M. (2010). ”Festivaalille tulija on koko seudun asiakas” – suomalaisten musiikkitapahtumien taloudelliset vaikutukset

Museoliitto. (2017). Lausunto sivistysvaliokunnalle opetus- ja kulttuutoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 B §;n muuttamisesta. 14.11.2017. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.museoliitto.fi/lausunnot.php?aid=13112

Tilastokeskus. Matkailun määritelmä. Haettu 23.10.2019 osoitteesta http://www.stat.fi/meta/kas/matkailu.html#tab1

Tulusto, Anna (2015). Tekeekö hallitusohjelma kunnista kulttuurin pyöveleitä? Kulttuurin välikysymys. Päivitetty 2.6.2015. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/29/tekeekohallitusohjelma-kunnista-kulttuurin-pyoveleita

UNWTO (2017). Defintion of cultural tourism. Artikkelissa Tourism and Culture. Haettu 23.10.2019 osoitteesta http://ethics.unwto.org/content/tourism-and-culture

Visit Finland. Matkailutoimijoiden yhteinen kannanotto. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestavan-matkailun-periaatteet/

Visit Finland. (2019). Vastuullisen matkailun puolesta. 16.7.2017. Haettu 23.10.2019 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/visit-finland/vastuullisen-matkailun-puolesta/

Vietnamin matkailu kasvuun koulutuksella

Kirjoittaja: Jaana Häkli.

Saimaan ammattikorkeakoulu on solminut kolme uutta yhteistyösopimusta vietnamilaisten korkeakoulujen kanssa ja on siten aloittamassa monialaista koulutusvientiä Vietnamiin. Saimaan amk:n hyvä maine vietnamilaisten opiskelijoiden keskuudessa ja oppilaitoksen vietnamilaiset alumnit toimivat hyvänä puskaradiona niin opiskelijarekrytoinnissa kuin uusien yhteistyösopimusten solmimisessa. Sopimukset mahdollistavat lähitulevaisuudessa mm. kaksoistutkintojen suorittamisen Suomessa tai yksittäisten opintojaksojen suorittamisen virtuaalisesti. Yhteistyömahdollisuuksien kirjo on laaja, sillä myös Erasmus+ globaalin liikkuvuuden rahoitusohjelma tuo monia kansainvälistymismahdollisuuksia niin vietnamilaisille kuin suomalaisille opiskelijoille ja opettajille molemmissa maissa.

Saimaan ammattikorkeakoulussa vietnamilaiset opiskelijat ovat kansallisuudeltaan toiseksi suurin opiskelijaryhmä, ja heitä opiskelee erityisesti tourism and hospitality management ja international business -koulutusohjelmissa. Yleisesti ottaen heidän englannin kielen osaamisensa on hyvää, he etenevät opinnoissaan nopeasti ja siksi valmistuvat usein etuajassa. He saavat myös helposti harjoittelupaikkoja erityisesti Etelä-Euroopan matkailukohteista ja hyödyntävät ahkerasti ammattikorkeakoulun kansainvälistymismahdollisuuksia, kuten opiskelijavaihtoja ja harjoitteluja ulkomailla.

Nyt aloitettavassa koulutusyhteistyössä on valtavaa potentiaalia koko Vietnamin kehittämiseen maana. Vietnam on yksi maailman maista, joissa matkailu kasvaa voimakkaimmin tällä hetkellä. Vuonna 2016 Vietnam vastaanotti 36 % enemmän matkailijoita kuin edellisvuonna, ja tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana matkailijavirrat ovat kasvaneet jo 29,6 %. (Ministry of Culture, Sports & Tourism.) Matkailua koordinoi maan kulttuuri, urheilu- ja matkailuministeriö, mutta maassa ei ole virallista matkailun edistämisjärjestöä, joten matkailun kehittäminen jää kaupunkien sekä kansainvälisten ja paikallisten matkailualan toimijoiden tehtäväksi. Alan työntekijöiden kouluttamisessa puolestaan oppilaitokset ovat avainasemassa.

Matkailun kehittäminen on ratkaisevassa asemassa koko maan kehittämisessä nykyisestä kehitysmaasta kehittyvämmäksi yhteiskunnaksi, joka vaurastuu kasvavien matkailijavirtojen ja turistien tuomien tulojen mukana. Vuonna 2015 turistit jättivät maahan yli 12 miljardia euroa (Ministry of Culture, Sports & Tourism). Uusia lomakeskuksia rakennetaan maahan kovalla vauhdilla, ja maata halutaan kehittää naapurimaa Thaimaan kaltaiseksi merkittäväksi matkailumaaksi, joka tulevaisuudessa tulee erikoistumaan mahdollisesti esimerkiksi terveysmatkailuun. Nykyisten matkailupalvelujen kehittäminen Vietnamissa on tärkeää, jotta maa kestää mukana Kaakkois-Aasian kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden matkailijoista ja erityisesti niistä, jotka palaavat maahan uudelleen. Maailman matkailujärjestö ennustaa, että lähitulevaisuudessa matkailijavirrat Vietnamiin tulevat kasvamaan erityisesti EU-maista, kuten Saksasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Suomesta. (World Tourism Organization.)

Vietnamin asiakaspalvelukulttuuri on kuitenkin saanut kritiikkiä. Monilla internetin keskustelupalstoilla kommentoidaan, kuinka monet matkailijat eivät pidä vietnamilaisia asiakaspalvelijoita yhtä ystävällisinä kuin esimerkiksi thaimaalaisia. Monet vietnamilaiset opiskelijamme ovat myös kertoneet, että heidän kohtaamillaan ulkomaalaisilla matkailijoilla on ollut hyvinkin vanhanaikaisia mielikuvia Vietnamista.

Tulevaisuudessa on odotettavissa suuria turistivirtoja, ja siksi Vietnamissa on nyt herätty matkailun asiantuntijuuden kehittämiseen. Yritysten investoinnit työntekijöiden monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen, kielitaidon parantamiseen, asiakaslähtöiseen asiakaspalveluajatteluun ja matkailupalvelujen kehittämiseen voivat johtaa merkittävään suomalaisen koulutusviennin kasvuun.

Suomalaista koulutusjärjestelmää ja erityisesti sen teoriaa ja käytäntöä yhdistävää opetusta arvostetaan Vietnamissa, ja Saimaan amk:n hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman henkilöstöltä löytyy osaamista siitä, miten lomakohteita kehitetään tai miten asiakas on palvelun keskiössä. Nyt aloitettavassa yhteistyössä Saimaan amk vastaa kysyntään ja myy vietnamilaisille opiskelijoille esimerkiksi lomakohteen kehittämiseen ja eurooppalaisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä verkkokursseja ja aloittaa myös säännöllistä opiskelija- ja opettajavaihtoa Vietnamiin ja Vietnamista Suomeen.

Näin yhteistyön alkumetreillä haluamme kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden viihtyvyyteen ja heidän tutorointiin. Vietnamilaisille partnereillemme on ollut tärkeää tietää, että heidän opiskelijoitaan ohjataan henkilökohtaisesti, opetussuunnitelma joustaa erikoistumisvalinnoissa ja että kursseilla on vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tärkeää on myös, että tiiviissä ajassa voi suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin.

Monella tapaa koulutusvientiponnistelut luovat uusia, mielenkiintoisia avauksia Suomen korkeakoulukentässä ja antavat korkeakouluille kuten Saimaan amk:lle mahdollisuuden profiloitua. Etenemme pienin askelin, mutta määrätietoisesti, sillä yhteistyössä on potentiaalia pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja merkittäviin tuloksiin.

Kirjoittaja

Jaana Häkli, filosofian maisteri, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu, jaana.hakli(at)saimia.fi

Ministry of Culture, Sports & Tourism. http://vietnamtourism.gov.vn/english/index.php/cat/1501. Luettu 17.10.2017.

World Tourism Organization. http://publications.unwto.org/news?page=1. Luettu 17.10.2017.

eTourismCurriculum Finland: digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetusverkosto

Kirjoittajat: Juho Pesonen, Outi Kähkönen, Päivi Hanni-Vaara

Johdanto

Matkailu on Suomessa kasvava vientiala, joka työllisti 140 000 työntekijää vuonna 2014 ja tuotti vientiin rinnastettavaa matkailutuloa yli neljä miljardia euroa (TEM 2016). Digitaalisuus sekä tieto- ja viestintäteknologiat ovat muuttaneet matkailualaa vallankumouksellisesti. Tiedon etsiminen, matkan ostaminen ja elämysten jakaminen on siirtynyt mitä suuremmissa määrin verkkoon. Matkatoimistot ja matkanjärjestäjät tarjoavat palveluitaan pääasiassa sähköisiä kanavia pitkin, ja perinteiset kivijalkatoimistot ovat lähestulkoon kadonneet katukuvasta. Automatisointi ja teknologian mahdollistamat itsevarausjärjestelmät ovat monin tavoin muuttaneet matkustuskokemustamme. Matkakohteiden ja yritysten kilpailukyvyn voidaan osittain katsoa määräytyvän sen perusteella, miten ne pystyvät tuomaan itsensä esille ja miten ne kykenevät viestimään vuorovaikutteisesti sähköisissä kanavissa. Digitaalisessa matkailuliiketoiminnassa on kuitenkin Suomessakin paljon kehityskohteita (TEM 2015).

Digitaalisen matkailuliiketoiminnan osaamista ei suomalaisissa korkeakouluissa ole tietääksemme ollut tähän asti juurikaan saatavilla, vaikka sen merkitys matkailualan kehittämiselle on elintärkeää. Tätä varten suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksen (MOT) koordinaatiolla luotu uudenlainen verkostomallinen virtuaalinen opetuskokonaisuus eTourismCurriculum Finland. Tässä artikkelissa esitellään eTourismCurriculum Finlandin toiminta digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetusverkostona. Kyseinen opetuskokonaisuus on jopa kansainvälisellä tasolla harvinainen tapa toteuttaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Verkoston luomisessa kertyneet kokemukset ovat hyödyllisiä uusien korkeakouluverkostojen rakentamisessa.

Verkoston rakentaminen ja toiminnan aloittaminen

Matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksella oli vuosina 2011–2014 Etelä-Savon maakuntaliiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama eMatkailu-hanke, jonka päämääränä oli parantaa matkailun sähköisen liiketoimintaosaamisen tutkimusedellytyksiä (EURA). Hankkeessa selvitettiin sähköisen matkailuliiketoiminnan koulutuksen tasoa ja kerättiin myös yhteystietoja sähköisen matkailuliiketoiminnan kurssien vastuuopettajista eri oppilaitoksissa. Tarkoituksena oli muodostaa lista niistä henkilöistä, joilla olisi tarjota osaamista aihepiirin opetuksen kehittämiseksi. Vuoden 2012 lopussa tiedusteltiin kaikilta näiltä opettajilta mielenkiintoa lähteä mukaan kansallisesti kehittämään matkailun verkkoliiketoiminnan opetusta suomalaisissa korkeakouluissa. Kiinnostus aihepiiriin oli alusta lähtien erittäin suurta. Verkkoliiketoiminnan merkitys ja etenkin sen osaamisen kehittäminen olivat monessa oppilaitoksessa tunnistettuja aihealueita. Ensimmäisessä tapaamisessa paikalla oli yhdeksän henkilöä, jotka edustivat Haaga-Helia AMK:ta, Rovaniemen AMK:ta, Jyväskylän AMK:ta, Satakunnan AMK:ta, MOT:a ja Savonlinnan seudun osaamiskeskusta. Kaikki toimijat osallistuivat alusta lähtien toimintaan omilla resursseillaan, eikä yhteistyötä ole rahoitettu millään tavalla muuten kuin koordinointina eMatkailu-hankkeesta vuosina 2013 ja 2014.

Verkostomallinen toiminta eTourismCurriculumissa

eTourismCurriculum-verkoston toiminta on alusta lähtien ollut kansallista. Mukana on ollut toimijoita ympäri Suomea eri oppilaitoksista, niin opintopäälliköitä kuin sähköisen matkailuliiketoiminnan opettajia. Tätä varten verkoston toiminnassa on hyödynnetty virtuaalisia työkaluja kuten Dropboxia, Basecampia ja Skypeä. Vuosina 2013–2015 työryhmä tapasi virtuaalisesti yhdeksän kertaa. Verkoston vakiinnuttua kuukausittaiset tapaamiset on järjestetty ainoastaan virtuaalisesti.

Verkostomallisen, kansallisen toiminnan rakentaminen on ollut haastavaa. Verkoston toiminnan muotoutuessa on haettu ja selvitetty ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia, mutta sopivaa rahoitusinstrumenttia ei ole löytynyt. eTourismCurriculumissa tarkoitus on ollut kehittää malli, joka toimisi ilman, että mukana olevien oppilaitoksien välillä pitäisi siirtyä rahaa. Tällöin olisi mahdollista pitää hallintokulut mahdollisimman pieninä ja tuottaa opintopisteitä kustannustehokkaasti.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana tapaamisissa suunniteltiin sekä kurssien sisältöjä että toimintamalleja. Keväällä 2015 kehiteltiin toimintamalli, joka on nyt verkoston käytössä. Tässä mallissa jokainen verkoston oppilaitos sitoutuu järjestämään yhden, omaa erikoisosaamistaan vastaavan viiden opintopisteen kurssin sekä oman että verkoston muiden oppilaitosten opiskelijoiden käyttöön. Tällä tavalla pystytään seitsemän oppilaitoksen voimalla muodostamaan 35 opintopisteen opintokokonaisuus kaikkien kursseja järjestävien oppilaitosten saataville.

