Insinööri innostuu innovaatiokeskittymässä

Kirjoittajat: Pia Laine, Riitta Lehtinen, Hannu Turunen & Antti Tohka.

Innovaatiokeskittymässä Metropolian kumppanit, opiskelijat ja henkilöstö työskentelevät yhdessä

Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä on yksi Metropolian viidestä ilmiölähtöisestä innovaatiokeskittymästä, joissa Metropolian TKI-toiminta toteutuu hankkeina, asiakastöinä ja palveluina (Kuvio 1). Opiskelijoille ja opettajille innovaatiokeskittymien haasteiden tarjoaminen on herättänyt Metropoliassa valtavasti kiinnostusta, erityisesti Urban Farm Labiksi (UFL) nimetty sisäruokatuotannon kehittämiseen keskittyvä alusta. UFL-tilassa Siukkula Oy kasvattaa aeroponisia perunoita, Redono Oy vesiviljeltyä levää ja humalaa, EntoCube Oy ruokahyönteisiä, Helsieni Oy osterivinokkaita sekä Little Garden Oy kerrosviljeltyjä yrttejä, versoja ja salaatteja. Näiltä kehitystyötä tekeviltä yrityksiltä opiskelijat ovat saaneet erilaisia haasteita, jotka on integroitu opintoihin.   Syksyllä 2019 yli 200 Metropolian opiskelijaa suoritti opintojaan tuolla monialaista osaamista vaativalla oppimisalustalla. Tämä herätti suurta kansallista ja kansainvälistä huomiota. Lehdistöä kävi vierailulla Etelä-Amerikasta asti.

Kuvio 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa luotu kuvaus UFL -oppimisympäristöstä.
Kuvio 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa luotu kuvaus UFL -oppimisympäristöstä.

Monialaisuus on valttia UFL -oppimisympäristössä

Innovaatiokeskittymä mahdollistaa ratkaisujen tuottamisen, asiantuntemuksen kehittymisen ja opintojen etenemisen uudella tavalla. Toimintamalli edesauttaa eri alan opiskelijoiden sekä yritysten edustajien kohtaamisia ja yhteistyötä. Myös oppituntien sisältöjä on ollut mahdollista rikastaa yrittäjien pitämillä mielenkiintoisilla luennoilla tai vierailukäynneillä oppimisympäristössä.

UFL-toiminnassa näkyi vuonna 2019 edustavasti koko Metropolian opetuksen kirjo. Tekniikan insinööriopiskelijat (kiinteistö-, automaatio-, sähkö-, kone-, energia- ja ympäristö- sekä bio- ja kemiantekniikasta) saivat seurakseen liiketalouden, digitaalisen viestinnän ja laboratorioanalytiikan opiskelijoita. Osa opiskelijoista tutki eri ravinneliuoksia ja kehitti niihin ravintoaineiden analyysimenetelmiä, kun taas toiset kehittivät analysointiin mittaus- ja säätöjärjestelmää. Innovaatiokeskittymien hankkeiden kautta on tarjottu myös monia muita haasteita kiertotaloustapahtumasuunnittelusta erilaisiin kenttämittauksiin ja selvitystöihin.

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat saivat ratkottavakseen useamman haasteen innovaatiokeskittymässä. Opiskelijoita pyydettiin pienissä ryhmissä ideoimaan ratkaisuja siihen, miten UFL-tiloissa toimivat yritykset voisivat edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, miten yritykset voisivat hyödyntää toistensa toiminnasta syntyviä sivuvirtoja ja jätteitä (Kuvio 2). Yhtenä näkökulmana visioitiin UFL–tyylisen kiertotalouskokonaisuuden skaalautuvuutta suurempaan mittakaavaan (Kuvio 3). Sama opiskelijaryhmä teki toisella kurssilla selvitystä Euroopan ruokahyönteismarkkinoista ja kolmannella kurssilla he miettivät kestävän kehityksen mukaisia pakkausratkaisuja tuoreyrteille ja salaateille.

Kuvio 2. UFL-tilan toimijoiden virrat.
Kuvio 2. UFL-tilan toimijoiden virrat (kuvion tehneet kurssityönä S. Pietikäinen, N. Savonen ja N. Tolonen 2019).

 

Kuvio 3. UFL-tilan idean tuominen suurempaan mittakaavaan.
Kuvio 3. UFL-tilan idean tuominen suurempaan mittakaavaan (kuvion tehneet kurssityönä J. Helin, M. Montell ja H. Paavola 2019).

Millaisia asioita olisi hyvä miettiä, jos haluaa perustaa UFL:n tapaisen oppimisympäristön?

Innovaatiokeskittymän suunnitteluvaiheeseen kannattaa ottaa tutkinto-ohjelma tai -ohjelmia mukaan kyseiseen ilmiöön liittyvän oppimisympäristön rakentamiseen. Lähtökohtana kannattaa olla ilmiö, jonka kehittymistä halutaan edistää. Yhteisesti olisi hyvä pohtia sitä, mitä yrityksiä ja/tai tutkimuslaitoksia halutaan koota yhteen. Olisi hyvä, jos alusta lähtien olisi tunnistettavissa toimijoiden keskinäisiä synergiahyötyjä. Suunnitteluun voidaan toisaalta lähteä myös tutkinto-ohjelman oppimistavoitteiden tarpeista, jolloin opetuksen integrointi kehittämistoimintaan luonnistuu helpommin.

Jatkokuviot Urban Farm Labissa

Tällä hetkellä Urban Farm Labissa on alkamassa kaksi eri tutkimushanketta. Toisessa niistä keskitytään liittämään alusta laajempaan kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin ja toisessa käytetään jo hankittuja kokemuksia kaupunkiruoantuotantoalan kehittämiseen. Lyhyessä ajassa tästä TKI-alustasta on tullut merkittävä avoin oppimis- ja innovaatioympäristö ja osa kestävän ruokatuotannon tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuria.

Kirjoittajat

Pia Laine, ETM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, pia.t.laine(at)metropolia.fi

Riitta Lehtinen, TkL, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, riitta.lehtinen(at)metropolia.fi

Hannu Turunen, FM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, hannu.turunen(at)metropolia.fi

Antti Tohka, TkL, innovaatiojohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymä, antti.tohka(at)metropolia.fi


Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä (2020). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/innovaatiokeskittymat/puhtaat-ja-kestavat-ratkaisut#8e015634.

Urban Farm Lab -Urban Indoor Food Platform (2019). Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://www.metropolia.fi/en/rdi/innovation-services/urban-farm-lab

KiertotalousAMK (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankesivusto. Haettu osoitteesta https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/

Kekola kokoaa kiertotaloudesta kiinnostuneet

Kirjoittajat: Pia Laine, Tuija Nieminen, Marjut Haimila ja Malla Tuuri-Sarinko.

Kiertotaloudesta puhuttaessa sanotaan, että siinä kaikki voittavat. Tämä pätee myös Kekolaan. Siis mihin? Kekola, joka tulee sanoista Kellokosken Ekolabra, on toukokuun 26. päivänä 2018 Tuusulassa Kellokosken Vanhalla Ruukilla pidettävä kiertotalousfestivaali. Vuonna 1795 perustettu Kellokosken Ruukki alueineen tarjoaa historiallisestikin mielenkiintoisen paikan festivaalille. Ensimmäiset tuotteet Ruukin teollisuuslaitoksessa oli kankivasaralla taottuja rautaesineitä – nykyään tehtaan tuotantorakennuksissa toimii vuokralaisina eri alan pienyrittäjiä ja yhdistyksiä.

Kekola-kiertotalousfestivaalin idea lähti Ruukin yrittäjiltä, jotka haluavat entistäkin enemmän profiloida toimintaansa kiertotalousajattelun mukaiseksi. Jo nyt kiertotalousmalli on mukana Ruukin yrittäjien arjessa. Esimerkiksi kahvilayrittäjän salihenkilökunta pukeutuu kokonaan vaatelainaamon vaatteisiin, jotka puolestaan ovat nuorten suomalaisten suunnittelijoiden designvaatteita. Toisena esimerkkinä hävikkibrunssit, joita kahvilayrittäjä yhdessä paikallisen päivittäistavarakauppiaan kanssa järjestää minimoidakseen ruokahävikkiä. Yrittäjien laajat yhteistyöverkostot ja aktiivinen kiertotalouteen liittyvien yhteistyökumppanien etsiminen ja löytäminen ovat antaneet aloituspotkun kiertotalousfestivaalille.

Yhteiset intressit saivat yhteen Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Ruukin yrittäjät (kuten Kinuskilla, Ruosteinen Kuu, DDSSHH Studio). Metropolia Ammattikorkeakoulussa on käynnissä useita kiertotalouteen liittyviä pienempiä ja suurempia tutkimus- ja kehityshankkeita. Myös uusissa opintosuunnitelmissa kiertotalous näkyy vahvasti. Ruukin kiertotalousfestivaali on oiva jatkumo tähän ketjuun. Ruukin yrittäjille Metropolia Ammattikorkeakoulun työpanoksella on merkittävä rooli: pienyrittäjien mahdollisuudet tuottaa itse sisältöä festivaalille ovat rajalliset, joten opiskelijaprojektien anti on erittäin tervetullutta. Opiskelijat tuovat tuoreita ja ennakkoluulottomia kiertotalouden ratkaisuja festivaalille.

