2/2020

Teollisuutta, matkailua, vihreyttä – mahdollisuus?

Kirjoittajat: Katri Hendriksson, Mirva Tapaninen & Satu Valli.

Matkailu on globaali ja sen myötä suhdanneherkkä toimiala. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa ryhmissä matkustavista matkailijoista yksilömatkailijoiksi, erilaisiksi ”heimoiksi”, jotka hakevat elämyksiä sekä laadukkaita palveluita. Globaalissa kilpailussa menestyminen edellyttää perifeeriseltä matkailualueelta syvää asiakasymmärrystä sekä yhteistyössä kehitettyjä, erottuvia ja alueen omiin erityispiirteisiin ja kulttuuriperintöön pohjautuvia palveluita. Teollisuusmatkailun näkökulman mukaan ottaminen matkailubisnekseen kasvattaa Meri-Lapin alueen kokonaistaloutta ja tuo ennen kaikkea uutta sisältöä ympärivuotiseen matkailuun sekä lisää yritysten moninaista verkostoitumista yli toimialojen. (Ruokamo 2018; Miettunen 2018.)

Lapin ammattikorkeakoulusta nostetta vihreämpään matkailuun

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarve on lähtenyt liikkeelle Kemin kaupungin aloitteesta kehittää Meri-Lapin alueen matkailua ja reagoida muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen. Matkailu Meri-Lapissa on pääasiassa kansainvälistä talvimatkailua, jossa matkailijoiden vierailut suunnataan kohti alueen isoja vetonauloja.

Ympärivuotista matkailua tarvitaan koko vuodelle, eritoten hiljaisille ajoille. Kesätuotteiden kehittämiseen löytyy potentiaalia, kuten mm. kokous- ja kongressimatkailun kehittäminen, jonka kautta kesämatkailuun voitaisiin innovoida uusia, kiinnostavia sisältöjä. (Lapin matkailustrategia 2020). Teollisuusmatkailu mahdollistaa koko alueen näkemisen uudesta ja erilaisesta suunnasta, tarjoten loputtomasti mahdollisuuksia alueen omista vahvuuksista ammentaen, esimerkiksi kulttuuriperinnön, arktisen teollisuuden ja tieteellisen turismin yhdistäen. Teollisuusmatkailun kehittäminen edistää ympärivuotisten matkailupalveluiden tarjontaa ja toimii keinona laajentaa alueelle saapuvaa kansainvälistä asiakaspohjaa (Kuva 1.). (Miettunen 2018; Lapin Yrittäjät 2020.) Kiinnostus matkailua kohtaan tulee säilymään. Lähi-, luonto- ja virtuaalimatkailun uskotaan kasvavan tulevaisuudessa (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK 2020).

Teollisuusmatkailulle tulee luoda konsepti, joka kuvaa aluetta. Raahessa on suunniteltu teollisuusmatkailun konseptille termiä Ruukki experience. Vastaavanlainen myyvä termi voisi herättää kiinnostusta myös Meri-Lapin matkailua kohtaan. Maiseman ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan elinympäristön kunnioittaminen, jonka avulla lisätään matkailijoiden kulttuurituntemusta, edistää arvokkaalla tavalla kestävää kehitystä luoden ympärilleen vihreää matkailua (Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma n.d.).

Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta.
Kuva 1. Kemin risteilyalus Sampo on erityisesti kansainvälisten matkailijoiden suosiossa elämysten kokemisen osalta. Lähde: Kemin Matkailu Oy / Experience365.

Lapin AMKin rooli matkailua koskevan tiedon tuottajana kasvaa kehitettäessä uusia matkailupalveluita. Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeessa Lapin AMK hyödyntää vahvuuksiaan erityisesti kehitettäessä palveluiden laatua, turvallisuutta ja aitouden tuottamista. Matkailun moninainen kenttä kiinnittyy luontevasti osaksi ammattikorkeakoulun roolia alueellista työelämää palvelevana tutkimus- ja kehittämisorganisaationa. Meri-Lapin alueella oleva erityisosaaminen ja kehittämisympäristöt (mm. metsä-, bio- ja kiertotalous) on tehty näkyväksi osaksi matkailupalveluita (Lapin matkailustrategia 2020). Hankkeessa kehitetty malli teollisuusmatkailutuotteille on hyödynnettävissä ammattikorkeakouluissa laajemmin hankkeen päättymisen jälkeen.

Teolliset symbioosit sivuvirtojen hyödyntämisen keskiössä

Kiertotalouden toteutuminen materiaalien ja tuotteiden uusien ratkaisujen innovoinnissa tulisi miettiä jo niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää prosessiteollisuudesta saatavaa sivuvirtamateriaalia; elinkaaren eri vaiheiden ylijäämämateriaalit kerätään ja sijoitetaan uudelleen prosessin kiertoon, jolloin elinkaaren lopussa materiaalisekoitteet saadaan hyödynnettyä uusissa tuotteissa. Kiertotalous toteutuu teollisuuden osalta silloin, kun luonnonvaroja säästetään ja tuotteista saadaan pitkäikäisiä ja niille on mahdollista tehdä korjaustoimenpiteitä. Meri-Lapin alueella ja erityisesti Kemin ja Tornion teollisuusalueilla teollisten kiertojen ydin on hukan vähentämisessä prosessiteollisuudessa (kuva 2). Meri-Lapin alueella teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä on kehitetty jatkuvasti ja kehitetty samalla myös Suomen vahvaa teknologiaosaamista kiertojen tehostamisen suhteen. (Sitra, Teollinen kiertotalous 2020.)

Teollisesta symbioosista puhuttaessa muodostuu kokonaisuus, joka on useamman yrityksen muodostama ja siinä toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa. Yhteiskehittämisen avulla teollisista symbiooseista saadaan uusia ja tehokkaita tapoja ideoida, kehittää ja testata erilaisia tuote- ja palveluinnovaatioita. Teollisten symbioosien yksi positiivisista vaikutuksista tulee esille myös uuden osaamisen rakentumisessa liiketoiminnan yhteydessä. Teolliset symbioosit pitävät sisällään teollista toimintaa, energiantuotantoa, alkutuotantoa ja jätteen käsittelyä sekä näitä kaikkia tukevia palveluita, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Teollinen symbioosi kukoistaa erityisesti teollisuusmatkailun saralla, koska esimerkiksi Meri-Lapin alueen suuryritykset ja pienemmät alueen toimijat luovat yhdessä suurempaa kokonaisuutta, jota voidaan turisteille kohdentaa (Sitra, Teolliset symbioosit 2020).

Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista.
Kuva 2. Stora Enso Kemin Veitsiluodon tehdas on yksi Meri-Lapin teollisuustoimijoista. Lähde: Taisto Saari.

Teollisuusmatkailun konseptointi –hankkeesta ideoita Meri-Lapin alueelle

Euroopassa teollisuuteen liittyvä matkailu kasvattaa suosiotaan ja matkailussa on hyödynnetty teollisuuden olemassa olevia kohteita ja perintökohteita. Tämä mahdollistaa myös Meri-Lappiin näkymät, jolloin voidaan hyödyntää teollisuuskohteiden potentiaalia tuottaen alueelle mielenkiintoisia matkailuelämyksiä. Hyvänä esimerkkinä Kemijoki, joka on ollut Pohjanlahden tuottoisin lohijoki ennen vuotta 1949, jonka jälkeen joki padottiin sähköntuotantoon. Ennen patoamista Kemijoki tarjoili antimiaan lähes 400 000 kiloa vuosittain. Kehittämällä teollisuusmatkailuun liittyviä palveluita säilytetään palanen historiaa ja historian esiintuonti matkailijoille edesauttaa turistien kiinnostusta alueen potentiaalia kohtaan (Meri-Lapin kehittämiskeskus 2020).

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen tarkoituksena on kehittää teollisuusmatkailupalveluita, jolloin voidaan kehittää samalla myös Meri-Lapin aluetta laajentamalla palvelutarjontaa. Palveluiden tarjonnan laajentamisella parannetaan myös alueen ympäristön yleisilmettä entisöimällä vanhoja teollisuusalueita. Alueen potentiaalisiin teollisuusmatkailukohteisiin voisikin kuulua esimerkiksi Tornion Panimolla oluen valmistukseen tutustuminen, vanhan Kemi Oy:n pääkonttorilla sellunvalmistuksen ja sahatoiminnan historiaan tutustuminen tai Keminmaan Myllyniemen rannassa jokisuulla harrastettava tukkijuoksu nokipannukahvien tuoksuun yhdistettynä. Matkailijoille halutaan tarjota elämyksiä ja historian havinaa, teollisuusmatkailun kehittyminen on onnistunut silloin kun saadaan historia ja nykyisyys kohtaamaan mielenkiintoisella tavalla.

Kestävästi matkaillen

Kemin kaupunki on profiloitunut ekologisempien toimintatapojen aktiivisena kehittäjänä. Kemin kaupungille on myönnetty kansainvälinen ISO 14001 -ympäristösertifikaatti ensimmäisenä kuntana Manner-Suomessa.  Kemissä on tuotu kestävät arvot osaksi kaupungin strategiaa ja päätöksentekoa.  Vihreä ja kestävä Kemi -toimintamalli sisältyy myös kaupunkistrategiaan (Digipolis 2020).