Kurssit päätettiin järjestää Open Moodle -järjestelmässä, sillä Moodle oli alustana tuttu monelle vastuuopettajalle. Siellä oli mahdollista luoda käyttäjätunnukset sekä ulkopuolisille opettajille että opiskelijoille. Oppilaitokset sidottiin toimintaan kaksivuotisella sopimuksella, jossa he sitoutuivat tarjoamaan verkoston käyttöön viiden opintopisteen vuosittaisen opettajaresurssin, resursseja kurssien kokonaiskehittämiseen oppilaitoksen omien käytänteiden mukaan, opiskelijoiden ilmoittautumisen kursseille ja arvosanojen rekisteröimisen omiin järjestelmiin sekä OpenMoodle-järjestelmän maksut.

Kaikki kurssit päätettiin järjestää englanniksi. Myös aihepiirin materiaalista suurin osa on englanniksi. Tällöin kurssit on mahdollista järjestää myös kansainvälisille opiskelijoille. Digitaalisen matkailuliiketoiminnan opetus verkostossa alkoi kesällä 2016. Kursseille voivat osallistua verkoston oppilaitosten opiskelijat sekä opiskelijat avoimen AMK:n kautta. Verkostoa koordinoi Itä-Suomen yliopisto, ja siinä ovat mukana Laurean ja Haaga-Helian lisäksi Karelian, Lapin, Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakoulut. Käytännössä oppilaitosten vastuuopettajat hoitavat opintojen markkinoinnin ja toimivat myös oppilaitosten yhteyshenkilöinä.

Johtopäätökset

Opetuksesta on tulossa jatkuvasti vähemmän ja vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Virtuaaliset työkalut mahdollistavat monipuoliset opetusmenetelmät sekä tehokkaan yhteistyön. Jopa tämän verkoston luomisen aikana sähköiset työkalut ovat kehittyneet uudelle tasolle ja virtuaalitapaamiset onnistuvat tänä päivänä jo loistavasti.

eTourismCurriculumilla on paljon annettavaa suomalaiselle korkeakoulutukselle. Tämän verkostomallin avulla mukana olevat oppilaitokset saavat kukin 35 opintopistettä opintoja opiskelijoilleen viiden opintopisteen opetusresurssilla. eTourismCurriculumissa ei ole verkostomaksua, vaan ainoastaan alustan ylläpitomaksut, jotka riippuvat opiskelijamääristä. Kurssit soveltuvat lisäksi erinomaisesti kansainvälisille opiskelijoille, kesäopintoihin ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Lisäksi kursseja on yleensä mahdollista skaalata ylöspäin, eli virtuaalikursseille on mahdollista ottaa suuri määrä opiskelijoita ympäri Suomea. Tällä hetkellä tavoitteena onkin avata kaikki kurssit Avoimen ammattikorkeakoulun puolelle mahdollisimman nopeasti.

Virtuaaliopintojakson kehittäminen on innostanut opettajia hyödyntämään virtuaalisia työkaluja aiempaa monipuolisemmin ja jakamaan kokemuksia näistä kokeiluista myös opettajakollegoille omassa korkeakoulussa ja eTourismCurriculum-verkostossa. Asiantuntijoiden kokoaminen yhteen sekä avoin tietojen ja taitojen vaihto on lisännyt osaamista koko verkostossa ja kehittänyt tällä tavalla eTourismCurriculumin sisältöjen lisäksi myös muiden kurssien pedagogiikkaa ympäri Suomen mukana olevissa oppilaitoksissa.

Matkailun digitaalinen liiketoiminta kehittyy ja muuttuu huimaa vauhtia, minkä vuoksi haasteena on tarjota ajantasaisia ja ennakoiviakin opintoja. Haasteena tällaisessa verkostossa on myös jäsenten sitoutuminen. Oppilaitokset sidotaan tuottamaan oma kurssinsa kahden vuoden sopimuksilla kerrallaan. Toisaalta yksittäisen toimijan poisjääminen tai vaihtuminen ei opintokokonaisuutta romuta. Kurssit on alusta lähtien suunniteltu siten, että opiskelijoiden ei tarvitse käydä niitä tietyssä järjestyksessä. Opiskelijoiden ei myöskään tarvitse opiskella kaikkia kursseja, vaan he voivat omien mielenkiinnon kohteiden mukaan valita omaa osaamista parhaiten täydentävät eTourismCurriculum-kurssit.

Kirjoittajat

Juho Pesonen, tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto, juho.pesonen(at)uef.fi
Outi Kähkönen, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, outi.kahkonen(at)lapinamk.fi
Päivi Hanni-Vaara, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, paivi.hanni-vaara(at)lapinamk.fi

EURA. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus. Haettu 22.3.2017 osoitteesta https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31481

TEM (2015). Digitaalisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin haasteet ja ratkaisuehdotukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 69/2015.

TEM (2016). Matkailu on Suomessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. http://ruralfinland.karelia.fi/images/Tiedostot/Julkaisut/Matkailun_luvut_kuvina_2015.pdf