Festivaaliyhteistyössä on mukana lisäksi muita tärkeitä osapuolia: paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä (MLL, Me kellokoskelaiset ry) sekä Tuusulan kunta. Tuusulan kunnan yhteisömanagerin johdolla Kellokosken kehittämisverkosto kerää tietoa asukkaiden toiveista kierrätyksen, lajittelun ja jakamistalouden alueellisten toimintojen suhteen. Festivaaleilla ideat esitellään ja niiden toteutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä kehittämisverkoston, asukkaiden sekä paikallisten yrittäjien kesken. Tavoitteena on luoda Kellokosken Ruukista Kiertotalouden kollektiivi, jonka toiminta kannustaa asukkaita sekä alueen yrittäjiä toimimaan kestävän kehityksen hengessä.

Festivaalin ideana on koota yhteen kiertotalousosaamista ja -taidonnäytteitä. Tavoitteena on esitellä kiertotalousosaamista konkreettisella tavalla lisäten kuntalaisten ja tapahtumaan osallistuvien kiertotaloustietämystä sekä aktiivisuutta. Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat mukana tapahtuman sisällön tuottamisessa. Kiertotalousteema mahdollistaa hyvin tutkinto-ohjelmarajat ylittävän yhteistyön. Metropoliassa opiskeluissa painotetaan työelämälähtöistä projektioppimista eli projekteissa ratkotaan työelämän kysymyksiä samalla huomioiden oppimistavoitteet.

Tuotekehitysprojektissa Metropolia Ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat suunnittelevat Kekolaan Kestävän kehityksen herkku -projektin (kuva 1) ja pakkaustekniikan kurssilla opiskelijat miettivät Ruukin yrittäjän kahvilan kertakäyttöisille pakkausmateriaaleille kiertotalousajattelun mukaisia vaihtoehtoja. Projekteihin olemme saaneet yhteistyökumppaneiksi elintarvikealan yrityksiä, joiden arvoihin lukeutuu kestävä kehitys. Monialaisissa (kulttuurituotanto, sosiaaliala, vanhustyöala, terveysala & tekstiilisuunnitteluala) innovaatioprojektiryhmissä luodaan myös sisältöä Kekolaan. Kiertotalouden yhteisöllisyyttä lisätään kierrätetystä materiaaleista yhdessä tehtävällä tekstiiliteoksella. Yhdessä projektissa Tuusulaan muuttaville asukkaille ideoidaan ekopakettia, jonka lopulliseen sisältöön kiertotalousfestivaalien kävijöillä on mahdollista vaikuttaa. Kännyköitä varaavia pyöriä kaavaillaan yhteiskäyttöön Kellokosken kouluille ja kesällä festivaaleille. Lisäksi Kellokoskelle perustetaan kolmen talouden kiertotalousyhteisö, jossa pilotoidaan jakamista ja kierrättämistä (esimerkiksi tavaroiden kierrätystä, hävikkiruokaa naapurille ja kimppakyytiä). Kekolaan suunnitellaan myös kiertotalouden viestintästrategiaa.

Kuva 1. Kestävän kehityksen herkku -projektin satoa. Opiskelijaprojektiryhmä: Silja-Maria Rytkönen, Suvi Teliö, Suvi Palenius, Borna Ramstedt ja Oula Koskinen.

Kekola -kiertotalousfestivaali on pilottitapahtuma, jolle toivotaan jatkumoa niin Ruukissa kuin mahdollisesti muuallakin. Kiertotalouden ideologia halutaan juurruttaa Kellokosken Ruukkiin. Projektien aikana kertyneiden yhteistyöverkostojen kanssa tavoitteena on jatkaa pilotin tuoman kokemuksen kautta vastaaviin yhteisiin jatkohankkeisiin.

Kirjoittajat

Pia Laine, ETM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, pia.t.laine(at)metropolia.fi
Tuija Nieminen, artenomi (AMK), lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Muotoilun tutkinto-ohjelma, tuija.nieminen(at)metropolia.fi
Marjut Haimila, insinööri (AMK), harjoitteluinsinööri, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, marjut.haimila(at)metropolia.fi
Malla Tuuri-Sarinko, Ruukin Kinuskilla -kahvilan yrittäjä, Ruukin kiertotalousfestivaalin pääorganisoija, malla(at)mamella.fi

Metropolia Ammattikorkeakoulun internetsivut. http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/kiertotalous/. Luettu 25.1.2018.

Tuusulan kunnan internetsivut. https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1914. Luettu 25.1.2018.