Kestävä matkailu huomioi ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurillisen kestävyyden ja näin ollen tasapainottaa näiden osa-alueiden kehitystä. Esimerkiksi ekologista kestävyyttä voidaan parantaa säilyttämällä teollisuusympäristön monimuotoisuus ja pyrkimällä parantamaan ympäristöä viihtyisäksi virkistyskäyttöä varten. Tällöin huolehditaan alueen teollisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja siirretään historiaa tuleville sukupolville. Kestävä matkailu ja ekologinen kestävyys kohdentuvat erityisesti teollisuusmatkailun kehittämiseen niin Kemissä kuin kokonaisuudessaankin Meri-Lapin alueella. Teollisuusmatkailun kehittäminen vastaa Kemin vihreään ja kestävään toimintamalliin ja yhteistyön mahdollisuudet kasvavat. Kestävän kehityksen määritelmä soveltuu matkailun osalta erityisesti olemassa olevien alueiden hyödyntämiseen monipuolisesti ja kytkeytyen teolliseen toimintaan. (Digipolis 2020; Sustainable Travel Finland 2020.)

Yhteenveto

Teollisuusmatkailusta on hyvää vauhtia kehittymässä yksi tulevaisuuden matkailualan kehittäjistä, innovatiivisuus ja elämyksien tarjoaminen on nousussa matkailijoiden kohdalla. Matkailijoiden suosimat kohteet tarjoavat erilaisia palveluita ja Meri-Lapin alueen yritykset, toimijat ja teollisuudenalat haluavat vastata tarpeeseen erityisesti kehittämällä omia palveluitaan sekä toteuttamalla symbioosia muiden toimijoiden kanssa.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen yksi tavoitteista on tuottaa hankeaikana Meri-Lapin alueelle erilaisia konsepteja, jotka toteutetaan yhdessä alueen matkailuyritysten, teollisuuden ja sidosryhmien kanssa. Erilaisten konseptien ja toimenpiteiden avulla edistetään teollisuusmatkailun kehittämistä, joka on vielä tällä hetkellä puuttunut Lapin alueelta.

Teollisuusmatkailun konseptointi -hanke on rahoitettu Lapin liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston Vipuvoimaa EU:lta -tuella (276 853 €), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 €. Hanke on alkanut 8/2019 ja päättyy 12/2021. Hankkeen päätoteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto.

Kirjoittajat

Katri Hendriksson, Insinööri (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, katri.hendriksson(at)lapinamk.fi

Mirva Tapaninen, Restonomi (YAMK), Projektipäällikkö, Lapin AMK, mirva.tapaninen(at)lapinamk.fi

Satu Valli, HTM, Lehtori, Lapin AMK, satu.valli(at)lapinamk.fi


Digipolis artikkelit. (2020). Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joita tarvittaisiin meiltä kaikilta –artikkeli. Haettu osoitteesta 30.3.2020
https://www.digipolis.fi/artikkelit/vihre%C3%A4-ja-kest%C3%A4v%C3%A4-kemi-hankkeessa-tehd%C3%A4%C3%A4n-toimenpiteit%C3%A4-joita-tarvittaisiin-meilt%C3%A4-kaikilta

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK. (2020). Miltä matkailu näyttää koronan jälkeen –webinaari. Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminnan-blogi/xamkin-digifoorumi-valoi-uskoa-matkailun-tulevaisuuteen/

Lapin matkailustrategia 2020–2023. (2020). Haettu osoitteesta 24.4.2020 http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=18283&name=DLFE-35916.pdf

Lapin Yrittäjät. (2020). Haettu osoitteesta 23.4.2020. https://www.yrittajat.fi/lapin-yrittajat/a/blogit/teollisuusmatkailu-matkailun-seuraava-megatrendi

Meri-Lapin Kehittämiskeskus. (2020). Haettu osoitteesta 30.3.2020 http://www.meri-lappi.fi/fi/asuminen/historia/alueen-teollisuuden-historia/

Miettunen, M. (2018). Meri-Lapin Teollisuusmatkailu esiselvitys.

Ruokamo, O. (2018). Teollisuusmatkailusta kilpailuetua Kemiin – opinnäytetyö.

Sitra. (2020). Kiertotalous teollisuudessa. Haettu osoitteesta 31.3.2020 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous-teollisuudessa/#mista-on-kyse

Sitra. (2020). Teolliset symbioosit. Haettu osoitteesta 30.3.2020 https://www.sitra.fi/aiheet/teolliset-symbioosit/#mista-on-kyse

Sustainable Travel Finland. (2020). Haettu osoitteesta 29.3.2020 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sustainable-travel-finland/

Teollisuusmatkailun kehittämissuunnitelma. (n.d.). Visit Raahe – Raahen matkailuneuvonta. Haettu osoitteesta 24.04.2020 https://www.visitraahe.fi/sites/visitraahe.fi/files/Teollisuusmatkailun_kehittamissuunnitelma.pdf

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *