2/2020, Katsaus

Insinööri innostuu innovaatiokeskittymässä

Kirjoittajat: Pia Laine, Riitta Lehtinen, Hannu Turunen & Antti Tohka.

Innovaatiokeskittymässä Metropolian kumppanit, opiskelijat ja henkilöstö työskentelevät yhdessä

Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä on yksi Metropolian viidestä ilmiölähtöisestä innovaatiokeskittymästä, joissa Metropolian TKI-toiminta toteutuu hankkeina, asiakastöinä ja palveluina (Kuvio 1). Opiskelijoille ja opettajille innovaatiokeskittymien haasteiden tarjoaminen on herättänyt Metropoliassa valtavasti kiinnostusta, erityisesti Urban Farm Labiksi (UFL) nimetty sisäruokatuotannon kehittämiseen keskittyvä alusta. UFL-tilassa Siukkula Oy kasvattaa aeroponisia perunoita, Redono Oy vesiviljeltyä levää ja humalaa, EntoCube Oy ruokahyönteisiä, Helsieni Oy osterivinokkaita sekä Little Garden Oy kerrosviljeltyjä yrttejä, versoja ja salaatteja. Näiltä kehitystyötä tekeviltä yrityksiltä opiskelijat ovat saaneet erilaisia haasteita, jotka on integroitu opintoihin.   Syksyllä 2019 yli 200 Metropolian opiskelijaa suoritti opintojaan tuolla monialaista osaamista vaativalla oppimisalustalla. Tämä herätti suurta kansallista ja kansainvälistä huomiota. Lehdistöä kävi vierailulla Etelä-Amerikasta asti.

Kuvio 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa luotu kuvaus UFL -oppimisympäristöstä.
Kuvio 1. Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa luotu kuvaus UFL -oppimisympäristöstä.

Monialaisuus on valttia UFL -oppimisympäristössä

Innovaatiokeskittymä mahdollistaa ratkaisujen tuottamisen, asiantuntemuksen kehittymisen ja opintojen etenemisen uudella tavalla. Toimintamalli edesauttaa eri alan opiskelijoiden sekä yritysten edustajien kohtaamisia ja yhteistyötä. Myös oppituntien sisältöjä on ollut mahdollista rikastaa yrittäjien pitämillä mielenkiintoisilla luennoilla tai vierailukäynneillä oppimisympäristössä.

UFL-toiminnassa näkyi vuonna 2019 edustavasti koko Metropolian opetuksen kirjo. Tekniikan insinööriopiskelijat (kiinteistö-, automaatio-, sähkö-, kone-, energia- ja ympäristö- sekä bio- ja kemiantekniikasta) saivat seurakseen liiketalouden, digitaalisen viestinnän ja laboratorioanalytiikan opiskelijoita. Osa opiskelijoista tutki eri ravinneliuoksia ja kehitti niihin ravintoaineiden analyysimenetelmiä, kun taas toiset kehittivät analysointiin mittaus- ja säätöjärjestelmää. Innovaatiokeskittymien hankkeiden kautta on tarjottu myös monia muita haasteita kiertotaloustapahtumasuunnittelusta erilaisiin kenttämittauksiin ja selvitystöihin.

Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat saivat ratkottavakseen useamman haasteen innovaatiokeskittymässä. Opiskelijoita pyydettiin pienissä ryhmissä ideoimaan ratkaisuja siihen, miten UFL-tiloissa toimivat yritykset voisivat edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, miten yritykset voisivat hyödyntää toistensa toiminnasta syntyviä sivuvirtoja ja jätteitä (Kuvio 2). Yhtenä näkökulmana visioitiin UFL–tyylisen kiertotalouskokonaisuuden skaalautuvuutta suurempaan mittakaavaan (Kuvio 3). Sama opiskelijaryhmä teki toisella kurssilla selvitystä Euroopan ruokahyönteismarkkinoista ja kolmannella kurssilla he miettivät kestävän kehityksen mukaisia pakkausratkaisuja tuoreyrteille ja salaateille.

Kuvio 2. UFL-tilan toimijoiden virrat.
Kuvio 2. UFL-tilan toimijoiden virrat (kuvion tehneet kurssityönä S. Pietikäinen, N. Savonen ja N. Tolonen 2019).

 

Kuvio 3. UFL-tilan idean tuominen suurempaan mittakaavaan.
Kuvio 3. UFL-tilan idean tuominen suurempaan mittakaavaan (kuvion tehneet kurssityönä J. Helin, M. Montell ja H. Paavola 2019).

Millaisia asioita olisi hyvä miettiä, jos haluaa perustaa UFL:n tapaisen oppimisympäristön?

Innovaatiokeskittymän suunnitteluvaiheeseen kannattaa ottaa tutkinto-ohjelma tai -ohjelmia mukaan kyseiseen ilmiöön liittyvän oppimisympäristön rakentamiseen. Lähtökohtana kannattaa olla ilmiö, jonka kehittymistä halutaan edistää. Yhteisesti olisi hyvä pohtia sitä, mitä yrityksiä ja/tai tutkimuslaitoksia halutaan koota yhteen. Olisi hyvä, jos alusta lähtien olisi tunnistettavissa toimijoiden keskinäisiä synergiahyötyjä. Suunnitteluun voidaan toisaalta lähteä myös tutkinto-ohjelman oppimistavoitteiden tarpeista, jolloin opetuksen integrointi kehittämistoimintaan luonnistuu helpommin.

Jatkokuviot Urban Farm Labissa

Tällä hetkellä Urban Farm Labissa on alkamassa kaksi eri tutkimushanketta. Toisessa niistä keskitytään liittämään alusta laajempaan kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin ja toisessa käytetään jo hankittuja kokemuksia kaupunkiruoantuotantoalan kehittämiseen. Lyhyessä ajassa tästä TKI-alustasta on tullut merkittävä avoin oppimis- ja innovaatioympäristö ja osa kestävän ruokatuotannon tutkimus- ja kehitysinfrastruktuuria.

Kirjoittajat

Pia Laine, ETM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, pia.t.laine(at)metropolia.fi

Riitta Lehtinen, TkL, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, riitta.lehtinen(at)metropolia.fi

Hannu Turunen, FM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma, hannu.turunen(at)metropolia.fi

Antti Tohka, TkL, innovaatiojohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymä, antti.tohka(at)metropolia.fi


Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä (2020). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/innovaatiokeskittymat/puhtaat-ja-kestavat-ratkaisut#8e015634.

Urban Farm Lab -Urban Indoor Food Platform (2019). Haettu 30.4.2020 osoitteesta https://www.metropolia.fi/en/rdi/innovation-services/urban-farm-lab

KiertotalousAMK (2018). Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankesivusto. Haettu osoitteesta https://kiertotalousamk.turkuamk.fi/

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli